Ei olisi uskonut millaista euforiaa tuottaa kun sai pudotettua 20 kg painoa. Pelkästään uusien pienempien vaatteiden osto tuottaa käsittämätöntä hyvänolon tunnetta. Peiliin ei pystynyt ennen vilkaisemaankaan kun se yököttävä läskinaama tuijotti takaisin. Miksi en yrittänyt jo 20 vuotta sitten! Harmittaa suunnattomasti kaikki hukkaan heitetyt vuodet syrjään vetäytyvänä kaikille kilttinä tyyppinä joka yritti verhota itsensä näkymättömäksi. Suhtautuminen lähes kaikkeen on muuttunut täysin. Ei tarvitse enää ajatella että joku tapaamani henkilö on vain hyväkäytöksinen kun ei huomauta lihavuudesta.
20 kg laihdutettu
Uusi elämä
10216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei, miten ja millä keinoin onnistuit laihdutuksessasi? Kaunko laihdutuksesi kesti?
Kiitos vinkeistä, yritän tuota samaa saavuttaa !
Heippa, mulla meni kaksi vuotta. Pari kertaa repsahdin aika pahastikin mielestäni mutta sitten vaan löyty joku isompi voima. Aluksi yritin vähentää vaan annoksia ei se auttanut hidasta oli ja sitten laitoin kerta kaikkiaan remonttiin syömiset. Lopetin kaikki valmisruuat kokonaan ja ne pikku lohtupalat. Söin herkkuja vaan jos oli seuraa ja muut söi samaa. Kun ei voinut syödä herkkuja koko ajan niin ne jäi vähiin, olisi ollut itselle noloa rikkoa lupauksensa. Aloin ottamaan vihanneksia puolet lautaselle ja muutenkin syödä aamulla paremmin. Söin vihanneksia, rahkaa, kanaa, kalaa ja pari kertaa viikossa liharuokaa. Vähensin riisit ja perunat aika vähiin. Leipää söin ennen melkein ajankulukseni kun tuntui että nälättää ja siihen päälle paksu kerros juustoa. Olen aina ollut kai ylipainoinen omasta mielestäni ja tää on aiheuttanut mulle paljon kaikkia juttuja. Nyt vaan pitää pysyä lujana ettei päästä itseään takaisin entisen herkuttelijan elämään. Ihan mua oikeasti harmittaa etten ole saanut itsesäni niskasta kiinni aikaisemmin.
Minäkin olen laihduttanut lähes 20kg, ja minä taas ihmettelen vanhojen vaatteiden sopivuutta. Rintaliivit olen joutunut uusimaan, mutta alushousut ovat vielä "päälläpysyviä". Farkut olen vaihtanut kokoa pienempään, ja seuraavalla "ostoskierroksella" voin jo mennä normaaleiden vaatteiden osastolle. Minulla on kyllä vielä toinen 20kg edessä.
Minun laihdutukseni perustuu pienemmille annoksille, herkkujen vähentämiselle ja liikunnalle. Ja aikaa on mennyt noin 9kk. Koska olen niin lihava ja vanha, en pidä kiirettä.
Mun lihottaja taitaa olla valkoviini, vaikken itseäni alkoholistina pidäkään. Käyn työssä, kuntoilen, juoksen ja syön suht pieniä annoksia ja suosin terveellistä ruokaa. Voiko vinkku pitää yllä noita kiloja kun muuten elämä on ok ?
Valkoviinissä on saman verran kaloreita kuin rahkassa. Paljonko sitä valkkarit illassa vedät? Pullollisen? Toki jos vedät sen valkkaripullon kaiken muun päälle niin lihoohan sillä tapaa.
Onnitelut :)
Omakohtaiseti voin sanoa että kyllä se laihtuminen tuntuu vaatteissa. Entiset vaatteet ovat luokkaa puoljoukkueteltta verrattuna nykyisiin. Slim-fit paidat sopii, ainoa vaan että hihat ovat joitain naruja varten suunniteltuja...
Housunkaulus putosi lukemasta 40" lukemaan 33" :) Kun on pituutta yli 190cm, vyötärö alle 90cm ja painoa reilut 90kg, niin ihan jees. Lähtöpaino oli siinä 120kg hujaloilla, 2 vuotta sitten.
Minulla laihtumisessa kesti vuosia, mutta sen se vie, jos meinaa pysyvästi saada asioita muutettua päässänsä. Paino oli ylimmillään 100 kg(pituus 174), jolloin olin todella ylipainoinen. Ei tarvitse edes miettiä tuota aikaa, kun tulee niin paha mieli. Kiristävät vaatteet, häpeä(tiedän, ei sitä tarvitsisi itseään hävetä), huono olo... En jaksanut kävellä edes korttelin ympäri hengästymättä ja menin jokapaikkaan autolla. Minulla oli todella kieroutunut suhde ruokaan ja ironisinta oli, että kun yritin aloittaa aina laihdutuksen niin kokeilin muka olla ihan rasvattomilla dieeteillä ja olin aluksi todella periaatteellinen, mitään herkkuja ei saanut syödä. Sitten toisessa laidassa saatoin syödä kokonaisia sipsipusseja ja jätskipaketteja.
Nykyään painan 63 ja olen kuin eri ihminen. Takana on pitkä tie, jossa on ollut pakko miettiä kaikki uusiksi ja monen vastoinkäymisen jälkeen olen tässä, missä nyt olen. Paino on parin kilon jojoilua lukuunottamatta ollut yli 3 vuotta tässä painossa. Paljon virheitäkin tuli tehtyä laihdutuksen aikana, mm. kokeiltua liian tiukkoja dieettejä, jotka johti siihen, että ahmi. Normaalin syömisen opettelu on vaikeaa, jos on aivan hukannut suunnan.
Ei voi kuvata sitä euforian tunnetta, joka tässä painossa olemisesta tulee. Voi ostaa vaatteita normaalikokoisten osastolta, on ylpeä itsestään eikä kokoajan ole sellaisessa negatiivisen ajattelun kehässä omaan olemukseensa liittyen.
Merkittävin muutos, mikä omassa ajattelussa on tullut, on se, että a) en mieti liian orjallisesti mitä syön, sillä syön silloin, kun on nälkä kuitenkaan boikotoimatta lounasta ja aamupalaa. b) Syön rasvaa. Kookosöljyä, voita, oliiviöljyä, pähkinöitä, en kevytmaitotuotteita. Tämä auttaa nälän säätelyssä. En usko pinnalla olleeseen rasvateoriaan tyydyttyneistä rasvoista. Olo kertoo kaiken ja se, että vihdoin olen tasapainossa. Rasvan boikotoiminen johtaa hiilariövereihin ja nälkäkierteeseen. Syön vähän rasvaista juustoa enkä mitään 5 pros. juustoja. c) Syön kaikkea, herkkujakin. Jos joku tarjoaa palasen kakkua, en sano ei. Eri asia on sitten jatkuvasti mätätä herkkuja, mutta ei niitä tee mieli jos syö riittävästi ns. normaaliruokaa, mitä en lihavana syönyt vaan söin "ruokaa", joka oli prosessoitua ja monesti todella lisäainepitoista ja energiatiheää. On ihan normaalia syödä herkkuja välillä, muuten menee pipo liian tiukalle. Kannattaa kysyä itseltään, tuleeko minulle parempi olo jos syön tämän toisen kakkupalan? Vaikeinta on jättää herkuttelu siihen pieneen määrään, mutta siihenkin oppii. ps. Jokapäivä saa syödä pari palaa suklaata ;) d) Monipuolisuus. Runsas määrä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja saa ihon hehkumaan ja ne on oikeasti hyviä, jos ei ole sokerikoukussa, jolloin kaikki maistuu pahalta muutakuin äärimaut. e) Liikunta on kivaa ja siitä tulee hyvä olo. Tämän sai aikaan 2 vuotta pakkoliikuntaa, jolloin yhtäkkiä siitä alkoikin pitää. Saliharjoittelu on ollut paras harjoittelumuoto minulle. Saan syödä paljon, aineenvaihdunta tuntuu parantuneen ja laihdutuksessa kuihtuneet lihakset ovat alkaneet saada muotoa. Mutta jokaisella on omat tapansa tehdä asiat, tämä on vain minun tapani.
Ehkä mun tilanteessa vaikutti kun en ole hirveän pitkä niin sellaisia vaatteita ei meinannut ennen löytää jotka ei olisi ihan muodottomia säkkejä. Lukekaa hyvät ihmiset ruokavaliosta jotka on hyväksi terveydelle! Ei ole liian myöhäistä koskaan alottaa. Mieliala kohoaa huomattavasti ja ihan totta sieltä paljastuu ihan toinen ihminen. Itsevarmuutta on tullut enemmän eikä aina mieti miten ne nyt suhtaantuu ja sanoiko se nyt ihan vaan kohteliaisuudesta.
Täällä puoli vuotta takana ja -20kg ja kyllä on olo kevyempi. Vielä tosin n. 30kg pudotettavaa, mutta into sen kun kasvaa! =)
kiitos infosta ja tsemppauksesta.
nyt pitää vain laittaa vinkkupullon korkki kiinni ja lisätä vielä jumppaa. maaliskuussa krabin matka oottaa, ei sinne viitti mennä "lyllertämään" näillä kiloilla, vaan niin, että bikinit näytää kauniille....;) KIITOS