Olemme olleet yhdessä pian 2 vuotta ja elämme kaukosuhteessa.
Minua on pitkään häirinnyt miehen outo käytös julkisilla paikoilla kanssani.
Aina kun olemme kaksistaan paikassa jossa ei ole muita ihmisiä hän on juuri se täydellinen mies minulle kunnes lähdemme ulos....
Kävelen yleensä vähän edellä hänestä, kun saattaa minut junaan sanoo että menee vessaan ja kiirehdin yksin junaan, ei osoita hellyyden merkkejä julkisilla paikolla.
Kysyin tänään että mikä on homman nimi kun lähdin junaan hän ei kävellyt kanssani asemalta ulos vaan meni kuulemman hakemaan kioskilta juotavaa ja näin junan ikkunasta että ei ollut mennyt kioskille vaan käveli asemalta pois vasta kun junani lähti liikkeelle.
Mies sanoi sitten puhelimessa itkien tenttaamisen jälkeen että häpeää minua aina harvoin kun olen niin pitkä (olen häntä reilusti pidempi) ja kun ihmiset tuijottaa.
Hän sanoi myös että lupaa muuttua kun tulen seuraavan kerran kävelee käsikädessä, vie leffaan ja syömään...
Minulle tuli tästä huolimatta tosi paha olo kun pituudelleni en mitään voi ja olen 5h itkenyt silmäni päästä...
Mutta uskon että hän rakastaa minua pituudestani huolimatta ja jos ei niin olisi varmaan jättännyt jo.
Onko teillä mitään vinkkejä kuinka voisin tästä miehen kanssa puhua/ kommentteja
Minua on pitkään häirinnyt miehen outo käytös julkisilla paikoilla kanssani.
Aina kun olemme kaksistaan paikassa jossa ei ole muita ihmisiä hän on juuri se täydellinen mies minulle kunnes lähdemme ulos....
Kävelen yleensä vähän edellä hänestä, kun saattaa minut junaan sanoo että menee vessaan ja kiirehdin yksin junaan, ei osoita hellyyden merkkejä julkisilla paikolla.
Kysyin tänään että mikä on homman nimi kun lähdin junaan hän ei kävellyt kanssani asemalta ulos vaan meni kuulemman hakemaan kioskilta juotavaa ja näin junan ikkunasta että ei ollut mennyt kioskille vaan käveli asemalta pois vasta kun junani lähti liikkeelle.
Mies sanoi sitten puhelimessa itkien tenttaamisen jälkeen että häpeää minua aina harvoin kun olen niin pitkä (olen häntä reilusti pidempi) ja kun ihmiset tuijottaa.
Hän sanoi myös että lupaa muuttua kun tulen seuraavan kerran kävelee käsikädessä, vie leffaan ja syömään...
Minulle tuli tästä huolimatta tosi paha olo kun pituudelleni en mitään voi ja olen 5h itkenyt silmäni päästä...
Mutta uskon että hän rakastaa minua pituudestani huolimatta ja jos ei niin olisi varmaan jättännyt jo.
Onko teillä mitään vinkkejä kuinka voisin tästä miehen kanssa puhua/ kommentteja
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onko mies sitten jotenkin lyhytkasvuinen vai normaalipituinen mies? Häpeääkö hän juuri sitä että sinä olet niin pitkä, vai sitä että itse on pätkä? Ja paljonko teillä on pituuseroa.. Ehkä hän vielä tottuu tuohon asiaan ja oppii elämään sen asian kanssa, jos vaan rohkeasti menee niihin "noloihin" tilanteisiin? Mahdoton sanoa mitään, riippuu ihan hänen asenteestaan ja motivaatiostaan.
Jotkut miehet olisivat vaan mielissään kun saisivat itselleen "amatsoonin", mutta taitaa olla joillekin/monelle miehelle jotenkin häpeä olla naista pikkuruisempi äidinmaidosta opittujen mallien takia, ei sovi kai kuvaan että miehen pitäisi olla maskuliinisempi, isompi ja turvallinen, sellainen joka pystyy suojelemaan naista pahalta maailmalta :D
Mutta ehkä kun puhutte asiasta ja liikutte enemmän yhdessä, niin hän pääsee asiasta yli ja kohta asia ei enää saata häiritäkään...
Mies on 175cm ja minä 185cm...
häpeää sitä että minä olen niin pitkä.
Sanoo että harvoin (muutaman kerran) on pituuteni hävettänyt kun muut ovat katsoneet, sanoo että aina ku joku katsoo niin häntä ärsyttää se suunnattomasti.
Kyllä tämä kai tästä, sanoi että rakastaa minua vaikka olisin 3m pitkä
Meillä on miehen kanssa pituus eroa myös 8cm verran, eikä se tunnu miestäni haittaavan, pikemminkin päinvastoin :)
En ole huomannut että meitä tuijotettaisiin, eikä ikinä ole asiasta keneltäkään kommenttia tullut.
Mies on joskus seurustelun alussa kuitannut olon olevan vähän kuin Tom Cruisella.
Jos asiaa ajattelee, niin aika monella Hollywood tähdellä on kainalossaan itseään pidempi, näyttävä nainen.
Eikä kukaan osoita heitä kohtaan muuta kuin ihailua.
Ei me tavalliset ihmiset olla noita superstaroja kummempia!
Miehesi pitäisi suhtautua asiaan imarteluna, ei häpeänä :)
Tsemppiä teille! Ja kaikkea hyvää :)
Ai juu, ja me ollaan oltu yhdessä nyt 17 vuotta.
Ei siis ole pituus erosta ainakaan haittaa tässä suhteessa.
Kyllä hän oikeasti häpeää omaa lyhyyttään sinuun nähden, eikä sinun pituuttasi. Eikä sinun pituus muuten häntä vaivaa, vaan hän kokee näkevänsä muiden ihmisten katseista sääliä itseään kohtaan. Mikäli olisitte enemmän yhdessä tilanne selkiintyisi nopeammin, miten hän pystyy käsittelemään asian.
Tämä on vähän muokattu aloitus aiemmasta, joka pyörinyt milloin milläkin palstalla. Siinä miesystävä jäi kumppania häveten ostamaan Seinäjoen asemalta kahvia sillä aikaa kun naisystävä meni jo junaan. Osa lauseista täsmälleen samoja.
Ei voi olla niin, että uusien juttujen keksiminen on muka niin vaikeaa, että pitää vanhoja kierrättää. Prkl minäkin pystyisin joka päivä tekemään 15 täysin uutta, keskusteluttavaa aloitusta.
Nyt kylla heräsi kiinostus!
Minä nimittäin en ole ajemmin tästä asiasta millekkään muulle palstalle kirjottannut.
Olen myös etsiskellyt eilen illalla netistä samanmoisia kertomuksia kuin tämä minun mutta en ole kyllä kauheasti löytänyt.
Voisitko vaikka linkittää keskustelun, missä olet tuon huomannut alko nimittäin kiinostamaan kun tämäkin tapahtuma sijoittuu Seinäjoelle.
Kas kas :) Ei ollut tarkoitus väittää ettei tuo ole oikeasti tapahtunut, mutta muistelin, että juttu oli todella samanlainen sanavalintoja myöten. Voin yrittää etsiä jos on aikaa, niin linkitän sitten tähän.
Heh, löyty :) Voi noita eteläpohjalaisia miehiä..
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12169544#comment-0
No sitten etsit uuden miehen jolla ei ole huonoa itsetuntoa pituuden takia.