Olen siis lähes viisikymppinen Nainen jo ja ihmettelen miten aloitetaan deittailu ??
Olen muutamalla nettideitti sivulla ja olen muutamia miehiä jo tavannutkin =)
Muutama onkin sitten tässä matkan varrella ollut kiinnostava,siis oikeasti=)
Yhdessä tuttavuudessa tämä mies puolinen henkilö,ei oikein tykännyt siitä että otin niin vähän ja harvoin yhteyttä,mielestäni kohtuudella,eli n,kaksi kertaa viikossa.En kuulemma näyttänyt tarpeeksi kiinnostustani ja että ei kuulemma ole ainoastaan miehen velvoite olla yhteydessä ja pyytää treffeille ja tapaamista muuten.
Ja nyt sitten yksi toinen tapaus,siinä otin aika paljonkin yhteyttä ja näytin varmasti kiinnostukseni,minä olin se joka yleensä piti yhteyttä.
Muutenkin vain textailtiin eikä soiteltu yhtään ?
Mielestäni jutustelu puhelimessa on parempi kuin textailu,koska monesti kirjoittelussa tulee väärinkäsityksiä,sitä niinkuin lukee myös rivien välistä kuka mitenkin.
Ilmeisesti tämä tuttavuuteni sitten ahdistui minun "usein" pitämästäni yhteydestäni ja innostuksestani häntä kohtaan.
Näytin siis tunteeni aika avoimesti ja olin oma itseni jotakuinkin ,en siis mennyt iholle enkä tehnyt muutakaan sopimatonta. Muutaman kerran vain ehdittiin nähdä.
Viesti sitten tulikin puhelimeeni jossa hän mainitsi että että tämä juttu ei ollut häntä varten,luulin että hän on yhtä kiinnostunut kuin minäkin, siltä se ainakin näytti ja tuntui ??
Pitääkö siis vielä tässäkin iässä näytellä olevansa joku muu kuin on ja leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa tai sitä typerää Kissa Hiiri leikkiä harrastaa,että ei vastata soittoon tai textiviestiin tai muuten oteta yhteyttä,hävitaan vaan !
Hakeeko ihmiset sitä "täydellistä" oman mielikuvan "tuotetta",eikä yhtään malteta muutamaa kertaa enempää tutustua toiseen ja anneta mahdollisuutta ( siis jos selvästi on jo kiinnostunut )
heti lempataan "virheistä" .
Monesti ihmistä,miestä sekä naista jännittää ekat tapaamiset eikä kaikki suju niinkuin pitää,"kommelluksia" tulee kaikille.
Tosi surullista kun ei mahdollisuutta anneta ja etsitään sitä täydellistä,ei täydellistä ole olemassakaan, en edes minä =)
Ymmärrän siis nämä että jos ei kiinnosta niin ei,,,,ja plaplaa jutut.
Mutta sen sanon että antakaa vähän löysää deittailuun niin uskon että vähempi ihmisiä olisi yksin =)
Olen muutamalla nettideitti sivulla ja olen muutamia miehiä jo tavannutkin =)
Muutama onkin sitten tässä matkan varrella ollut kiinnostava,siis oikeasti=)
Yhdessä tuttavuudessa tämä mies puolinen henkilö,ei oikein tykännyt siitä että otin niin vähän ja harvoin yhteyttä,mielestäni kohtuudella,eli n,kaksi kertaa viikossa.En kuulemma näyttänyt tarpeeksi kiinnostustani ja että ei kuulemma ole ainoastaan miehen velvoite olla yhteydessä ja pyytää treffeille ja tapaamista muuten.
Ja nyt sitten yksi toinen tapaus,siinä otin aika paljonkin yhteyttä ja näytin varmasti kiinnostukseni,minä olin se joka yleensä piti yhteyttä.
Muutenkin vain textailtiin eikä soiteltu yhtään ?
Mielestäni jutustelu puhelimessa on parempi kuin textailu,koska monesti kirjoittelussa tulee väärinkäsityksiä,sitä niinkuin lukee myös rivien välistä kuka mitenkin.
Ilmeisesti tämä tuttavuuteni sitten ahdistui minun "usein" pitämästäni yhteydestäni ja innostuksestani häntä kohtaan.
Näytin siis tunteeni aika avoimesti ja olin oma itseni jotakuinkin ,en siis mennyt iholle enkä tehnyt muutakaan sopimatonta. Muutaman kerran vain ehdittiin nähdä.
Viesti sitten tulikin puhelimeeni jossa hän mainitsi että että tämä juttu ei ollut häntä varten,luulin että hän on yhtä kiinnostunut kuin minäkin, siltä se ainakin näytti ja tuntui ??
Pitääkö siis vielä tässäkin iässä näytellä olevansa joku muu kuin on ja leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa tai sitä typerää Kissa Hiiri leikkiä harrastaa,että ei vastata soittoon tai textiviestiin tai muuten oteta yhteyttä,hävitaan vaan !
Hakeeko ihmiset sitä "täydellistä" oman mielikuvan "tuotetta",eikä yhtään malteta muutamaa kertaa enempää tutustua toiseen ja anneta mahdollisuutta ( siis jos selvästi on jo kiinnostunut )
heti lempataan "virheistä" .
Monesti ihmistä,miestä sekä naista jännittää ekat tapaamiset eikä kaikki suju niinkuin pitää,"kommelluksia" tulee kaikille.
Tosi surullista kun ei mahdollisuutta anneta ja etsitään sitä täydellistä,ei täydellistä ole olemassakaan, en edes minä =)
Ymmärrän siis nämä että jos ei kiinnosta niin ei,,,,ja plaplaa jutut.
Mutta sen sanon että antakaa vähän löysää deittailuun niin uskon että vähempi ihmisiä olisi yksin =)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itsekin olen todennut että jos mä olen kiinnostunut niin kaveri ei ole ja sitten taas toisin päin..jos mies on liian kiinnostunut, heti alkaa tökkiä..pitäisi löytää se keskitie...tämä deittailu tekee ihmisistä liian valikoivia ja loppujen lopuksi kukaan ei kelpaa, parempi elellä vaan yksin niin ei ole riippuvainen toisen aikatauluista ja saa oikeesti olla ja elää oman aikataulunsa mukaan..
Onhan se niinkin,että "parempi " olla yksin,,,, mutta ei aina siltä tunnu,,, kyllä sitä jo muutaman vuoden jälkeen kaipaa vierelleen ihmistä jonka kanssa voi tehdä kaikenlaista ja tai olla vaan.
Niin se kultainen keskitie... se olis se kultainen juttu =)