Kaikki pettää

Olen varmaan vaan jo kyynistynyt niin pahasti, mutta en jotenkin usko, että kukaan pysyy koko elämäänsä täysin uskollisena. Todistakaa toki vääräksi, mutta olkaa samalla rehellisiä itsellenne.

Sama seksikumppani useita kymmeniäkin vuosia. Ihan oikeasti? Ei ketään muuta? Ei mitään pientäkään lipsahdusta?

Toki nyt riippuu missä kukin pettämisen rajan kokee. En tässä tarkoita nyt ehkä ihan aina sänkyyn asti menemistä tai fyysisyyttä välttämättä. Mutta se, että itse mielessään ainakin epäröi onko raja ylittynyt. Epäilen, että on se. En vain jaksa uskoa mitään muuta.

Ja kyllä, olen pettänyt. Olen tullut petetyksi. Olen keskustellut asiasta usean ihmisen kanssa ja saanut milloin myönnytystä ja milloin vähän epämiellyttäviä tilanteita aikaan.

Itse kuitenkin uskon, että suurin osa ajattelee, että "sitä mitä toinen ei tiedä, se ei sitä satuta". Pettäminenhän sattuu vasta, kun se selviää. Silloin se on katastrofi.
Siihen asti elämä on hyvin. Eikö se hyvä elämä riittäisi sitten? Miksi oikein kaivaa onko puoliso pettänyt?

Mielipiteitä puolesta ja vastaan, mielelläni alkaisin taas uskoa rakkauden voimaan. En vain usko.
13354
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Olen suhteessa ja en ole pettänyt. Ole ole tarvetta.

Äänestä

Miten pitkä suhde?

Äänestä

Kyynistynyt on siinä oikeassa, että se mistä ei tiedä, ei satutakaan. Ongelma onkin siinä vaiheessa, kun petetty ei vielä tiedä pettämisestä, mutta pettäjällä tulee tunteet mukaan kuvioihin. Kun pettäjä ei halua pettää salarakasta puolison kanssa ja etsii puolisosta oikeutusta pettämiselle, muttei silti halua tuoda suhdetta julkisuuteen, kaikki - varsinkin epätietoinen petetty - tuntevat olonsa kurjaksi.

"Omasta mielestä en tehnyt syntiä Jos ei tunteita jäljellä oo on hyvä et on vierellä Joku toinen joku joka jakaa sen salaisuuden."

Suvi Teräsniska

Äänestä
  • Kylläpä oot asiasi sotkenut avopokeri. Rakastut huoraan ja olet hänelle uskollinen,uskollinen naiselle joka on valmis kanssasi petokseen vaimoasi kohtaan. Uskollinen salarakkaalle, joka ei tule olemaan sulle uskollinen vaan pomppii aina ja alati halujensa perässä. Vai et ole tehnyt syntiä, otappa raamattu käteen ja lue.Siellä käsitellään paljonkin aviorikosta eli pettämistä.

    Tuo on lasten satu; se mistä ei tiedä ei satutakkaan. Kyllä vaan satuttaa.Toisesta vaistoo, että jotain on pielessä. Sen vaistoaa ja voi pahoin niin vaimo kuin lapset. Pahan olon tuhatkertaistaa pitkään jatkuneen salasuhteen esilletulo. Oot munnanut ja pahasti perhettäsi kohtaan.

    Äänestä

EIhän sinun tarvitsekaan uskoa siihen, että jotkut pysyisivät elämänsä ajan uskollisina. Tämä on sinun elämänasenteesi ja tokkopa sitä kukaan pystyy muuttumaan. Meillä jokaisella on ihmiskäsityksemme ja itse olemme siitä aina parhaimpia esimerkkejä. Jos joku uskoo uskollisuuteen, hän on todennäköisesti myös itse uskollinen. Jos joku pitää periaatteessa kaikkia ihmisiä epärehellisinä, hän todennäköisesti on itsekin sitä jne. SInä olet taipuvainen uskottomuuteen ja uskot näin olevan muidenkin kohdalla. Onneksi tämä on kuitenkin vain sinun totuutesi.

Varmasti pitkissä parisuhteissa sattuu lipsahduksia, jotka yleensä kuitataan olan kohautuksella ja pidetään salassa ja unohdetaan. Tietoista jatkuvaa pettämistä on mielestäni todella vähän, ainakin tämä tuntuma minulla on omassa tuttavapiirissä, joka koostuu suurimmaksi osaksi pariskunnista, joilla on vähintään 10 yhteistä vuotta takanaan.

Rakkaus ja rakastaminen on niin paljon muutakin kuin vain seksiä ja sen ympärille elämän rakentamista. Itse olen ollut naimissa yli 30 vuotta ja yhä edelleen haluan vain miestäni ja hän minua, meillä kemiat oikeasti natsaa. Totta kai kiinnostavia ja seksikkäitä miehiä on tullut tavattua ja ihastuttuakin (myös mieheni on totta kai tavannut hurmaavia naisia ja ihaillut heitä) ja jopa pientä säpinääkin on ollut mutta ei koskaan ole ollut tarvetta hypätä vieraaseen sänkyyn. Oma seksielämä on hyvää ja riittävää, ja sitten on se kaikki muu hyvä olo ja arki.

Äänestä

"Varmasti pitkissä parisuhteissa sattuu lipsahduksia, jotka yleensä kuitataan olan kohautuksella ja pidetään salassa ja unohdetaan. Tietoista jatkuvaa pettämistä on mielestäni todella vähän, ainakin tämä tuntuma minulla on omassa tuttavapiirissä, joka koostuu suurimmaksi osaksi pariskunnista, joilla on vähintään 10 yhteistä vuotta takanaan."

Tätä ajoinkin enemmän takaa, kuin juuri pitkiä jatkuvia seksisuhteita jonkun toisen kanssa. Siis niitä on varmasti vähän ja ihan hyvä niin. Mutta juuri näitä yksittäisiä lipsahduksia, siitä on alkuperäisessä tekstissä kyse.

Olen toki myös itse ollut uskollinen suhteessa, mutta itse olen siis valinnut nykyisin suhteettomuuden. Ikää sellaiset kolmekymmentä. Toki, jos joku meinaa viedä jalat alta, niin en pane pahakseni.

Äänestä

40 vuotta naimisissa kumpikin uskollisena.Maailmassa on hyvin åaljon muutakin kuin seksi

Äänestä
  • Ootko nyt puolisostasi ihan varma? Hmmm, tiedän että olet nainen, mutta voin kertoa sulle, että miehellesi se seksi on hyvinkin tärkeää

    Äänestä

  • hmm.. kirjoitti:

    Ootko nyt puolisostasi ihan varma? Hmmm, tiedän että olet nainen, mutta voin kertoa sulle, että miehellesi se seksi on hyvinkin tärkeää

    Olenpa hyvinkin.Harmi ettei omalle kohdallesi sattunut hyvä mies.Toisaalta enpä juuri ihmettele.Kuka mies epäileväistä hapannaamaa kattelisikaan

    Äänestä

20 vuotta yhdessä ja ei yhtään kertaa pettämistä, ei suukon suukkoa muiden kanssa.

Äänestä

Niin, suhteessa on houkutuksensa. Mutta mielestäni on olemassa vielä eri lajina kuin aviomiehen tai vaimon pettäminen se, että on kylmiä pelimiehiä jotka alistavat, ovat kipua tuottavia, vallanhaluisia, kontrolloivia, manipuloivia ja aggressiivisia naisia kohtaan kuin huomaamatta. Ja satuttavat kakkosta henkisesti syvästi. Eli ihmisiä on moneen junaan. Pelimiehissä voi olla joitakin erilaisia "tyyppejä".

Joskus pettäminen on merkki siitä, että pettäjän kiinnostus on ohi ja joskus vaan seksinhakua. Tai seikkailunhalua. Tai onko kakkonen viehättävä. Siinä on pakka sitten sekaisin. Ja minkälaisia elämänarvoja on ja miten oma suhde toimii. Melko usein pitkään pettävä ja salaava, omaa muutakin salattavaa, koska kykenee vuosia salaamaan. Vaikka jostainhan ne seksin aina hakevat.

Aiheesta saisi pitkän esseen suunnasta jos toisesta.

Äänestä

Uskon siihen,. että on olemassa suhteita, joissa ollaan "uskollisia". Rakastetaan toisiaan ja yhteinen intohimo ja seksuaalinen hekuma toimii parisuhtreen liimana. Mutta uskon myös siihen, että nuoruuden romattinen rakkaus ei läheskään aina toteuteudu ja tilaa tulee rinnakkaissuhteelle. Niitä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Uskon myös että rinnakkaissuhde ei lähde siitä tarkoituksesta, että puolisoa haluttaisiin loukata, vaan siitä että parisuhde on joltain osin vajaa (esim. seksuaalisesti).

Sen verran minäkin olen kyynistynyt, että ihan tavalliset "kunnolliset" ihmiset voivat täydentää rakkaudenvajettaan parisuhteen ulkopuolisella suhteella rakastaen silti kumpaakin. Huom! Tämä on minun käsitykseni, ei mustavalkoinen totuus, joku muu saa olla eri mieltä. Minä olen tätä mieltä oman elämänkokemukseni pohjalta.

Äänestä

Kaikki ei petä. Mutta kaikki ei myöskään odota suhteeltaan/liitoltaan samoja asioita. Kaikilla ei ole samanlaisia seksuaalisia haluja. Joillakin ei elämänsä aikana ainoatakaan intohimoista suhdetta. Tai tarvetta läheisyyteen, oli se sitten henkistä tai fyysistä. Suhteessa tärkeintä on sen sisältö ja merkitys itse kullekin. Uskollinen liitto ei todellakaan automaattisesti tarkoita onnellista liittoa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kyynistynyt kirjoitti:

Olen varmaan vaan jo kyynistynyt niin pahasti, mutta en jotenkin usko, että kukaan pysyy koko elämäänsä täysin uskollisena. Todistakaa toki vääräksi, mutta olkaa samalla rehellisiä itsellenne.

Sama seksikumppani useita kymmeniäkin vuosia. Ihan oikeasti? Ei ketään muuta? Ei mitään pientäkään lipsahdusta?

Toki nyt riippuu missä kukin pettämisen rajan kokee. En tässä tarkoita nyt ehkä ihan aina sänkyyn asti menemistä tai fyysisyyttä välttämättä. Mutta se, että itse mielessään ainakin epäröi onko raja ylittynyt. Epäilen, että on se. En vain jaksa uskoa mitään muuta.

Ja kyllä, olen pettänyt. Olen tullut petetyksi. Olen keskustellut asiasta usean ihmisen kanssa ja saanut milloin myönnytystä ja milloin vähän epämiellyttäviä tilanteita aikaan.

Itse kuitenkin uskon, että suurin osa ajattelee, että "sitä mitä toinen ei tiedä, se ei sitä satuta". Pettäminenhän sattuu vasta, kun se selviää. Silloin se on katastrofi.
Siihen asti elämä on hyvin. Eikö se hyvä elämä riittäisi sitten? Miksi oikein kaivaa onko puoliso pettänyt?

Mielipiteitä puolesta ja vastaan, mielelläni alkaisin taas uskoa rakkauden voimaan. En vain usko.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu