Eilen olimme iltaa viettämässä ravintola ja kun tuli riitaa, päätin lähteä kotiin sensijaan että riitelemme aamuun asti. Samaan aikaan kun poistuin huoneesta, vastapäisestä huoneesta heitettiin pihalle pahasi juopunut itkevä nuori nainen ja 12 vko.nen koiranpentu, joka oli itkenyt ja vinkunut huoneessaan yksin koko pitkän illan. Mieheni 50 v tuli kalsareissaan ovelle tilittämään tälle nuorelle 23 v naiselle, kuin hälläkin on niin paha olo. Otin koiralle vyöni hihnaksi ja sanoin vieväni sen ulos. Pyysin miestäni nostamaan kassini siksi aikaa vielä huoneeseen, mieheni totesi menevänsä nukkumaan. Kävelin koiran kanssa 1,5 km autolleni hakemaan sille hihnan ja annoin koiran tehdä tarpeensa ja palasin takaisin. Samaan hissiin sattui mies, joka kysyi mahdanko tietää mistä saa ruokaa? En tiennyt. Kertoi olevansa diabeetikko ja kysyi, sattuisiko minulla olemaan hedelmää tai mitään? Kerroin että löytyy huoneesta ja voin antaa, että mies meni nukkumaan jo, mutta panee tuskin pahakseen, että annan hedelmän hänelle. Mies kysyi koiranpennusta ja kerroin, että koira ei ole minun, vaan heitettiin huoneesta ulos, eikä omistaja ole siinä kunnossa, että ois kyennyt viemään sen pihalle, ei hihnaa tai mitään koiralla jne. Kaveri totesi, että on varmaan parasta hänen varmistaa, että löytyykö koiralle vielä omistaja vai pitääkö se ottaa haltuun. Jo kaukaa näin, että mieheni ei totisesti ollut mennyt nukkumaan vaan istui käytävällä tämän nuoren naisen kanssa vastatusten. Ojensin hihnan ja koiranpennun naiselle, totesin, että noudin hihnan, saa pitää sen, että pitää nyt koiransa kiinni ja huolehtii siitä. Nuori pimu hyökässi pystyyn ja alkoi kertomaan, kuinka mieheni on avautunut kaikesta hänelle ja miten minä aiheutan hänelle pahan olon ja mieheni myönsi olevansa narsisti ja kohdelleen minua huonosti, mutta koska hän rakastaa, minun pitää se ymmärtää eikä aiheuttaa huonoa mieltä miehelleni. Totesin tytölle, että mieheni mukaan minä olen kuule muodoton läskipullukka ( 165/ 57) , että äläpä tyttö puutu asioihin mistä ei tiedä mitään. Tyttö ja mieheni yhdessä alkoivat kertomaan, kuinka he ovat nyt pitkään keskustelleet asioista ja miten minä aiheutan pahaa mieltä. Katsoin miestäni ja totesin, että täällähän on sitten vallan bondattu, että pitäisköhän mun sitten lähteä tämän hedelmän hakijan kanssa bondaamaan? otin hedelmän ja annoin sen miehelle ja sanoin lähteväni kotiin. Siinä vaiheessa tämä nuori nainen kävi minuun käsiksi ja alkoi meuhkamaan miten minä en saa lähteä, koska mieheni rakastaa vaikka onkin narsisti. Pyysin, että päästää irti eikä koske minuun, mutta senkuin roikkui raiveleissa kiinni, mieheni seisoessa tumput suorana vieressä. Hedelmän hakija kaveri puuttui tilanteeseen ja tuli väliin. Sanoi tälle tytölle, että anna nyt toisen mennä, hän tuli tasan katsomaan, että löytyykö koiralle omistaja. Kertoi olevansa poliisi ja sanoi tytön syyllistyneen jo melko rikkeeseen koiransa suhteen ja nyt vielä sitten käy käsiksi ihmiseen. Tyttö alkoi mätkimään tätä poliisia kaksin käsin ja minä lähdin kävelemään pois päin, mieheni luikki huoneeseensa. Tyttö juoksi minut kiinni ja kävi uudelleen käsiksi. Totesin, että kohta tosiaan on sitten virkavalta paikalla jos ei riehuminen lopu. Tyttö tilitti kuinka hän ja mieheni keskustelivat ja vaikka mieheni on pettäjä ja patologinen valehtelija kuten hänkin on miestään pettänyt, minun pitää ymmärtää kun mies rakastaa minua. Sanoin, että jospa nyt avaisi silmänsä ja ottaisi vaikka lääkkeensä. Että eikö pimu tajunnut mitä juuri tapahtui? Mieheni avautui puoli tuntia yks.elämämme asioita tytölle ja kun heitän ilmoille, että voisin tehdä nyt sitten saman- niin minä olenkin väärintekijä ja minä saan turpaani vieraalta naiselta ja mies senkun katsoa möllöttää vieressä. Että mitäs minä todella tein? Siinä vaiheessa tyttö totesi, että näinhän se tosiaan meni ja pyyteli anteeksi ja sanoi, että mieheni oli esiintynyt marttyyrina ja hakenut sääliä ja meni siihen sitten jotenkin lankaan. Jatkoin matkaani ja lähdin kotiin. Mieheni mielestä minä olin väärintekijä ja koska annoin hedelmän käytävällä , en edes huoneessa vieraalle miehelle, hänestä oli ihan oikein, että tämä nuori nainen kävi minuun käsiksi, koska mieheni oli niin loukkaantunut että annoin hedelmän vieraalle miehelle ja sanoin, että voisimpa pitää samanlaisen keskustelutuokion. Miten sairas ja vääristynyt voikaan ihmisen mieli olla?? Vai minäkö tässä tosiaan olen se hullu , joka toimi väärin??
Mieheni katsoi vierestä kun vieras nainen kävi käsiksi
wieea
15689
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minusta te kaikki olette aivan umpihulluja.
Vit-tu mitä roskasakkidraamaa.
Kuljen usein yhden kaupan ohi jonka edustalla epämääräinen korvaushoitoporukka tykkää viettää aikaa. Olen aina ihmetellyt miten niillä kuuluu olevan niin paljon ihmissuhdeongelmia ja yleensäkin asiaa toisilleen päivästä toiseen. Puitavaa riittää.
Ei työssäkäyvä ehdi yhtä paljon sosiaaliseen elämään ja draamaan panostaa, mulla käheytyisi äänikin jos pitäisi niin paljon puhua. Töissäkäynnissä on sekin puoli - ihan näin off-topicina - ettei ehdi tuhlaamaan rahaa kun aika menee sen tienaamiseen.
No se on aina kiva löytää ihmisryhmiä joilla pönkittää omaa egoaan, eikö vain.
Miksi sinä yleensäkään olet patologisen valehtelevan ja pettävän
narssisti miehen kanssa jos sen toteaa kerran mies itsekin ja sinä.
siinä mielessä sairastat kai jotain läheisriippuvaisuutta koska ei terve nainen jatka parisuhdetta tuollaisen miehen kanssa.
Keskustelut ja vedätykset nuori 23v kuuntelijana johon uppoo lähes joka tarina saatikka sitten kun sen esittää narssistien luonnonlahjakkuus miehesi
mitä odotat. Miten vastaus täällä vaikuttaa siiihen osaatko lähteä tuosta suhteesta ? Taidan arvata. Odotat täältä sinulle sopivaa vastausta ja epätasapainoinen eripura suhteenne saa jatkua.
Terve tyyppi nainen tai mies perääntyy tilanteesta elämäntilanteesta jossa on vaikeaa . Jatkamalla tuon miehesi kanssa kissatappelut vaan jatkuu.
Vai onko niin että sytyt kun toinenkin nainen kiinnostuu miehestäsi ja saat tapellen? hänet taas takaisin..
Voi koiraraukkaa :( vaikken koirista niin välitä niin tuo on niin väärin, tee hyvä teko ja ilmoita poliisille/eläinvalvojalle tai jonnekin miten huonosti pentua kohdellaan.
Suhdedraamaan en ota kantaa, kun sekaisin tunnutte kaikki olevan. Normaali ihminen ei tuollaista menoa sietäisi vaan lähtisi lätkimään ja nopeasti.
Huvittavaa..
En tiedä millainen suhde miehesi kanssa on, mutta normaalissa suhteessa puhutaan toisilleen eikä avauduta tuntemattomille kännipimuille...et et..miehesi vaikutti kyl vähä oudolt :D
Väärässä olette. Itselleni en vastausta hae, tiedän kyllä mikä kaikki on pielessä ja terapian tarpeessa niin ukko kuin minäkin. Narsisti on hidas hylkäämään uhrejaan, Usean kuukauden erillään olon ja äijän terapian jälkeen päätimme tavata, minä jo ihan mielenkiinnosta nähdäkseni onko terapia tuottanut tulosta ja tunnustallakseni omia tunteitani. Kuten ym. tekstistä varmaan kävi selväksi, mikään ei ollut muuttunut äijän suhteen, ainoastaan itseni. Mitään tunnereaktiota ei enää mies synnyttänyt, vain kiukkua, vihaa, katkeruutta ja siitäpä siitä riitaa syntyikin ja koska oli sietämätöntä ajatella nukkuakaan samassa huoneessa olin poistumassa paikalta, kunnes tuli tämä koira-episodi. Vaikka terapian tarpeessa oleva läheisriippuvainen olenkin, en voinut koiran hädälle selkääni kääntää. Olisi pitänyt, niin ei ois tullut turpaankaan:) Mutta minkäs luonnolleen mahtaa. Miksi kirjoitain tästä naurettavasta episodista? Ihan narsistille näitä vastauksia näyttääkseen. Narsisti kun näkee asiat toisin kuin me ns.likimain terveet tai ihan todella tervepäiset ihmiset. Narsistin mielestä vika on aina muissa ja hänellä on aina oikeutus kaikkeen ja hän on kaiken yläpuolella, jopa lain. Mutta pahinta narsistille on pelko ns.kulissien kaatumisesta, narsisti ei kestä ajatusta, että joku saa tietää millainen hän todella on. Ei kykene ymmärtämään, että kukaan ei ymmärrä hänen käytöstään. Tarkoitus oli tällä osoittaa , että on helvetin pahasti väärässä. Te olette siellä anonyymeja henkilöitä ja silti narsisti on kauhuissaan joutuessaan kohtaamaan sen faktan, että stabiilit ihmiset ajattelevat hänestä eritavoin kuin mitä hän kuvittelee jumala-illuusiossaan, Ajatelkaapa mitä narsisti ajattelee siinä pelossa, että hänen lähipiirikin saa tietää totuuden hänen toimistaan. Pelkoa, ahdistusta joskus jopa jonkinlaista heräämistä todellisuuteen ja sen myötä käyttäytymisen muuttumista. Harvoin , mutta joskus. Minä tasan tiedän miten sairas tämä suhde on ollut ja miten se on minut sairastuttanut ja hoitoon olen hakeutunut jo ajat sitten. Järki huutaa että häivy helvettiin ja sydän kuitenkin tahtoo uskoa jotain hyvää. No, enää ei tuntenut sydänkään mitään, joten siinä mielessä tämäkin roskasakki episodi tuli tarpeeseen. Ja kyllä, koira-asiasta lupasi tämä hedelmänhakija poliisi tehdä virka-ajallaan eläinsuojeluilmoituksen.
"sydän kuitenkin tahtoo uskoa jotain hyvää"
Olet henkisesti hyvin väkivaltaisessa suhteessa. Rakastat miestä paljon. On vaikea olla erossa koska rakkaus on voimakasta. Mikään ei ole kuitenkaan sen arvoista että kärsit päivä toisensa perään, vuosi toisensa perään tuskia ja pelkoakin ehkä. Mies ei muutu, vaikka me naiset haluamme aina uskoa siihen yhä uudelleen. Luottaa pahaan tyyppiin, joka ei välitä meistä ja valehtelee rakkauttakin riippuvuudessaan. Entä jos miehellä naksahtaa päässä fyysiseen tappoon, jos henkinen väkivalta ei enää riitä? Hän kun ei pidä sinusta aidosti välttämättä, kertomasi viittaa siihen, tai mieliala vaihtelee hänellä. Minä sinuna eroaisin kuitenkin. Ja uskoisin että muualla on parempi mies. Kokemusta on väkivaltaisista miehistä riittävästi minulla ja pettävistä. Niin fyysisesti kuin henkisesti väkivaltaisista.
Vältä humalaisia, käyvät useinkin kiinni. Soita poliisi nopeammin. Mies aiheuttaa noita tilanteita jatkossakin hakeutumalla tuollaiseen. Eroa siksikin. Mikä auttaisi sua parhaiten saamaan ajatukset muualle edes välillä? Onko harrastuksia, tekemistä kotona? Muualla? Auttavatko ystäväsi? Vanhempi elossa? Entä miten uskoisit että voit löytää paremman miehen ja mikä olisi se paikka löytää, sellaisen miehen joka ei aiheuta huonovointisuutta? Sinkkuna on hyvä olla tuohon verrattuna, vaikka on yksinkin. Siitäkin kokemusta. Siis vaikkei olisi paljon ystäviä edes. Uskallat hyvin irtaantua koukusta. Rakkaus on kuin huume ja toinen ihminen? Eikö vain? Siinä pitää tehdä työtä, ettei usko toisen vetoomuksiin. Siihen vanhaan siis ei usko.
Sieluilla on aina yhteys ja rakkaus, vaikka on poissa. Ehkä pitää vain lähteä muualle, vaikka rakastuminen jatkuu, joskus loppuakseen siihen ihmiseen - kun toinen on ilkeä. Tai välillä tulee takaisin se rakkaus. Tilalle muuta? Aivot eivät usko heti, mutta ehkä vähitellen vuosien saatossa muuttuu. Joskus on pakko irrottaa vanhasta, vaikka se on todella kurjaa... tilalle tulee jotain parempaa. Ihminen rakastaa koko ajan elämässään oli yksin tai kaksin. Siihen pitää vaan tottua. Muttei mennä muiden huijauksiin, sen varjolla. Että itse hallitsee tilanteen. Zemppiä.
Jos yksi terapeutti ei auta 5 käynnin jälkeen (1-1,5h yksi kerta) eroamaan, kokeile toista. Joka osaa nopeasti hoitaa tuon eroamisen vaikeuden ja saa ymmärtämään miehen ongelmat, ja ettei mies muutu. Sinun syy ero ei ole. Päästä mies menemään, joka ei edes halua aidosti olla kanssasi. Rakastuneelta hän ei vaikuta tippaakaan. Sinulla taas on tunteita luonnollisesti. Sinä onnistut. Itselleni kävi aina niin, että mitä enemmän joku sanoi "eroa", sitä enemmän pidin kiinni miehestä. Mutta toisaalta tosiasiat tulivat vastaan lopulta. Nehän aina tulevat. Ja kun se ero kuitenkin tulee, miksei pikimmin eroa tai ainakin pysy kaukana.
Miehellä tuskin tulee olemaan helppoa suhteissa, vaikka ulospäin näyttäisi siltä. Älä siitä huoli. Et voi pelastaa, auttaa miestä. Hän pärjää kyllä! Älä sääli. Pelasta itsesi. Kaikki ihmiset eivät ole yhtä hyviä kuin sinä ja rakastavia. Miehet eivät tule tunteikkaiksi, ainakaan kylmimmät. Eivätkä kehity nopeasti ihmisinä.. jos on jotain kehitettävää. Etsi sellainen joka kykenee sinua rakastamaan ja on hyvä sulle. Miehekäs mies vaikka. Ja miksei yksinkin voi olla tietyn ajan, erosurut. On silloin vaikea ottaa muuta heti. Ystäviä saa olla, vaikka naisia sitten. Hanki muuta elämää ja tekemistä siksi aikaa kun on vaikeaa. Lepää riittävästi.
"Joka osaa nopeasti hoitaa tuon eroamisen vaikeuden"
Terapeutilla pitää olla siis psykologista osaamista.
Ja jos et voi erota mitenkään, vie mies pariterapeutille (ei varmaan tule), tai kysy yksin neuvoa sieltä ehdottomasti. Tilanne on vakava. Puhu kavereillesi tilanteesta, ainakin sille, joka ei mollaa eikä hauku. Johon voit luottaa.
Tutkimusten mukaan suurin osa narsistien "uhreista" on myös itse narsisteja. Terve ihminen ei anna kohdella itseään huonosti vaan päättää suhteen.
Luku erikseen sitten läheisriippuvaiset ja hyväntahtoiset hölmöt, jotka jälkeenpäin eivät halua tunnustaa omaa typeryyttään vaan vetoavat siihen, että entinen kumppani on narsisti ja siksi he eivät voineet tilanteelle mitään. Uskokoon ken haluaa.
Tutkimukset ovat tietysti oikeassa, käyhän se järkeenkin.
Eihän hyvällä päällä ja terveellä itseluottamuksella jaksa draamaa ja sekopäistä menoa päivästä toiseen.
Masokistinen narsisti saa nautintoa, kun sadistinen narsisti kohtelee häntä kaltoin. Molemmat voivat olla läheisriippuvaisia. Molemmat kokevat itsensä aina uhriksi. Molemmissa on vikaa, mutta vastuu dumpataan aina toisen päälle.
Toisaalta toiset tutkimukset sanovat, että kaksi narsistia eivät mitenkään voi sietää toisiaan, eivätkä siis koskaan elä perisuhteessa. Eivät ole edes ystäviä.
Narsistisia piirteitä löytyy kaikista. Myös läheisriippuvaisista. Riippuvuus vaikuttaa usein hyvin narsistiselta toiminnalta. Vaikka siis kyseessä ei ole empatiakyvytön narsisti.
Olen itse ollut narsistin uhri monivuotisessa liitossa. Kävin noin vuoden ajan narsistien uhrien tukiryhmässä ja tutustuin useaan narsistin uhriin. Yhtäkään narsistia en heissä tavannut. Jokaisessa sen sijaan oli ainakin vähän joko läheisriippuvaisuutta ja/tai surkeaa itsetuntoa. Minulla oli molempia.
Kävin terapiassa reilun vuoden. Teki hyvää! :) Läheisriippuvuudesta on huomattavasti helpompi eheytyä kuin narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, joka vaatii vuosikymmenen terapian, eikä silti aina auta. Samoin pahoja itsetunto-ongelmia on helpompi hoitaa kuin narsismia.
Toivon että aloittaja jatkaa terapiaa ja löytää terveen ja onnellisen elämän. Joskus ehkä terveen ja onnellisen parisuhteenkin, kun on itse siihen valmis. Tsemppiä.
Ei tule mieleen muuta kuin yksi termi:
-whitetrash