Olen chattaillyt ja vaihtanut tekstareita yhen tytön kanssa kohta 2 kuukautta. En pidä itseäni oikeen minään ja omaan kehnon itsetunnon. En siedä itsessäni muutamia piirteitä; sisäisiä että ulkoisia. En halua pakottaa ketään muutakaan sietämään niitä piirteitä. Olen vähentänyt viestien määrää ja laatua, ikään kuin merkkinä ettei minusta ole mihinkään. Pitäisikö kertoa, että en halua jatkaa pidemmälle vai lopetanko vaan viestit ja "katoan". Tyttö asuu n. 2km päässä joten kadulla saattaa tulla vastaan.
Miten lopettaa ennen kuin aloittaa?
Poika 18 vuotta
4117
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Haastan sinua miettimään:
a) Sinulla on huono itsetunto ja kerrot, ettei sinusta ole mihinkään? Miksi näin ajattelet? Pelkäätkö, ettei sinusta tykätä ja sen vuoksi vetäydyt vaikket sitä oikeasti halua? Onko vanhempasi haukkunut sinua? Sinä olet hyvä jos vain haluat niin. Koska ajattelet ettei sinusta ole mihinkään, ajat itsesi yksinäisyyteen. Sanoisin sinulle, että pelkoa päin! Meissä kaikissa on hyvää ja huonoa.
Jos todella haluat eroon tytöstä, niin kerro että sulle nyt tullut fiilis ettet halua jatkaa pidemmälle. Ja toivotat hyvää kesää. Mutta jos suhde ei ole niin vakavalla asteella, niin sitten voit vaan olla passiivinen ja jos tyttö tekstaa, niin vastaat lyhyesti ja ei-kiinnostavasti, jos vastaat ollenkaan. Jos tyttö alkaa kysymään, että miksi et enää kirjoita, niin siinä vaiheessa sanot että sulle on hiljalleen tullut fiilis ettei ole tunnetta jatkaa pidemmälle.
Ongelmana on tämä itsetunto lähinnä enkä tiedä kuinka monen kanssa hän viestittelee. Olisi tyhmää kysyä kun eihän se minulle kuulu. Enkä pysty muutenkaan "kilpailemaan" sillä tyttö on noin vuoden vanhempi. Mulla chancit on aika vähissä. Ehkä en vaan vastaa viesteihin ja tämä menee ohi.
Tiedän, että hän on ujo eikä varmasti kysyä minua ulos joten kai ihan sama.
Ap
Jos tykkäät siitä tytöstä, niin ehdota treffejä, keksi kiva paikka missä tapaatte.
Ei tytöt oottele loputtomiin.
Siitäpähän näet!
Hakeudu apua saamaan sairaalloisen itsehalveksuntasi takia. Tuohan on pahempi vamma kuin esim että ei ole toista kättä tai jalkaa. Tarkoitin mitä sanoin.
Sinun on opittava hyväksymään ne piirteesi joihin et voi vaikuttaa, ja tarmolla korjattava niitä puutteita joista tiedät työllä voivan päästä eroon. Hukkaat vain elämääsi tuollaisella ruikuttavalla elämänasenteella!