Energiavampyyrit

Energiapommi

Onko muilla kokemuksia energiavampyyreista? Tarkoitan henkilöitä, jotka imevät sinusta nopeasti energiat ja tunnet olosi täysin uupuneeksi kun olet ollut tuollaisen ihmisen seurassa vaikka vain lyhyen ajan. Heitä kutsutaan myös energiarosvoiksi.

Energiavampyyri voi olla työtoverisi, hän voi olla asiakkaasi. Mutta hän voi olla myös paras ystäväsi tai perheenjäsenesi. Eivät he välttämättä tietoisesti ime energioitasi vaan he alitajuisesti ottavat energiaa siltä, jolla tuntuu olevan sitä antaa.

Itselläni oli ystävä, joka kärsi matalista energioista. Kun menin hänen luokseen ja hän avasi oven, tunsin heti valtavan energianielun avautuvan edessäni. Parin tunnin kuluttua olin aivan uuvuksissa. Lopulta en enää jaksanut tuota suhdetta vaan lopetin sen. Kuulostaa tylyltä, mutta kyseessä on vakava asia. Omalla terveydellä ei kannata leikkiä.

Tilanne on tietysti paljon vaikeampi, jos energiarosvo onkin joku lähiomaisesi. Huomaat asian jos palaat lomalta virkistyneenä ja tapaat energiarosvon: kohta et olekaan enää hyväntuulinen vaan väsynyt, ahdistunut, jopa masentunut.

110

2983

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • EE00

      Ei ole kokemusta. Luulen, että se on osittain omasta suhtautumisesta kiinni. Miltä itsestäsi tuntuisi, jos joku ystäväsi panisi välit poikki ja perustelisi sitä sillä, että hän ei vain jaksa olla kanssasi kun viet kaiken hänen energiansa?

      • Anonyymi

        EI OLE OMASTA KOKEMUKSESTA, VAAN MINULLA ON OLLUT SAMANLAISIA TUNTEITA ENERGIA VAMPYYREITA ONIHMISSÄ, ENERGIAN VOI VETÄÄ ESIMERKS PSYYKILLISESTI SAIRAST IHMSET OLEN TOSIAAN KOKENUT, SILLÄ OMA ASENNE ON YMMÄRTÄMISEEN JA AUTTAMISEEN TAIPUVAINEN, KYYLLÄÄÄ SEN TUNTEE.

    • ....................

      Niin, että "minä, minä, minä" taas...

      Minulta voisi joku tulla mielihyvin varastamaan energiaa, sillä elämäntilanteeni on nyt sellainen, että tunnen itseni ainakin toistaiseksi hieman yksinäiseksi...

      Muutenkin: Ystävyys suhde, niin kuin parisuhdekin, perustuu aina vastavuoroisuuteen. Eikä siihen, että aina itselle tulisi hyvä fiilis noista tapaamisista. Sillä elämään liittyy myös niin paljon suruakin. Silloin seistään toisen tukena, koska seuraavassa hetkessä se voitkin olla sinä itse, joka sitä tukea tarvitsisi...

    • iknowthefeeling

      Mulla on kokemusta tuollaisesta. En nyt ihan noin vahvasti koe, mutta tyypin seurassa tulee huono olo, jopa masentava. Yhdessä oleminen on raskasta ja negatiivisuuden värittämään. Oli myös pakko laittaa välit poikki oman jaksamisen takia. Karua.

      • Anonyymi

        Joo TOTTA, LUOTA. VAIN INTUITIIVISUTEEN, SE ON JUMALAN ANTAMA SUOJA SINULLE ITSELLESI, ET VOI TUNTEA NOIN ELLEI TUNNE SIIS TULE JOSTAKIN. LUOTA VAIN TUNTEISIISI, SILLÄ NE PUHUVAT AINA TOTTA, ILMAN MUNKAALAISTA SANAN SANAA.

    • Saman kokenut

      Valitettavasti on kokemusta ns.energiavampyyreista niin työkavereiden,ystävien kuin omaistenkin puolelta.Varmasti olen liian kiltti kun kuuntelen ja autan missä pystyn.Sitten väsyn itse.Osa ihmissuhteista on loppunut kokonaan,toisiin on riittänyt kun on ottanut etäisyyttä.Se nyt vaan on tässä elämässä ymmärrettävä että jokaisella on omakin elämänsä ja harvemmalla elämä kuitenkaan on kokonaisuudessaan "ruusuilla tanssimista".

      • Ei "anneta", ei! ?

        Jep, jep, minäkin samaa kokenut. Minussa se taipumus justiinsa, että tuppaan elämään liikaa muiden elämää, olen ain ollut liian auttamishaluinen ja niinpä nämä 'vampyyrit' ovat hyvin minut löytäneet.

        Kyse siis on (nykyään!) myös minun eheydestäni, jota pakko saavuttaa! Eli oma ja minun-makuinen elämä on hyvä. Ei saa huolehtia muista, jos ei ole omakaan psyyke mallissaan.

      • monta puolta
        Ei "anneta", ei! ? kirjoitti:

        Jep, jep, minäkin samaa kokenut. Minussa se taipumus justiinsa, että tuppaan elämään liikaa muiden elämää, olen ain ollut liian auttamishaluinen ja niinpä nämä 'vampyyrit' ovat hyvin minut löytäneet.

        Kyse siis on (nykyään!) myös minun eheydestäni, jota pakko saavuttaa! Eli oma ja minun-makuinen elämä on hyvä. Ei saa huolehtia muista, jos ei ole omakaan psyyke mallissaan.

        Kannattaa aloittaa siitä omasta psyykestään. Ja osa "auttamisesta" ja tunkeilusta on vampyrismia itsessään, ei anna energiaa kenellekään toiselle, mutta ehkä auttajalle sitten.

    • kuunteleva_kirkko

      Hei Energiapommi.


      Otat esille monimutkaisen vuorovaikutuskuvion. Se herätti minussa pohdintoja.

      Kaikissa vapaaehtoisissa, aikuisissa ihmissuhteissa ihminen tietyllä tavalla punnitsee antamisen ja saamisen tasapainoa. Ystävyydessä antamiset ja saamiset tulisi olla jotenkin tasan. Kuitenkin esimerkiksi vapaaehtoistyössä jossa toinen ikään kuin lähtökohtaisesti on 'antaja' tai 'auttaja' voikin olla, että tämä auttaja saakin itselleen todella paljon: kokee elämässään mielekkyyttä, tarvituksi tulemista jne.
      Tämä kaikki kuitenkin edellyttää, että on suht koht sinut itsensä ja omien sisäisten 'mörköjensä' kanssa. Mitä enemmän itsessä on sudenkuoppia, sitä enemmän ajautuu tilanteisiin joissa joko antaa toisten kävellä itsensä yli tai sitten itse on jotenkin dominoiva, kontrolloiva yms - vaaka heiluu tasapainosta.
      Kerrot nyt niistä kohtaamisista, joissa sinusta tuntuu, että olet joutunut antamaan enemmän kuin saamaan. Kaikessa vuorovaikutuksessa ainoa mihin voi muuttaa, on oma toiminta tai käytös. Voit muuttaa tätä, jossa sinusta imetään voimaa, monella tavalla. Voit joko harventaa tapaamisia tai sitten voit opetella pitämään rajojasi. Tärkeintä on, ettet ajattele, että valta todellakin on tuolla toisella ihmisellä etkä voi sille mitään. Esimerkiksi jos tämä energiasyöppö puhuu jatkuvasti itsestään, on aika opetella sanomaan: hei, kuulin mielelläni tuosta työasiastasi, mutta olemme nyt puhuneet siitä kauan, olisiko nyt minun vuoroni? tai jos energiasyöppö vaikkapa koko ajan tarvitsee sinulta jotain palveluksia tai tavaraa, muttei vastavuoroisesti auta, voi sanoa, että ei, nyt en jaksa tätä tehdä mutta voisitko sinä tehdä minulle xxxxx palveluksen? On siis myös paljon omasta rajojen asettamisesta kiinni, antaako vuorovaikutuksen jatkua epätasa-arvoisena.

      Miltä tämä näkökulmani teistä muista vaikutti?

      elämän kuvioita mukana pohdiskellen, Meiju diakoni

      • Meit on joka lähtöön

        Just joo, Meiju, noin on se kuvio, aika tunnettukin juttu, minullakin! Se kun herää kiltteydestään ja luimustelustaan rajoja vetäväksi aina enemmän tai vähemmän kriisiyttää ihmissuhteen. Sitä tavallaan pelkää ja siksi, taas, myöntyy toisen tahtiin. Koettu on.

        Sulla oli esimerkkinä, että toisen juttu vaikkapa työkuvioistaan ei lopu ikinä. Mut mulla on kaveri, joka puhuu kaikenlaista loppumattomasti minulle tuntemattomista ihmisistä, omista muista ystävistään. Sitä en hyväksy, vetäisin rajan siihen, että lähiomaisistaan saa puhua tarpeeseensa, mutta ei varsinaisesti vieraista ihmisistä. En ole tälle vieläkään saanut sanottua, lue HUUDETTUA, että puhu itsestäsi, elämästäsi, fiiliksistäsi, suunnitelmistasi, murheistasi. Mieluummin noin, kuin muista ihmisistä. Muista puhuminen on oiva tapa olla kohtaamatta itseään, edes ystävän läsnä ollessa. Huhh.
        Vastaavasti hän on kykenemätön kuulemaan, mitä minulle oikeasti kuuluu. Tiedätte repliikin, "..no mitäs sisarellesi (tai sinulle) kuuluu, hyvääkö vain".

    • varvoin

      Joka tapauksessa käy niin, että kun alkaa pitää rajoja, ottaa etäisyyttä, tai selventää tätä suhteen laatua toiselle, tulee loukanneeksi aivan varmasti toista osapuolta. Tämä on se ongelma, että miten voi lopettaa ystävyyden loukkaamatta toista?
      Sellaisia hyviä tapoja ei ole, mutta voihan sitä koittaa selitellä tai valehdella jotain, joka ei sekään ole oikein.
      Jos mainitset, että odotit vastavuoroisuutta suhteelta, sekin loukkaa.

      Parasta, kun ei pidä yllä kovin tiiviitä ystävyyssuhteita, ne tulevat tiensä päähän joskus, ja sitten selitellään..

      • kuunteleva_kirkko

        Hei varvoin.

        Aina kun vuorovaikutussuhteissa joku muuttaa käytöstään, se heilauttaa koko suhteen keinulautaa eli silloista tasapainoa. Muutos aiheuttaa mitä milloinkin. Joskus se aiheuttaa loukkaantumista, kun toinen ei enää vastaakaan samalla tavalla kuin on aina ennen vastannut. Joskus se taas haastaa positiivisella tavalla toisenkin muuttamaan käytöstään ja tilanne paranee. Kuitenkaan ei ole järkevä jatkaa vanhaa, toimimatonta vuorovaikutusta josta kärsii, vaan on otettava se riski, että muutoksen seurauksia ei voi ennakoida. Myöskään itseään ei saa loukata; jos jokin ihmissuhde vahingoittaa, on jopa velvollisuus itseään kohtaan alkaa rajata sitä tiukemmin. Jotkut ihmiset menettää, mutta useimmiten vuorovaikutus syvenee ja läheisyys paranee, kun tunteista puhutaan aidosti ja kerrotaan, millaista muutosta toivoo voivansa paremmin. Onhan se toisellekin arvostuksen osoitus, että on valmis satsaamaan paremmin toimivaan kommunikaatioon.

        Ihmissuhteet on vaikeita.
        Viisautta niihin toivottelee Meiju, diakoni

      • Mitä oikeesti kuuluu
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Hei varvoin.

        Aina kun vuorovaikutussuhteissa joku muuttaa käytöstään, se heilauttaa koko suhteen keinulautaa eli silloista tasapainoa. Muutos aiheuttaa mitä milloinkin. Joskus se aiheuttaa loukkaantumista, kun toinen ei enää vastaakaan samalla tavalla kuin on aina ennen vastannut. Joskus se taas haastaa positiivisella tavalla toisenkin muuttamaan käytöstään ja tilanne paranee. Kuitenkaan ei ole järkevä jatkaa vanhaa, toimimatonta vuorovaikutusta josta kärsii, vaan on otettava se riski, että muutoksen seurauksia ei voi ennakoida. Myöskään itseään ei saa loukata; jos jokin ihmissuhde vahingoittaa, on jopa velvollisuus itseään kohtaan alkaa rajata sitä tiukemmin. Jotkut ihmiset menettää, mutta useimmiten vuorovaikutus syvenee ja läheisyys paranee, kun tunteista puhutaan aidosti ja kerrotaan, millaista muutosta toivoo voivansa paremmin. Onhan se toisellekin arvostuksen osoitus, että on valmis satsaamaan paremmin toimivaan kommunikaatioon.

        Ihmissuhteet on vaikeita.
        Viisautta niihin toivottelee Meiju, diakoni

        Joo Meiju. Hyvinpä selvitit!
        Mulla on sellainen esimerkki yhdestä yst.suhteestani, että olen hänelle ääneen tuumaillut tyyliin 'minunta on tärkeää, että molemmat saavat vuorollaan puhua omista tärkeimmiksi kokemistaan asioista, että kumpikin vuorollaan kuuntelee toista'. Tässä oli kyseessä just se, että mä en mielestäni tullut ollenkaan kuulluksi, siksi oli vain energiaa vieviä tapaamiset.

        Mutta, tämä ihminen sitten alkoi ihan kömpelösti muistaa tämän 'ohjeistuksen', mutta se näkyi läpi, että kuin näkymättömin pitkin hampain kysyi, että no mitäs sinä olet puuhaillut... tms, joka jo sisälsi rajuksen tuokin, että olisi kiva kuulla mitä olet tehnyt, eikä miten elämää yleensä nyt koet, mistä oikeasti haluat puhua.
        Sitten kuunteli rajatun ajan kärsimättömän ilmeisenä, jota ei pystynyt peittämään minulta. No, en ollut huomaavinani, kertoilin kuulumisiani tässä saamassani pienessä tilassa. :(
        - Ei lähde toimimaan oikein ja antoisasti, kun se on pyydettyä!

    • Ämmät taas asialla

      Kuulostaa aika helevetin typerältä nimitellä muita ihmisiä energiavampyyreiksi, jos on ite niin tyhmä että tapailee niitä vaikka ei haluaisi. Kai nyt semmonen väsyttää, mutta ei se niiden muiden vika ole, että itse väsytät itsesi.

    • semmottista

      Totta puhut, ei se niiden muiden vika ole, että väsyn, mutta mun tehtävä on siihen kuitenkin laitettava raja. Kai sitä toisella osapuolella myös jokin osuus on ollut siihen, että toinen ei jaksa enää kaikkea kuunnella. Se ottaa aikaa, että tajuaa ne energiasyöpöt ja muut verenimijät

      • Valkosipulia?

        Mun mielestä tuollainen, että kun minä väsyn jonkun seurasta, se toinen demonisoidaan energiavarkaaksi, vampyyriksi ja verenimijäksi, on tosi lapsellista.

        Jos väsyn jonkun seurassa, otan häneen ihan luonnollisestikin vähitellen etäisyyttä nimittelemättä häntä yhtään miksikään. Kaikkien henkilökemiat eivät vain sovi yhteen. En myöskään ala kuvitella, että sellaiset ihmiset saavat suuresti hyvää energiaa minun seurastani. He tietävät miten on heidän kannaltaan, en minä. Jos saavat jotain niin hienoa, silloin edes joku saa jotain. Minun tulee silti suojata itseäni negatiivisuudelta ja rasittavuudelta, minun mielikuvitukseni ja jaksamiseni kun ei ole muiden vastuulla.

        Valkosipulia ja goottikoruja voit toki kokeilla ensihätään.

      • 5+10
        Valkosipulia? kirjoitti:

        Mun mielestä tuollainen, että kun minä väsyn jonkun seurasta, se toinen demonisoidaan energiavarkaaksi, vampyyriksi ja verenimijäksi, on tosi lapsellista.

        Jos väsyn jonkun seurassa, otan häneen ihan luonnollisestikin vähitellen etäisyyttä nimittelemättä häntä yhtään miksikään. Kaikkien henkilökemiat eivät vain sovi yhteen. En myöskään ala kuvitella, että sellaiset ihmiset saavat suuresti hyvää energiaa minun seurastani. He tietävät miten on heidän kannaltaan, en minä. Jos saavat jotain niin hienoa, silloin edes joku saa jotain. Minun tulee silti suojata itseäni negatiivisuudelta ja rasittavuudelta, minun mielikuvitukseni ja jaksamiseni kun ei ole muiden vastuulla.

        Valkosipulia ja goottikoruja voit toki kokeilla ensihätään.

        Joku kirjoitti yhdistävänsä ko. asian introvertteihin. Se oli minusta hyvä huomio, sillä ekstrovertistä ja introvertista ei useinkaan voi tulla läheisiä ystäviä. Introvertti vain jää jalkoihin ja väsyy ajan myötä.

        Energiavampyyriksi nimittely ei oikein toimi siksi, että syy lankeaa vain toiselle osapuolelle. Jos toinen osapuoli sattuukin olemaan päällekäyvän puhelias eikä ollenkaan tajua sitä itse, olisi asia syytä tuoda esille eikä hautoa sitä, kunnes ystävyys on väsynyt loppuun. Silloin toiselle jää mahdollisuus korjata käytöstään.

        Mutta on olemassa sellaisiakin ihmisiä, joiden mielestä muut ovat vain heitä varten. Silloihan mitään ystävyyttä ei todellisuudessa ole olemassakaan, vaan on kyse hyväksikäyttösuhteesta.

      • Valkosipulia?
        5+10 kirjoitti:

        Joku kirjoitti yhdistävänsä ko. asian introvertteihin. Se oli minusta hyvä huomio, sillä ekstrovertistä ja introvertista ei useinkaan voi tulla läheisiä ystäviä. Introvertti vain jää jalkoihin ja väsyy ajan myötä.

        Energiavampyyriksi nimittely ei oikein toimi siksi, että syy lankeaa vain toiselle osapuolelle. Jos toinen osapuoli sattuukin olemaan päällekäyvän puhelias eikä ollenkaan tajua sitä itse, olisi asia syytä tuoda esille eikä hautoa sitä, kunnes ystävyys on väsynyt loppuun. Silloin toiselle jää mahdollisuus korjata käytöstään.

        Mutta on olemassa sellaisiakin ihmisiä, joiden mielestä muut ovat vain heitä varten. Silloihan mitään ystävyyttä ei todellisuudessa ole olemassakaan, vaan on kyse hyväksikäyttösuhteesta.

        Yhtä hyvinhän se ekstrovertti voi kokea suhteen huonoksi. Että on jatkuvan tarkkailun, tutkimisen ja kuulustelun kohteena, mutta introvertti ei pysty kertomaan omista tunteistaan välittömästi vaan sadattelee mieluummin selän takana tai menee kirjoittelemaan nettiin. Sikäli myös ekstrovertille voi jäädä tunne pelkästä hyväksikäyttösuhteesta, koska introvertti voi vaikuttaa kaksinaamaiselta ja tilanteessa epäaidolta, totuus tulee aina vasta perästä.

        "Jos toinen osapuoli sattuukin olemaan päällekäyvän puhelias eikä ollenkaan tajua sitä itse, olisi asia syytä tuoda esille eikä hautoa sitä, kunnes ystävyys on väsynyt loppuun. Silloin toiselle jää mahdollisuus korjata käytöstään."

        Samaa mieltä.

      • 17+1
        Valkosipulia? kirjoitti:

        Yhtä hyvinhän se ekstrovertti voi kokea suhteen huonoksi. Että on jatkuvan tarkkailun, tutkimisen ja kuulustelun kohteena, mutta introvertti ei pysty kertomaan omista tunteistaan välittömästi vaan sadattelee mieluummin selän takana tai menee kirjoittelemaan nettiin. Sikäli myös ekstrovertille voi jäädä tunne pelkästä hyväksikäyttösuhteesta, koska introvertti voi vaikuttaa kaksinaamaiselta ja tilanteessa epäaidolta, totuus tulee aina vasta perästä.

        "Jos toinen osapuoli sattuukin olemaan päällekäyvän puhelias eikä ollenkaan tajua sitä itse, olisi asia syytä tuoda esille eikä hautoa sitä, kunnes ystävyys on väsynyt loppuun. Silloin toiselle jää mahdollisuus korjata käytöstään."

        Samaa mieltä.

        Tulkintaongelmat toisen käytöksessä paisuvat helposti persoonan arvosteluksi, jos temperamentit ovat aivan erilaiset. Siksi ystävyys ei pitemmän päälle toimi, erilaisuus alkaa ärsyttää. Ja jos ystävän peruspersoonaa tekee mieli arvostella, ei ole kyse ystävyydestä enää. Molemmat kokevat suhteen huonoksi.

      • Kova vs. pehmeä?
        Valkosipulia? kirjoitti:

        Mun mielestä tuollainen, että kun minä väsyn jonkun seurasta, se toinen demonisoidaan energiavarkaaksi, vampyyriksi ja verenimijäksi, on tosi lapsellista.

        Jos väsyn jonkun seurassa, otan häneen ihan luonnollisestikin vähitellen etäisyyttä nimittelemättä häntä yhtään miksikään. Kaikkien henkilökemiat eivät vain sovi yhteen. En myöskään ala kuvitella, että sellaiset ihmiset saavat suuresti hyvää energiaa minun seurastani. He tietävät miten on heidän kannaltaan, en minä. Jos saavat jotain niin hienoa, silloin edes joku saa jotain. Minun tulee silti suojata itseäni negatiivisuudelta ja rasittavuudelta, minun mielikuvitukseni ja jaksamiseni kun ei ole muiden vastuulla.

        Valkosipulia ja goottikoruja voit toki kokeilla ensihätään.

        Herkälle 'liian empaattiselle' ihmiselle tää juttu ei aukene noin suorilla, siinä se! Sitä ollaan jo ns. ansassa ja tuskaisena ja sitten mietitään, mikä on.

      • herkkä itsekin
        Kova vs. pehmeä? kirjoitti:

        Herkälle 'liian empaattiselle' ihmiselle tää juttu ei aukene noin suorilla, siinä se! Sitä ollaan jo ns. ansassa ja tuskaisena ja sitten mietitään, mikä on.

        En ole tavannut liian empaattisia ihmisiä koskaan, merkityksessä että kykenisivät liian hyvin asettumaan muiden ihmisten asemaan. Liian uteliaita voi kyllä olla, mutta intressit voivat olla samalla pohjimmiltaan hyvinkin (piilo)itsekkäät.

    • .ö.

      Minä yhdistän tämän introvertteihin ihmisiin... siis hehän usein kokevat muiden vievän energiaa itsestään kanssakäymisessä.

      • hiki otsalla

        Minä yhdistäisin tämän itsekeskeisiin ja itsekkäisiin ihmisiin. Koen energiasyöppönä erään sinkun lähipiiristä. Yksinasuvana hänen on usein vaikeaa ymmärtää, etten minä perheellisenä ole joka hetki hänen tavoitettavissaan.

        Joskus tuntuu, että minun pitäisi suorastaan päivystää puhelin kädessä. Hän soittaa lukemattomia kertoja päivässä, siis aina kun jotain "asiaa", jopa tunnin välein. Minä olen "tilivelvollinen" hänelle; "missä olet ollut, kun et vastannut puhelimeen?"

        En enää nykyisin edes vastaa kaikkiiin puheluihin, enkä "tilitä" menemisiäni. Olen koettanut tehdä selväksi hienovaraisesti, välillä suorasanaisemmin, että minulla on perhe, joka tarvitsee myös aikaani ja huomiotani.

        Tässä esimerkkiä vain tavoitettavuudesta. Toinen tarinansa on kun sinkku rientää "auttamaan" perheellistä arjen pyörittämisesssä...

      • 12+9
        hiki otsalla kirjoitti:

        Minä yhdistäisin tämän itsekeskeisiin ja itsekkäisiin ihmisiin. Koen energiasyöppönä erään sinkun lähipiiristä. Yksinasuvana hänen on usein vaikeaa ymmärtää, etten minä perheellisenä ole joka hetki hänen tavoitettavissaan.

        Joskus tuntuu, että minun pitäisi suorastaan päivystää puhelin kädessä. Hän soittaa lukemattomia kertoja päivässä, siis aina kun jotain "asiaa", jopa tunnin välein. Minä olen "tilivelvollinen" hänelle; "missä olet ollut, kun et vastannut puhelimeen?"

        En enää nykyisin edes vastaa kaikkiiin puheluihin, enkä "tilitä" menemisiäni. Olen koettanut tehdä selväksi hienovaraisesti, välillä suorasanaisemmin, että minulla on perhe, joka tarvitsee myös aikaani ja huomiotani.

        Tässä esimerkkiä vain tavoitettavuudesta. Toinen tarinansa on kun sinkku rientää "auttamaan" perheellistä arjen pyörittämisesssä...

        Olisi varmasti parempi sanoa ihan suoraan, ettet ole tilivelvollinen ja että yhteydenpito alkaa olla sinulle liikaa. Nythän annat hänen määritellä yhteydenpitonne yksipuolisesti.

        Mieti montako kertaa olisi sopivaa soittaa ja tavata ja kerro se hänelle ihan suorasanaisesti. Ystävyys ei tarkoita sitä, että on toisen käytettävissä koko ajan.

        Energiavarkaat ymmärrän sellaisiksi tyypeiksi, jotka eivät oikein ymmärrä tai eivät halua ymmärtää vastavuoroisuuden periaatetta. Jos ystävyys ei suostu ymmärtämään toisen näkökulmaa yhtään niin sitten kyseessä ei ole mikään ystävyys. Sellaiset eivät hyödy yhtään liiallisesta kiltteydestä, vaan heidän kaikki ystävyytensä katkeavat, jos kukaan ei edes yritä kertoa missä mättää.

        Itsekeskeisillä ihmisillä juuri monesti on ystävinä liian kilttejä, jotka sitten lopulta väsyvät heihin.

      • 2 + 10
        12+9 kirjoitti:

        Olisi varmasti parempi sanoa ihan suoraan, ettet ole tilivelvollinen ja että yhteydenpito alkaa olla sinulle liikaa. Nythän annat hänen määritellä yhteydenpitonne yksipuolisesti.

        Mieti montako kertaa olisi sopivaa soittaa ja tavata ja kerro se hänelle ihan suorasanaisesti. Ystävyys ei tarkoita sitä, että on toisen käytettävissä koko ajan.

        Energiavarkaat ymmärrän sellaisiksi tyypeiksi, jotka eivät oikein ymmärrä tai eivät halua ymmärtää vastavuoroisuuden periaatetta. Jos ystävyys ei suostu ymmärtämään toisen näkökulmaa yhtään niin sitten kyseessä ei ole mikään ystävyys. Sellaiset eivät hyödy yhtään liiallisesta kiltteydestä, vaan heidän kaikki ystävyytensä katkeavat, jos kukaan ei edes yritä kertoa missä mättää.

        Itsekeskeisillä ihmisillä juuri monesti on ystävinä liian kilttejä, jotka sitten lopulta väsyvät heihin.

        Wau ! Hyvä "12 9" !

    • Athena

      Mitä te tarkoitatte tuolla "energiavampyyri"-jutulla? Uskotteko te, että toinen ihminen voi ihan oikeasti imeä teistä jotain energiaa? Mitä energiaa se on, jotain qi-energiaa tai vastaavaa, jota käytetään esimerkiksi henkiparannuksessa? Vai onko "energiavampyyri" vain vertauskuva sellaisesta ihmisestä, jonka kanssa ette viihdy? Minulla oli kerran tuttava, joka puhui samalla tavalla, että joku vie sen energiat. Jotenkin sain sellaisen käsityksen, että hänen mielestään minä kuuluin näihin energiavarkaisiin, ja se tuntui kyllä minusta aika pahalta. Aloin itsekin välillä uskoa siihen, että vien toisten energiat, mikä ei kyllä tuonut taas minulle yhtään lisää "energiaa". Jos pysyy länsimaisen tieteen piirissä, niin sen mukaan energiaa saadaan ravinnosta. Sitten on kaikenlaisia uskomuksia olemassa ihmiskehon energioista, joita ei ole tieteellisesti todistettu. Tämä "energiavampyyri"-juttu kuulostaa kyllä vähäsen taikauskoiselta hömpötykseltä, anteeksi vain. Voisiko olla mahdollista, että omat ajatukset ja tunteet vaikuttavat siihen, miten energiseksi kokee itsensä? Ei kai nyt juttukaveria kannata alkaa syyttämään omasta jaksamattomuudesta. Eri asia olisi jokin traumaattinen tapahtuma, esim. väkivalta. Silloin toista ihmistä voi oikeasti syyttää, mielestäni ei silloin, kun kysymys on ihan tavallisesta kanssakäymisestä.

      • et tajua

        Et ymmärrä koko asiasta yhtään mitään. On olemassa myös henkistä energiaa.

    • Tietäjä

      Kyllä on olemassa henkilöitä, jotka ovat ihan tietoisesti kehittäneet kyvyn imeä muista ihmisistä elinvoimaa, juuri tuota qi/prana elämänenergiaa. Tämä on yksi mustan magian muoto. Harvinaisempia sen pitkälle-edenneet tietoiset harjoittajat ovat, mutta kyllä heitä löytyy.
      Yleisempää on, että väsynyt, masentunut tai muuten sairas ihminen tiedostamattaan imee omaan energiavajaukseensa toisen energiaa. Tämä ei kylläkään ole tahallista.

      • 'äö,.-älö

        Erityisesti henkisesti aggressiiviset ihmiset eivät vain ymmärrä, että se mistä itse saa elinvoimaa niin voi olla joskus joltakin muulta pois. Joidenkin seurassahan saa olla kuin varpaillaan, kun myrkkynuolet vain viuhahtelevat suuntaan ja toiseen. Siispä milloin negatiivinen energia on vahvasti läsnä koko ajan, niin muut saavat siitä kyllä osansa ja olo on lähinnä voipunut jälkikäteen tai helpottunut, kun se on ohitse.

    • perhonen___

      Kuulostaa ihan tutulta asialta. Välttelen muutamaa tuollaista ihmistä. Eivät he tietoisesti vie toisen energiaa, mutta vievät kumminkin. Minulla on yksi kaveri joka tekisi kaiken puolestani eli ei ole siitäkään kiinni ettei kaveruus olisi vastavuoroista. Hän oikeasti tarkoittaa hyvää ja minäkin haluan hänelle pelkkää hyvää. Ei tarvi kuin puhua puhelimessa, niin olen aivan loppu. Tämä kaverihan on sitä mieltä, et puhuttuaan tai oltuaan mun kans jossain tekemisissä, hän on aivan täynnä energiaa ja jaksais mitä vain. Olen toki aina hänen tukenaan, jos hänellä on vaikeuksia, mutta muuten en kyseistä ihmistä jaksa. Kuulostaa varmaan monen mielestä hölmöltä, mutta meitä on moneen junaan. Onneksi on myös ihmisiä joiden kanssa energiat säilyy tai sitä saa lisää. :)

    • Athena

      Tietäjä kirjoitti, että "Yleisempää on, että väsynyt, masentunut tai muuten sairas ihminen tiedostamattaan imee omaan energiavajaukseensa toisen energiaa".
      Perhonen taas kirjoitti: "Ei tarvi kuin puhua puhelimessa, niin olen aivan loppu".
      Tuleeko sitten Perhosesta väsyneenä Tietäjän kuvailema energiavaras? Siis, jos joku on vienyt sinun energiasi ja kärsit sen takia matilasta energioista, niin tuleeko sinusta itsestäsi sitten taas energiavaras?

      • Ladataan välilllä !

        Athenalle. Hehh :) . Ei ku mulla ainaskin se menee niin, että mä LATAAN YKSINÄISYYDESSÄ kotonani ja lähden sitten taas siitä ottaen samalla kännynkin laturista !

      • Athena
        Ladataan välilllä ! kirjoitti:

        Athenalle. Hehh :) . Ei ku mulla ainaskin se menee niin, että mä LATAAN YKSINÄISYYDESSÄ kotonani ja lähden sitten taas siitä ottaen samalla kännynkin laturista !

        No heh. :) Miten tämä yksinäisyydessä lataaminen sitten oikein käytännössä tapahtuu? Samalla tavalla kuin kännykän lataaminen, laitetaanko sormet pistorasiaan? Vai miten? Ja onko sitten niin, että nämä energiavarkaat eivät vaan ole ladanneet itseään?

      • 20+6
        Athena kirjoitti:

        No heh. :) Miten tämä yksinäisyydessä lataaminen sitten oikein käytännössä tapahtuu? Samalla tavalla kuin kännykän lataaminen, laitetaanko sormet pistorasiaan? Vai miten? Ja onko sitten niin, että nämä energiavarkaat eivät vaan ole ladanneet itseään?

        Ilmeisesti sinulla Athena ei ole kokemusta sellaisesta vuorovaikutuksesta, joka väsyttää sinut, kun et tätä keskusteltavaa asiaa tunnu ymmärtävän, vaan näet sen irvailun aiheena. Aihe kuitenkin jotenkin koskettaa sinua, kun tunnet tarvetta osallistua keskusteluun kenties siksi, että joku on epäillyt sinua energiavarkaaksi (niin kuin kerroit). Oletko siis sitä mieltä, että olet tullut väärin kohdelluksi ja ystäväsi oli aivan epäoikeudenmukainen ottaessaan sen esille, että tapaamisesi "vie häneltä energiaa"?

        Itselleni tulisi lähinnä mieleen miettiä, että mikä käytöksessäni voisi olla sellaista, jonka vuoksi toisen tuntuu olevan hankala olla seurassani? Ainakin siinä tapauksessa, että olisin itse halunnut ystävyyttä jatkaa.

      • Athena
        20+6 kirjoitti:

        Ilmeisesti sinulla Athena ei ole kokemusta sellaisesta vuorovaikutuksesta, joka väsyttää sinut, kun et tätä keskusteltavaa asiaa tunnu ymmärtävän, vaan näet sen irvailun aiheena. Aihe kuitenkin jotenkin koskettaa sinua, kun tunnet tarvetta osallistua keskusteluun kenties siksi, että joku on epäillyt sinua energiavarkaaksi (niin kuin kerroit). Oletko siis sitä mieltä, että olet tullut väärin kohdelluksi ja ystäväsi oli aivan epäoikeudenmukainen ottaessaan sen esille, että tapaamisesi "vie häneltä energiaa"?

        Itselleni tulisi lähinnä mieleen miettiä, että mikä käytöksessäni voisi olla sellaista, jonka vuoksi toisen tuntuu olevan hankala olla seurassani? Ainakin siinä tapauksessa, että olisin itse halunnut ystävyyttä jatkaa.

        Kyllä minulla on kokemusta sellaisesta vuorovaikutuksesta, joka väsyttää minut, paljonkin, mutta siinä on kysymys paljon monimutkaisemmista asioista, kuin vain siitä, että "energia" siirtyy. Olen pahoillani, jos kommenttini ovat olleet liian kiivaita, en halua irvailla, vaan herättää ihmisiä ajattelemaan sitä, mitä asiat todellisuudessa ovat. Ja haluan ihan oikeastikin tietää, että millä tavalla nimimerkin Ladataan välillä! kuvailema yksinäisyydessä lataaminen tapahtuu. Koetan olla toisaalta avoin sillekin vaihtoehdolle, että tällaisia "energioita" olisi ihan oikeastikin olemassa, joskin pidän sitä hieman epäloogisena ajatuksena. Kyllä, olet aivan oikeassa siinä, että aihe koskettaa minua, ja osittain siksi, että minua on luultavasti epäilty "energiavarkaaksi". Ystäväni ei tosin ottanut sitä suoraan esille, vaan rivien välistä minulle tuli sellainen tunne, että hän syytti minua omien energioidensa viemisestä. Minä olin jotenkin hämmentynyt, koska en tiennyt mitä olin tehnyt väärin häntä kohtaan, ja surullinen, koska olisin halunnut että meillä menee hyvin. Ystäväni syytti myös muita ihmisiä enrgioidensa viemisestä. Aloin sitten uskoa niihin energiavarasjuttuihin. Aloin pelätä, että vien jollain mystisellä tavalla toisten energiat, ja tunsin syyllisyyttä siitä, jos olin itse energinen, koska mietin, olenko ehkä nyt varastanut tämän energian joltain. Tulin vain itse henkisesti huonovointisemmaksi. Mutta en syytä siitä ystävääni, se on oma vikani että uskoin.
        Ja kyllä, olen sitä mieltä, että jonkun syyttäminen "energiavarkaaksi" on epäoikeudenmukaista. "Energiavampyyri" kuulostaa minusta lähinnä haukkumasanalta. Ymmärrän toki, ettei kaikkien ihmisten kanssa ole aina hyvä olla, mutta tässä keksustelussa on vain liikaa jotain taikauskoisuutta. Voisi ehkä ennemminkin miettiä, että "tuo ihminen saa minut tuntemaan näin, miksiköhän niin on" ja silloin oppisi ehkä tuntemaan itseään paremmin. Ja sille ihmiselle, joka ei kuuntele tms. voisi vaan sanoa, että "toivoisin että kuuntelisit minua enemmän".

      • 10+8
        Athena kirjoitti:

        Kyllä minulla on kokemusta sellaisesta vuorovaikutuksesta, joka väsyttää minut, paljonkin, mutta siinä on kysymys paljon monimutkaisemmista asioista, kuin vain siitä, että "energia" siirtyy. Olen pahoillani, jos kommenttini ovat olleet liian kiivaita, en halua irvailla, vaan herättää ihmisiä ajattelemaan sitä, mitä asiat todellisuudessa ovat. Ja haluan ihan oikeastikin tietää, että millä tavalla nimimerkin Ladataan välillä! kuvailema yksinäisyydessä lataaminen tapahtuu. Koetan olla toisaalta avoin sillekin vaihtoehdolle, että tällaisia "energioita" olisi ihan oikeastikin olemassa, joskin pidän sitä hieman epäloogisena ajatuksena. Kyllä, olet aivan oikeassa siinä, että aihe koskettaa minua, ja osittain siksi, että minua on luultavasti epäilty "energiavarkaaksi". Ystäväni ei tosin ottanut sitä suoraan esille, vaan rivien välistä minulle tuli sellainen tunne, että hän syytti minua omien energioidensa viemisestä. Minä olin jotenkin hämmentynyt, koska en tiennyt mitä olin tehnyt väärin häntä kohtaan, ja surullinen, koska olisin halunnut että meillä menee hyvin. Ystäväni syytti myös muita ihmisiä enrgioidensa viemisestä. Aloin sitten uskoa niihin energiavarasjuttuihin. Aloin pelätä, että vien jollain mystisellä tavalla toisten energiat, ja tunsin syyllisyyttä siitä, jos olin itse energinen, koska mietin, olenko ehkä nyt varastanut tämän energian joltain. Tulin vain itse henkisesti huonovointisemmaksi. Mutta en syytä siitä ystävääni, se on oma vikani että uskoin.
        Ja kyllä, olen sitä mieltä, että jonkun syyttäminen "energiavarkaaksi" on epäoikeudenmukaista. "Energiavampyyri" kuulostaa minusta lähinnä haukkumasanalta. Ymmärrän toki, ettei kaikkien ihmisten kanssa ole aina hyvä olla, mutta tässä keksustelussa on vain liikaa jotain taikauskoisuutta. Voisi ehkä ennemminkin miettiä, että "tuo ihminen saa minut tuntemaan näin, miksiköhän niin on" ja silloin oppisi ehkä tuntemaan itseään paremmin. Ja sille ihmiselle, joka ei kuuntele tms. voisi vaan sanoa, että "toivoisin että kuuntelisit minua enemmän".

        Ihmissuhteet ovat minun mielestäni aika pitkälti uskon asioita. Taikauskonkin, jos niikseen tulee, sillä mieltymystä ja tunnetta ei välttämättä pysty kuvaamaan tieteellisin termein. Oma näkökulma muotoutuu vertauskuvien kautta, sellaisten kuin energia - tai asioita voi kuvata myös temperamentin ja persoonallisuudenpiirteiden avulla, joissa on vähemmän "latausta", koska niihin ei sisälly ajatusta, että joku persoonallisuudenpiirre olisi automaattisesti huonompi. Esimerkiksi itsekeskeisyyyttä on ihmisissä eri määrä. Sinänsä kyseessä ei ole vain huono ominaisuus, mutta ominaisuus, jota kannattaa omassa käyttäytymisessä pitää silmällä (näin itse ajattelen). Muiden jyräämiseen ja vähättelyyn johtaessaan takana on todennäköisesti jokin narsistinen vamma eli kyseessä on ns. puolustusmenetelma .

        Se, miksi ajaudumme tietynlaisiin ihmissuhteisiin on monimutkainen prosessi. Minusta on tärkeää pohtia sekä omaa että muiden osuutta siinä, mistä kaikesta oikeastaan on kysymys. Kerroit tulleesi loukatuksi etkä ainakaan tuossa tilanteessa kyennyt ottamaan selvää vaikkapa kysyen mikä tarkalleen ottaen sinun käytöksessäsi oli sellaista, jonka toinen koki niin häiritsevänä, että halusi lopettaa ystävyyden. Hän avasi keskustelun, mutta se oli ehkä niin yllättävää ja loukkaavaa, että asia jäi auki.

        Minusta tuollaista tapahtuu ystävyyden loppuessa aina, sitä ei voi välttää, jos toinen haluaa ystävyyttä jatkaa. Sitä jää miettimään, mikä meni pieleen ja näkee mielellään vian siinä toisessa osapuolessa, koska koki loukkaantumista. Enää ei voi selvittää ehkä sitä alkuperäisen ystävän kanssa, että mistä oli kyse, mutta usein ihminen toimii samalla tavoin kaikissa ystävyyssuhteissaan, joten niitä voi tarkastella omalta osaltaan. Toisen syyttämisestä ei ole juurikaan hyötyä paitsi siinä tapauksessa, että toteaa tilanteen. Vaikkapa se (kuten joku kertoi esimerkissään) että toinen osapuoli ei kertakaikkiaan halua ottaa minkäänlaista palautetta vastaan eli ei pysty (syystä tai toisesta) korjaamaan toimintaansa.

    • Ei "anneta", ei! ?

      Tämä on aloittajalta hyvä kirjoitus. Kokemusta on minullakin.
      Lisäisin sen varsinkin, että mun kokemuksen mukaan rasitusta tuottavia ystäviä ovat ne, jotka eivät ollenkaan paneutuen vuorostaan kuuntele jotakin minun juttua, mistä just nyt haluan kertoilla, mitä miettiä.

      Olen tullut tulokseen, että energiasyöppä ei anna yhtikäs mitään juuri siksi, että hän ei kerta kaikkiaan ole minuuttiakaan läsnä minulle. Ja mikä vielä hulluinka ei myöskään muista mitään minun aiemmin puhutuista asioistani. Saattaa kuulla, mutta ei kuuntele, ei paneudu, ei kommentoi. Tällainen rasittaa. Se on: vuorovaikutus puuttuu, mikä olisi energialähde kaikessa kanssakäymisessä.

      Olen näillä syöpöillä havainnut kuin kilpailun siitä, mihin aika käytetään. Se on: häneen. Yäckk.

      Vasta nyt vanhempana minäkin tajuan, että saan itselleni yksinäni paljon enemmän kuin jonkin epäsopivan, vain tukea kaipaavan energiasyöpön kanssa, vaikka ystävyyden tarpeellisuutta niin kovin ylistetäänkin.

      • saatanasta seuraavat

        Energiaa menee kyllä yhtä lailla ihmisiin, jotka kyllä kuuntelevat erityisen huolellisesti, minkä jälkeen ymmärtävät (tahallaan? ilkeyttään? ymmärtämättömyyttään?) kaiken täysin väärin ja vääristelevät loputkin. Miksiköhän heitä tulisi kutsua?

      • 3+25

        Ei "anneta", ei!? kuvaa juuri sen, mitä itse ymmärrän energiasyöpöllä. Aitoa mielenkiintoa ja ennen kaikkea arvostusta toista osapuolta kohtaan ei yksinkertaisesti ole. Siksi kuunteleminen ei onnistu.

        Se ei ole ystävyyttä ollenkaan tuollainen eivätkä rajoiltaan terveet tuollaiseen "ystävyyteen" edes ajaudu.

      • Nih!
        saatanasta seuraavat kirjoitti:

        Energiaa menee kyllä yhtä lailla ihmisiin, jotka kyllä kuuntelevat erityisen huolellisesti, minkä jälkeen ymmärtävät (tahallaan? ilkeyttään? ymmärtämättömyyttään?) kaiken täysin väärin ja vääristelevät loputkin. Miksiköhän heitä tulisi kutsua?

        Niitä tulisi kutsua kusipäiksi.

      • lose/lose
        Nih! kirjoitti:

        Niitä tulisi kutsua kusipäiksi.

        Se on kiva juttu, että täällä on omaksuttu tällainen win/lose -ajattelu, että kun minä menetän, niin muut kaiketi saavat ja heille tuleekin olla piilokatkera. Olisi ihan kiva tietää, miten nimittelyn kohteet ovat kokeneet nämä energiatasapainoasiat. Eivät varmaankaan kovin positiivisesti, jos ovat häipyneet kyseisistä sairaista ihmissuhteista eivätkä perään soitelleet.

      • proprojisointi
        Nih! kirjoitti:

        Niitä tulisi kutsua kusipäiksi.

        Ne ovat ihan yhtä lailla vain energiaa vieviä, tiesivät sitä tai eivät.

    • Athena

      Aloittaja Energiapommi kirjoitti: "Omalla terveydellä ei kannata leikkiä." Hän siis kävi jonkun tuttunsa luona ihan tavallisesti kylässä ja uskoo, että hänen terveytensä on vaarassa. Tämä olisi ihan ymmärrettävää, jos tutulla olisi ollut jokin vaarallinen tarttuva tauti. Mutta ei, arvatenkin kyseessä oli terve ihminen. Hei, ihan oikeasti nyt, vaarantaako tavallinen jutustelu jonkun kanssa oman terveyden?
      Aloittaja kirjoitti myös: "Huomaat asian, jos palaat lomalta virkistyneenä ja tapaat energiarosvon: kohta et olekaan enää hyväntuulinen, vaan väsynyt, ahdistunut, jopa masentunut." Eli tarkoittaako aloittaja tällä sitä, että vain tietyn ihmisen lähellä oleminen laukaisee jopa masennuksen? Vetoan taas tieteeseen, jonka mukaan masennus voi johtua välittäjäaineiden epätasapainosta, liiallisesta stressistä, lapsuuden traumoista tai vääränlaisesta ajattelusta. Tuskinpa todellisuudessa kukaan sairastuu masennukseen vain jonkin ihmisen lähellä olon takia. Kyllä elämässä tapahtuu paljon pahempiakin asioita, kuin se että on väärän ihmisen kanssa samassa huoneessa. Jos te ette kestä erilaisten ihmisten kohtaamista, niin miten te kestätte sitten, kun kohdallenne sattuu ihan oikea tragedia?
      Koko tämä energianvientihömpötys muistuttaa minua jotenkin entisaikojen noitavainoista. Silloin uskottiin, että tietyt ihmiset ovat noitia. Ja nämä ihmiset pistettiin syntipukeiksi kaikenlaisiin yhteisössä tapahtuneisiin vastoinkäymisiin, ja uskottiin, että nämä vastoinkäymiset katoavat, kun saadaan noita pois, tai jopa tapettua. Nämä noidiksi epäillyt olivat varmaankin yhteisössään huonossa asemassa, ja heidät oli siksi helppo asettaa syntipukiksi. Samankaltainen ilmiö oli myös saksan juutalaisvainot, ja tätä ilmiötä tapahtuu ihmisten keskuudessa nykyäänkin. Arvaankin, että ne henkilöt, joita syytetään "energiavarkaiksi" ovat yhteisössään jollain lailla huonossa asemassa, ja heidät on siksi helppo pistää syntipukiksi omalle jaksamattomuudelle.

      • 10+3

        Noitavainot ovat kyllä aika kaukaa haettu esimerkki, kun puheena on oman hyvinvoinnin takia tehdyistä rajoituksista ystäväpiirissä :D

        Itse en käyttäisi sanaa energiavaras, mutta ymmärrän tämän ilmiön ennen kaikkea sosiaalisesti taitamattomien ihmisten eräänlaisena törmäilynä. He eivät osaa lukea muita ihmisiä, vaan suhteista tulee helposti hyväksikäyttösuhteita, joissa kiltimpi osapuoli kärsii. Ongelmana on sekä liiallinen kiltteys että tämän toisen osapuolen kyvyttömyys ymmärtää ihmissuhteita muiden kuin oman itsensä kannalta (eli muut ovat väärässä ja minä olen aina oikeassa).

      • vaikka Artemis
        10+3 kirjoitti:

        Noitavainot ovat kyllä aika kaukaa haettu esimerkki, kun puheena on oman hyvinvoinnin takia tehdyistä rajoituksista ystäväpiirissä :D

        Itse en käyttäisi sanaa energiavaras, mutta ymmärrän tämän ilmiön ennen kaikkea sosiaalisesti taitamattomien ihmisten eräänlaisena törmäilynä. He eivät osaa lukea muita ihmisiä, vaan suhteista tulee helposti hyväksikäyttösuhteita, joissa kiltimpi osapuoli kärsii. Ongelmana on sekä liiallinen kiltteys että tämän toisen osapuolen kyvyttömyys ymmärtää ihmissuhteita muiden kuin oman itsensä kannalta (eli muut ovat väärässä ja minä olen aina oikeassa).

        Eikö siihen ole mahdollista suosia ihan käytännöllistä ratkaisutapaa - että vietätte yhä vähemmän aikaa ihmisten seurassa, jotka ovat täynnä negatiivista energiaa ja aiheuttavat ainoastaan pahaa oloa ajasta toiseen? Minä ainakin olen rajoittanut aina, kun vain mahdollista, enkä soitellut perään kertaakaan.

        Sen lisäksi, että lyhyessä elämässä on syytä voida hyvin, en voi muuttaa koko maailmaa - muuttamispyrkimyksethän ovat juuri sitä kyvyttömyyttä ymmärtää ihmissuhteita muiden kuin oman itsensä ja oikeassaolonsa kannalta.

      • vaikka Artemis
        10+3 kirjoitti:

        Noitavainot ovat kyllä aika kaukaa haettu esimerkki, kun puheena on oman hyvinvoinnin takia tehdyistä rajoituksista ystäväpiirissä :D

        Itse en käyttäisi sanaa energiavaras, mutta ymmärrän tämän ilmiön ennen kaikkea sosiaalisesti taitamattomien ihmisten eräänlaisena törmäilynä. He eivät osaa lukea muita ihmisiä, vaan suhteista tulee helposti hyväksikäyttösuhteita, joissa kiltimpi osapuoli kärsii. Ongelmana on sekä liiallinen kiltteys että tämän toisen osapuolen kyvyttömyys ymmärtää ihmissuhteita muiden kuin oman itsensä kannalta (eli muut ovat väärässä ja minä olen aina oikeassa).

        ja senhän huomaa jo siitä, että jos jotain ihmissuhdetta ei pitkään aikaan ole, sitä ei myöskään takaisin kaipaa, koska se on myös luonteeltaan vain energiaa syövä ja negatiivinen ainakin omaan suuntaan.

      • 1+9
        vaikka Artemis kirjoitti:

        Eikö siihen ole mahdollista suosia ihan käytännöllistä ratkaisutapaa - että vietätte yhä vähemmän aikaa ihmisten seurassa, jotka ovat täynnä negatiivista energiaa ja aiheuttavat ainoastaan pahaa oloa ajasta toiseen? Minä ainakin olen rajoittanut aina, kun vain mahdollista, enkä soitellut perään kertaakaan.

        Sen lisäksi, että lyhyessä elämässä on syytä voida hyvin, en voi muuttaa koko maailmaa - muuttamispyrkimyksethän ovat juuri sitä kyvyttömyyttä ymmärtää ihmissuhteita muiden kuin oman itsensä ja oikeassaolonsa kannalta.

        Siitä tässä keskustelussa minun lukemanani onkin kyse, että panee oman hyvinvointinsa sellaisen ihmissuhteen edelle, joka vain syö turhaan energiaa eikä anna mitään.

      • vaikka Artemis
        1+9 kirjoitti:

        Siitä tässä keskustelussa minun lukemanani onkin kyse, että panee oman hyvinvointinsa sellaisen ihmissuhteen edelle, joka vain syö turhaan energiaa eikä anna mitään.

        Kyllä niitäkin suhteita on, jotka vetävät suorastaan miinuksille. Mutta edelleen ratkaisuehdotukseni on, että maailman muuttamisen sijaan pyrkii välttämään kielteisiä kokemuksia. Voin luvata, että ei tule ikävä...

      • Athena
        10+3 kirjoitti:

        Noitavainot ovat kyllä aika kaukaa haettu esimerkki, kun puheena on oman hyvinvoinnin takia tehdyistä rajoituksista ystäväpiirissä :D

        Itse en käyttäisi sanaa energiavaras, mutta ymmärrän tämän ilmiön ennen kaikkea sosiaalisesti taitamattomien ihmisten eräänlaisena törmäilynä. He eivät osaa lukea muita ihmisiä, vaan suhteista tulee helposti hyväksikäyttösuhteita, joissa kiltimpi osapuoli kärsii. Ongelmana on sekä liiallinen kiltteys että tämän toisen osapuolen kyvyttömyys ymmärtää ihmissuhteita muiden kuin oman itsensä kannalta (eli muut ovat väärässä ja minä olen aina oikeassa).

        Noitavainot oli lähinnä sellainen ääriesimerkki ilmiöstä, jota tässä keskustelussa näkee paljon pienemmässä mittakaavassa. Tarkoitan sellaista ilmiötä, että etsitään syntipukki jostain heikossa asemassa olevasta ihmisestä. Energiavampyyreiden etsiminen on minun mielestäni paljolti tällaista. Ja eivät noidat ja vampyyrit ole kovin kaukana toisistaan. :)
        Mielestäni tässä keskustelussa ei ole ollut puheena pelkästään se, että oman hyvinvoinnin takia tehdään rajoituksia ystäväpiiriin. Tässä on ollut puheena myös se, että jotkut ihmiset veisivät toisilta energiaa. Se on taikauskoista ajattelua, mikä ei perustu kovinkaan paljon järkeen tai logiikkaan. Tuntuu jotenkin väärältä se, että joitakin ihmisiä syrjitään taikauskoisten ajatusten perusteella.
        Olen tavannut kuvailemiasi sosiaalisesti taitamattomia ihmisiä. Itselleni he ovat lähinnä aiheuttaneet vaivaantumisen tunteita, esimerkiksi silloin jos keskustelu ei oikein etene. Ei mitään sen kummempaa, en ole ollut mitenkään tavallista väsyneempi kohtaamisen jälkeen. Sitten olen myös tavannut sosiaalisesti lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat käyttäneet kykyjään esimerkiksi toisten ihmisten alistamiseen. Tällaisen kohtaamisen jälkeen olo onkin ollut sitten hieman epämukavampi. Eivät sosiaaliset kyvyt ja kiltteys ole suorassa yhteydessä toisiinsa. Ja kannattaisi näissäkin asioissa muistaa suhteellisuudentaju. Elämässä ja maailmassa on monia ihan oikeasti kamalia asioita, kuten kuolemaa, sairauksia ja onnettomuuksia. Näistä asioista kuuluukin olla allapäin ainakin jonkin aikaa. Sen sijaan jos kohtaa sosiaalisesti hieman taitamattomamman ihmisen, ei siitä kuulu mennä psyykkisesti aivan romuksi. Sitten on olemassa tietenkin ihmisten välistä väkivaltaa, sekä henkistä että fyysistä. Silloin joku ihan oikeasti haluaa satuttaa toista ihmistä. Kyseessä on moraalittomuus, mikä on mielestäni varsinainen syy ihmisten pahoinvointiin.

      • Huh huh
        Athena kirjoitti:

        Noitavainot oli lähinnä sellainen ääriesimerkki ilmiöstä, jota tässä keskustelussa näkee paljon pienemmässä mittakaavassa. Tarkoitan sellaista ilmiötä, että etsitään syntipukki jostain heikossa asemassa olevasta ihmisestä. Energiavampyyreiden etsiminen on minun mielestäni paljolti tällaista. Ja eivät noidat ja vampyyrit ole kovin kaukana toisistaan. :)
        Mielestäni tässä keskustelussa ei ole ollut puheena pelkästään se, että oman hyvinvoinnin takia tehdään rajoituksia ystäväpiiriin. Tässä on ollut puheena myös se, että jotkut ihmiset veisivät toisilta energiaa. Se on taikauskoista ajattelua, mikä ei perustu kovinkaan paljon järkeen tai logiikkaan. Tuntuu jotenkin väärältä se, että joitakin ihmisiä syrjitään taikauskoisten ajatusten perusteella.
        Olen tavannut kuvailemiasi sosiaalisesti taitamattomia ihmisiä. Itselleni he ovat lähinnä aiheuttaneet vaivaantumisen tunteita, esimerkiksi silloin jos keskustelu ei oikein etene. Ei mitään sen kummempaa, en ole ollut mitenkään tavallista väsyneempi kohtaamisen jälkeen. Sitten olen myös tavannut sosiaalisesti lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat käyttäneet kykyjään esimerkiksi toisten ihmisten alistamiseen. Tällaisen kohtaamisen jälkeen olo onkin ollut sitten hieman epämukavampi. Eivät sosiaaliset kyvyt ja kiltteys ole suorassa yhteydessä toisiinsa. Ja kannattaisi näissäkin asioissa muistaa suhteellisuudentaju. Elämässä ja maailmassa on monia ihan oikeasti kamalia asioita, kuten kuolemaa, sairauksia ja onnettomuuksia. Näistä asioista kuuluukin olla allapäin ainakin jonkin aikaa. Sen sijaan jos kohtaa sosiaalisesti hieman taitamattomamman ihmisen, ei siitä kuulu mennä psyykkisesti aivan romuksi. Sitten on olemassa tietenkin ihmisten välistä väkivaltaa, sekä henkistä että fyysistä. Silloin joku ihan oikeasti haluaa satuttaa toista ihmistä. Kyseessä on moraalittomuus, mikä on mielestäni varsinainen syy ihmisten pahoinvointiin.

        "Muiden jyräämiseen ja vähättelyyn johtaessaan takana on todennäköisesti jokin narsistinen vamma eli kyseessä on ns. puolustusmenetelma."

        Ja tätä sitten jotkut kutsuvat omalla kohdallaan 'sosiaaliseksi taidokkuudeksi'.

      • Huh huh
        Athena kirjoitti:

        Noitavainot oli lähinnä sellainen ääriesimerkki ilmiöstä, jota tässä keskustelussa näkee paljon pienemmässä mittakaavassa. Tarkoitan sellaista ilmiötä, että etsitään syntipukki jostain heikossa asemassa olevasta ihmisestä. Energiavampyyreiden etsiminen on minun mielestäni paljolti tällaista. Ja eivät noidat ja vampyyrit ole kovin kaukana toisistaan. :)
        Mielestäni tässä keskustelussa ei ole ollut puheena pelkästään se, että oman hyvinvoinnin takia tehdään rajoituksia ystäväpiiriin. Tässä on ollut puheena myös se, että jotkut ihmiset veisivät toisilta energiaa. Se on taikauskoista ajattelua, mikä ei perustu kovinkaan paljon järkeen tai logiikkaan. Tuntuu jotenkin väärältä se, että joitakin ihmisiä syrjitään taikauskoisten ajatusten perusteella.
        Olen tavannut kuvailemiasi sosiaalisesti taitamattomia ihmisiä. Itselleni he ovat lähinnä aiheuttaneet vaivaantumisen tunteita, esimerkiksi silloin jos keskustelu ei oikein etene. Ei mitään sen kummempaa, en ole ollut mitenkään tavallista väsyneempi kohtaamisen jälkeen. Sitten olen myös tavannut sosiaalisesti lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat käyttäneet kykyjään esimerkiksi toisten ihmisten alistamiseen. Tällaisen kohtaamisen jälkeen olo onkin ollut sitten hieman epämukavampi. Eivät sosiaaliset kyvyt ja kiltteys ole suorassa yhteydessä toisiinsa. Ja kannattaisi näissäkin asioissa muistaa suhteellisuudentaju. Elämässä ja maailmassa on monia ihan oikeasti kamalia asioita, kuten kuolemaa, sairauksia ja onnettomuuksia. Näistä asioista kuuluukin olla allapäin ainakin jonkin aikaa. Sen sijaan jos kohtaa sosiaalisesti hieman taitamattomamman ihmisen, ei siitä kuulu mennä psyykkisesti aivan romuksi. Sitten on olemassa tietenkin ihmisten välistä väkivaltaa, sekä henkistä että fyysistä. Silloin joku ihan oikeasti haluaa satuttaa toista ihmistä. Kyseessä on moraalittomuus, mikä on mielestäni varsinainen syy ihmisten pahoinvointiin.

        "Muiden jyräämiseen ja vähättelyyn johtaessaan takana on todennäköisesti jokin narsistinen vamma eli kyseessä on ns. puolustusmenetelma."

        Ja tätä sitten jotkut kutsuvat omalla kohdallaan 'sosiaaliseksi taidokkuudeksi'.

    • Athena

      Pieni ajatusleikki: jos menisit terveyskeskukseen sanomaan, että voit huonosti, koska joku on varastanut energiasi, niin mitä luulisit että tapahtuisi?

    • Athena

      Niin, mitä oikeasti ovat sosiaaliset taidot? Ajattelisin näin, että niitä ovat muun muassa tilannetaju, kyky ilmaista itseään selkeästi, huumorintaju ja empatia, eli kyky asettua toisen asemaan. Empatian suhteen jollakin ihmisellä voi olla vähemmän kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, tai sitten tämä kyky on olemassa, mutta sitä ei haluta käyttää. Joku saattaa ymmärtää, että tietty käyttäytyminen satuttaa toista ihmistä, mutta käyttäytyy silti niin. Sitten taas joku voi satuttaa toista ihmistä ihan vain siksi että haluaa satuttaa häntä. Jälkimmäinen ryhmä on se, josta kannattaisi olla eniten huolissaan.

      • 1+3

        Sosiaalisilla taidoilla ei tietääkseni ole mitään yhteisesti sovittua määritelmää tieteen piirissä. Pikemminkin kyseessä on taitojen kirjo, joka kunkin yksilön kohdalla painottuu eri tavoin. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että ihmiset yleensä yliarvioivat omia taitojaan niin ihmissuhteissa kuin muissakin asioissa. He pitävät itseään hieman fiksumpina/taitavampina kuin tosiasiassa ovat. Masentuneilla on realistisempi käsitys omista taidoistaan kuin ei-masentuneilla eli yliarviointi on yksilön kannalta hyödyllistä. Haitaksi se muuttuu, jos yksilön oma arvio omista taidoista on jyrkässä ristiriidassa ympäristön arvioiden kanssa. Itserakkaasta ihmisestä puhutaan yleensä silloin, kun muiden mielestä ko. henkilö ei olekaan miellyttävä, vaikka hän itse kokee itsensä hyvin puoleensavetävänä. Tai energiasyöpöksi nimitelty kokee olevansa vaikkapa älykäs ja dynaaminen keskustelija, mutta muut kokevatkin hänet päällekäyvänä ja jyräävänä. Ihmisen minäkuva on silloin ristiriidassa ympäristön arvioiden kanssa. Yhtä hyvin toinen voi kokea olevansa empaattinen ja kuunteleva, mutta muut kokevatkin hänet omia mielipiteitään salaavana, itsekkäänä ja epärehellisenä manipuloijana.

        Kaikki tuollaiset arviot "empaattinen" tai "jyräävä" saavat todistusvoimaansa vain siitä, miten ihminen vuorovaikutuksessa tosiasiassa pärjää eivätkä siitä, miten hän itse arvioi itseään. Ympäristöstä tuleva palaute on siis ainoa tapa korjata käytöstään ja kömpelyys vuorovaikutuksessa tarkoittaa sitä, ettei kykene ottamaan palautetta vastaan = ero ympäristön arvion ja itsearvion välillä säilyy suurena. Jos keskustelun aiheeseen palataan, niin ihmissuhteiden päättyminen kerta toisensa jälkeen siihen että väsyy muihin tai muut väsyvät omassa seurassa, niin silloin pitäisi pohtia mikä omassa käytöksessä on sellaista, jotka muut kokevat häiritsevänä.

    • Athena

      Tarkoituksenani ei ole ollut jyrätä ketään, vaan antaa ihmisille ajattelemisen aihetta. Ja toisaalta olen halunnut keksustella asioista, ja vähän väitelläkin. Ehkä olen ilmaissut ajatuksiani liian suoraan, en tiedä.
      Mielestäni ihmisyhteisöissä leviää monenlaisia ajattelu- ja käytöstapoja. Nämä tietynlaiset meemeiksi kutsutut siirtyvät kulttuuripiirteet voivat olla yhteisön kannalta hyödyllisiä, tai sitten haitallisia. Tässä keskustelussa leviää "Energiavampyyri"-meemi. Olen ollut sitä vastaan sen takia, että mielestäni tällaisen ajattelutapa on yhteisön kannalta haitallinen. Se saattaa johtaa esimerkiksi siihen, että sairaita, masentuneita ja kärsiviä ihmisiä hyljeksitään, koska "ne vie energiat". Jokainen meistä on joskus elämässään heikoilla. Kannattaa kysyä itseltään, haluaako elää yhteisössä, joka syrjii heikkoja.

      • 20+5

        Olet mielestäni onnistunut tavoitteessasi. Ehkä tämän ketjun lukijoista monikaan ei enää käytä energiavampyyri-sanaa ihan huolettomasti. Itseäni on häirinnyt viime vuosina yleistynyt sana narsisti, jota myös käytetään vastuuttomasti haukkumasanana. Usein vielä niin, ettei sanan oikeasta merkityksestä ole tietoa.

        Sitä en kyllä ymmärtänyt, miten tämä keskustelu liittyi sairaisiin, masentuneisiin ja kärsiviin ihmisiin. Nimittäin he ovat mielestäni aivan päinvastaisia kuin tässä ongelmallisena kuvattu reagointitapa (kyvyttömyys tai haluttomuus ottaa palautetta vastaan ihmissuhteissa). Mielenterveyspotilaat ovat päinvastoin usein yliherkkiä ottamaan viestejä ympäristöstään ja tulkitsevat niitä oman etunsa vastaisesti, mikä aiheuttaa masennusta. En huomannut tässä keskustelussa sellaista viestiä, jossa energiasyöppö olisi yhdistettymielenterveysongelmaisiin.

      • tyhmä
        20+5 kirjoitti:

        Olet mielestäni onnistunut tavoitteessasi. Ehkä tämän ketjun lukijoista monikaan ei enää käytä energiavampyyri-sanaa ihan huolettomasti. Itseäni on häirinnyt viime vuosina yleistynyt sana narsisti, jota myös käytetään vastuuttomasti haukkumasanana. Usein vielä niin, ettei sanan oikeasta merkityksestä ole tietoa.

        Sitä en kyllä ymmärtänyt, miten tämä keskustelu liittyi sairaisiin, masentuneisiin ja kärsiviin ihmisiin. Nimittäin he ovat mielestäni aivan päinvastaisia kuin tässä ongelmallisena kuvattu reagointitapa (kyvyttömyys tai haluttomuus ottaa palautetta vastaan ihmissuhteissa). Mielenterveyspotilaat ovat päinvastoin usein yliherkkiä ottamaan viestejä ympäristöstään ja tulkitsevat niitä oman etunsa vastaisesti, mikä aiheuttaa masennusta. En huomannut tässä keskustelussa sellaista viestiä, jossa energiasyöppö olisi yhdistettymielenterveysongelmaisiin.

        Mielestäni Athena ei ole onnistunut tavoitteessaan. Energiavaras on mielestäni erittäin osuva ja kuvaava nimi kyseiselle ilmiölle. Energia ei ole mitään yliluonnollista taikauskoa vaan ihan tavallista energiaa elämässä. Vaikuttaa todella typerältä kun ei tuota sanaa ymmärrä ja oikein takertuu siihen. Athenan mielipide ei ole mikään totuus vain hänen näkemyksensä. Todella rasittava ja ärsyttävä, Todellinen energiavaras ihan selvästi. Ilkeä ja itsekäs. Hyvä että uhrisi ovat tajunneet poistua elämästäsi. Eikä hän ymmärrä abstraktia ajattelua.

    • Athena

      Kyllä sellaisia viestejä oli. Esimerkiksi Tietäjä kirjoitti: "Yleisempää on, että väsynyt, masentunut tai muuten sairas ihminen tiedostamattaan imee omaan energiavajaukseensa toisen energiaa." Ja mitä on mahtanut tarkoittaa Energiapommi, kun kuvaili ystäväänsä matalista energioista kärsiväksi?

      • 5+9

        Niinpä olikin.Tietäjä mainitsi, ettei kyse ole tahallisesta teosta.

        Energian imeminen kuulostaa vieraalta, mutta ilmiö nimeltä tunteensiirto on tutumpi. Viime kesänä uutisoitiin laajasti suomalaisen tutkijan laajasti viitatusta ja ennätysmäärän klikkauksia keränneestä, englanninkielisessä artikkelikokoelmassa olleesta tutkimuksesta, jossa näytettiin empiirisesti toteen se, että tunteet "tarttuvat". Tästä on toki ollut paljon tietoa aiemminkin eli masennusta sairastavan perheenjäsenen riski sairastua masennukseen on moninkertainen muuhun väestöön verrattuna. Myös hoitohenkilökunta suojautuu tunteensiirrolta työnohjauksen avulla. Tällaisen ilmiön olemassaolon tiedostaminen voi olla hyödyllistä, että kielteiset seuraukset voidaan välttää.

      • .......

        Athena on ymmärtämätön ja tietämätön. Todella yksinkertainen.

      • Turhaaaaa
        ....... kirjoitti:

        Athena on ymmärtämätön ja tietämätön. Todella yksinkertainen.

        Näin on. Trolli. Taitaa keskustella itsensä kanssa. Leikkii psykologia ja filosofia siinä onnistumatta. Ulosanti puuromaista sanojen kieputtelua.

    • Athena

      Tiedän, mitä tarkoitat. Oikea termi taitaa tosin olla "tunnetartunta". "Tunteensiirto" taas taitaa viitata psykodynaamiseen eli ns. freudilaiseen terapiaan, jossa uskotaan, että potilas siirtää jotain toista ihmistä kohtaan kokemansa tunteet terapiasuhteeseen. Olen lukenut joskus Daniel Golemanin kirjan Tunneäly, jossa kuvaillaan tunnetartuntaa. Se siis tarkoittaa sitä, että toistensa seurassa olevat ihmiset alkavat tuntemaan samanlaisia tunteita. Tämä varmaankin pitää paikkansa, ainakin osittain. Esimerkiksi iloisuus tai surullisuus saattavat ikäänkuin "tarttua" toiseen ihmiseen, ei varsinaisesti siten, kuin flunssa tarttuu, vaan siten, että ehkä ihmisellä on jotenkin tarve virittyä "samalle aaltopituudelle" toisen ihmisen kanssa. Joillakin tämä tarve voi olla suurempi kuin toisilla, ja heillä siis tunnetartunta tapahtuu helpommin.
      Löysin äsken netistä hieman tietoa termistä "energiavampyyri". Jos laittaa Googleen englanninkielisen haun "energy vampire" ja katsoo englanninkielisestä Wikipediasta kyseisen termin alkuperää, niin löytää sen, että termi on peräisin, mistäs muustakaan kuin saatananpalvonnasta.

      • 15+20

        Ahaa, mielenkiintoinen etymologia.

        Kyllä tunteensiirto tietääkseni liittyy kaikkiin läheisiin ihmissuhteisiin, tunnetartunta voi olla jokin erilainen käännös. Tunteensiirtoa tapahtuu emotionaalisesti merkittävissä tunnesuhteissa. Esimerkiksi äiti voi itkeä, kun lapseen sattuu. Kyse on siis eläytymisestä ja empatiasta. Terapeutin ja potilaan välisestä tunteensiirrosta käytetään nimitystä transferenssi eikä se ole aivan sama asia. Tunteensiirto voi olla myös ryhmädynaaminen ilmiö.

    • Athena

      Olen kuullut joskus empatiauupumuksesta, joka voi liittyä siihen, että on liian kauan eläytynyt toisten ihmisten negatiivisiin tunnetiloihin. Olen ehkä itsekin kokenut jotain tällaista kuunnellessani erään läheiseni murheita. Huomasin jossain vaiheessa, että ahdistuneena ajattelin vain tämän ihmisen asioita. Joku sanoi, että minua on käytetty hyväksi. En tiedä, pitääkö se täysin paikkaansa. Halusin itse olla hänelle tukena, ja olen aina ajatellut auttamisen olevan hyvä asia. En vaan ehkä tajunnut, että minun voimavarani eivät riitä tämän ihmisen auttamiseen. Mutta jos auttamassa olisi ollut muitakin kuin vain minä, niin ehkä en olisi uupunut. Siksi olisi hyvä jos yhteisössä olisi sellainen mentaliteetti, että heikompia tai elämässään muuten ahtaalle joutuneita pitää tukea.

      • 3+7

        Empatiauupumus on mulle uusi sana, tunteensiirtojen sateenvarjon alla sekin. Tunteensiirrot ihmissuhteissa ovat mielenkiintoisia. Ihmiset ovat kiinnostuneita havainnoimaan niitä. Riidoissa aktivoituvat projektiot, vähemmän tunnettuja ovat introjektiot, joihin rajattomat ihmiset ovat taipuvaisia. He imaisevat ympäristöstä sellaista, mikä ei heihin kuulu. Läheisten ihmissuhteiden dynamiikassa on paljon sellaista, mitä emme tiedosta. Empatiaväsymys kuvaa hyvin tilannetta jota viestissäsi kuvasit. Tunteensiirrossa liuenneet rajat tulevat uudelleen näkyviin.

    • Athena

      On varmasti hyvä tiedostaa raja itsen ja toisen välillä. Siis ajatella sitä, mikä on toisesta ihmisestä lähtöisin, ja mikä taas itsestä lähtöisin. Omat tunteet ovat tulosta omien aivojen toiminnasta ja omista ajatteluprosesseista. Tosin näitä ajatteluprosesseja voi omaksua myös ympärillään olevilta ihmisiltä, mikä on tavallaan sosiaalista oppimista. Ihminen kasvaessaan sosiaalistuu tiettyyn kulttuuriympäristöön. Siihen sisältyy paljon sisäistämistä ja asioitten omaksumista muilta ihmisiltä, mikä tapahtuu osittain automaattisesti ja huomaamatta. Tämän takia erityisesti lapset ja nuoret ovat vaikutuksille alttiita. Oppimista voi kuitenkin tapahtua koko ihmisen eliniän. Vaikeuksia voi syntyä silloin, kun opitut asiat ovat todellisuuden kanssa ristiriidassa. Ihmisen on paljon helpompi omaksua uutta, kuin korjata aiemmin opittuja vääriä asioita. Korjausyritykset voivat aktivoida ihmisen puolustusmekanismeja, jolloin korjaaminen vaatii vähän enemmän töitä. Mutta mahdollista se on, ja uskonkin että koskaan ei ole liian myöhäistä, juuri siksi että ihmisessä on niin paljon potentiaalia.

      • kylläoletkupattu

        Kyllä on mahdollista, että ihminen sairastuu jos viettää liikaa aikaa kuluttavissa energioissa eikä osaa tunnistaa tilaansa saati palautta tasapainoaan. Kaikki on energiaa, myös ihmiset. Kaikki sairauden alkavat ensin energiatasolla ja jos tilannetta ei korjata, se siirtyy lopulta fyysiselle tasolle eli kroppaan. Usko mitä tiedettä tahdot, mutta anna tilaa myös sille ajatukselle, että nykytiede ei tiedä läheskään kaikkea ja että kaikkea ei voida nykyisillä mittareilla edes mitata. Kehitys kehittyy ja ihminen hakeutuu aina sitä kohti mikä sille itselle on parasta. Jos jostakusta kerran tuntuu siltä, että energiaa imetään tietyssä paikassa tai seurassa, silloin se on niin. Laboratoriot ja keinotekoiset tieteelliset testit eivät koskaan voi antaa absoluuttista totuutta mistään ilmiöstä. Ne ovat vain ihmisen itsensä keksimiä työkaluja, millä he yrittävät toisilleen selittää jotain mitättömän pientä osaa jostain käsittämättömän suuresta.

    • jaaajaaa

      Mä väsyn monien ihmisten seurasta, vaikka tarvitsen tosi paljon sosiaalista kontaktia :o Mä kyllä aina kuuntelen toisten murheita, ja oon just se tyyppi jolle on helppo puhua ja hyvä kuuntelija yms. En kuitenkaan oo sitä mieltä että vika on muissa ihmisissä, jos itse ei osaa vetää omia rajojaan ja ilmaista itseään ja puhua niistäkin asioista (kuten minä, en uskalla koska pelkään loukkaavani). Siksi olenkin usein väsähtänyt iltaan mennessä kun olen murehtinut omat ja toisten murheet ja keksinyt ratkaisut jokaisen ongelmaan :D (olen myös hyvä ongelmanratkaisuissa).
      Mutta jos _ystävänne_ ovat tälläisiä "energiavampyyreja", miksi ette voisi puhua asiasta, ja kertoa vaan omatkin huolenne? Ei kukaan voi lukea teidän pään sisään teidän tarpeita, teiän pitää itse ilmasta selkeesti mitä haluatte! Voihan se toinen vaikka luulla että olet hiljainen joka ei keksi oikein sanottavaa ja koittaa keksiä jotakin puhuttavaa tms? :)

      • hirveä ihminen

        vedäppä rajas niin johan olet hirveä ihminen ja kyllä sua joku vaivaa, kun et jalkarätiksi rupea :)

      • näinpäseon
        hirveä ihminen kirjoitti:

        vedäppä rajas niin johan olet hirveä ihminen ja kyllä sua joku vaivaa, kun et jalkarätiksi rupea :)

        Kun tulee se kuuluisa viimeinen pisara, entiset keinot eivät vaan enää toimi (syyllistäminen ja syyttely, marttyrointi, vähättely ja naureskelu jne.).

        Eikä mene kauan, kun ihmettelee, miten kestin tuota tyyppiä niin hirveän pitkään. Olin hölmö!

        Tällaisen prosessin jälkeen miettii tarkasti kehen pitää yhteyttä ja ystävystyessään huomaa kyllä vaaran merkit ajoissa.

        Elämä opettaa.

      • hirveä ihminen
        näinpäseon kirjoitti:

        Kun tulee se kuuluisa viimeinen pisara, entiset keinot eivät vaan enää toimi (syyllistäminen ja syyttely, marttyrointi, vähättely ja naureskelu jne.).

        Eikä mene kauan, kun ihmettelee, miten kestin tuota tyyppiä niin hirveän pitkään. Olin hölmö!

        Tällaisen prosessin jälkeen miettii tarkasti kehen pitää yhteyttä ja ystävystyessään huomaa kyllä vaaran merkit ajoissa.

        Elämä opettaa.

        jeps, noinhan se on, rajan vedettyäni ja puoliani pidettäessäni olen minäkin kuullut olevani katkera, marttyyri ja minua on syytelty, naureskeltukin ja vähäteltykin on ja puhuttu paskaa asioistani ja jossain kohdin tehty jotain mikä on ollut selvä kosto siitä, etten anna itseäni kohdella yli oman jaksamisen ja hyvinvoinnin.

        sellaiset ihmiset eivät ole tervetulleita yksityiselämääni enääN. en halua olla kenenkään kaatopaikka ja hyödynkohde vaan ihminen ihmiselle vastavuoroisesti.

      • + - 0
        hirveä ihminen kirjoitti:

        jeps, noinhan se on, rajan vedettyäni ja puoliani pidettäessäni olen minäkin kuullut olevani katkera, marttyyri ja minua on syytelty, naureskeltukin ja vähäteltykin on ja puhuttu paskaa asioistani ja jossain kohdin tehty jotain mikä on ollut selvä kosto siitä, etten anna itseäni kohdella yli oman jaksamisen ja hyvinvoinnin.

        sellaiset ihmiset eivät ole tervetulleita yksityiselämääni enääN. en halua olla kenenkään kaatopaikka ja hyödynkohde vaan ihminen ihmiselle vastavuoroisesti.

        Jotkut eivät vain pysty kohtaamaan omia huonoja puoliaan väittämättä, että ne ovatkin muiden ominaisuuksia ja kehumatta yhtä räikeästi jatkuvasti itseään. Mitä roskakori saa, ei mitään paitsi sen alhaisen energiatason kun tulee joka asiasta vähätellyksi ja joutuu katselemaan huonoitsetuntoista itsensä muiden kustannuksella nostattajaa.

      • hirveä ihminen
        hirveä ihminen kirjoitti:

        vedäppä rajas niin johan olet hirveä ihminen ja kyllä sua joku vaivaa, kun et jalkarätiksi rupea :)

        Olempa ollut taas hirveä ihminen rajoineni kyllä mua kuuluu taas sättiä kaikkien kuullen mutta mun edessä ollaan suusupussa :D :D:D

        ihanaa päivää kaikille.

      • Milein kielin
        hirveä ihminen kirjoitti:

        vedäppä rajas niin johan olet hirveä ihminen ja kyllä sua joku vaivaa, kun et jalkarätiksi rupea :)

        Näin juuri. Sitten alkaa kauhea kaakatus ympäri kyliä, kun olet seonnut ja mikä sillä on, kun hankalaksi heittäytyy? Onko itsetuhoaikeita? Onko eronnut? Vaihdevuodet? WTF.

    • Green pill

      Minun henkilökohtainen chakrani on vuosia kestäneen eroottisen tantran ja anti-NWO säteitä lähettävän aurani ansiosta sen verran voimakas, että mikään illuminaatin liskomies ei meikäläiseltä helposti energoitani ime.

    • eipä mulla muuta

      on kokemuksia, autat ja tarjoat apua, pidät yhteyttä ja aloitteita tapaamisiin ja keskusteluun, kehut ja olet positiivinen ja kohtelet hyvin,mutta.......


      itse et saa mitään, ei sillä että odottaisin jotain, mutta ....

      vastavuoroisuus pelaa silloin kun on kunnioitus kohdallaan eikä ole minäminulleminuunminusta-asenne.

      sellaiset imee itselleen toisista kaiken hyödyn antamatta itse mitään takaisin koskaan, edes hyvää mieltä, ehkäpä vielä vittuilevat kaiken avun ja huomion päälle.

      toisia huomioon ottaneena olisi kiva yllätys saada itselleenkin hyvää kohtelua joskus.

      onneksi heitäkin on, jotka tämän tajuaa, mutta aikasta harvassa nykypäivänä.

      • eipä mulla muuta

        olipa mulla muutakin....

        se, että mä keskityn jatkossa niihin, jotka osaavat vuorovaikutteisen kanssakäymisen ja osaa ottaa muitakin huomioon kuin vain itseään ja itseeni/omaan jaksamiseen, sen olen oppinut jo :)

    • ei sääntösuhteille

      Kaikkien kanssa ei ole pakko tulla toimeen. Parasta elämässä on se, että on vapaa valitsemaan seuransa, jossa aikaansa viettää halutessaan.

      Useimmiten ne samankaltaiset luonteet tulevat parhaiten toimeen keskenään. Jää se pakonomainen yrittämisen tunne kokonaan pois.

      Ja useinpa olen törmännyt sellaiseen, että ne vastavuoroisuuden perään huutelijat todellakin odottavat toisilta aina jotain enemmän kuin mitä ovat itse valmiita antamaan. Siivusta leipomaansa juustokakkua odottavat toisen hakevan kuun taivaalta pelkän vihjailunsa perusteella, harvemmin edes muotoilevat odotuksensa suoraksi pyynnöksi.

      Rasittavaa jos mikä.

    • hghghgj

      Tiedän ihmistyypin. Yleensä nämä energiasyöpöt saavat itselleen toiselta jotain mitä ovat vailla, esimerkiksi ystävällisen katseen, kuuntelija tms. He tuntevat olonsa niin hyväksi tämän toisen henkilö kanssa, että hakeutuvat hänen seuraansa. Toinen on kohtelias ja kuuntelee, kunnes tulee tunne, että "kaikki energia on imetty kuiviin". Yleensä energiasyöppö jotenkin pitää itseään parempana ja hehkuttaa omia juttujaan piittamatta toisesta tuon taivaallista. Hän haluaa vain saada sen tunteen, että häntä kuunnellaan ja "jumaloidaan.". Vähän kuin alkoholistit, jotka ovat koukussa viinaan.
      Olen myös pistänyt merkille, että siinä vaiheessa, kun toinen ei enää jaksa kuunnella ja ottaa etäisyyttä, koska ko. henkilön kanssa on paha olla, alkaa tulla ilkeilyä tyyliin: mitä kuvittelet itsestäsi, oletko muka toisia parempi yms.

      Olen kokenut tämän liian monta kertaa.
      Pidän ja olen harrastanut autoilua olen mm. ajanut jäärata-ajoja. Olen tästä tainnut joskus eräälle tuttavalle mainitakin, vaikka en ole asialla retostellut. Hän sitten 3 vuoden tuttavuuden jälkeen, kysyi minulta alentuvaan sävyyn, että onko minulla raukalla edes ajokorttia? Oli juuri aloittamassa luentoa,miten hyvä kuski itse on. Olin myös vaihtanut työpaikkaa ja siitä jutellut, hän oli jo muutaman päivän jälkeen unohtanut koko jutun. Luulee minun vieläkin työskentelevän vanhassa paikassa, vaikka olen jo taas ihan uusissa hommissa.WTF? Ei, tuollaisten ihmisten kanssa kannata kaveerata. Jos toisen asiat kiinnostavat noin vähän. Tästä tutusta voisin kirjoittaa kirjan, on vaan niin täydellisesti avannut minulle koko elämänsä kengännumeroa ja intiimejä sairauksia myöten.

      Nyt olen ottanut etäsiyyttä, niin eikös tämä tyyppi mennyt henkilökohtaisuuksiin, hän syytti minua aivan absurdeista asioista. Miten hän voi edes syyttää minua mistään, koska ei tunne minua. Ei vaivautunut edes koskaan tutustumaan.

      Tämä ihminen vei energiani, pilasi elämässäni monta kaunista hetkeä. Monet viikonloput olisivat olleet ihania ellei tämä syöppö olisi väkisin lyöttäytynyt seuraani. Kohteliaana ihmisenä kuuntelin hänen juttujaan ja kannustin, mutta nyt se on loppu.

      • Out of game

        Hyvä hghghgj! Aivan samaa koettu usean tyypin taholta. Kun on sellainen empaattinen, kuunteleva, ymmärtävä.. ihan aidosti ihmisistä pitävä. Vähitellen alkaa kelaamaan juttua ja alkaa hahmottamaan kokonaisuutta. Ahaa, tämä kiva ihminen onkin täysi kusipää. Se on sitten solong. Vähitellen hivuttautumalla häivyn heidän elämästään. Eivät ehkä koskaan tajua, että he ovat mulqvisteja, eikä aina muut.

    • kylläoletkupattu

      Kaikille jotka vielä miettivät ja epäilevät, ovatkohan olleet tekemisissä energiavampyyrin kanssa: olet. Jos kerran mietit sitä, olet. Luota siihen.

      Energiavampyyri on kuin musta-aukko, joka tarvitsee lähelleen jonkun positiivisen henkilön/useita henkilöitä tasapainottamaan hänen omaa -ITSE ITSENSÄ YMPÄRILLE LUOMAA- negatiivista tilaa. Mitä voimakkaampi, vahvempi, toistuvampi ja pitkään jatkuneempi negatiivinen ajatusmalli hänellä onkaan päällä, sitä enemmän hän tarvitsee muita ja sitä vaikeampi muiden on enää päästä tästä energiasta irti. Toisinsanoen tämä kyseinen henkilö ei ole ottanut itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan eli omista tunteistaan ja kokonaisuudessaan omasta elämästään. Sen sijaan, että hän kävisi itse läpi ne asiat mitä hänen kuuluukin elämäntiellään käydä, hän yrittää valjastaa muita ihmisiä tekemään tämän oman -epämiellyttävänkin- henkisen kasvun työnsä. Ja koska kukaan muu ei voi sitä hänen puolestaan tehdä, hänen oma negatiivisuutensa vain kasvaa niin kauan kuin hän tajuaa kääntyä itseään kohti ja alkaa korjata tilannetta sisältään päin.

      Älkää menkö energiavampyyrien tykö, varsinkaan heidän kotiinsa, vaan antakaa heidän itse oppia omat läksynsä ja ottaa vastuu omista ajatuksistaan ja teoistaan. Älä koske asiaan sen enempää, jos hän ei ole apuasi pyytänyt. Silloin teet vain itsellesi hallaa ja olet hänen hyväksikäytettävänään, myös terveytesi voi olla vaarassa. Samalla teet myös hänelle karhunpalveluksen estämällä häntä itseään oppimasta omia läksyjään. Ja silloinkin, jos päädyt auttamaan, muista suojaus AINA ja jos mahdollista, älä mene fyysisesti lähelle, auta mielummin kaukaa.

      Jokainen on täällä oppimassa oman tiensä mukaisesti ja sinä et voi siihen puuttua, vaikka haluaisitkin. Eli Suomeksi sanottuna, jokainen on vastuussa vain OMISTA teoistaan ja ajatuksistaan ja niillä jokainen luo oman energeettisen tilansa. Vampyyri on luonut itselleen voimakkaan negatiivisen tilan syystä tai toisesta ja sille on oma tarkoituksensa, mutta syytä tähän sinä et voi tietää. Luo sinä oma tilasi ja keskity siihen, ja vedä rajasi, jotta et itse tule sairaaksi.

    • Ei kestä!

      Pari tapausta tullut vastaan. Toinen vuodatti aina asioitaan, mutta kun ne jutut oli aina samoja, samat ongelmat kuukaudesta ja vuodesta toiseen ilman muutosta.
      Soitteli pahimmillaan useita kertoja päivässä, joskus jopa yöllä, yli tunnin maratonpuheluita. Aluksi siedin tätä, koska vaistosin hänen olevan todella sekaisin, syvästi onneton, pahasti läheisriippuvainen ja pelkäävän yksinoloa.
      Kun asiaa ei tuntunut olevan ja yritin lopetella puhelua, hän takertui ja alkoi vääntää tikusta asiaa.

      Ei koskaan ollut läsnä eikä aidosti kiinnostunut minusta ja asioistani. Saattoi kysyä kuulumisiani, muttei selkeästi kuunnellut yhtään vastausta. Hetken kuluttua kysyi kuulumisiani uudestaan, koska oli jo unohtanut kysyneensä, koska ei kuunnellut mitään.

      Monesti tapahtui niin, että useampi henkilö keskusteli keskenään mielenkiintoisesta aiheesta ja kyseinen henkilö pamahtaa paikalle. Hän ei hetkeäkään kuuntele käytävää keskustelua, vaan keskeyttää sen ja alkaa kovaan ääneen mölisemään omista asioistaan ja kääntää keskustelun ja kaiken huomion itseensä. Kaikkien mielestä hyvin epäkohteliasta ja äärimmäisen itsekeskeistä käytöstä!


      Teki ohareita ja tästä kommentoidessani ei ollut kovin pahoillaan, puolusteli vain itseään, ei pahoitellut mitenkään saati pyytänyt anteeksi: "en minä voi muistaa, kun minulla nyt on niin paljon ihmisiä!"

      Kun hänet tapasi jossain, hänen kanssaan ei saanut aikaiseksi todellista vuorovaikutusta, koska hänelle tuli aina kiire mennä tervehtimään myös kaikkia muitakin tuttujaan. Kaikkien kaveri ei ole kenenkään kaveri.

      Hänen luonaan kylässä tai jopa puhelimessa puhuessa hänelle saattoi tulla puhelu, johon hän vastasi. Puhui sitten puolikin tuntia, soitti sitten takaisin jos oli puhelun aikana siihen toiseen vaihtanut.
      Mielestäni tällainen on erittäin epäkohteliasta. Vieraiden tai toisen puhelun aikana pitäisi olla vastaamatta muihin puheluihin tai pahoitella, ettei nyt pysty puhumaan kun on vieras ja luvata soittaa myöhemmin takaisin.
      Nykyään en tällaista enää sietäisi, huomauttaisin asiasta. Tuolloin en vielä tiennyt hänen olevan näin epäkohtelias ja läsnäolotaidoton. Uskoin hänen lopettavan toiset puhelut lyheen.

      Tuli tunne, että hän halusi ympäröidä itsensä ihmisillä, mutta näillä ihmisillä itsellään ei ollut niin väliä ja merkitystä. Kunhan oli aina joku jolle vuodattaa psyko-oksennustaan, ihan kuka tahansa.

      Kerskaili myös asioillaan, tuttavillaan, sosiaalisilla kuvioillaan ja saavutuksillaan ym. Tuli tunne, että hän pyrki tekemään muut kateelliseksi itselleen.
      Tuntui siltä, että hänelle oli tärkeää näyttää kaikille, kuinka paljon tuttuja ja menoa hänellä olikaan. Facebookin päivitys oli erittäin tärkeää. Se oli väylä näyttää muille, yhtä aikaa suurelle joukolle ihmisiä.
      Sinne piti laittaa kuvat kaikista tilaisuuksista joissa kävi, ja mieluiten ihmisten ympäröimänä, jotta pääsee näyttämään, kuinka paljon ihmisiä tunteekaan.

      Epäilen, että suurin osa hänen "ystävistään" oli tosin hyvin pintapuolisia tuttavuuksia. Minuakin hän piti ystävänään ja vuodatti minulle alusta alkaen kaiken elämässään todella henkilökohtaisia asioita myöten. Itse en pitänyt meitä ystävinä, olimme mielestäni vasta tutustumisvaiheessa kaveri-asteella.
      Olin myös hyvin varovainen siitä, mitä hänelle kerroin. Hänellä oli nimittäin tapana juoruilla. Hän ilmeisesti juoruili eteenpäin kaiken, mitä hänelle kertoi tai mitä sai muista selville, intiimejä ja henkilökohtaisia, luottamuksellisia asioita myöten, mikä oli mielestäni inhottavaa.

      Hän usein antoi tavaroita ja suorastaan väkisin teki pikku palveluksia. Tosin tuli tunne, että hän halusi tehdä itsensä tärkeäksi ja tällä tavoin "sitoa" toisen itseensä, ja ettei motiivi siksi ollut puhdas.

      Hän usein kritisoi muita, muttei koskaan nähnyt mitään vikaa omassa toiminnassaan. Kun hänelle huomautti asiallisesti ja ystävällisesti hänen käytöksestään, hän alkoi kirkumaan, kuinka voin loukata häntä noin. Tosin moni muukin oli kokenut hänen taholtaan samaa ja katkaissut välinsäkin em syyn takia.
      Tai jos oli jossain asiassa hänen kanssaan eri mieltä ja kertoi mielipiteensä neutraalisti ja asiallisesti, hän saattoi tästä kiivastua ja alkaa syytellen kirkumaan "negatiivisuudestani" tms. Eli asialliseen ja rauhalliseen mielipiteenvaihtoon hän oli kykenemätön, jos mielipiteet olivat eriäviä.

      Pyrki myös kontrolloimaan muita ja näiden elämää, kertomaan mitä ei saa tehdä ja mitä pitää tehdä. Hän pyrki myös opettamaan muita ja hänen opetuksistaan sai sen kuvan, että hän aliarvioi muita, heidän tietoaan ja ymmärrystään ja piti muita alapuolellaan olevina.
      Monella muullakin meni hermo ja lopettivat yhteydenpidon tähän henkilöön. Tuntui siltä, että hänen ystävyytensä ehto oli, että olisi ollut aina hypättävä hänen pillinsä mukaan ja aina oltava häntä varten, tai ei sitten mitään.

      Yritin ymmärtää, kunnes en kerta kaikkiaan enää kestänyt!
      Näin jälkikäteen ajateltuna hän oli painajaismainen tuttavuus! Todellinen rasittavuuden huippu!

      • Hyi kauhistus

        Mahtava kirjoitus Ei kestä! Osa tänne kirjoittajista ei ymmärtänyt termiä energiasyöppö/vampyyri. Jos on vähänkään tunneälyä, kyllä tällaisen kuzipään tunnistaa. Ihan sama, miksi näitä häiriintyneitä kutsutaan.

        Hyvin kuvattu yksityiskohtia myöten, tuon ihmissuhdepelien pelaajan, toisista hyötyjän ja yksinäisyyttä pelkäävän hirviön toimintatavat. Niin tuttua! Onneksi vaihdoin paikkakuntaa, eikä minun tarvinnut koko ajan keksiä verukkeita olla tapaamatta tai vastaamatta puhelimeen. Mikä rauha.

    • Nyt riittää pelleily

      Loistava kirjoitus ja vastaa 100% täysin yhtä "ystävääni". Alkaa todella olemaan mitta täynnä juuri kuvailemaasi epäkohteliasta käytöstä. Kaverille on ihan sama kuka kuuntelee. Sairas tapaus ja eipä kiinnosta enää olla yksipuolisena tukijana/kuuntelijana. Itsekkäät ihmiset saavat kyllä veren kiehumaan!

    • ystävä ?

      Energiasyöppäjä ystäviä on. Minulle sellainen on henkilö joka : Haukkuu muita ystäviään säännöllisesti heidän tekemisistään tai tekemättä jättämisistään. Arvostelee ja sättii. Luulee tietävänsä minun elämästä enemmän kuin tietääkään. On arvaamaton. Suuttuu helposti. Ei siedä suunnitelmien muutoksia, vaikka itselleen kyllä sallii ne. Arvostelee toisten antamat lahjat itselleen, mikään ei riitä.Joskus vain jokin vanha side pitää kiinni heissä. Vaikka itselle olisi helpottavaa antaa sen katketa. Pitäisi osata pitää riittävä etäisyys ja asettaa jutut omaan arvoonsa, aina vaan ei pysty. Mietin usein että: Haukkuukohan tuo seuraavaksi minut, kun hän jotain minulle haukkuu...todennäköisesti. Surullista.

    • trfhfhj

      Olen pistänyt merkille, että jotkut näistä energiasyöpöistä ovat alkoholisteja.

      Esimerkiksi tädessä linja-autossa joku humalainen meuhkaa, huutaa, laulaa ja käyttäytyy arvaamattomasti, kaikilla on tämän humalaisen läsnäollessa paha olla. Jokainen tavallinen tallaaja on aivan voipunut poistuessaan linja-autosta. Humalianen on saattanut huudella, että mitä te luuleette olevanne, kiroillut ja nimitellyt. Hän on varmaankin tuntenut sillä hetkellä suurta vallantunnetta, koska kaikki pelkäävät.

      Ystävänä enerdiasyöppö käyttäytyy samallalailla, on vain yhden ihmisen show ja kaikki muut voivat ympärillä huonosti. Vaikka energiasyöppö ei olisi humalassa, hän vie toisten energiaa, koska hän vaatii, että kaikki pyörii hänen ympärillään. Jos huomioita ei muuten saa aletaan ilkeilemään.

      Yleensä energiasyöpöt taitavat olla alkoholisteja, ainakin kaappijuoppoja.

    • ei yksinkertaista

      En yleistäisi!

    • :)huhhuuh

      Miksi olette semmosten henkilöiden tekoystäviä sitten jotka ovat niin hirveitä? :D Jos vedätte omat rajanne ja tiedätte ne, ja hän ei niitä kunnioita, puhu asiasta, jos ei mene vieläkään perille, ei sinun tarvitse hänen tekoystävänsä olla. Vai tunkeutuvatko ne kotiinne kirveen kanssa oven läpi? :DD Ovea ei edes tarvitse avata ja jos väkivallasta on pelkoa, ottakaa yhteys viranomaisiin. Minusta tuo nyt kuulostaa siltä, että jotkut henkilöt vaan rupeaa nyt jalkaräteiksi, ja mikäs sen mukavempaa kun että on oma "jalkarätti". Pitäkää nyt hyvät ihmiset puolenne ja jos ei auta kadotkaa näiden "hirviöiden" elämästä!

      Kummastutti muuten se, että joku oli antanut tavaroita yms, ja toinen vaan ajatteli epäkiitollisuuttaan että hän yritti tehdä itsensä tärkeäksi? Wtf, olisit kiitollinen...
      Minun aikani ainakin on niin tärkeää itselleni, että jos joku kokee minut jonain energiavampyyrina, minulla olisi muutakin tekemistä kuin viihdyttää hissukoita, joten ilmoittakaa asiasta minulle niin ei tarvitse stressata yhteydenpidosta :)

    • :)hoohoo

      Et tainnut aivan ymmärtää tuota tavaroiden antamiseen liittyvää seikkaa.
      Mutta jos ei ole itse ko. asioita kokenut, on varmasti vaikea niitä täysin ymmärtää.
      Olisit kiitollinen, hah! Ja ei nämä energiavampyyrit eivät oikeasti ymmärrä vaikka kuinka asiaa selittäisi rautalangasta. Tuskin taidat itse olla EV. :)

    • dorka olet

      :)huhhuuh

      Jos ymmärtäisit lukemaasi, olisit tajunnut, että kirjoittaja ei ole kyseisen henkilön kanssa enää tekemisissä, idiootti!

    • suoli24 tasoa taas

      dorka? idiootti? oletko aikuinen? kun olet oppinut keskustelemaan kuten aikuiset, tervetuloa takaisin!

    • dorka olet

      Asiatonta haukkumista EI OLE tosiasioiden toteaminen: Jos ihminen ei ymmärrä lukemaansa, hän ON idiootti. Tyhmä ihminen, vajaaälyinen.
      Kärsitkö sinäkin em. vaivasta, osuiko omaan nilkkaan?

      • Energiamarttyyri

        Mahtoiko sun nilkkaan osua tuo kaksinaamaisena tekoystävänä hissukoiminen, kun noin suivaannuit?

        Tämä keskustelu on muuten vienyt kauheasti energiaa, koska en pidä kaikista kirjoittajista eivätkä he ole edes kanssani samaa mieltä kaikesta tai ohjailtavissa minne tahdon. Nyt olenkin energiamarttyyri, hävetkää internet.

      • hyi, hyi niitäkin
        Energiamarttyyri kirjoitti:

        Mahtoiko sun nilkkaan osua tuo kaksinaamaisena tekoystävänä hissukoiminen, kun noin suivaannuit?

        Tämä keskustelu on muuten vienyt kauheasti energiaa, koska en pidä kaikista kirjoittajista eivätkä he ole edes kanssani samaa mieltä kaikesta tai ohjailtavissa minne tahdon. Nyt olenkin energiamarttyyri, hävetkää internet.

        :D Hieno sana tuo energiamarttyyri.

    • lapset lapset

      Nimittely on aina asiatonta, väitti kuka mitä hyvänsä!

    • ghggffgffg

      Muiden kirjoituksia ilkeästi irvivät kusipäät, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja aukovat siksi päätään ovat aina ärsyttäviä ja ottavat aivoon.

      Ilkeät ihmiset, kuten tutkimusten mukaan rikollisetkin ovat useimmiten tyhmiä.
      No, eihän vajaa-älyisyydelleen mitään voi, jos siitä kärsii, eikä se välttämättä ole omaa syytä paitsi jos on liuottanut aivonsa alkoholilla, liimanhaistelulla tms.

      Mutta kannattaisi silloin silti kaikessa ottaa oma vajaa-älyisyytensä huomioon ja miettiä, ennenkuin kommentoi mitään toisten kirjoituksiin, ainakaan ilkeästi ja muistaa, että "ehkä olen ymmärtänyt taas kaiken väärin, enkä ole taaskaan ollenkaan ymmärtänyt lukemaani" ja mieluummin olla sitten hiljaa kuin antaa jälleen kerran osoitus omasta tyhmyydestään.

    • hyvää juhannusta :)

      Onko sulla ihan oikeastikin jotain asiaa tänne? :)

    • korvauksia<3€_€

      Haukuit nyt väärää puuta, en tiedä kuka tuo aikasemmin kirjotellut on, mutta hyvät naurut sain tästä keskustelusta :DD Hyvä ettet ole tekemisissä enää henkilöön, joka antoi sinulle lahjoja, voi kuinka kurjaa ja törkeää antaa lahjoja!! :( Varmaan vielä pakotti pitämään ne?? :DDd

      Tarkotit varmaan tota jotka haukkui "dorkaksi" yms, joo oli hänen kirjotus kyl aika ilkeä ;/ Harmi vaan että toisten sanominen kusipääksi/dorkaksi on kunnianloukkaus lain mukaan, olen kuullut että niistä saa hyvät oikeusjutut aikaseksi, ihan vaan vaikka toisen kiusaksi :)
      Mun oma äo:ni oli muuten jo 15 vuotiaana mensan testien mukaan 128..
      t."hohhooh"

      • Buffy Supernatural

        Jos ihmistä väittää dorkaksi, kusipääksi, liimaa haistelevaksi alkoholistiksi rikolliseksi, vaikka hän ei ole mitään niistä, niin eikö tällainen epärehellisyyteen pohjautuva nimittely vie nimitellyltä energiaa, jolloin nimittelijä on oman terminologiansa mukaan vampyyri eli verenimijä ('EV').

      • Buffy Supernatural
        Buffy Supernatural kirjoitti:

        Jos ihmistä väittää dorkaksi, kusipääksi, liimaa haistelevaksi alkoholistiksi rikolliseksi, vaikka hän ei ole mitään niistä, niin eikö tällainen epärehellisyyteen pohjautuva nimittely vie nimitellyltä energiaa, jolloin nimittelijä on oman terminologiansa mukaan vampyyri eli verenimijä ('EV').

        Tai mistäs minäkään tietäisin, millaisia edelliset 'dorkaksi' ja 'liimanhaistelijoiksi' kutsutut oikeasti ovat kirjoitustensa takana.

        Ehkä he ovatkin niitä 'EV', jotka vievät ihmisiltä energiaa levittelemällä heistä valheita. Tai vaikka niitä 'EV' nettirikollisia, joiden oikeustaju sallii murtautua ihmisten yksityisiin sähköposteihin...

    • Jorn Donner

      Tämäkin ketju meni pilalle huutelijoiden takia.

      Dorkat.

      • musta mustamaalari

        Mene Jörkka nukkumaan. Yritetään olla viemättä energioitasi mennessäsi. Itse muilta tietämättäsi viemäsi energiat voit palauttaa valintasi mukaan joko liike- tai potentiaalienergioina.

        Ei vaikuta kyllä energian häviämättömyyden laki toimivan ihmissuhteissa. Se, että joku kadottaa ei mitenkään tarkoita sitä, että muutkaan saavat. Tämän näkee silloinkin, kun ihmiset riitelevät.

    • energiamarttyyri

      Ovatko kaikki rikolliset ilkeitä ihmisiä? ;O

    • ulos leikkimään heti

      Keskustelusta huomaa jälleen, että kouluista on loma!

    • Athena

      Täällä nämä "energiavampyyreiksi" toisia ihmisiä nimittelevät ihmiset hurskastelevat ja ihmettelevät miten jonkun seura saa heidät tuntemaan itsensä "täysin uupuneiksi". Ja sitten nimittelevät muita kommentoijia ja eri mieltä olevia todella törkeästi milloin miksikin. Hieman ristiriitaista? Heidän mielestään siis mahdollisimman epäselvästi ilmaistu "energian vieminen" on todella tuomittavaa, mutta henkinen väkivalta on sallittua?

      "Rasittavan" ihmisen tapaaminen saa nämä ihmiset "uupumaan täysin". Nämä ihmiset eivät tiedä mitä tarkoittaa se, että on täysin uupunut. Arvelen vähäsen, että he itse psyykkaavat itsensä sellaiseen tilaan, että he kokevat olevansa "täysin uupuneita", kun kohtaavat ihmisen, josta he eivät syystä tai toisesta pidä. Jos puhutaan pelkästään omien rajojen asettamisesta ihmissuhteessa, niin se on mielestäni aivan ok, ja ihan tavallinen asia. Turha siihen on mitään mystiikkaa liittää, varsinkaan semmoista termiä tai käsitettä, joka on peräisin satanismista. Jos ette usko, niin googlatkaa itse englanninkielellä "energy vampire". Eiköhän se ole joku LaVeyn keksintö.

      • huhhuijaaaaaa

        Samaa mieltä. Voihan myös olla, että sen henkistä väkivaltaa suosivan hurskastelijan, nimittelijän ja valehtelijan seura ei erityisesti TUO ENERGIAA niille paskapuheidensa kohteille. Vaan pikemminkin päinvastoin, vie ja paljon viekin. Silloin se ENERGIAVARAS olisi ihan siellä omassa peilissä, eri asia, tahtooko sitä siellä nähdä. Ilmeisesti ei

    • Athena

      Niin ja vielä joku täällä kommentoi, että jos tuntee oman energiatasonsa olevan alhainen, niin silloin täytyy "ladata yksinäisyydessä". Tämän filosofian mukaan siis esimerkiksi jos ihmiselle tapahtuu jotain traagista ja hän on sen takia surullinen ja uupunut, niin hänen tulisi "ladata itsensä yksinäisyydessä". Tämähän johtaa siihen, että kärsivien ihmisten tulisi olla yksin, eikä heidän tulisi omalla olemuksellaan häiritä toisia "viemällä heidän energiansa".
      Tällainen filosofia saattaa johtaa siihen, että ihmiset eivät enää pyydä toisiltaan apua, eivätkä auta toinen toisiaan. Eikö olisi parempi, jos "energian viemisen" pelkäämisen sijaan osoittaisimme ihan aitoa välittämistä, ymmärrystä ja empatiaa kanssaihmisiä kohtaan?

    • Athena_taas

      Olen ehkä loukannut kommenteillani joitakin ihmisiä täällä, vihan ja raivon määrästä päätellen. Ehkä olen kuulostanut välillä ivalliselta, mistä olen hieman pahoillani. Olen ollut ehkä hieman liian suorapuheinen "totuuden torvi", kai olisi kuulunut olla vähän hienotunteisempi. Mutta ei minulla ollut mitään näitä ihmisiä vastaan, vaan halusin vain kumota vääränlaista ja haitallista ajattelua, joka sai taas minut suuttumaan. Eikä minulla ole mitään sitäkään vastaan, että asettaa ihmissuhteissa rajoja. Kaikilla on oikeus päättää kenen seurassa aikaansa viettää, ainakin jossain määrin. Jos jonkun ihmisen seurassa ei viihdy, niin ei siinä sitten ole pakko olla. Toisaalta sekin on hyvä jos oppii tulemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen. Itse kannattaisin suvaitsevaisuutta ja asioitten selvittämistä keskustelemalla.

      Jos miettii jotain hankalaa vuorovaikutuskuviota, niin siinä voi olla "energian viemisen" sijasta kysymys seuraavasta: henkilö A kokee, että henkilö B ei ole vastavuoroinen ihmissuhteessa. Henkilö A tuntee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, mistä seuraa negatiivisia tunteita, kuten vihaa ja pettymystä. Näiden tunnetilojen vuoksi henkilön A elimistö siirtyy fysiologiseen tilaan, jossa erittyy stressihormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia, ja verenpaine nousee. Tämä fysiologinen stressitila voi tuntua väsyttävältä ja uuvuttavalta. Henkilö A suhtautuu sitten vihamielisesti henkilöön B, mikä aiheuttaa henkilössä B samanlaisen stressireaktion, kuin henkilö A:ssa, ja henkilö B tuntee myös itsensä uupuneeksi. Eli tosiasiassa huonossa vuorovaikutuskuviossa molemmat uupuvat.
      Jos sitä vastoin ajatellaan positiivista vuorovaikutusta, siinä taas henkilöt C ja D osoittavat toisilleen rakkautta, hyväksyntää ja välittämistä. Tämä saa aikaan muun muassa turvallisuuden tunnetta, jonka seurauksena keho siirtyy erilaiseen fysiologiseen tilaan, jossa erittyy esimerkiksi oksitosiinia, ja stressihormonien erittyminen alenee. Molemmat rentoutuvat yhdessä, saavat lisää voimia ja virkistyvät.
      Näin tämä asia minun mielestäni todellisuudessa menee. Ja eiköhän tiedekin tue tällaista käsitystä.

    • Anonyymi

      On kokemusta ja olen uupunut tällaisen takertuvan roikkujan kanssa niin pahasti, että vieläkin puistattaa enkä huolisi tällaista ihmistä ystäväksi enää ikinä

    • Anonyymi

      On kokemusta. Olen toistuvasti elämässäni ollut tällaisissa ystävyyssuhteissa, joten minun on ollut syytä katsoa myös peiliin miksi aina ajaudun loputtomaan kuuntelijan rooliin oman jaksamiseni kustannuksella ja miksi rajojen laittaminen on minulle niin vaikeaa. Lopulta on aina vaan pakko katkaista koko ystävyyssuhde.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      105
      7371

    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      37
      2802

    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      35
      2382

    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      109
      2093

    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      17
      1789

    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      10
      1553

    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1416

    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      15
      1387

    9. Musiikkineuvos Ilkka Lipsanen eli Danny TV:ssä - Blondeja, hittibiisejä, räjäyttävä Danny Show...

      Ilkka Lipsanen eli Danny on viihdyttänyt meitä jo kuusi vuosikymmentä. Musiikkineuvos on myös liikemies, jonka voidaan
      Suomalaiset julkkikset
      36
      1359

    10. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      9
      1327
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt