Muistan ajan, jolloin sinkkuus oli riemukasta: oli täydellinen vapaus ja riippumattomuus, sai treffailla poikaystäväehdokkaita mielin määrin eikä ollut tilivelvollinen olemisistaan ja tekemisistään kenellekään.
Enää ikuisuuksiin sinkkuus ei ole ollut tätä. Nyt se on vain synonyymi pohjattomalle yksinäisyydelle, läheisyyden kaipuulle ja rakkauden tarpeelle. Sitä ei meinaa kestää millään. Sitä ei haluaisi joutua kestämään. Ja kuitenkin joutuu, sillä toimivan parisuhteen rakentaminen on näköjään aivan liian vaikeaa.
Kun tietää, että olisi niin paljon annettavaa, valtavasti rakkautta, jonka haluaisi omistaa sille omalle ihmiselleen, jota ei näemmä koskaan tule. Rakkaus ja kipu ovat lähellä toisiaan, ja kun ei saa kokea rakkautta, niin ei jää paljon vaihtoehtoja. Välillä koskee niin lujaa, ettei fyysinen kipu ikinä. Tuntuu, että luhistuu, on täydellisen tyhjä olo sisältä.
Surullisinta on nähdä, kuinka oma elämä lipuu ohitse. Siitä ei saa mitään irti kuin puoliteholla, kun ei voi jakaa arkea toisen kanssa. On lohdutonta tietää, ettei kuulu kenellekään, ei ole kenellekään se tärkein. Ettei ole ketään. Ystäviä, kavereita on, mutta yski minulta puuttuu ja sen mukana kaikki: rakkaus. Hälinää, elämää, seuraa, mutta lopulta vieressä: ei ketään.
Miten ihmeessä te muut samassa tilanteessa olevat sinkut jaksatte yksinäisyyttä?
Enää ikuisuuksiin sinkkuus ei ole ollut tätä. Nyt se on vain synonyymi pohjattomalle yksinäisyydelle, läheisyyden kaipuulle ja rakkauden tarpeelle. Sitä ei meinaa kestää millään. Sitä ei haluaisi joutua kestämään. Ja kuitenkin joutuu, sillä toimivan parisuhteen rakentaminen on näköjään aivan liian vaikeaa.
Kun tietää, että olisi niin paljon annettavaa, valtavasti rakkautta, jonka haluaisi omistaa sille omalle ihmiselleen, jota ei näemmä koskaan tule. Rakkaus ja kipu ovat lähellä toisiaan, ja kun ei saa kokea rakkautta, niin ei jää paljon vaihtoehtoja. Välillä koskee niin lujaa, ettei fyysinen kipu ikinä. Tuntuu, että luhistuu, on täydellisen tyhjä olo sisältä.
Surullisinta on nähdä, kuinka oma elämä lipuu ohitse. Siitä ei saa mitään irti kuin puoliteholla, kun ei voi jakaa arkea toisen kanssa. On lohdutonta tietää, ettei kuulu kenellekään, ei ole kenellekään se tärkein. Ettei ole ketään. Ystäviä, kavereita on, mutta yski minulta puuttuu ja sen mukana kaikki: rakkaus. Hälinää, elämää, seuraa, mutta lopulta vieressä: ei ketään.
Miten ihmeessä te muut samassa tilanteessa olevat sinkut jaksatte yksinäisyyttä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
nettipornoa, se riittää.
Aloituksesi houkuttelee kitkerien "ätmien" huutelukommentteja myös :)
Mutta asiasta: jos näin on, sulla on omanlaisesi tausta, mikä on johdattanut kuvaamaasi tilanteeseen, mutta et kerro siitä sen enempää.
Tielle täydellisestä vapaudesta umpikujaan on oltava jokin ymmärrettävä selitys.
Koen itse samanlaisia tuntemuksia hyvin usein. Olen 37-vuotias mies. Koitan vaan harrastaa asioita, jotka ovat kivoja. Katson sarjoja ja leffoja, soittelen sähkökitaraa, luen kirjoja ja harrastan liikuntaa. Tietenkin arki menee töissä, joten ei pääse silloinkaan ajatukset yksinäisyydestä pinnalle. Ainoastaan viikonloput ja lomat ovat aika rankkoja. Mut pitää vaan kestää, kun ei ole vaihtoehtoa. Yksinäisyyteen kun jotkut ihmiset ovat luotu, niin ei siitä pois pääse.
Mutta jos olet nainen, niin kuvallinen ilmoitus jonnekin nettideittiin ja tositarkoituksella selkeästi esille sinne ja uskon että saat paljon vastauksia ja eikun valkkaamaan sopivia.
Miehenä nettideitit eivät toimi tavalliselle matti meikäläiselle. Joten ei ole tapaa eikä keinoa löytää naista. Yksin menee elämä, mutta siihen olen jo tottunut joten vielä sellainen 30-40v jäljellä jos vaan kaikki menee hyvin. Kyllä jaksaa.
Hieman pelottaa kuukauden päässä siintävä kesäloma. Neljä viikkoa tylsyyttä. Tai no eka viikko menee vanhempieni luona. Mutta 3 viikkoa omissa oloissa. No, pitää katsella vaikka 24:sta koko sarja eli kaikki 8.kautta. Kattellaan!
Voimia ja tsemppiä sinulle ja kaikille muille sinkuille ja yksinäisille.
Mikset matkusta ulkomaille? Mikään ei oo vapaampaa tunnetta kuin matkustaa yksin!
Ei naisen tarvitse jäädä ilman rakkautta. Yksinäisyys johtuu vain naisten nirsoudesta, kun ei kelpaa kuin vain se 10% YT-miesten joukossa oleva mies.
Mitähän se rakkaus on... Mulla on melko skeptinen kanta siihen, että miehet kovin laajalti rakastaisivat. Jotkut kyllä, mutta yllättävän paljon miehissä on puhdasverisiä materialisteja, joille tärkein syy olla suhteessa on todellakin ilmainen säännöllinen seksi ja ruokaetu, jos nainen kokkailee. Kulusäästöjä myös mietitään, kun on kaksi ihmistä tekemässä hankintoja. Kyvyt ei sitten riitä siihen, että jaettaisiin myös henkisiä asioita ja olisi muutakin fyysistä läheisyyttä kuin seksiä. Ellei sitten ole opettelemalla opeteltu, jotta saadaan hyödyllinen suhde naiseen pidettyä - mutta omaa sisäistä tarvetta keskusteluun ja läheisyyteen näillä tyypeillä ei ole.
Että kun tunnustaa tosiasiat, niin kaipaukset jää ja pystyy keskittymään käsillä olevaan elämään. Ystäviltä saa lämpöä, tukea ja läheisyyttä.
Kulkueessa sinun paikka;)
En ole karnevaali-ihmisiä.
Eiköhän noita kulujen laskijoita löydy ihan molemmista sukupuolista. Minä varmaan olisinkin unelmien mies kun mieluummin pitäisin ne hankintojen tekemiset kummallakin ominaan enkä ole sen ruokaedun perään, säännllinen seksi tosin kyllä varmaan maistuisi.
Ei sitä aina säästä jos toisen kanssa asuu ja elää, voi käydä päinvastoin, mutta aina kannattaa yrittää löytää itselle sopiva kumppani.
Nainen kyllä saa aina miehen jos on vähänkin nätti. Tavis mies ei saa naista vaikka olis rehti kunnollinen mies.
Kyllä se naisillekin on vaikeaa löytää sopivaa miestä. Vaikka ehdokkaita olisi kuinka paljon, ne tuppaavat olemaan toinen toistaan huonompia. Valitsepa sellaisita jämäpaloista sitten mieleinen, mielummin yksin.
"Valitsepa sellaisita jämäpaloista sitten mieleinen, mielummin yksin."
Nii-in... Näin se taitaa mennä miestenkin näkökulmasta. :)
Molemmilla sukupuolilla voi etenkin tulla tuo tunne kun alkaa tulla sitä ikää lisää. Kaikki hyvät on jo viety, ja niitä jämiä on enää jaossa. Ja jos seassa on vielä muutama "hyviä", niin ne on niin nirsoja ettei itse jämäpalana niille kelpaa.
kuulostaa ihan naurettavalta itsensä nostamiselta. Miten sinä jämänaisena olet parempi kuin jämämiehet?
jämämies jämänainen = parittelu
Mul on koti täynnä lemmikeitä. Ei tietoakaan yksinäisyydestä. Kunhan noiden karvalasten kans vaan selviäis.
Nainen kyllä saa miehen jos ei ole kovin nirso. Naine voi olla sinkku vapaaehtoisesti mut mies ei saa naista vaikka kuinka yrittäis.