On aika ankea tunne, kun itse elää yksin ja ystävät pariutuvat ja sitten varsinkin lisääntyvät. Tulee niin yksinäinen olo. Toki tiedän, että ystävät ovat ystäviä edelleen, mutta heidän kautta peilaa omaa elämäänsä, joka on enimmäkseen työtä, työtä ja työtä.
Onko teissä ketään muuta, joka kokee sen ystävien vauvanhankkimisen hetken erityisen kivuliaana?
Onko teissä ketään muuta, joka kokee sen ystävien vauvanhankkimisen hetken erityisen kivuliaana?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Otan osaa jos toisen onni on sulle kipua...
:) oot säälittävä
Se on aina oma valinta. Kolme lasta olen tehnyt sinkkuna. En kadu. Jos olisin jäänyt odottelemaan parisuhdetta olis elämä mennyt ohi. Nyt 5 - kymppisenäkään ei sitä parisuhdetta vielä ole.
Kaiken olen saanut, mistään en pois jäänyt, hyvin on mennyt. En vain ole läheisriippuvainen. Tietenkin se on miehillä eri. Eivät voi lapsia yksin tehdä. Tuskin haluaisivatkaan. (sellaista miestä en ole tavannut, joka olis halunnut omasta lapsestaan huoltaa ja etenkään rahallisesti välittää)