Ajelin puolisoni kanssa kotiin päin, kun hän sai puhelun. Hän puheli, että hän ja vanhin tytär tulee ja ehkä poikamme kanssa, minusta (isästä) hän ei osaa sanoa.
Heilutin kättä, että olen tässä, merkiksi, että minulta voi kysyä. Hän huomasi sen, muttei välitänyt. Puhelun jälkeen isyuimme hiljaa autossa, minä odottaen, että hän olisi sanonut mistä oli kyse ja hän visusti sanomatta siitä mitään.
Seuraavan viikonlopun alla, hän sanoi menevänsä juhliin tyttären kanssa ja kysyi voinko tuoda pojan hänelle niin, että sekin tulisi häänen mukaansa. Lupasin.
Kun keskustelu oli ohi, kysäisin onko minutkin kutsuttu. Hän sanoi, että kai saa sinne tulle, muttei kertonut kutsun koskeneen myös minua.
Kysessä on yhteinen tuttu, enemmän hänen kuin minun.
Hän ei olisi kertonut jos en olisi osannut kysyä.
Mitä pitäisi tehdä?
Heilutin kättä, että olen tässä, merkiksi, että minulta voi kysyä. Hän huomasi sen, muttei välitänyt. Puhelun jälkeen isyuimme hiljaa autossa, minä odottaen, että hän olisi sanonut mistä oli kyse ja hän visusti sanomatta siitä mitään.
Seuraavan viikonlopun alla, hän sanoi menevänsä juhliin tyttären kanssa ja kysyi voinko tuoda pojan hänelle niin, että sekin tulisi häänen mukaansa. Lupasin.
Kun keskustelu oli ohi, kysäisin onko minutkin kutsuttu. Hän sanoi, että kai saa sinne tulle, muttei kertonut kutsun koskeneen myös minua.
Kysessä on yhteinen tuttu, enemmän hänen kuin minun.
Hän ei olisi kertonut jos en olisi osannut kysyä.
Mitä pitäisi tehdä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miehes ei välitä mielipiteestäsi ja sun läsnäolos on sille pakkopullaa jossain juhlissa. Ei se välitä sun tunteistakaan kovin paljon.
Hieno veto, mutta kirjoittaja on se mies.
Toisaalta ei varmaan kauhean kaukaa haettu...
"Mitä pitäisi tehdä?"
Avata suu ja kysyä naiseltasi suoraan asioista silloin, kun ne ovat ajankohtaisia!!!
Pähkäilitkö tosiaan viikon keskustelematta vaimosi kanssa mieltäsi vaivaavasta asiasta? Ja edelleenkin pähkäilet asiaa, joka on jo takana päin? Olisithan voinut kysyä lapsiltakin, mikä juhla on kyseessä. Ettekö keskustele avoimesti asioista, vai mikä ihme teitä siellä perheessä vaivaa?!
Vaikutat ihan tossukalta, joten ensi alkuun kasvata munat hyvä mies!!!
Tämä kerta tuli ilmi, mutta entä ne kaikki muut kerrat?
Ei suhde voi perustua kiinijäämisen pelkoon. En halua kytätä toista ja miettiä, mitä se tällä kertaa on jättänyt kertomatta. Olisi myös aika omituista kysellä onko nyt jotain kutsuja tai muita asioita, jotka minun tulisi tietää ja joista et ole kertonut?
Voi hyvin olla, että olen tossukka. Entä sitten?
Uskon vilpittömästi siihen, että kaksi ihmistä voi elää yhdessä niin, ettei kyse ole kilpailusta siitä kumpi saa enemmän niukista resursseista. Uskon myös, että on muitakin kuin minä, jotka ovat valmiita luopumaan jostain vain siksi, että se tuottaa toiselle iloa.
Minulle riittää mainiosti se, että työssä olen jatkuvassa kilpailutilanteessa. Koti ei ole minulle toinen kilpatanner.
Mutta, jos olen kirjoitukseni perusteella munaton, jonka pitää kasvaa aikuiseksi, niin ensimäinen askel on varmasti muijan pihalle heittäminen tai sitten vain rakastajattaren etsiminen. Eihän minun tarvitse olla lojaali ihmiselle, joka ei kunnioita minua eikä ole minulle lojaali.