Olen tänään fiilistellyt vuotta 2004, jolloin olin 12-13 vuotias eli moni elää tuon ikäisenä juuri niitä parhaita nuoruusvuosiaan. Itsellänikin on hyviä muistoja tuolta kesältä, mutta syksyltä ei juurikaan kun yläaste alkoi ja se oli kenties liian kova muutos minulle.
Tuona kesänä vietin aikaa paljon naapurissa asuvan 10 vuotiaan tytön ja hänen veljiensä kanssa. En tuon ikäisenä ajatellut tästä tytöstä sen ihmeempiä, mutta parin kolmen vuoden kuluttua olin ihastunut häneen. Hän kuitenkin alkoi viettämään aikaa mieluummin paikallisten kovisten kanssa kuin meillä. Kesällä 2004 myös eräs toinen naapurintyttö tuli luokseni ja kysyi että voisinko olla hänen kanssaan. En tänä päivänäkään tiedä, tarkoittiko hän ajanviettoa vai seurustelua. Olin hieman hämilläni ja kieltäydyin tekosyihin vedoten. Viikon kuluttua hän ilmestyi jälleen ja tuolloin pistin äitini avaamaan oven ja sanomaan että en ole kiinnostunut olemaan hänen kanssaan.
Syksyllä alkoi yläaste ja minua alettiin kiusaamaan ensimmäisen 1,5 tunnin jälkeen. Olin kyseisessä koulussa 4 päivää kunnes vaihdoin toiseen. Siellä oli enemmän ala-asteen aikaisia tuttuja ja alku menikin ihan hyvin. Jouluun mennessä minua kiusattiin uudessakin koulussa ja entiset kaverini olivat kääntyneet minua vastaan paria poikkeusta lukuunottamatta.
Yläasteella luokallamme oli eräs tupakoiva ja viiltelevä kovistyttö, joka ei kuitenkaan ollut koskaan minulle ilkeä. Neljäs tyttöystäväni vuonna 2012 muistutti hämmästyttävästi tätä tyttöä ulkonäöltään ja tavoiltaan. Ehkä juuri siksi välitin hänestä niin paljon ja eromme otti koville, sillä halusin kai elää vuoden 2004 uudestaan.
Tässä kappaleita, joita olen tänään kuunnellut:
https://www.youtube.com/watch?v=LVRAmcRJ41g
https://www.youtube.com/watch?v=pQZw9os_e3w
https://www.youtube.com/watch?v=4eyGLtT4b3o
Tuona kesänä vietin aikaa paljon naapurissa asuvan 10 vuotiaan tytön ja hänen veljiensä kanssa. En tuon ikäisenä ajatellut tästä tytöstä sen ihmeempiä, mutta parin kolmen vuoden kuluttua olin ihastunut häneen. Hän kuitenkin alkoi viettämään aikaa mieluummin paikallisten kovisten kanssa kuin meillä. Kesällä 2004 myös eräs toinen naapurintyttö tuli luokseni ja kysyi että voisinko olla hänen kanssaan. En tänä päivänäkään tiedä, tarkoittiko hän ajanviettoa vai seurustelua. Olin hieman hämilläni ja kieltäydyin tekosyihin vedoten. Viikon kuluttua hän ilmestyi jälleen ja tuolloin pistin äitini avaamaan oven ja sanomaan että en ole kiinnostunut olemaan hänen kanssaan.
Syksyllä alkoi yläaste ja minua alettiin kiusaamaan ensimmäisen 1,5 tunnin jälkeen. Olin kyseisessä koulussa 4 päivää kunnes vaihdoin toiseen. Siellä oli enemmän ala-asteen aikaisia tuttuja ja alku menikin ihan hyvin. Jouluun mennessä minua kiusattiin uudessakin koulussa ja entiset kaverini olivat kääntyneet minua vastaan paria poikkeusta lukuunottamatta.
Yläasteella luokallamme oli eräs tupakoiva ja viiltelevä kovistyttö, joka ei kuitenkaan ollut koskaan minulle ilkeä. Neljäs tyttöystäväni vuonna 2012 muistutti hämmästyttävästi tätä tyttöä ulkonäöltään ja tavoiltaan. Ehkä juuri siksi välitin hänestä niin paljon ja eromme otti koville, sillä halusin kai elää vuoden 2004 uudestaan.
Tässä kappaleita, joita olen tänään kuunnellut:
https://www.youtube.com/watch?v=LVRAmcRJ41g
https://www.youtube.com/watch?v=pQZw9os_e3w
https://www.youtube.com/watch?v=4eyGLtT4b3o
Vastaukset 2
Vanhimmat
oliko jotain tiettyä syytä miksi sinua kiusattiin koulussa?
Ja oletko nähnyt näitä sinua kiusaneita peruskoulun jälkeen?
" oliko jotain tiettyä syytä miksi sinua kiusattiin koulussa?"
-Akne, pitkähköt hiukset, epäsiistihkö pukeutuminen. Myös sosiaaliset tilanteet tuottivat ongelmia. Onneksi nämä kaikki syyt ovat nykyään historiaa eikä minua varmasti uskoisi samaksi pojaksi. Tosin en tiedä sujuuko nuo sosiaaliset tilanteet vielä tänä päivänäkään täydellisesti, mutta en sentään ole ihan yhtä pihalla kuin 10 vuotta sitten.
" Ja oletko nähnyt näitä sinua kiusaneita peruskoulun jälkeen? "
-Olen muutaman kerran törmännyt ja ovathan ne tilanteet aina yhtä ahdistavia ja kiusallisia. Onneksi viimeisestä tällaisesta kerrasta on aikaa jo yli viisi vuotta. Luulen kyllä että nykyään harva sen aikaisista tutuista edes tunnistaisi minua.