Itse miehenä olen niin kyllästynyt tekemään aloitteen ikäänkuin arpajaisissa että saisikos vai ei. Normaalistikin seksiä oli noin1-5 kertaa kuukaudessa mutta nyt en enään viitsi kysellä. Vuosi on jo viimekerrasta.
On suunnattoman ärsyttävää aina olla se aloitteelinen osapuoli joten tiedoksi vaan niille jotka olettavat että toisesta on mukavaa saada satunnaisesti pakit milloin väsymys milloin menkat. En viitsi enään olkoot perkele Tämä. jätkä ei enään ehdota.
On suunnattoman ärsyttävää aina olla se aloitteelinen osapuoli joten tiedoksi vaan niille jotka olettavat että toisesta on mukavaa saada satunnaisesti pakit milloin väsymys milloin menkat. En viitsi enään olkoot perkele Tämä. jätkä ei enään ehdota.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Onko sulla puhtaat jauhot pussissa? Teetkö kotitöitä? Kommunikoitko vaimos kanssa, halaatko/pussaatko? Oletko muuten mukava vaimolles? Huomioitko häntä?
Ensin kannattaa pitää se oma tontti puhtaana ennenkuin voi valittaa toisen omasta.
Jos voit rehellisesti näin sanoa niin sitten pitää alkaa miettimään niitä vaimon syitä.
Hyväksy jo rauhallisesti, että vaimosi ei kaipaa seksiä kanssasi. Turha suuttua, turha katkeroitua. Tilanne on täysin normaali.
Vaimosi ei tiedä haluamattomuudelleen syytä. Ethän sinäkään tiedä syytä haluillesi. Ainoa, mitä voit pitää varmana, on se, ettei vaimon halu sinuun enää palaa. (Se voi kyllä leimahtaa toiseen mieheen.)
Sinussa ei ole vikaa. Vaimossasikaan ei ole vikaa. Ongelmaanne ei siis myöskään voi korjata.
Ymmärrys on oikeassa. Hyväksyt nyt vaan tosiasiat. Suosittelisin lämpimästi eroamista.
Minä olen ymmärtänyt, että suhteessa pitäisi yrittää täyttää kumppanin toiveita ja haluja omien kykyjen mukaan. Kun se päätetään yksipuolisesti lopettaa, seikkaillaan heikoilla jäillä. Onpä kyseessä sitten seksi, kotityöt, raha tai jokin muu toiselle tärkeä asia.
Ongelman voi siis korjata ja jos sitä ei halutakaan korjata, voidaan sitten pistää lusikat jakoon.
Miten tilanteen voi sitten korjata? Jos ennen pidit ketsupista, mutta se on pikku hiljaa ruvennut etomaan, miten pääset uudestaan ketsupin makuun?
Jos taas ajattelet, että seksiä voi harrastaa vaikkei huvittaisikaan, sellainen seksi tuskin ilahduttaa ketään.
Kyllä minä vähän siihen suuntaan ajattelen. En minäkään vielä ole päässyt kotitöiden makuun, mutta teen niitä vaimoani ilahduttaakseni. Noin muutenkin teen elämässäni monenmoista vain muita ilahduttaakseni, en siksi, että asiasta juuri pitäisin. Toisen hyvästä mielestä kun saan mielestäni iloa kerrakseen.
Tietenkään en tee sellaista, mistä toisen saama ilo on vähäisempää kuin itseni kokema vaiva. Sellainen vain katkeroittaa pidemmän päälle.
Sama tilanne täällä, vaimolta vaan kuulema loppui into, eikä tyylilleen uskollisena halunnut puhua asiasta sanallakaan. Minulle masennus ja pää täyteen kun kerkiää, jotka vuoden taistelun jälkeen parempaan päin kun vaihdoin treenaamiseen. Silti lasten kanssa/takia parempi yhdessä kuin erikseen. Seksin lopettaminen ei pitäisi voida olla yhden osapuolen päätös syistä puhumatta, syytä kertomatta, minähän syytin vain itseäni. No, minä kuitenkin haluan seksiä eli ravintoloihin ravaamaan yhden illan juttujen perään, netistä etsimään tai jotain maksullisia jotka ei kiinnosta ollenkaan? Mielestäni en voi "pakottaa" vaimoa seksiin, muttei hänkään minua selibaattiin.
Eli mikä neuvoksi/ miten muut ovat asiansa hoitaneet? Ja uskon olevani "hyvä kätsi" naisille kaikin puolin mutta milläpä tasolla luulette itsetunnon olevan parin vuoden torjumiseen jälkeen, syytä kertomatta.. Ei siinä mennä rinta rottingilla ravintolan kiinnostavinta leidiä lähellekään.
Ja tällaisen avautumisen jälkeen turha laittaa e-mailiosoitetta "kiinnostuneet ottakaa yhteyttä" ;)
Mieluummin hoidan itseni kuin suostun ystävällisiin eleisiin.
Seksissä molempien pitää olla innolla mukana tai parempi kokonaan ilman.
"Seksin lopettaminen ei pitäisi voida olla yhden osapuolen päätös syistä puhumatta, syytä kertomatta"
Kyllä se vähän niin menee.
Syistä puhuminen menee todennäköisesti metsään kuitenkin, koska kumppani ei tiedä oikeita syitä vaan latelee tekosyitä. Oikea syy on se, että nainen kyllästyy herkästi mieheen. Miehet eivät ole useimmista naisista kovin seksikkäitä. Kun ihastus väistyy, himot haihtuvat.
Minusta keskustelu on tärkeää ja jos toinen ei halua puhua, niin ratkaisu tuskin löytyy.
Olen lukenut monta juttua, jossa nainen sanoo, että eihän seksi ole niin tärkeää eikä sen puutteeseen kuole. Olen kysynyt takaisin, että eikö niin vähäpätöistä asia voi vallan mainiosti harrastaa jonkun muunkin kanssa? Asian mittasuhteet ovat löytyneet välittömästi.
Tosin siinä on eron riski, mutta minusta asia on eron arvoinen. Monesta muusta se ei ole. Mahtako sitten uskollisuuskaan olla?
Jaa-a, mulla on sellanen vähän vähemmän puhuttu juttu takana, kuin miehen haluttomuus. Läheisyys, seksi ja hellyys oli suhteessamme alkuvuosien jälkeen muutenkin vähäistä, paitsi minun aloitteestani. Elin jatkuvassa seksin ja läheisyyden puutteessa. Tulin torjutuksi monesti, ja että se söi mua pahasti! Olen normaalipainoinen, hauskannäköinen ja ihan kurvikaskin nainen. Peseydyn ja pidän itsestäni huolta. Kukaan ulkopuolinen ei varmaan voinut ees kuvitella, millasta meillä oli ent.mieheni kanssa..tuo oli elämässäni toinen kerta, kun törmäsin tuohon asiaan miehessä. Nuoruudesta muistan lyhyen suhteen itseäni vanhempaan suosittuun, hauskannäköiseen mieheen, joka sitten oli ihan haluton. Ehkä se selitti, miksi hän jäi ikisinkuksi...
Mutta tosiaan, anelu ja vonkaus, vuoroin välinpitämättömyys, asioista keskustelu, ehdotukset avun hakemiselle (jos vaikka on testosteronit alhaalla, masennus?), asusteet ja vempaimetkin kokeilin vuosien saatossa. Mutta ei niin ei. Erohan siitä lopulta tuli, mutta tulin sitten itse jätetyksi..ja tosi tyylillä. Eli tekstariero vajaan 10v.suhteen päätteeksi. Miehellä uusi elämä taisi olla suunniteltuna niiden kuivien vuosien ajan. Ei vaan kertonu sitä mulle aiemmin. Perk... Että sitä on ollut tyhmä. Uskoin ja luotin, rakastin ja halusin vain häntä. Että näin sitä kannattaa ootella vuosikaudet muutosta! Jos toinen ei halua, hän ei halua. Jos ei suostu keskustelemaan/hakemaan apua, antaa kuule olla. Seksi ja läheisyys on tärkeä osa parisuhdetta. Toki kuivempia kausia on kaikilla välillä, pikkulapsivaihe, sairastelu yms.ymmärrettävää...se on eri asia kuin vuosien tunneköyhyys ja pihtaus sekä seksissä että muussa tunteiden osoittamisessa!
Meillä siihenkin aikaan kun lapset olivat pieniä ja työssäkin piti jaksaa niin mies halusi kuitenkin joka ilta seksiä.
Suostuin pikaseksiin, jos muuta en jaksanut ja ihme ja kumma, joka kerta kun alkuun pääsi. niin tuntuikin ihan hyvältä ja kummatkin olivat tyytyväisiä. Jos seksi olisi silloin ollut minun aloitteiden varassa niin ehkä se olisi keskittynyt lähinnä viikonloppuihin mutta useammin kuin kerran.
Ruuhkavuosien jaksamattomuus on eri asia kuin kerta kaikkinen toiseen tympääntyminen. Jos toisen olemus, eleet ja läheisyys lähinnä v-tuttavat, yritäpä siinä päästä "vireeseen".
Valitettavasti haluttomuus ja kyvyttömyys vaivaa tasapuolisesti miehiäkin.
Olettekos muuten huomanneet, että niin miehet kuin naisetkin löytävät useimmiten syyn naisesta? Johtunee tuosta edellämainitusta uskomuksesta, että miehet mukamas haluavat aina.
Turha syytellä ketään. Mutta vastikään radio-ohjelmassa asiantuntijat totesivat, että 80%:sesti kyse on haluttomasta naisesta ja 20% haluttomista on miehiä.
Rakastatko naistasi, rakastaako hän sinua?
Sanotteko rakastavanne toisianne?
Onko seksinne ollut rakastelua?
Hellitkö, hyväiletkö, huomioitko, puhutko kauniita sanoja, lämmitteletkö kivoilla viesteillä päivän mittaan tai merkitsevillä katseilla kohdatessanne?
Mä en katselisi tuollaista. Lähtisin vaan.
Se on tuota.. Sitä on vähän samanlaista meininkiä ollu tässäkin talossa. Silloin sai kunnolla, kun emäntä halusi. Sitte ku oli toisinpäin niin ihan sattumankauppaa. Nyt ajattelin pitää emäntää vähän puutteessa. Kyllä ne osaa valtaa käyttää vi.tullansa. Pure hammasta niinku minäki. Aikansa kun on iliman niin oppii sitä olemaan naimatta. Se tuo kiksauttelu vaatii sen, että mieskin on kokenut tulleensa huomioiduksi ihan arkielämässä. Avioliitto väljähtyy monesti siksi, että se vain menee niin arkiseksi. Arkisuus on vaikkapa sitä, ettei oteta tosissaan miehen vaivoja. Mutta kyllä silloin liiton alussa nuorena kyseltiin jos joku vaivasi. Minä olen ratkaissut asian siten että en kerro vaivoistani vaimolle vaan lääkärille.
Hei äijät! Perustetaan Ketju nimeltä ILIMANPILLUU . Oikeastaan minä voin aloittaa tuon nimisen ketjun. Siellä ratkomme tämän sektorin pulmia. Sinne ovat kaikki asialliset pohdinnat tervetulleita. Mielellään oilke silmäkulmassa. Mistään ilman pilaamisesta Siellä ei saa jutella.. Osallistukaa!