en pysty lopettamaan...

Pakko tulla purkamaan ajatuksiani.

Olen seurustellut nykyisen poikaystäväni kanssa vuodesta v.2010 ja asuneet yhdessä peräti siitä asti. Ensin asuimme minun vanhempien luona mutta nyt jo useamman vuoden vuokrakämpässä kahdestaan. Meillä on enemmän tai vähemmän ollut ongelmia koko suhteen ajan mutta tilanne kärjistynyt nyt 5-6 kk aikana niin, että puhumme jotain yleisiä juttuja ja emme tee mitään yhdessä..ei läheisyyttä (kolmannet osapuolet eivät ole ongelmiemme syy).

Nyt on tultu siihen pisteeseen, että tajuan, että meillä ei voi olla yhteistä tulevaisuutta. Uskon, että hänellä on samankaltaisia ajatuksia ainakin miten hän käyttäytyy minua kohtaan jne...

no ongelmana on, että minä en pysty sanomaan hänelle etten halua tätä enää. ahdistaa kun meillä on asunto ja juttuja pitäisi jakaa ja sumplia ja miettiä.. ja yleisesti mennä puhumaan.. olen odottanut että hän tulisi.. mutta ei tule.. ahdistaa olla tässä mutta tuntuu kuin olisin ansassa..en pysty puhumaan, kirjoittamaan hänelle tai mitään :( sietämätöntä... en edes tiedä miksi en voi mennä.. puhun normaalisti paljon ja pystyn puhumaan asioista mutta ei jaksa kohdata näitä juttuja hänen kanssaan silmästä silmään..en tiedä....
1106
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Jos et pysty sanomaan sille että haluat erota niin sitten seurustelet sen kanssa ikuisesti. Ongelman ratkaisu oli tässä, hyvää loppu elämää yhdessä teille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kkfkffk kirjoitti:

Pakko tulla purkamaan ajatuksiani.

Olen seurustellut nykyisen poikaystäväni kanssa vuodesta v.2010 ja asuneet yhdessä peräti siitä asti. Ensin asuimme minun vanhempien luona mutta nyt jo useamman vuoden vuokrakämpässä kahdestaan. Meillä on enemmän tai vähemmän ollut ongelmia koko suhteen ajan mutta tilanne kärjistynyt nyt 5-6 kk aikana niin, että puhumme jotain yleisiä juttuja ja emme tee mitään yhdessä..ei läheisyyttä (kolmannet osapuolet eivät ole ongelmiemme syy).

Nyt on tultu siihen pisteeseen, että tajuan, että meillä ei voi olla yhteistä tulevaisuutta. Uskon, että hänellä on samankaltaisia ajatuksia ainakin miten hän käyttäytyy minua kohtaan jne...

no ongelmana on, että minä en pysty sanomaan hänelle etten halua tätä enää. ahdistaa kun meillä on asunto ja juttuja pitäisi jakaa ja sumplia ja miettiä.. ja yleisesti mennä puhumaan.. olen odottanut että hän tulisi.. mutta ei tule.. ahdistaa olla tässä mutta tuntuu kuin olisin ansassa..en pysty puhumaan, kirjoittamaan hänelle tai mitään :( sietämätöntä... en edes tiedä miksi en voi mennä.. puhun normaalisti paljon ja pystyn puhumaan asioista mutta ei jaksa kohdata näitä juttuja hänen kanssaan silmästä silmään..en tiedä....

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu