Olen 40v nainen ja joskus seurustellut pitkässäkin suhteessa noin kymmenen vuotta vanhemman miehen kanssa.
Nyt kun olen sinkkuna olen silloin tällöin ihmetellyt deittailun maailmaa. Oikeastaan sitä, että itseäni huomattavasti vanhemmat (50-60) miehet ottavat kontaktia ja ilmaisevat kiinnostustaan.
Olen seurannut läheltä ja kaukaa erinäisiä parisuhteita, joissa nainen on humattavasti nuorempi.
Oikeastaan kiinnostaisi tietää, että onko kestäviä suhteita olemassakaan? Ja jos on niin miten se toimii?
Oikeastaan mieltäni on askarruttanut eniten seksuaalisuus ja sen tyydyttäminen ja yhteiset harrastukset. Vai eletäänkö lopulta vaan yhdessä kahta eri elämää (maailmaa) samassa taloudessa? Mihin nuorempi nainen on ihastuu vanhemmassa miehessä? Ja vastaavasti nuorempi mies ...Mies joka on sinkku ja pitää nuoremmista naisista niin oletko koskaan tutustunut lähempänä omaa ikääsi edustaviin naisiin? Jne...
Asiallisia mielipiteitä kaivataan. Yritän itteeni saada vähän avartamaan näkökantaani. Jos saisin kokemuksista kommentteja. Olen itse pohtinut, että onko itselleni viisikin vuotta ikäeroa liikaa nykyään. Ja nuorempia miehiä en jostain syystä osaa vakavasti kohdata vaikka eräskin tuntui kovasti kiinnostuvan. Tunsin itseni niin kauhean vanhaksi vaikka ikäeroa tässä tapauksessa oli vain kolme vuotta.
Nyt kun olen sinkkuna olen silloin tällöin ihmetellyt deittailun maailmaa. Oikeastaan sitä, että itseäni huomattavasti vanhemmat (50-60) miehet ottavat kontaktia ja ilmaisevat kiinnostustaan.
Olen seurannut läheltä ja kaukaa erinäisiä parisuhteita, joissa nainen on humattavasti nuorempi.
Oikeastaan kiinnostaisi tietää, että onko kestäviä suhteita olemassakaan? Ja jos on niin miten se toimii?
Oikeastaan mieltäni on askarruttanut eniten seksuaalisuus ja sen tyydyttäminen ja yhteiset harrastukset. Vai eletäänkö lopulta vaan yhdessä kahta eri elämää (maailmaa) samassa taloudessa? Mihin nuorempi nainen on ihastuu vanhemmassa miehessä? Ja vastaavasti nuorempi mies ...Mies joka on sinkku ja pitää nuoremmista naisista niin oletko koskaan tutustunut lähempänä omaa ikääsi edustaviin naisiin? Jne...
Asiallisia mielipiteitä kaivataan. Yritän itteeni saada vähän avartamaan näkökantaani. Jos saisin kokemuksista kommentteja. Olen itse pohtinut, että onko itselleni viisikin vuotta ikäeroa liikaa nykyään. Ja nuorempia miehiä en jostain syystä osaa vakavasti kohdata vaikka eräskin tuntui kovasti kiinnostuvan. Tunsin itseni niin kauhean vanhaksi vaikka ikäeroa tässä tapauksessa oli vain kolme vuotta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minun mielestäni ja kokemukseeni perustuen pitempi parisuhde kannattaa solmia pienillä ikäeroilla. Eihän se nuorena haittaa jos toinen on 20v ja toinen 30v. Vanhemmiten kyllä. Minun mieheni on 10v. minua vanhempi. Muuten ei ole valittamista mistään, mutta kun vanhenee ja toiselta alkaa terveys pettämään iän vuoksi on asialla jo merkitystä.
Itse kannatan max viiden vuoden ikäeroa. Viisikin vuotta on paljon, mutta sen siedän molempiin suuntiin (eli että olen sen verran vanhempi tai nuorempi). Ajatus sitä vanhemmista miehistä on rujo. Olen siis nainen.
Silti.. tapasin oman puolisoni sattumalta ravintolassa. Tapailimme jonkun aikaa, mutta kun sitten pääsimme alkuun olemme olleet erottamattomat. Naimisiin menimme parin vuoden sisällä tutustumisesta. Nyt olemme olleet viitisen vuotta naimisissa. Matkustelemme ja harrastamme yhdessä. Nauramme ja laskemme leikkiä. Riitelemme ja olemme toisillemme vihaisia, kerran olemme olleet eron partaalla, mutta vaikea uskoa tilanteen toistuvan (olemme uusperhe, mun ja sun lapset kärjisti tilanteen). Puolisoni huolehtii itsestään ja minusta siinä samalla. Joudun tsemppaamaan ollakseni tasavertainen esim. kunnoltani. Seksielämä on vain parantunut, kun olemme oppineet tuntemaan toisemme. Mitä on kymmenen vuoden kuluttua, sitä en tiedä. Tällä hekellä se on kumminkin parempaa kuin oli edellisessä suhteessani jossa puoliso oli samanikäinen.
Sillä puolisoni on minua 13 vuotta vanhempi. Hän on nyt 62 vuotta vanha. Ennen juuri tätä miestä en olisi osannut kuvitella olevani suhteessa niin vanhaan ihmiseen. Me kai sitten vain rakastuimme. Hän on tietääkseni aikaisemmin seurustellut omankin ikäistensä naisten kanssa, vaikka lapsensa äiti on minua vain pari vuotta vanhempi.
Minä etsin vuosia uutta puolisoa mieheni otettua minusta eron. Etsin ja etsin omanikäisiäni, mutta eipä löytynyt. Hetken sitten seurustelin itseäni 8 vuotta vanhemman miehen kanssa ja sen jälkeen seurustelin jonkun aikaa itseäni hitusen nuoremman miehen kanssa ja lopulta ollessani ikäisesi avioiduin 8 vuotta itseäni nuoremman miehen kanssa. Naiset yleensä elävät miehiä pitempään ja miehet tuppaavat sairastumaan nuorempina vanhuuden sairauksiin, joten en pidä minään ihmeellisen vaikeana asiana, että mieheni on minua nuorempi tuonkin verran.
Olen samaa mieltä. Naisen kannattaa ja pitää etsiä aina nuorempaa miestä sillä se antaa lisää energiaa eikä tarvitse sitten heräillä Q-mallisen pönäkän ukkelin vieresyö.
Nykyaikana nuoruusihannetta markkinoidaan etenkin naisille. Vanhemmat etenkin narsistiset naiset sitten hakevat nuorta miestä vierelleen, kun haluavat säälittävästi pysytellä ikinuorina tällaisilla keinoilla ja muillakin - kuten botoxilla ja kauneuskirurgialla, ja tuhlaamalla omaisuuksia ihmevoiteisiin ja muuhun sellaiseen hömppään.
42 vuotta on mennyt naimisissa 9vuotta vanhemman miehen kanssa.Tehty 5 lasta,
mielipide eroja ei paljon jostain syystä ole ollut,mutta kyllä sen nyt huomaa
että minua vahitaan vähän tarkemmin,miten pukeudun ja mihin meen.
Käyn vielä töissä ja on omia harrastuksia.Mies tuntuu elävän nuoruuttaan 60-luvulla
ja nukkumaan pitäs mennä jo iltayhdeksältä.Että kyllä se ikäero koettelee jossain muodossa.En tiedä sitten jos tämä järki olis ollu 17-vuotiaana,olisinko ottanut
vanhemman miehen.Sisko oli viisas ja pisti paremmaksi ja nai 10vuotta nuoremman miehen.