Olen ollut nyt hämillään, kun nainen harrastanut useamman kuukauden Wattpadissa satukirjoittelua(uusimmat Disney hahmot) ja larppaamista ulkomaalaisten kanssa. Sillä meni täysin unirytmi, että saattoi olla tuon harrastuksen parissa pitkälle yöhön. Yhdessä vaiheessa epäilin, että se pettää kun hihittää yölläkin joillekin muille.
Kovasti vetoaa stressiin ettei saa nukuttua ja pyörisi turhaan sängyssä. Opparin tekeminen on kuulemma se stressaavin asia. Yllättäen siitä tuli erittäin stressaava asia juurikin tuon Wattpad harrastuksen jälkeen.
Jopa vähän aikaa sitten lomareissullakin se oli myöhään yöhön kirjoittemassa tuonne Wattpaddiin hotellihuoneessa.
Epäilen, että tuolla harrastuksen alkamisen kanssa on tekemistä, kun sai tietää, että lastenhankkiminen on sillä hankalaa. Sitten tuli joku kivulias varhaiskeskenmeno ja juurikaan ei ole tuon jälkeen harrastettu seksiä. Kuitenkin vetää kovasti kaikenlaisia rohtoja, jotka vähentäisi sitä lapsettomuutta.
Eikä pelkästään tuo Wattpad harrastus ole vaan myöskin kuuntelee koko ajan musiikkia kuulokkeiden kanssa ja ei keskustella yhtään mistään, kun ei se kuule ja on suuttunut, jos sen keskeyttää. Olenkin sen sitten antanut olla rauhassa, mutta kuitenkin, kun se aloittaa "keskustelun" niin sellaista pelkästään negatiivistä kommenttia minulle aivan kuin vihaisi minua ja syöttää jopa sanat suuhuni.
Sitten sillä kova tarve syyttää minua myöhästymisistään ja kiireestä, kun on ollut aivan liian kauan wattpadissa. Kuulemma muutaman tunnin yöunet riittää ja on täydessä latingissa, kun oli juuri ennen sellainen joka vaati unta paljon.
Sillä on ollut sellainen ominaisuus jo suhteen alusta asti, että syyttelee minua asioista joilla minulla ei ole osaa eikä arpaa ja pitää arvata ne syyt, mikä sitä risoo, kun ei tietenkään voi sanoa suoraan. Kuulemma ei voi, koska reagoisin väärin. Haluaa siis vain kinata. Kerran tilanne meni siihen, kun yritin ratkaista jotain ongelmaa se teki minusta pahimman syntipukin koko asialle ja olin todella ihmeissäni. Aivan kuin olisi myrkkykäärme.
Veikkaan, että sillä on nyt oikein paha myrkkykäärme vaihe päällä ja varmaankin syyttää tuosta lapsettomuudestaan salaa minua, vaikka olen antanut ymmärtää ettei se haittaa minua. Viimeksi myrkkykäärme vaihe liittyi siihen, että pääsikö haluamaansa kouluun vai siirtyykö kauas tulevaisuuteen sellaiset haaveet. Kuitenkin hyvin kävi sen asian suhteen.
Silti se puhuu muiden kanssa pitkään ja hartaasti sekä kirjoittelee myöskin ymmärtävään sävyyn, mutta minun kohdalla tyly töksähdys kerran päivässä. Kaikki mitä teen sen eteen on itsestäänselvyyksiä ja aivan kuin olisin orja. Mitään se ei kuuntele ja tunnustikin ettei kuuntele piipityksiäni.
Voiko tämä tästä enää muuttua parempaan? Ainakin kovasti pyrkii tekemään minusta ilmaa ja välillä toki orjan. Uhkasin jo, että petän sitä kun kestä tälläistä paskaa, mutta sitä sanoi viimeiseksi virheeksi. Kuitenkin vähättelee minua etten uutta löytäisi kuitenkaan, joka varmaankin pitää paikkansa. Sekin, että muutin kaukaa tänne sen sukualueelle. Avioliitossa siis ollaan.
Kysynkin sitä, että kun toinen on luovuttanut ja pikemmin ajaa vihamielistä suhdetta ettei tässä varmaan kannata hirveästi itsekkään panostaa ettei turhaan katkeroidu. Tietysti itsekkin raivostun, kun tarpeeksi negatiivistä hevonpaskaa syötetään korvista sisään tarpeeksi pitkään.
Ehkä pitäisi olla vain neutraali ja hiljaa, kun ei se mitään kuuntele kuitenkaan. Keskittyä vaan omiin mieluisiin juttuihin. Itse asiassa tuota olenkin tehnyt, mutta yhtäkkiä se ämmä voi herätä tuolta virtuaalimaailmasta pätemään ja en ymmärrä sitä katkeruutta, kun tuolla virtuaalimaailmassa on nähtävästi mukavaa, että olen kait sen negatiivisuuden roskapönttö, minne pitää päästä tyhjentelemään.
Onko jotain keinoja joita kannattaisi kokeilla suhteen pelastamiseksi tai vaikka testejä joilla voi vetää johtopäätöksiä?
Kovasti vetoaa stressiin ettei saa nukuttua ja pyörisi turhaan sängyssä. Opparin tekeminen on kuulemma se stressaavin asia. Yllättäen siitä tuli erittäin stressaava asia juurikin tuon Wattpad harrastuksen jälkeen.
Jopa vähän aikaa sitten lomareissullakin se oli myöhään yöhön kirjoittemassa tuonne Wattpaddiin hotellihuoneessa.
Epäilen, että tuolla harrastuksen alkamisen kanssa on tekemistä, kun sai tietää, että lastenhankkiminen on sillä hankalaa. Sitten tuli joku kivulias varhaiskeskenmeno ja juurikaan ei ole tuon jälkeen harrastettu seksiä. Kuitenkin vetää kovasti kaikenlaisia rohtoja, jotka vähentäisi sitä lapsettomuutta.
Eikä pelkästään tuo Wattpad harrastus ole vaan myöskin kuuntelee koko ajan musiikkia kuulokkeiden kanssa ja ei keskustella yhtään mistään, kun ei se kuule ja on suuttunut, jos sen keskeyttää. Olenkin sen sitten antanut olla rauhassa, mutta kuitenkin, kun se aloittaa "keskustelun" niin sellaista pelkästään negatiivistä kommenttia minulle aivan kuin vihaisi minua ja syöttää jopa sanat suuhuni.
Sitten sillä kova tarve syyttää minua myöhästymisistään ja kiireestä, kun on ollut aivan liian kauan wattpadissa. Kuulemma muutaman tunnin yöunet riittää ja on täydessä latingissa, kun oli juuri ennen sellainen joka vaati unta paljon.
Sillä on ollut sellainen ominaisuus jo suhteen alusta asti, että syyttelee minua asioista joilla minulla ei ole osaa eikä arpaa ja pitää arvata ne syyt, mikä sitä risoo, kun ei tietenkään voi sanoa suoraan. Kuulemma ei voi, koska reagoisin väärin. Haluaa siis vain kinata. Kerran tilanne meni siihen, kun yritin ratkaista jotain ongelmaa se teki minusta pahimman syntipukin koko asialle ja olin todella ihmeissäni. Aivan kuin olisi myrkkykäärme.
Veikkaan, että sillä on nyt oikein paha myrkkykäärme vaihe päällä ja varmaankin syyttää tuosta lapsettomuudestaan salaa minua, vaikka olen antanut ymmärtää ettei se haittaa minua. Viimeksi myrkkykäärme vaihe liittyi siihen, että pääsikö haluamaansa kouluun vai siirtyykö kauas tulevaisuuteen sellaiset haaveet. Kuitenkin hyvin kävi sen asian suhteen.
Silti se puhuu muiden kanssa pitkään ja hartaasti sekä kirjoittelee myöskin ymmärtävään sävyyn, mutta minun kohdalla tyly töksähdys kerran päivässä. Kaikki mitä teen sen eteen on itsestäänselvyyksiä ja aivan kuin olisin orja. Mitään se ei kuuntele ja tunnustikin ettei kuuntele piipityksiäni.
Voiko tämä tästä enää muuttua parempaan? Ainakin kovasti pyrkii tekemään minusta ilmaa ja välillä toki orjan. Uhkasin jo, että petän sitä kun kestä tälläistä paskaa, mutta sitä sanoi viimeiseksi virheeksi. Kuitenkin vähättelee minua etten uutta löytäisi kuitenkaan, joka varmaankin pitää paikkansa. Sekin, että muutin kaukaa tänne sen sukualueelle. Avioliitossa siis ollaan.
Kysynkin sitä, että kun toinen on luovuttanut ja pikemmin ajaa vihamielistä suhdetta ettei tässä varmaan kannata hirveästi itsekkään panostaa ettei turhaan katkeroidu. Tietysti itsekkin raivostun, kun tarpeeksi negatiivistä hevonpaskaa syötetään korvista sisään tarpeeksi pitkään.
Ehkä pitäisi olla vain neutraali ja hiljaa, kun ei se mitään kuuntele kuitenkaan. Keskittyä vaan omiin mieluisiin juttuihin. Itse asiassa tuota olenkin tehnyt, mutta yhtäkkiä se ämmä voi herätä tuolta virtuaalimaailmasta pätemään ja en ymmärrä sitä katkeruutta, kun tuolla virtuaalimaailmassa on nähtävästi mukavaa, että olen kait sen negatiivisuuden roskapönttö, minne pitää päästä tyhjentelemään.
Onko jotain keinoja joita kannattaisi kokeilla suhteen pelastamiseksi tai vaikka testejä joilla voi vetää johtopäätöksiä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
On luojan lykky, ettei teillä ole lapsia. Eipä se lapsetonkaan avioliitto tietysti mikään ihan mitätön juttu ole. Mutta nyt sinulla on loistava tilanne siinä mielessä, että sinulla ei ole lapsia tämän naisen kanssa. On tietysti ihan selvä asia, että vaimollasi on addiktio tuohon sivustoon. Mutta se mitä kerrot siitä, että jo suhteen alussa vaimollasi on ollut tapana syytellä sinua asioista, joihin sinulla ei ole ollut osaa eikä arpaa, on erittäin negatiivinen seikka. Vaikka vaimosi paranisikin tuosta nettiaddiktiostaan, asiat tuskin olisivat kovin hyvällä mallilla.
Rakastuminen ja kiintyminen vastakkaista sukupuolta olevaan on pelkkä luonnon juoni saada ihminen lisääntymään ja siinä kuviossa ihmisen omalla edulla tai hyvinvoinnilla ei ole minkäänlaista virkaa. Parisuhteissa ei ole keskimäärin yhtään parempi olla kuin ilman parisuhdettakaan paitsi, jos ihminen on - yleensä nuoruudessa - sellaisen pakkomielteen alaisuudessa, että parisuhteeseen on pakko päästä. Kun vaimosi kohtelee sinua kuin roskaa tuudittautuen ajatukseen, josta olet samaa mieltä, että et saisi parempaakaan, sinun on aika kysyä mihin sinä ylipäätään tarvitset suhdetta. Sinun on aika tehdä todella ankara ja tinkimätön tarkastelu ja mietittävä huolella oliko elämäsi poikamiehenä todellakin niin paljon huonompaa, että sinun kannatti mennä naimisiin. Ilmeisesti vaimosi opiskelee ja tekee opinnäytetyötään ja sinä olet työelämässä eli elätät teitä molempia. Toinen asia, joka sinun tulee kysyä itseltäsi on, kuinka paljon sinä oikeasti haluat lapsia. Jos et, suosittelen erittäin vakavasti kyseenalaistamaan myös parisuhteet.
Aivan varmasti rakastat vaimoasi, koska kestät tuollaista kohtelua häneltä, mutta kuinka kauan ihminen voi kestää tuollaista kohtelua ilman, että rakkaus haihtuu. Ja sinun on erityisesti syytä ymmärtää, että vaimosi perussuhtautuminen sinua kohtaan ei takuuvarmasti muutu paremmaksi ajan kuluessa ja varsinkaan, jos saisitte lapsia. Voin kokemuksen rintaäänellä sanoa, että lapsiperhearki aiheuttaa melkoisesti stressiä ja lisää puolisoiden välisiä jännitteitä. Oletko ihan varmasti valmis viettämään loppuelämäsi ihmisen kanssa, joka kohtelee sinua noin huonosti ja todennäköisesti tulevaisuudessa vielä huonommin niin, että kuvioissa on mukana vielä muidenkin ihmisten (lasten) hyvinvointi. Sitten sinä vasta nalkissa olet, kun sinulla on yhteisiä lapsia tuon naisen kanssa.
Vaimosi on varmasti aika kykenemätön käsittelemään omia tunteitaan. Keskenmenon ahdistus purkautuu nyt uuteen "harrastukseen" kun ei osaa/halua asiaa käsitellä. Sinun syyttelemisesi auttaa, ettei hänen tarvitse käsitellä pahoja tunteitaan.
Nykyinen meno on kyllä kurjaa luettavaa ja teet itsellesi todella pahaa sietämällä moista. En pidä ollenkaan lauseestasi, että uutta et löytäisi. Ei varmastikaan ole totta, et saa niin ajatella. Jo kirjoittamasi tekstin lukeminen saa fiiliksen, että moni ottaisi kainaloonsa, ajatteleva mies. Lapsen tekoa kannattaa ainakin odottaa kunnes saat itsesi uskomaan parisuhteeseen. Sanooko hän, että rakastaa sinua?
Minun ehdotukseni on, että otat haukkumiseen neutraalin kannan, älä lähde riitelemään "turhasta". Älä ole orja, elä omaa elämääsi, älä missään nimessä jää tossun alle, äläkä toteuttele hänen toiveitaan. Jos haluat ja jaksat yrittää sinun on oltava hänen tukena ei orjana. Ole asiallinen ja ole ystävällinen. Puhu paljon omista tunteistasi (sillain suht nätisti) ja kysy aina miltä naisesta tuntuu. Jos saat haukkuja älä kuule niitä, kysy että miltä tuntuu. "kurja nähdä, että sulla on paha olla", "voinko auttaa sua, että tuntuisi paremmalta".
Ei ole mitään testejä. Ehkä sen narsismin voit testeillä pois sulkea, mutta onnea ei voi mitata. Mieti ihan tosissasi, vaihe vaiheelta miten ero tapahtuu, kuka mihin muuttaa ja ihan kaikki käytännön asiat. Kun "pakoreitti" tuntuu todelliselta jaksat ehkä paremmin vielä yrittää.
Toivon todella, että asiat muuttuvat teillä parempaan. Terapeutiksi et voi ryhtyä ja naisesi luonne ja tunteiden käsittely on lapsena opittua tai oppimatta jäänyttä. Syy ei ole sinussa, sinä olet siinä lähimpänä hänen todellista sisintä ja saat siksi sitä p..kaa niskaasi. Itse tajusin aikanaan, että kun töissä olin aina herttainen ja ystävällinen (työkaverit eivät voi kuvitella, että osaan suuttua), kotona heittelin astioita ja huusin usein miehelleni niin paljon kuin kiduksista lähti. Ymmärsin lopulta tämän ja opettelin vähän paremmin käsittelemään tunteitani. Vaikeus on tietysti siinä, että ihmisen pitää itse haluta muuttua.
Hei aloittaja! En ole mikään asiantuntija, mutta mielestäni vaimollasi on jonkinlainen mielenterveydenhäiriö. Tähän viittaa se, että hän on alusta lähtien haukkunut sinua. Ainakin kyseessä on huono käyttäytyminen. Ei tunnu rakkaudelta. Olisikohan hän pystynyt ymmärtämään ja rakastamaan lasta? Nyt hän on siis Wattpadissa ja larppaa jatkuvasti. Vaikuttaa ihan manialta. Ei nuku tarpeeksi ja on kielenkäytöltään agressiivinen. Ihmetyttää, miksi olet tuollaisen naisen kanssa. Älä ainakaan säälistä! Varmasti jossain vaiheessa löytäisit sinua rakastavan ja sopuisamman naisen. Nyt vaimosi yrittää viedä itsetuntosi, älä anna hänen tehdä sitä!
Kiitos vaan!
Sen verran päivitystä, että kokeilin tarkoituksella hakea huomiota, kun se tuttuun tyyliin oli tässä harrastuksessaan ja sitä ennen ihan normaalisti puhuttiin. Toki se ei sinällään ihan äksyillyt ja vastaili kysymyksiin.
Kysyin siltä, että voiko se lopettaa sen tuosta noin vain kun kirjoitti ihan vaan tekstiä kirjoitusohjelmalla. Sanoi, että sillä on nyt hyvin ajatuksia ettei voi lopettaa. Sanoin sille, että eikö niitä ajatuksia voi laittaa muistilapulle ja jatkaa sitten toisten. Sitten kysyin heti perään kuka vaatii tätä kaikkea ja sanoi, että se itse, mutta myöhemmin paljasti, että noin 20 faniporukka.
Sitten ihmettelin sitä, että se sanoi sen homman olevan työtä kuin koulutyötkin.
Sitten se sanoikin, että olin samanlainen vuosia sitten. Vastasin siihen, että janoat kostoa. Kielsi sen ja totta puhuen minulla oli tietokonepeliaddiktio, mutta en muistaakseni koskaan vastannut tylysti, jos minut keskeytti tästä touhusta ja otin kyllä tosissani ne asiat mitä se sanoi. Tietysti se oli pidemmän päälle rasittavaa, kun piti jatkuvasti keksiä tekemistä, mitä tehtiin ja sama oli suhteen alussakin, että siellä puhelimen toisessa päässä vaadittiin kovasti huomiota, mutta vastavuoroisuus oli hiljaista.
Sitten jos sillä oli synkkää niin äksyili ja kirjoitti vihapuheita messengerissä kuin olisin syyllinen johonkin asiaan, mitä se ei tietenkään halunnut kertoa. Se ensimmäinen paha kesti useita tunteja se halusi myrkyttää ja lopulta paljasti epämääräisesti, että joku pedofiili? vanha mies oli tehnyt sille pahaa. Veikkaan, että tuo koko juttu oli pelkkää paskapuhetta, koska uteliaisuuttani oli joskus kysynyt, että mikä se juttu oikein oli ja ei vastausta. Pointti oli varmaankin jakaa sen hetken myrkyttynyttä mieltään ja saada sympatiaa toisen kärsimyksestä. Valehteli ja sen verran tiedän, että se oli ollut koulussa todella pahasti koulukiusattu mm. lihavuutensa takia.
Sitten oli näitä väsyttäviä itsetunto-ongelmia juuri tästä sen lihavuudesta ja muistan kyllä kouluaikoina miten lihavia julmasti kiusattiin, että ymmärrän hyvin, miksi se itsetunto oli täysin pohjalta.
Noin vuosi sitten sain karppauksesta hyvät ohjeet ja pistin kaiken likoon siihen. Oli tietysti julma pakotin sen irti suklaasta, että tehdään tämä nyt yhdessä. Voi, että sitä valitusta hormooneista ettei karppauksesta tule mitään. Vakuutin sille, että paskapuheet sikseen ja sokerit minimiin ja ketoosiin.
Minulla tuo ketoosi vaikutti siltä, että pää tuntui tyhjältä, mutta vaimolle tuli siitä viikon päänsärky ja pelkäsin, että se saa sairauskohtauksen ja yllytin sitä menemään hoitoon. Siitä selvisi ilman hoitoa ja viime tietojen mukaan 40 kiloa tippui ja itsetunto kohosi huimasti. On se sitten syy tuohon ihme käytökseen.
Oli miten oli. Selvitän tämän asian nyt ihan lopullisesti. Sanoin, että kostonvoimalla ei tätä suhdetta kannata ylläpitää. Minä ainakin voin nykyisin pahoin, kun yritän vielä jotain.
Se vaan kylmästi monesti kertoo sosionomi koulutuksensa pohjalta käyttäytymistäni kuin olisin joku asiakas ja tukahduttaa tunteet.
Totta ei tämä mitään rakkautta ole ja sen takia voin pahoin. Yhteisen lainakämpän takia ollaan yhdessä ja kuitenkin ennen vaikutti vaimo välittävän. Riidat selvitettiin ajallaan.
Haluaisin vain varmuuden kuulla siltä itseltään, että ohi on kun merkit aika pahasti viittaavat siihen. Ehkei se uskalla sitä totuutta sanoa ja siksi se on tälläistä kärsimysnäytelmää. Miten sen tiedon voi kaivaa ulos? Kunnon riidalla?
En ole hyvä tyyppi, että taatusti tässä on minussakin vikaa, että olen haukkunut nauskuttanut. Olen sellainen pikkutarkka paskiainen ja jankuttaja, kun ei asiat mene perille.
Hiukan sekavaksi meni tarinasi, mahdotontahan se on elämäntarinaa typistää muutamaan kappaleeseen. Tunnustat sentään olevasi pikkutarkka paskiainen. Kuulostaa kyllä, että kostoon on syytäkin. Oletko pyytänyt anteeksi? Jos jotain parempaa haluat voi asiat vielä korjata ymmärtämällä omat virheet. En kyllä käsitä miten pakotit naisesi karppaamaan? Minä olisin tunkenut mieheni pään sinne mihin aurinko ei paista jos oikeasti yrittäisi pakottaa moiseen tai muuhunkaan. Ammattiauttajat ovat kyllä monesti omissa asioissaan ihan solmussa. Sinun käyttäytymisesi on helppo nimetä ja luokitella, omia tunteitaan ei pystykään niin helposti tunnistamaan.