http://www.hs.fi/kotimaa/Pikkupoika sai potkut päiväkodista/a1402804171926?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage&jako=2d73d49a79fa4b9f98aae3e22d0babb0
Veikkaanpa että tällä assburger pikkupojalla on edessään ura atm:nä.
Itse muistan ekasta päiväkotipäivästäni sen verran että istuin pihalla yksin itkemässä kunnes hoitaja sanoi "voitko mennä ton Muumitalon taakse itkemään". Pihalla oli siis Muumitalon muotoinen leikkimökki. Hänellä ei tullut mieleen kysyä miksi itken vaan halusi minut pois silmistään. Olin muistaakseni 4 vuotias kun aloitin päiväkodissa. BTW, osasin lukea jo tuolloin ja päiväkodissa ne hieman ihmettelivät sitä.
Myöhemmin olin toisessa päiväkodissa, jossa sielläkin oli erilaisia ongelmia. Esimerkiksi kerran minut vietiin sairaalaan, kun ohjaajat luulivat että olin niellyt metallia vaikka en ollut. En ilmeisesti osannut ilmaista itseäni tarpeeksi selkeästi. Olin päiväkodissa muutenkin aika epäsäännöllisesti, yhteensä ehkä muutaman kuukauden ajan. Tämä johti siihen että koulun alkaessa sosiaaliset taitoni olivat todella huonot muihin verrattuna ja siitä sai alkunsa 9 vuoden koulukiusaaminen.
Näin jälkikäteen ajateltuna en ole ollenkaan varma, oliko tavallinen koulu oikea paikka minulle vaikka arvosanani olivat aina hyviä. Ongelmat liittyivät lähinnä ryhmässä toimimiseen ja muihin sosiaalisiin juttuihin. No, turha sitä enää on miettiä kun peruskoulun päättymisestä on aikaa yli 7 vuotta.
Veikkaanpa että tällä assburger pikkupojalla on edessään ura atm:nä.
Itse muistan ekasta päiväkotipäivästäni sen verran että istuin pihalla yksin itkemässä kunnes hoitaja sanoi "voitko mennä ton Muumitalon taakse itkemään". Pihalla oli siis Muumitalon muotoinen leikkimökki. Hänellä ei tullut mieleen kysyä miksi itken vaan halusi minut pois silmistään. Olin muistaakseni 4 vuotias kun aloitin päiväkodissa. BTW, osasin lukea jo tuolloin ja päiväkodissa ne hieman ihmettelivät sitä.
Myöhemmin olin toisessa päiväkodissa, jossa sielläkin oli erilaisia ongelmia. Esimerkiksi kerran minut vietiin sairaalaan, kun ohjaajat luulivat että olin niellyt metallia vaikka en ollut. En ilmeisesti osannut ilmaista itseäni tarpeeksi selkeästi. Olin päiväkodissa muutenkin aika epäsäännöllisesti, yhteensä ehkä muutaman kuukauden ajan. Tämä johti siihen että koulun alkaessa sosiaaliset taitoni olivat todella huonot muihin verrattuna ja siitä sai alkunsa 9 vuoden koulukiusaaminen.
Näin jälkikäteen ajateltuna en ole ollenkaan varma, oliko tavallinen koulu oikea paikka minulle vaikka arvosanani olivat aina hyviä. Ongelmat liittyivät lähinnä ryhmässä toimimiseen ja muihin sosiaalisiin juttuihin. No, turha sitä enää on miettiä kun peruskoulun päättymisestä on aikaa yli 7 vuotta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mahtaa tuota kaveria vanhempana jurppia oma typeryytensä kun sai potkut päiväkodista. Ensimmäinen oma irtisanomiseni tapahtui toissakesänä mutta ei minua sentään päiväkodista heitetty pihalle.
Itsekään en juurikaan viihtynyt päiväkodissa mutta onneksi oma isotätini hoiti minua aina päiväkodin jälkeen ja olimme aina keskenämme hyvää pataa.
Minut hakattiin päiväkodissa muiden ikäisteni poikien toimesta vaikka en tehnyt yhtään mitään. En enää mennyt päiväkotiin sen jälkeen. Ala- ja ylä-asteella se hakkaaminen muuttui potkimiseksi, uhkailuksi ja nimittelyksi niin poikien kuin tyttöjenkin osalta. Tytöt siis vain haukkuivat ja naureskelivat kaltaiselleni luuserille, jota muiluutettiin ympäriinsä. Olisin toki voinut pistää hanttiin, mutta ei siinä olisi ollut vitunkaan järkeä kun olisi sitten saanut vielä ne kusipäiden muutkin kaverit kimppuuni. Onko muka ihme, että minusta on tullut ätmi? No ei vittu todellakaan.
Muistan itse samantapaisia asioita lapsuudestani. Onko tosiaan synnynäisiä miehiä joista naiset eivät jotenkin vaistomaisesti pidä?
Kiikuin kerran sellaisella autonrengas-ketju kiikulla kun jalkani lipesi ja lensin kaaressa selälleni jäiseen maahan. Hoitaja tuli luokseni kysyen olenko kunnossa ja sanoi sitten että voin mennä sisälle vähäksi aikaa. Siellä sitten istuin yksinäni jonkin aikaa, ikään kuin olisin syyllistynyt johonkin.
Toinen outo tapahtuma oli kun äitini oli hakenut jo minut kotiin töidensä jälkeen, mutta palasin melkein heti aidan toiselle puolelle (tarha sijaitsi n. 200m päästä kodistani) kun jokin juttu kavereiden kanssa oli jäänyt kesken. Juteltiin sitten siinä aidan yli kun yksi hoitaja ilmestyi nurkan takaa ja minut nähdessään tuli luokseni ja kehoitti vihaisesti minua palamaan heti aidan toiselle puolen. Sanoin että olen jo haettu kotiin, ja myös kaverini todistivat puheeni, mutta hoitaja vain vihaisemmin toisti saman ja kääntyi kävellen pois. Järkyttyneenä siitä ettei vilpitöntä sanaani uskottu kiipesin aidan yli takaisin tarhaan, mutta kun hoitaja oli kadonnut nurkan taakse kiipesin takaisin ulos ja juoksin kotiin. Kaverit olivat kuitenkin koko ajan puolellani ja tukenani. Kun kotona itkuisesti kerroin mitä oli tapahtunut sainkin vain vähättelyä ja naurua osakseni mikä järkytti asiaa vielä entisestään. Todella outo tapaus.
Itsekin opin lukemaan jo ennen tarhaan menoa mutta pidin sen riemun lähinnä itselläni. Tai en sillä pahemmin kerskunut eikä sitä oikestaan pahemmin noteerattukaan.
Ei ätmi, vaan melko normi ADHD-ytmi.