Lainanlyhennykset ennen ositusta

Jos ja kun yhteisten lainojen ositusperuste on se päivä kun avioerohakemus saapuu käräjäoikeuteen, niin miten käy sen jälkeen yhdessä maksettujen lainanlyhennysten.

Asuimme erohakemuksen jälkeen kaksi kuukautta yhdessä ja maksoimme samalla lainanlyhennyksiä. Osituksessa yhteinen laina katsotaan siis isommaksi kun se todellisuudessa nyt on, ja hän on sitä mieltä ettei vapaaehtoisesti maksa omaa osuuttani lyhennyksistä "takaisin".

Sopimusta ruuvanneiden asianajajien mukaan exäni ei kuulu maksaa minulle niitä, mutta minun oikeustajua ko. seikka häiritsee.

Onko minulla mahdollisuutta saada rahojani vai onko osituksessa käytännössä näin iso porsaanreikä?
15297
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Exäsi tulee maksaa sinulle korvausta, koska käyttää sinun omistamaasi puolikasta. Eli puolet markkinavuokrasta tai lainanlyhennyksestä. Yleensä lyhennys on halvempi.

Äänestä
  • Mitä sä selität? Nää ihmisethän asui yhdessä sen pari kuukautta? Jos aloittajan ex käytti aloittajan puolikasta asunnosta asumiseensa, niin kyllähän aloittajakin käytti exän puolikasta.

    Äänestä

  • tfgjh kirjoitti:

    Mitä sä selität? Nää ihmisethän asui yhdessä sen pari kuukautta? Jos aloittajan ex käytti aloittajan puolikasta asunnosta asumiseensa, niin kyllähän aloittajakin käytti exän puolikasta.

    Lue aloitus ajatuksella uudestaan. Aloittaja puhuu ajasta, jolloin he eivät asu enää yhdessä.

    Äänestä

  • Silmä käteen kirjoitti:

    Lue aloitus ajatuksella uudestaan. Aloittaja puhuu ajasta, jolloin he eivät asu enää yhdessä.

    Asuivat harkinta-ajan alussa saman katon alla 2 kk ja lyhensivät lainaa. Sitten tehtiin ositus eikä aloittaja mainitse, että ex olisi asunut hänen puolikkaassaan "vuokralla" tuon 2 kk:n jälkeen, eihän?

    Kyse on siitä, että aloittaja kokee kärsineensä vääryyttä siitä, että laina oli harkinta-ajan alussa X euroa, sitten sitä lyhennettiin YHDESSÄ Y euroa 2 kk:n aikana. Eli todellisuudessa lainaa oli jäljellä X-Y -euroa, ei X euroa, kuten sillä hetkellä, jolloin peruste ositukselle muodostui.

    Noin se nyt vain menee. Juuri tästä syystä esim minä ja ex sovimme aikoinaan pankin kanssa, että maksamme harkinta-ajan alusta siihen hetkeen, kun asunto on myyty / toinen meistä ostaa toisen ulos vain lainan korkoja. Lainasumma säilyi samana eikä kumpikaan kärsinyt vääryyttä.
    Aloittajan mainitsemat asianajajat ovat oikeassa.

    Äänestä

Itse asiassa exäni asuu tälläkin hetkellä yhteisessä kodissamme ilman että maksaa siitä minulle vuokraa (tosin maksaa nyt lainat omasta pussistaan). Tämäkin on asianajajien mukaan normaali käytäntö. Lisäksi kun hänellä ei ole mitään syytä allekirjoittaa ositussopimusta, niin omaisuuteni on hänen käytössään siihen asti että hän suostuu osituksen hyväksymään. Sen ajan minä maksan toisaalle vuokraa enkä pääse väliaikaisasunnosta muuttamaan, koska asuntolainan saaminen edellyttäisi pesämunaa, joka on nyt kiinni edellisessä asunnossa.

Aika omituisia käytäntöjä jos minulta kysytään.

Äänestä
  • No mikä tuossa nyt mättää? Onko ex siis lunastamassa sinut ulos yhteisestä asunnostanne?

    Siis exäsi ei halua allekirjoittaa sopimusta, miksi? Onko teillä jotain muutakin isompaa ositettavaa kuin asunto?

    Haiskahtaa asianajajien ajanpeluulta.... Heillehän tuollainen tiliä tuottaa. Peruskeissin pystyy hoitamaan ilman asianajajiakin.

    Äänestä

Joo, ex lunastaa minut ulos yhteisestä talosta. Ex haluaa käyttää ositusta hyväksi huoltajuuskeskusteluissa, ei suostu allekirjoittamaan ositusta ennen kuin olen hyväksynyt hänen ehdotuksensa elatuksesta ja lasten arjesta. Toisin kuin minulla, hänellä ei ole mitään syytä hoitaa ositusta loppuun, saahan hän asua minun puoliksi omistamassa talossa ilman että maksaa korvausta minulle tai joutuu ottamaan lisälainaa tasingon vuoksi. Bonuksena voi jumittaa minun (ja tietenkin osittain lastemme) asumiskuviot samalla. Ositussopimus on jo luonnosteltu ja kaikki asiat periaatteessa sovittu (Poislukien ositusperusteen jälkeiset lainanlyhennykset, joista aloituksessa kyselin. Niitä ei asianajajan mukaan voi liittää ositukseen, koska ovat syntyneet ositusperusteen syntymisen jälkeen.) Itse haluaisin hoitaa osituksen ensin ja sen jälkeen keskustella lasten asioista, sillä asiat eivät liity toisiinsa enkä haluaisi että niitä käytetään aseina suuntaan tai toiseen.

Kuvittelin naiivisti että saan maksamani lainanlyhennykset takaisin joko osituksen yhteydessä tai epävirallisesti suoraan exältäni. No, eipä kumpikaan näytä todennäköiseltä.

Äänestä
  • Pistä käräjille, ei toi muuten lopu koskaan. Kokemuksella sanon. Äläkä anna alennusta tasinkoon tai mihinkään muuhun elatusta vastaan, saat maksaa elatukset sitten tuplana. Edelleen kokemuksella. Äläkä anna pomputella "lasten parhaalla", se on loputon tie, eikä siinä ole mitään lasten parhaaksi. Kokemuksella. Olo kova nyt kun se on helppoa ja halvinta mahdollista. Muuta takaisin taloon, jos sinulla on jo uusi kumppani, muuta hänen kanssaan. Talo on yhtälailla sinun.

    Äänestä

  • Oikeassa on tuo nimimerkki "pidä puolesi NYT".
    Ikävää, että asialliselta vaikuttavaa ihmistä kuten sinä, aloittaja, pyritään pompottelemaan ja kusettamaan.

    Oletteko jo käyneet juttelemassa asioista lastenvalvojan juttusilla? Hänhän tapaamis- ja elatussopparit vahvistaa ja aivan kuten kirjoitit, näillä ei ole mitään tekemistä osituksen teon kanssa. Itseasiassa nämä olisi parasta hoitaa kuntoon jo ennen ositusta - exäsi ei tunnu olevan perillä siitä, että kaikki lähtee lasten edusta, ei siitä, mikä hänen mielestään on sopivaa..?

    Joka tapauksessa olet nyt osituksen ollessa kesken oikeutettu saamaan exältäsi korvausta siitä, että hän käyttää asumiseen sinun puoliksi omistamaa asuntoa. Paska juttu, että lainanlyhetysrahat ovat nyt mennyttä, kuten asianajaja on sinulle kertonut.

    Äänestä

  • >>Toisin kuin minulla, hänellä ei ole mitään syytä hoitaa ositusta loppuun, saahan hän asua minun puoliksi omistamassa talossa ilman että maksaa korvausta minulle tai joutuu ottamaan lisälainaa tasingon vuoksi.

    Äänestä

Lastenvalvojilla on käyty juttelemassa, mutta he eivät ota kantaa asiaan. Ex sanoo ettei halua sopia osituksesta, "koska se liittyy huoltajuusasioihin", mutta eihän ne oikeasti liity, vaan ovat kaksi erillistä asiaa . Jotenkin yllättävä tilanne ettei tällaisissa ongelmissa ole lastenvalvojista mitään hyötyä. Päin vastoin, jäi fiilis että rivien välistä kehoittivat tekemään niin kuin ex vaatii, jotta ei tulisi riitaa.

Äänestä
  • Vie käräjille ja hae pesänjakaja. Kirpaisee, maksatte sen exän kanssa puoliksi. Mutta halvenpaa ottaa nyt 5000 miinusta kuin 50 000 pitkässä juoksussa. Jos exäsi ei ole rahoissaan, käräjät voi tarkoittaa talon myymistä ulkopuolisille, se voi saada exäsi sopimaan pian. Talon arvosta on varmaan yhtenäinen käsitys? lasten asiat on erikseen, älä sekoita niitä.

    Äänestä

Tulee lapsillenne hieno loppulapsuus jos parin kuukauden puoliksi maksetuista lyhennyksistä mennään käräjille saakka. Paljonko oikeasti menetät vaikka menisi puolisosi hyväksi nuo sataset, verrattuna siihen että huoltajuusasiat ja yhteistyö toisen vanhemman kanssa on seuraavat vuodet pilalla.

Avioliitossa pitää tehdä kompromisseja, ja myös sen jälkeenkin eroparien pitää osata niitä tehdä lasten hyväksi. Ehkä puolisosi suostuu pienen ajan kuluttua ymmärtämään tuon taloudellisenkin puolen, mutta herkässä kohtaa eroprosessia en neuvoisi enimmäisenä käräjöimään.

Äänestä
  • Ei, olet väärässä. On tilanteita, mitkä pitää hoitaa sentilleen ja pilkuntarkasti. Muuten niistä tulee ikuisia kiistoja. Ero on ero ja lapsia ajatellaan rahallisesti elatusapujen merkeissä.

    Äänestä

  • >>Paljonko oikeasti menetät vaikka menisi puolisosi hyväksi nuo sataset, verrattuna siihen että huoltajuusasiat ja yhteistyö toisen vanhemman kanssa on seuraavat vuodet pilalla.

    Avioliitossa pitää tehdä kompromisseja

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kalleko3 kirjoitti:

Jos ja kun yhteisten lainojen ositusperuste on se päivä kun avioerohakemus saapuu käräjäoikeuteen, niin miten käy sen jälkeen yhdessä maksettujen lainanlyhennysten.

Asuimme erohakemuksen jälkeen kaksi kuukautta yhdessä ja maksoimme samalla lainanlyhennyksiä. Osituksessa yhteinen laina katsotaan siis isommaksi kun se todellisuudessa nyt on, ja hän on sitä mieltä ettei vapaaehtoisesti maksa omaa osuuttani lyhennyksistä "takaisin".

Sopimusta ruuvanneiden asianajajien mukaan exäni ei kuulu maksaa minulle niitä, mutta minun oikeustajua ko. seikka häiritsee.

Onko minulla mahdollisuutta saada rahojani vai onko osituksessa käytännössä näin iso porsaanreikä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu