..kumppaniltanne lupaa katsoa tämän facebookkia?
Oletteko koskaan kysyneet..
Epäileväinen2014
14281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jospa sopisitte, että kumpikin jättää koko facebookin. Elämänne paranee valtavasti, tuo aivopesukone kun jää pois.
En ole kysynyt. Kännykkäkin on henkilökohtainen. Ei ole mitään asiaa koskea toisen kännykkään ja sitä ei tehdä. Miehellä on oma salasanan takana oleva puoli tietokoneessa. Minun on julkinen.Tiedän kyllä että hänellä on virityksiä muiden naisten kanssa, mutta en puutu toimintaan.
Emme kysyneet mutta kehoittaneet!
Sama koskee sähköpostia ja tekstiviestejä.
Puhelimissa on soitonsiirti 15-skunnin viiveellä. Oma puhelimeni lojuu usein jossakin kuulumattomissani joten minulle tulevat siirtyvät vaimon vekottimeen.
Minun kannaltani hauskaa ja helppoa.
Miksi?
Parisuhteessakin on jonkinlainen yksityisyys jokaisella. Jos ei ole, suhde ei ole kovin terveellä pohjalla. Itsetunnon pitää kestää se, että toisella on omaakin elämää.
Avoimuus / luottamus / käytännön helppous ovat eri asioita kuin epäluottamukseen perustuva urkkiminen!
Jep, mutta se että lukee toisen tekstiviestejä tai naamakirjaa, ei ole käytännöllistä, vaan ihan jokaisen yksityisyyttä loukkaavaa. Ei kyse ole vain siitä, että onko kumppanilla jotain salattavaa, vaan esimerkiksi kumppanin ystävä ei välttämättä halua, että hänen asioitaan lukee joku muu, kuin kenelle viesti on tarkoitettu. Esimerkiksi itse parinkin hyvän sydänystävän kanssa kirjoittelemme paljon heidänkin asioistaan naamakirjan chatissa, eikä niitä heidän asioitaan ole tarkoitettu minun miehelleni.
Se on toki ihan käytönnällistä, että puhelut siirtyy, jos sellaiselle on tarvetta. Mutta siinä on raja.
Kukin tyylillään, mutta!
Puhelujen kääntyminen johtuu laiskuudestani pitää sitä pulikkaa mukanani. Tänään viimeeksi tuli kännykkääni puhelu johon vaimo ehti vastaamaan koska hän tiesi, että muuten huutaisin "kuka soittaa".
Tekstiviestit ovat sama juttu. Kun puhelimeni ilmoittaa viestin tulleen niin jos en ole lähellä niin vaimoni lähtee etsimään minua ja hänen huhuillessaan huudan "KENELTÄ SE ON"?
F-C on meillä yksipuolisesti vain minulla ja pyydän vaimoani katsomaan kun arvelen asian kiinnostavan häntä.
Sähköpostini on vaimon koneella avausvalmiina tallennettuine salasanoineen.
Ainakaan minulla ei ole sellaisia henkilökohtaisia tuttavia jotka saattaisivat pahoittaa mielensä viestin näyttämisestä vaimolleni.
Ääriesimerkkinä voisin mainita episodin jossa pitkäaikaisen tuttavaperheemme rouva soitti minulle, kertoi miehensä makaavan kännissä asuntovaunussaan eikä ko. herra ollut rouvan kertoman mukaan vuosikausiin nus sinut häntä ja rouva pyysi apuani.
Tapahtui päivällä ja vaimoni oli töissä.
Tapasimme, tarinoimme ja väistin tilanteen omasta mielestäni onnistuneesti.
Titenkin kerron tapauksen vaimolleni.
Olimme silloin alle 4-kymppisiä.
Vaimoni salaisuuksista en tiedä. On tai ei niin eivät ne ainakaan ole elämäämme haitanneet.
Luulen, ettei hänenkään kaapista luurankoja löydy.
Plaa plaa plaa.
Itse sain tietää miehen toisesta naisesta lukemalla hänen tekstiviestinsä. Ja tämähän miestä kismitti, hän kun olisi mielellään jatkanut kaksoiselämäänsä hamaan tappiin asti. Totuuden tultua ilmi ja lähtiessäni suhteesta mies jäi rannalle ruikuttamaan.
Joten. Jos on epäilys että toinen pettää eikä toinen kysymyksistä huolimatta myönnä totuutta. Niin kyllä siinä vaiheessa saa itse ottaa asioista selvää, vaikka kuinka menisi kajoamaan toisen yksityisyyteen.
Jos ei luota kumppaniinsa, eikä asiaa saa keskustelemalla parannettua edes ajan kanssa, niin parempi lähteä suhteesta. Ei sitä varten tarvita "raskauttavaa todistusaineistoa" jostain tekstiviesteitä. Loppujen lopuksi yhdentekevää on se, pettääkö kumppani vai ei, jos luottamusta ei kuitenkaan jostain syystä ole. Eli syytä viestien lukemiseen ei ole ikinä. Jos kokee että täytyy lukea viestit, on parempi lähteä suhteesta. (Jos sitä ennen on siis tehnyt jo suhteen auttamiseksi töitä.)
Sellaisen ihmisen joka ei voi kehenkään luottaa ja jonka pitäisi saada tietoonsa kaikki kumppaninsa asiat, on parempi pysyä ihan vaan yksin. "Epäileväisen" ja vainoharhaisen kyylän kanssa on sietämätöntä yrittää elää.
Sellainen, joka ei voi olla avoin kumppanilleen tekemisistään, ei kannata olla suhteessa, vaan yksin. Asioitaan salailevan ja piilottelevan kanssa on sietämätöntä elää.
Todellakin näin. Ne jotka sietää salailun ja piilottelun niitä kusetetaan sata-nolla, ja nauretaan vielä tyhmyydelle selän takana.
Ei ole kyse mistään "salailusta, piilottelusta ja kusetuksesta" vaan ihan itsestään selvästä asiasta - kenenkään puhelimia , sähköposteja ym. ei urkita luvatta.
Mä varmaan saisin luvan tutkia jos olisin niin sairaalloisen mustasukkainen ja epäileväinen, sama toisinpäin, mutta eipä sellaisessa suhteessa ole järkeä olla jossa ei luoteta. En voi käsittää että monet (naiset varsinkin) luulee että on ihan hyväksyttävää tutkia puolison henk.kohtaiset viestit, vaikka ei edes ole mitään konkreettista syytä epäillä pettämistä. Ei vaan tulisi mulle mieleenkään.
Olen sun kanssa samoilla linjoilla. Yksityisyys on suotavaa myös parisuhteessa. Ilmeisesti monikaan ei ole elänyt suhteessa, jossa toinen epäilee kaikkea toisen tekemisiä? Mä olen. Enkä koskaan pettänyt. Muutoin kuin ystäväni luottamuksen, kun puoliso katsoi oikeudekseen tutkia mun kännykän viestit ja lukea mun sähköpostit. Salaa tietysti.
Epäilijöiden on ihan turhaa antaa tutkia hlökohtaiset viestit yms. Eihän ne usko kuitenkaan, ettei mitään ole menossa. Mun mielestä on suhde syytä päättää jos ei yhtään luota toiseen.