Luulen, että monen ätmin epäluuloisuus ja vihamielisyys naisia kohtaan kumpuaa koulukiusaamisesta. Koulussa nimittäin kiusaajat olivat kingejä, joihin tytöt olivat ihastuneita. Kiusatut eivät kiinnostaneet tyttöjä pätkän vertaa ( toki tytöissäkin oli varmaan kiusattuja myös, mutta silloin kun on itse kiusattu tällaiset asiat jäävät helposti huomaamatta). Tuolta ajalta on monen takaraivoon jäänyt vahvasti se ajatus, että naiset tykkäävät vain paskoista eli miehistä, jotka öykkäröivät ja sortavat muita miehiä. Kun aikuisena huomaa, että erillaiset juoppoörveltäjät ja nakkikioskitappelijat ovat suosittuja naisten keskuudessa se herättää ikävän regression, taantuman koluaikoihin, kun itse oli nokkimisjärjestyksen alinpana. On aina helppo sanoa, että ajattele positiivisesti ja unohda menneet. Valitettavasti se on helpommin sanottu kuin tehty. Se tietysti ärsyttää, kun naiset kiistävät tämän subjektiivisen kokemuksen. Se on ihan sama kuin sanoisi raiskatulle naiselle, että ei miehet raiskaa, älä nyt hullujas puhu, sillä perusteella, että ei itse ole raiskannut ketään.
Koulukiusaus primäärinä kokemuksena
pohtiva ätmi
78242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 78
Vanhimmat
siinä, että teinitytöt ( ja vähän vanhemmatkin naiset) on kultturisesti kasvatettu lämpeämään ns. pahoille pojille ja pitämään kunnollista, hyvin käyttäytyvää poikaa/ miestä tylsänä. Naisilla on jotenkin luotu fantasma "hyvästä" pahasta pojasta, joka on heille hyvä, vaikka olisi muille paha. Sekä miehillä, että naisilla on todella vaikea reflektoida omia mies/naisihanteitaan, mutta niillä, jotka siihen älyllisesti kykenevät pitäisi se tehdä. Ihanteet nimittäin voivat olla ihan syvältä liittyivät ne sitten luonteeseen tai ulkonäköön. Juuri typerät mies/naisihanteet ovat suurin syy sihen, miksi niin monet ovat onnettomia.
Ei kyse ole kulttuurista, vaan psykologiasta ja vaistonvaraisesta toiminnasta. Ja hormoneista. Vanhemmat ovat aina paheksuneet pahispoikaystäviä, mutta tyttäret ovat heihin palavasti rakastuneet.
Kyllä, stereotypioista kun puhutaan, niin näinhän se on. Suuri osa naisista pitää vähintään fantasioinnin tasolla pahispojista. Hyvin moni kuitenkin rakastuu myös niihin hyviksiin.
Fiktiossa pahiksista tehdään monesti mielenkiintoisia ja sen päälle vielä hyvännäköisiä ja näissä tapauksissa itsekin pidän niistä. Tämä ei kuitenkaan omalla kohdallani sekoitu oikeaan maailmaan - oikean elämän pahikset ovat k*sipäitä ja toisten kiusaajia, jollaisiin en tunne mitään vetoa. Oikean elämän pahikset ovat myös niitä, jotka kiusasivat myös minua peruskouluaikana. En halua "kesyttää pahaa poikaa", haluan sen, joka alun perinkin oli "hyvis".
Se, että minä ajattelen näin, ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että edelleen erityisesti monet nuoret naiset rakastuvat niihin renttuihin. Ehkä he ovat vähän tyhjäpäitä itsekin, tai ehkä enemmän hormoniensa armoilla, ehkä kuvittelevat voivansa kesyttää sen "jännämiehen" ja ehkä jotkut jopa onnistuvatkin siinä.
Puhut täyttä asiaa, nostan hattua.
Kerrankin tosi fiksu nainen täällä!
kiusatuksi. Kiusattu on jotenkin omalla käyttäytymisellään tai olemuksellaan provosoinut kiusaajia.
Kyllä, olemalla jollain tapaa erilainen. Tunnustan, mutta ei kukaan minulle silloin kertonut, että pitää olla ihan samanlainen kun muutkin ettei joutuisi silmätikuksi.
Omalla käyttäytymisellään? Provosoinut? Itse syypää?
Jotkut tulevat koulumaailmaan vaikeista elämäntilanteista. Koulukiusaaminen ja muu muita tuhoava ja nihilistinen järjestäytynyt rikollisuus ei koskaan ole lapsen oma vika. Koulukiusaajat ovat sosiaalisuuden ja terveyden vastakohtia. Heidän käytöksensä on ihmisvastaista( engl. anti-social). He ovat yhtä pahoja kuin joukkomurhaajat. Joukolla yhtä vastaan liittoutuminenkin on eräänlaista joukkotuhoa. Ilman näitä assburger paskoja ei kukaan olisi onneton tai syrjäytynyt. Niinkuin alempi kirjoittaja hyvin sanoi, jos ei ole ympäripyöreä massaihminen, on erilainen, ja siksi kiusaamisen kohde. Kiusatut auttavat yhteiskuntaa kun ovat aisankannattajia. Koulukiusaajapahikset ovat luusereita mr.nice guy tyyppejä. He ovat toisille kivoja ja toisille taas häijyjä. Kaksinaamaisia friikkejä!
Nyt tuli sellaista humanismihöttöä että. Juu, noin se pitäisi olla, vaan ei ole.
Todellisuudessa koulukiusaajat harrastavat urheilua yleensä, ja erityisesti joukkueurheilua kuten lätkää ja futista tmv. Heidän vanhempansa ovat hyvissä asemissa ja heillä on kavereita. Heidän sosiaaliset suhteensa ovat kunnossa. He ovat kaikkea muuta kuin assburgereita.
Assburgereita sen sijaan ovat nimenomaan ne kiusatut, jotka ovat liian erilaisia saadakseen ja hankkiakseen ystäviä, niinpä he ovat yksiä. Koska he ovat erilaisia, he ovat pelottavia, tai vaan iljettäviä muiden mielestä. Johtajat (kiusaajat) haluavat näyttää ylivoimansa kiusaamalla sitä erilaista. Seurailijat eivät uskalla puolustaa kiusattua, vaikka eivät tuntisikaan sitä oikeutetuksi. Opettajat eivät voi mitään, kun se kiusaaja on paikallisen junnujoukkueen sentteri ja isänsä johtavassa asemassa.
"Nyt tuli sellaista humanismihöttöä että. Juu, noin se pitäisi olla, vaan ei ole.
Todellisuudessa koulukiusaajat harrastavat urheilua yleensä, ja erityisesti joukkueurheilua kuten lätkää ja futista tmv. Heidän vanhempansa ovat hyvissä asemissa ja heillä on kavereita. Heidän sosiaaliset suhteensa ovat kunnossa. He ovat kaikkea muuta kuin assburgereita.
Assburgereita sen sijaan ovat nimenomaan ne kiusatut, jotka ovat liian erilaisia saadakseen ja hankkiakseen ystäviä, niinpä he ovat yksiä. Koska he ovat erilaisia, he ovat pelottavia, tai vaan iljettäviä muiden mielestä. Johtajat (kiusaajat) haluavat näyttää ylivoimansa kiusaamalla sitä erilaista. Seurailijat eivät uskalla puolustaa kiusattua, vaikka eivät tuntisikaan sitä oikeutetuksi. Opettajat eivät voi mitään, kun se kiusaaja on paikallisen junnujoukkueen sentteri ja isänsä johtavassa asemassa."
Ovat ainakin henkiseltä tasoltaan assburgereita. Ja kyllä monella kiusatulla on hyvä selkäranka, henkinen moraali, hyvät opiskelutaidot ja ystäviä. Ei nuo mun koulun kiusaajat olleet mitään menestyviä tai urheilijoita, vaan white trash apinoita. Mun kaveria kiusanneet olivat häntä kaikessa jäljessä.
Minun mielestäni mitä tahansa trendikästä käsitettä ei pidä sotkea mihin tahansa asiaan. Narsistinen persoonallisuushäiriö tai psykopatia ovat paljon todennäköisempiä kiusaajien diagnooseja kuin asperger.
Asperger ei vaikuta henkiseen tasoon kuten älykkyyteen vaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Voit itseksesi kelailla, kummalla osapuolella mahtaa olla sosiaalisia ongelmia.
Sen kyllä voin allekirjoittaa, että itsellenikin nämä menestyjäkiusaajat ovat käsitteenä outo. Amikseen ne kaikki meni, parhaimmillaan.
No, ehkä pari meni amikseen, loput pari-kolme tulivat juuri mun luokalleni lukioon.
Ja nyt puhutaan peruskouluajan sosiaalisista menestyjistä, se ei mitenkään vertaudu siihen, meneekö peruskoulun jälkeen amikseen vai lukioon. Tietysti noilla kiusaajilla oli enimmäkseen heikko koulumenestys, mutta luuletko että he sen takia olivat epäsuosittuja ikäistensä keskuudessa?
Olipa idioottimainen kommentti. Kiusattu ei välttämättä provosoi ketään. Kiusatuksi joutuu helposti jos on vähänkin ujompi eikä uskalla pistää vastaan niin sellaisesta syntyy sitten kierre jossa tyyppiä kiusataan vaan koska on huomattu että sitä pystyy kiusaamaan. Aikuisen näkökulmasta voi toki viisastella, että miksei vedä turpaan kiusaajiaan tai ei pitäisi välittää tai jotain muuta tuollaista, mutta nuoren ja epävarman kohdalla se ei ole niin yksinkertaista.
Kiusaajat on sosiopaatteja, jotka pitäisi heittää jätemyllyyn. End of story.
Meidän koulun kiusaajat eivät todellakaan olleet mitään urheilutähtiä rikkaasta perheestä joiden isät olivat hyvässä asemassa.
Ne parhaat urheilijapojat olivat hyvistä keskiluokkasista perheistä eivätkä he olleet kiusaajia ja menestyivät myös koulussa hyvin muissakin aineissa kun liikunnassa. Osa heistä jopa puolusti kiusaajia.
Kiusaajat olivat alkoholistiperheistä ja yh-äitien kakaroita. Yhden kiusaajan kotona kävin muutaman kerran, hän asui äitinsä kannsa vuokrakämpässä kerrostalossa ja paikalla oli myös roskaväkeen kuuluva alkoholisoitunut ja ehkä myös väkivaltainen isäpuoli. Tämä kiusaaja pärjäsi kohtalaisesti liikunnassa ja pelasi koripallojoukkueessa, mutta meinasi jäädä luokalleen matematiikasta.
Yhdellä kiusaajallani oli myös alkoholisti-isä, joka kuulemma pieksi poikaansa ja pojan äiti juoksi kapakoissa miehiä etsimässä. Tämä poika tosin oli jääkiekkoilija, joka pärjäsi huonosti koulussa ja joutuikin ysillä erityisluokalle toiseen kouluun.
Pääkiusaajani ei ollut erityisen hyvä urheilussa, eikä pelannut missään joukkueessa. Hän oli kuitenkin vahva ja isokokoinen, mutta sai joskus itse turpaansa vanhemmilta pojilta. Hänenkin isänsä oli juoppo ja eronnut kiusaajan äidistä.
Mutta asepergereitä kiusaajistani ei saa tekemälläkään. Kiusatut olivat ujoja asepergeritä ja huonoja urheilussa.
Eli sinua ärsyttää, että naiset kiistävät subjektiivisen kokemuksesi? Kuinka monen naisen kanssa olet siitä keskustellut ja kuinka moni heistä on sen kiistänyt?
Jos nyt kirjoitan, että "kokemuksesi on totta, joidenkin naisten keskuudessa juoppoörveltäjät ja nakkikioskitappelijat ovat suosittuja" niin loppuuko naisvihasi?
(Minulle itselleni jää epäselväksi se, miksi sinua kiinnostavat juuri ne alakulttuureissa pyörivät naiset, jotka huolivat juoppoörveltäjiä ja nakkikioskitappelijoita, mutta se on varmaan ihan oma aiheensa.)
Yleensä naiset kovasti selittävät, että KUKAAN nainen ei ole kiinnostunut näistä väkivaltaisista öykkäreistä. Koulussa ei koulukiusaajista olleet kiinnostuneet pelkästään ns. pahat tytöt vasn myös kiltit tytöt kävivät heille kuumina. Siltä minusta ainakin tuntui, kun olin heille pelkkä ilmaa, mutta he tekivät kaikkensa, jotta kiusaajapojat kiinnostuisivat heistäkin.
Sinäkin näköjään kiistät aloittajan kokemuksen, eli yksi todiste lisää.
Sulla menee pahasti nyt sekaisin. Tytöt eivät ihastuneet noihin poikiin kusipäisyyden vuoksi vaan siitä huolimatta. Heillä oli paljon sellaista mikä tekee miehestä hyvän ja halutun kuten itsevarmuutta, sosiaalista taitoa ja pääomaa, silmää miellyttävää vartaloa ja naamaa, mahdollista urheilumenestystä jne.
Oliko sinulla muitakin vahvuuksia kuin se, että et kiusannut ketään?
En ymmärtänyt pointtiasi. Siis pahuus toista ihmistä kohtaan ei ole negatiiviseksi laskettava tekijä jos on vaan riittävästi hyviä ominaisuuksia tasapainottamaan?
Näin se menee. Kaikissa meissä on hyvät puolemme ja vikamme ja meitä arvioidaan sen perusteella mitä meiltä tarvitaan tai halutaan. Työhaastatteluissa, treffeillä ja muualla. Ei sitä luokan hoteinta chicksiä kiinnosta pätkääkään jos se urheilusuuruus sua kiusaa, sehän saattaa jopa itse olla kiusaaja. Ja jos on niin älä sen perään haikaile jos kiusaaminen on sinusta kaiken lopullisesti tuhoava miinus.
Perusvalitus joka menee suunnilleen että miksi naiset aina ihastuvat kusipäihin kun me kiltit miehet jäädään ilman on melko subjektiivinen. Kusipäisyys on sinun tulkintasi niistä miehistä ja kiltteyskin aika epämääräinen arvio.
Toistan siis kysymyksen: Mitä vahvuuksia sinulla oli jos "ei kiusaa" unohdetaan nyt hetkeksi?
Nyt tulee sellaista tekstiä, että ei palstan rääväsuisimmat edes kirjoita näin sairasta tekstiä. Kisuaajat ovat sairaita ihmisiä, ja heidän puolustajansa vielä sairaampia.
Ei luultavasti mitään vahvuuksia, mutta onko se hyväksyttävä peruste kiusaamiselle?
tämän palstan jämäpaska, joka ei tajua että se on sun ittes syy, että olet yksin. Turha siitä on jotain muinaisia koulukiusaajia syyttää. Olet yksin, koska et ole tehnyt mitään parantaaksesi esim. ulkonäköäsi sellaiseksi, että olisit kiinnostavampi.
Ei tietenkään ole. Kiusaaminen on ihan perseestä.
Halusin vain vastata tuohon ikuiseen kysymykseen, että miksi naiset aina (mukamas) rakastuvat kusipäihin ja skippaavat kunnolliset miehet ikäänkuin se kusipäisyys ja kunnollisuus olisi ainoita päätökseen johtavia seikkoja. Itse sanoisin olleeni aika hyvä tyyppi siitä huolimatta että minua kiusattiin pahastikin jos noita pariutumisseikkoja miettii. En koskaan ollut mitenkään ruma ja vanhenin siitä erittäin hyvin. Olin myös itsevarma ja ulospäin suuntautunut ja sain usein pataan juuri sen vuoksi. Kun kiusaajat painuivat amikseen olikin minulla hyvät kortit käsissäni jos nyt ei lasketa lukiopojan tyypillistä haparointia naisasioissa...
Vanhemmalla iällä ja vakavammissa suhteissa sitten erityisesti kusipäisyys alkaa nostamaan päätään niiden ehdottoman kielteisten ongelmien kanssa mutta se on toisaalta piirre jonka ikä usein hioo pois tai pehmentää. Jos nyt siis kiusaaja alunperinkään oli kusipää muita kuin kiusattua kohtaan.
Ulkonäkö tai mikään keino ei auta jos itsetuntoa on lyöty järjestelmällisesti maahan yli kymmenen vuoden ajan. Siitä voi ajoittain kuvitella pääsevänsä kuiville, mutta ei siitä vaan pääse. Se epäilys itseen jää pysyväksi.
Vain siksi, että jotkut lapset katsoivat oikeudekseen joukolla alistaa sitä yhtä erilaista ilman että aikuiset asiaan millään tavalla puuttuivat.
Totuus satuttaa.
Kiusattuna en todellakaan lähtisi puolustelemaan kiusaamisia mutta silmien avaaminen ei voi kiusatun tilaa pahentaa.
Kiusaaja sai tyttöjä koska hänessä oli paljon sellaistakin mistä tytöt pitivät. Kiusatulla ei ollut kuin kiltteys, arkuus, ujous jne. - ei mitään kuuminta kamaa teinityttöjen keskuudessa. Elä sen kanssa tai älä, aivan sama minulle.
En tajua järkeilyäsi. Ilmeisesti vaimonhakkaajakin on yleisesti ottaen ihan mukava tyyppi, kun ei ole ollut kusipää muita kuin vaimoaan kohtaan?
Samalla logiikalla hirmuhallitsijat kuten Stalin ovat ihan reiluja jätkiä kun eivät tappaneet enemmistöä maapallon asukkaista?
Ja tosiasia on sekin, että kyllä se kusipäisyyskin vetoaa naisiin. Tuossa toisessa ketjussa laitoin aika monta linkkiä aiheesta, enkä näe aihetta niitä tässä nyt uudestaan alkaa postailemaan.
Mutta kaiketi se sitten pysyvä maailmantotuus on, että kunhan kohdistat pahantekosi niihin joista ei muutenkaan pidetä, voit olla erittäin arvostettu yhteisön jäsen.
Rakentelet nyt olkiukkoja.
Kyse on vain siitä, miksi tytöt ihastuivat noihin poikiin. Vastaus on yksinkertainen ja väsyn kohta toistelemaan sitä: Noissa pojissa oli paljon sellaista mikä veti tyttöjä vaikka olivatkin kusipäitä kiusatuille pojille. En edes jaksa huomioida sitä, että tytöt saattoivat itsekin olla kiusaajia.
Mistään kokonaisvaltaisesta hyvyydestä tai mukavuudesta en ole kirjoittanut vaikka lienee tuo selitys laajennettavissa siihenkin että miksi väkivaltaisilla rikollisjengiläisillä tai diktaattoreilla tosiaan on niitä vapaaehtoisiakin kumppaneita. He ovat piittaamattomia pahoista teoista tai kuspäitä itsekin.
Ihan turha näitä asioita sen syvällisemmin on puida sillä mielellä että onko tämä oikein tai väärin kun näin vain on.
"Kyse on vain siitä, miksi tytöt ihastuivat noihin poikiin. Vastaus on yksinkertainen ja väsyn kohta toistelemaan sitä: Noissa pojissa oli paljon sellaista mikä veti tyttöjä vaikka olivatkin kusipäitä kiusatuille pojille. En edes jaksa huomioida sitä, että tytöt saattoivat itsekin olla kiusaajia."
Minäpä luulen, että tytöt eivät kusipäisyyttä kuitenkaan pitäneet negatiivisena piirteenä, saattoi jopa olla heidän mielestään positiivinen piirre. Ei siis mitään "vaikka olivatkin kusipäitä", sillä tyttöjä saattoi vallan hyvin myös se kusipäisyys jopa kiehtoa. Oli aika hauskaa ehkä, kun söpö poika nöyryytti nörttiä. Ja saattoivat tytöt aivan hyvin olla kusipäitä itsekin, mitä sinä nyt et sitten ottanut huomioon, mutta mikä on aika tärkeä seikka kuitenkin.
Sitä taas en ymmärrä, miksi nyt sitten ne kiltit miehet haikailevat niiden naisten perään, jotka rakastuvat niihin renttuihin. Muunlaisia naisia on olemassa myös. Kaikkien salainen haave ei ole se paha poika. Ilmeisesti noissa naisissa kuitenkin on jotain, mikä kaikkiin miehiin vetoaa. Suositut tytöt kouluaikana olivat kauniita, kusipäitä ja kiusaajia. Suositut pojat olivat komeita, kusipäitä ja kiusaajia. Näin kärjistäen, vaikka toki joukkoon mahtui niitäkin, joilla näennäinen itsevarmuus ja kovaäänisyys korvasivat ulkonäön.
Mutta kaikki jäljelle jääneet eivät olleet mitään rumiluksia. Tyyli saattoi tosin olla massasta poikkeava, minkä ei pitäisi aikuisiällä olla enää mikään suuri synti.
"Yleensä naiset kovasti selittävät, että KUKAAN nainen ei ole kiinnostunut näistä väkivaltaisista öykkäreistä. Koulussa ei koulukiusaajista olleet kiinnostuneet pelkästään ns. pahat tytöt vasn myös kiltit tytöt kävivät heille kuumina. Siltä minusta ainakin tuntui, kun olin heille pelkkä ilmaa, mutta he tekivät kaikkensa, jotta kiusaajapojat kiinnostuisivat heistäkin."
No kai minä nyt omin silmin näen, kun paikallisen pubin ohi kuljen, että niillä entisillä koulukiusaajilla ja nykyisillä nakkikioskitappelijoillakin on naisensa, siellähän niitä pyörii. Ja jos sinun subjektiivinen kokemuksesi oli, että myös kiltit tytöt kävivät heille kuumina, niin en kai minä sinun KOKEMUSTASI voi kiistää (vaikka itse en koskaan ole koulukiusaajiin kuumana käynytkään.
Eli palaan alkuperäiseen kysymykseeni: loppuuko naisvihasi nyt, kun kokemuksesi on validoitu?
(En välttämättä enää kovin kauan istu tässä työkoneella, joten voi olla että palaan aiheeseen vasta paljon myöhemmin.)
Arvatkaapa, mitä tapahtuu silloin, kun se nolo nörtti tekee söpöstä pojasta sekä henkistä että fyysistä kebabbia? Ihan noin itsepuolustuksellisesti.
Saat vastaasi koko saatanan kanalauman vittuilemaan ja ilkeilemään. Panettelemaan ja levittelemään valheita. Kiehumaan kiukusta ja inhoamaan. Jep, jep.
Söpö poika saa siis olla kusipää paska. Siksi, että on niin söpö.
Mutta jos puolustat itseäsi söpöä vastaan niin olet hirviö.
Keksikääpä huviksenne muita asioita, joissa naiset käyttäytyvät näin.
Koulukiusaamisen kytkeminen selityksenä kaikkeen on pikemminkin selittelyä. Minua kiusattiin käytännössä läpi yläasteen enkä häpeä sitä kenellekään myöntää. Lukioon vaihdoin eri kouluun ja tilanne normalisoitui välittömästi eikä naisten saamisessa ole sittemmin ollut mitään mainittavia ongelmia.
Moikkaan kiusaajia kun tulevat vastaan vaikke mitään lämpimiä tunteita heitä kohtaan olekaan. Ehkä he miettivät että kumman pää pystyssä tuokin kulkee vaikka kuinka kiusattiin tai ehkä eivät. Ei oikeastaan mitään väliä.
ps. Myönnän provosoineeni kiusaajia toisinaan
Olet ollut onnekas. Minua on kiusattu ala-asteella, yläasteella, lukiossa ja vieläpä lukion jälkeisestä jatko-oppilaitoksessakin.
Ja jatkettakoon nyt, että lukioaikana minulla ei ollut luokallani yhtään läheistä ystävääkään, ja hyvänpäivän tuttujakin vain yksi, toisesta luokasta lähtien. Sen sijaan luokalla olivat moni vanha kiusaajani, ja yksi uusikin, joka jatkoi sitten siitä mihin ne vanhat olivat jäänet kun eivät enää jaksaneet.
Kiusaamisen ydin ei ole niissä teoissa itsessään vaan omanarvon tunteen tuhoamisessa. Kiusaajat tekevät tiettäväksi, että olet alempiarvoinen. Opettajat ja vanhemmat voivat vain lohdutella, mutta eivät ratkaista asiaa.
Kun 12 vuotta elämästäsi saat kuulla olevasi huonompi kun muut ilman että kukaan sanoo että et ole, niin kyllä se syö itsetunnon rippeetkin, vaikka kiusaajilleen voikin ajan kanssa antaa anteeksi.
"Koulukiusaamisen kytkeminen selityksenä kaikkeen on pikemminkin selittelyä. Minua kiusattiin käytännössä läpi yläasteen enkä häpeä sitä kenellekään myöntää. Lukioon vaihdoin eri kouluun ja tilanne normalisoitui välittömästi eikä naisten saamisessa ole sittemmin ollut mitään mainittavia ongelmia.
Moikkaan kiusaajia kun tulevat vastaan vaikke mitään lämpimiä tunteita heitä kohtaan olekaan. Ehkä he miettivät että kumman pää pystyssä tuokin kulkee vaikka kuinka kiusattiin tai ehkä eivät. Ei oikeastaan mitään väliä.
ps. Myönnän provosoineeni kiusaajia toisinaan"
Ei se ole mitään selittelyä, koska jotkut ovat onnekkaampia tässä asiassa kuin toiset. Tämä asia on mutu juttu eikä kenenkään oma henkilökohtainen kokemus olet toista parempi. Sääli että sä et välitä itsestäsi sen vertaa että kuittaat kolmen vuoden piinasi omaksi viaksesi, vaikka vika ei ollut sinussa. Ei sinun tarvitse edes ajatella mitä _HE_ sinua kiusanneet ihmiset ajattelevat sinusta jälkeenpäin. Se vain viittaa siihen, että sinä hyväksyt itsesi ja muiden kiusaamisen ja sen että olit viallinen ja että he olivat sinua parempia. Parempi olisi ollut vaan että he eivät olisi koskaan tulleet sinun elämääsi. Parempi olisi ollut että sinua ei oltaisi koskaan kiusattukaan.
En todellakaan kuittaa omaksi viakseni. Täysin asiatonta ja aiheetonta kohtelua sain osakseni mutta olin myös pieni ja suulas ja saatoin jopa lyödä tyhmästi isompaani ensin jos minua aikani ärsytettiin. Turpaanhan siinä tuli kaikkien edessä. Paljolta olisin varmaan säästynyt jos olisin niellyt kiukkuni. Tai mahdollisesti jos olisin lyönyt suoraan päähän ja osannut lyödä kovempaa. Mulkkuja ne oli monet, ei siinä mitään, tarkkailuluokkalaisia finniarpisia pilottikoviksia mutta toki myös vähän paremmin pärjääviä taviksia jotka olivat joko pelosta tai porukkaan kuulumisen vuoksi mukana. Kiusattiin meillä montaa muutakin toki.
Tahdoin sanoa vaan, että tilanne ei vaikuttanut naisen saantiin myöhemmällä iällä eikä muutenkaan lannistanut. Tarkennan siis, että en ollut ujo ja kiusattu vaan pikemminkin liiankin kovaa meteliä itsestäni taisin pitää. Lukiossa taisin jonkun aikaa sitten tietämättömyyttäni kaveripoikailla mutta se on eri tarina se ja onneksi lyhyt ;)
on ujo ja sulkeutunut persoonallisuus lopputulos on yleensä paljon pahempi.
Jos kiusattu on aikuisena ATM, niin ihan oikeassahan ne kiusaajat ovat olleet kun ovat alempiarvoisena pitäneet.
Kiusatuille monesti sanotaan, että heidän ei pitäisi uskoa kiusaajiaan. No ei ehkä suoraan kannatakkaan uskoa vaan ensiksi pitää katsoa kiinnostuvatko naiset kiusatusta kun tämä on aikuinen. Jos kiinnostuvat niin kiusaajat olivat väärässä. Jos eivät kiinnostu niin kiusaajat olivat 100% oikeassa.
Vuosia sitten olin hakemassa veljeäni koulusta (lievästi autistinen ja erikoinen) ja siinä autossa odotellessa näin etäältä kun joku leuhka mopopoika peeveensä selässä yritti tehdä johonkin pimuun vaikutuksen ja alkoi huutelemaan veljelleni kun tämä käveli ohi. Siinä alkoi vähän käämi puristumaan ja muistui mieleen omat kouluajat kun samanlaiset saatanan öykkärit kostutteli muijiensa pikkupöksyjä tällaisia ihan vastuksettomia tapauksia tölvimällä. Eikö siinä nyt jokainen täysjärkinen näe että touhusta on miehisyys kaukana, kumma kun ei tallo muurahaisia niin kovana jätkänä. Olisi siinä tilanteessa tehnyt kovasti mieli talsia peeveepojan luo ja heittää muutamalla kiepillä ojaan, mutta syyte siitä olisi kuitenkin tullut tai sitten pienellä paikkakunnalla olisi alkanut jonkun peevee-jengin vaino ja kiusanteko.
Tuttuja juttuja. Kuten tiedätte, minuakin kiusattiin koulussa ja olin aina luokallamme se joka joutui istumaan paripulpeteissa yksin ja joka valittiin joukkuelajien joukkueisiin pakon edessä (viimeisenä). Samaan aikaan tytöt suosivat minua kiusanneita paskoja ja varmasti hankkivat ekat seksikokemuksensa heidän kanssaan.
Jollain tasolla vielä ymmärrän sen, että epäsuosittua ja kiusattua poikaa tytöt eivät uskalla tai kehtaa lähestyä sosiaalisten paineiden pelossa, mutta miksi ihmeessä minun kaltaista kunnollista miestä pitää syrjiä myös näin aikuisiällä. Ei minua tällä hetkellä kiusata enkä ole kehenkään verrattuna selkeästi alakynnessä, mutta en myöskään itse haasta riitaa tai käyttäydy huonosti. Silti tämän hetken nuoret naiset eivät viihdy kanssani pitkään ja suhteet kärsivät sen saatanan kemian ja kipinän puutteesta.
Kyllä se vaan on niin, että nuoret naiset viihtyvät mieluummin jonkun paskan kanssa, joka ajelee viritetyllä PV:llä, tuhlaa viikkorahansa tai opintotukensa tupakkaan eikä pärjää edes koulussa.
Myöhemmin naiset yrittävät tietenkin etsiä meistä kiusatuista kunnon miehistä "sitä oikeaa", ollessaan itse noin 30kg lihavempia yläasteaikoihin verrattuna ja lahkeista valuu entisten panojen spermat. Siinä vaiheessa ainakin minä nauran paskaista naurua ja totean että juna meni jo. Mieluummin menen poikuus tallella hautaan kuin menetän sitä naiselle jota minun olisi kuulunut saada jo vuonna 2004. Tämän periaatteen myötä minulla on terveys ja kunnia tallella!
"Silti tämän hetken nuoret naiset eivät viihdy kanssani pitkään ja suhteet kärsivät sen saatanan kemian ja kipinän puutteesta."
Syy on se, että tapailet teinejä vaikket itse enää ole aikoihin sellainen ollut.
Esittele minulle parikymppinen nainen, joka on seksuaalikokemusten suhteen samalla viivalla kanssani, niin lopetan 16-vuotiaiden deittailun oitis.
Kunhan sanoin syyn epäonnistumisillesi. Ei sun tilanteeseen auta enää kuin kallonkutistaja jos sekään. Ja sille pitää olla rehellinen ja kertoa myös näistä palstajutuista.
Sun seuraava askel on hyypiö ja likainen vanha setä jos et muuta suuntaa.
Femnerd taitaa olla nelikymppinen, mutta on samalla viivalla sun kanssa, eli siitä vaan. Äitis saa uuden kaverin kans.
Mieluummin hyypiö ja likainen vanha setä kuin aisankannattelija.
Mitäs jos et olisi kumpaakaan? Kolmikympisenä saat sen viimeisenkin leiman lopulta otsaasi kun koko lähiseutu tuntee sut äitinsä peräkammarissa asustavana outona lintuna joka on kiinnostunut teini-ikäisistä.
No kyllä mä sen ymmärrän että en voi loputtomiin tavoitella teini-ikäistä tyttöystävää vaan jossain vaiheessa on todettava että parhaat nuoruusvuodet ovat takanapäin enkä tule pääsemään poikuudestani naisen kanssa joka olisi kanssani samalla viivalla. Voi olla että se aika on jo nyt, mutta en ole sitä vielä ihan 100% myöntänyt itselleni.
Aina ajoittain susta tulee ilmi pieni järjenpilkahdus. En vaan jaksa ymmärtää kuinka se on niin usein piilossa, ellet ole jakomielitautinen.
Jos se elämä alkaa vasta kun on saanut tyttöystävän, niin kannattaako sitä elämän aloittamista lykätä yhtään pidempään?
Neglect is not discrimination. Elikkä suomennettuna laiminlyönti/välinpitämättömyys ei ole sama asia kuin syrjintä. Jos esimerkiksi Elliot Rodger olisi tajunnut tämän ajoissa niin ihmishenkiä olisi voinut säästyä.
Erittäin hyvä pointti. Minulla monesti unohtuu se, että minua ei nykyään kiusata tai tarkoituksella syrjitä vaan olen muuten vain yksinäinen. Ihmiset eivät ajattele minusta yhtä paljon negatiivista kuin kouluaikoina, mutta eivät toisaalta ajattele minusta kai juuri mitään muutakaan.
Haluaako täällä joku todella jakaa geeninsä älykääpiöapinoiden kanssa? Siltä vahvasti vaikuttaa.
Ei minua koskaan kiusattu. Menin kyllä pari kertaa väliin, kun jotain kaveria kiusattiin. Lasketaanko se?
Itse uskon, että ihminen joutuu kiusatuksi tavallaan omaa "syytään". Lapset kokeilevat toisiaan, tönivät ja härnäävät. Jos siihen reagoi väärällä tavalla, päätyy kiusatuksi.
Vankilassa sitten kai taannutaan taas lapsen tasolle kun vaikuttaa systeemit pelaavan vähän samaan malliin sielläkin.
Ei ole yhtä yksittäistä totuutta joka pätisi kaikkiin.
Sama koskee ätmiyttä.
Epäluulo ja luottamus naisia kohtaan johtuu ainakin omalla kohdallani siitä etten saanut huomiota oikeastaan lainkaan kouluaikoina naisilta, voi olla tosin että olin sokea tuolle asialle.
Nuorena aikuisena taas näin miten naiset veivät tuntemiani miehiä kuin litran mittaa ja pettivät sekä rellestivät ilman jälkiseuraamuksia.
Samoin vanhempana olen aivan tarpeeksi sivusta seurannut kuinka naiset ovat tehneet kaverieni elämästä helvettiä ja vika on aina ollut mukamas poikkeuksetta miehessä.
Olen myös tuntenut monta monituista miespuolista kaveria jotka eivät ole löytäneet elämäänsä yhden yhtä naista ja voivat jäädä kokonaan yksin. He ovat yleensä olleet koulukiusattuja, yksinäisiä tai syrjäytyneitä, mutta joukkoon mahtuu myös todella mahtavan mukavia reippaita ja elämässä pärjääviä miehiä.
Omista suhteistani en viitsi puhua koska niissä on aina sitä tulkinnanvaraa tunteista johtuen, mutta olen varmaan osan mokannut ihan itse.
Luottamus naisiin vaikka heidän kanssa erinomaisesti toimeen tulenkin on suhteita ajatellen oikeastaan miinuksella ja kokemukseni mukaan naiset ovat parisuhteita ajatellen täydellisiä elukoita jotka esittävät olevansa kuitenki enkeleitä.
Asiaa ei helpota heidän kuviteltu moraalinen ylemmyys mm. tunne- ja suhde-elämään sen perusteella että he ovat sattuneet syntymään naisiksi tai saavat tukea toisilta naisilta miehiä vastaan.
Vastakkaisessa sukupuolessa ne helmet ovat harvassa.
Suurin osa on kehon ja mielen yksinkertaisempien viettien vietävänä, trendien seuraajia tai massan mukana menijöitä joilla vielä Suomessa riittää tunnekylmyyttä, kopeutta ja suoranaista pelkuruutta kantaa ja ottaa vastuuta muista varsinkaan miehestä.
Aloituksen teksti on hyvin kärjistetty ja yksinkertaistettu.
Kun omalla kohdalla etsii vain suurinpiirtein samanikäistä tai nuorempaa sopivan kehon omaavaa fiksua kumppania ja kun tajuaa että heitä väestöstä vapaana on vain jotain alle prosentti niin miettii että miksi edes välittää?
Ätmit tai mitkä nyt lie ehkä liian vakavasti ottavat aiheen ja se johtunee että heistä tuntuu että heitä sorretaan. Yleisesti ottaen aika moni mies kokee tuota tunnetta ettei heillä ole hallintaa ihmissuhteista ja naiset puhuvat pas-kaa ja tekevät mitä lystää.
On vaihtoehto olla yksin ja ainakin tällä hetkellä se minusta tuntuu autuaalta. En tarvitse kelailla kenenkään toisen paskaa ja hän ei tarvitse minua "sietää".
Yritin kertoa omasta puolesta miten epäluulo toista sukupuolta jonka kanssa heteroina yrittää muodostaa parisuhteen on syntynyt.
En osaa samaistua ätmien ajatusmaailmaan koulukiusaamisesta johtuvien traumojen kautta muodostuneeseen todellisuuteen tai tunteeseen millaisia naiset ovat.
"Kun omalla kohdalla etsii vain suurinpiirtein samanikäistä tai nuorempaa sopivan kehon omaavaa fiksua kumppania ja kun tajuaa että heitä väestöstä vapaana on vain jotain alle prosentti niin miettii että miksi edes välittää?"
Saako olla ihan seinäänjuosseen näköinen? Jos ei niin heikot on saumat ellei itselläsi ole tuoda peliin taas sellaisia asioita mitä naiset eniten miehissä arvostava.
Ehkä mulla onkin tuoda peliin jotakin mitä he arvostavat, tosin statusta ei ole kovin paljon.
Enemmän olisin seinäänjuosseen näköisessä miten hänen aivoilleen on käynyt.
Koska suurin ongelmani ovat epäluulot naisia kohtaan joita kuvailin ja se että he eivät kovin fiksuilta vaikuta tunnepuolelta katsottuna.
heikkoja ja vahvistaa vahvoja. Niin sen pitääkin olla. Olemme liikaa vieraantuneet luonnosta, jossa vahvin voittaa aina. Evoluution kannalta on tärkeää, että sukua jatkavat vahvat, eivät heikot. Suomessa paapominen js hyvinvointivaltio pitävät huolta, että myös elinkelvottomat heikot selvityvät.
Ilmiselvä trolli on ilmiselvä trolli.
karannut natsipelle sinä olet?
Tuo nyt on paskaa.
"Evoluution kannalta on tärkeää, että sukua jatkavat vahvat, eivät heikot. "
No ei ole. Evoluution kannalta mikään ei ole tärkeää.
Evoluutio ei ole jonkin asia jolla olisi tarpeita ja jokin olisi sille tärkeää.
"Olemme liikaa vieraantuneet luonnosta, jossa vahvin voittaa aina. "
Nope. Luonto on täällä ympärillämme ja evoluutio perustuu siihen että vahvin mitä se kulloinkin tarkoittaa siinä ympäristössä todennäköisemmin selviää kuin heikko.
Ajatuksissa on jo virhe koska tuolloin kaikkia koulukiusattaisiin.
Mutta jos tiettyjä henkilöitä koulukiusataan ja toisia yksilöitä ei kiusata niin se tarkoittaa että "voittajat" valitaan jo koulussa ja koulu tuskin on yhteiskunnan yleinen pärjäyslaboratorio jolla mitattaisiin jotain selviytymiskykyjä.
Evoluution kannalta kiusatut ja kiusaajat elävät suoranaisesti kahdessa eri maailmassa.
"Suomessa paapominen js hyvinvointivaltio pitävät huolta, että myös elinkelvottomat heikot selvityvät. "
Tätä kutsutaan yleiseksi inhimillisyydeksi.
Muutenhan äitisi olisi abortoinut sinut jo esittämiesi väitteiden typeryyden takia.
"heikkoja ja vahvistaa vahvoja. Niin sen pitääkin olla. "
Voisitko lakata myös sosiaalidarwinististen arvolauselmien viljelyn kun puhutaan tieteestä kuten evoluutiotutkimus.
Faktat ja arvot ovat kaksi eri keskustelua.
Hatunnosto hyvin perustellulle vastaväitteelle.
Hienosti kirjoitettu. Sosiaalidarwinismi on ideologiaa ei luonnontiedettä.
Kiusaajia täällä paapotaan, olletikin koska kaikki vaistoavat heidän perimmäisen heikkoutensa. Eihän muunlaisia tarvitsekaan pamperoida.
mitään natseja ole
Paitsi että evoluutiossa ei vahvin ole aina jatkanut perimäänsä vaan ovelin. Vahvimmat urokset ovat metsästäneet yms. ja heikommat luikkineet apajille, sama eläinkunnassa.
Jostain kumman syystä "Darwinisitit" ovat aina karsimassa kaikkia muita kuin itseään?
Mistähän tämä saattaisi johtua...?
Miten moni ihmiskunnan hyvinvointia edesauttanut keksijänero tai korkean tason ammattilainen esimerkiksi on mahtanut olla koulukiusattu?
Enpä tiedä, mutta kuinka moni mahdollinen ihmiskunnan hyvinvointia edesauttanut keksijänero tai korkeatason ammattilainen on jäänytkään "syntymättä" koska on ollut koulukiusattu?
Nimenomaan! Yleensä lahjakkaasta ja älykkäästäkin kiusatusta tulee aikuisena psyykkisesti oirehtiva luuseri.
Mä en ole koulikisattu, mulla oli paljon tyttystäviä nuorena, huhhuh
Koulukiusaaminen on etukäteisrangaistus lutkittelusta ja muusta nettiperseilystä!
paskaa. Ei mitään karman lakia ole.
Yläasteella entiset kaverini alkoivat kiusaamaan minua, mutta aika vaihtelevasti. Välillä tuli ajanjaksoja kun olimme keskenämme ihan hyvää pataa, hengasimme yhdessä ja keskustelimme henkeviä. Mutta itse oli seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla pieni ja laiha sintti, aika hiljainen myös joten sinänsä erittäin tyypillinen kiusanteon kohde. Vaikka kiusaaminen ei aina niin intensiivistä ollutkaan niin voin hyvällä omallatunnolla sanoa että suurin osa omista sisäisistä demoneistani ovat syntyneet juuri tuolta ko. aikakaudelta. Eniten ehkä kuitenkin vituttaa se kun toiset ihmiset kuvittelevat tietävänsä miltä minusta tuntuu vaikka eivät olisikaan käyneet läpi samanlaisia asioita.
Poikakiusaajat ovat menestyneistä, varakkaaista perheistä ja ovat älykkäitä ja urheilullisia, tyttökiusaajat ovat köyhistä perheistä ja ovat ns. koviksia. Onhan tätä tutkittukin, ja Suomessa se menee näin.