Niin, mietin vain... Täytyykö minun oikeasti tyytyä rooliini. Mies ottaa kun haluaa. Vaikka kieltäydyn , hän riisuu samalla ja sanoo: " kyllä sä tahdot". Vauva nukkuu samassa huoneessa niin en viitsi alkaa jankuttamaan. Muutaman kerran olen todella suivaantunut niin yleensä ottaa väkisin, harvemmin suuttuu ja jättää rauhaan, mutta alkaa haukkumaan minua ja on häjy useamman päivän. Olen väsynyt, en jaksa enää taistella. Mutta jokainen kerta kasvattaa inhoani miestä kohtaan. Kumpi on väärässä? Pitääkö minun vain vaimona hoitaa velvollisuuteni?
Pakkoseksi avioliitossa?
Velvollisuusvaimo
19910
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tää nyt kuulostaa typerälle, mutta eroa! Tuo vain pahenee. Kun lapset vanhenee et voi laittaa vastaan ja huutaa siksi kun et halua traumatisoida lapsia ja mieshän tietää tämän ja raiskaa ja raiskaa. Tää on jo niin nähty omalla kohdalla. Älä nyt hyvä ihminen luule että sulla on joku velvollisuus seksiin. Ei ole. Ei varsinkaan raiskaajan kanssa.
NAIMISIIN oot kuitenkin mennyt?
Avioliittoon kuuluu seksi. Raiskaus avioliitossa on rikos.
Siinä kaksi totuutta. Tilanne on kummallekin epämieluisa, koska seksuaalisuutenne ei kohtaa. Olisko mahdollista, että ehdottaisit että puolisosi voisi harrastaa skeisiä myös suhteenne ulkopuollella. Seksuaalinen torjunta ja puute saa ihmisen ilkeäksi ja alakuloiseksi
Voi hel.vetti näitä neuvon antajia. Ehdottaa puolisolle seksiä toisten kanssa?!
Jos ei itse halua seksiä niin miksi ei voisi ehdottaa seksiä toisen kanssa? Ei se ole haluttomalta millään tavoin pois.Jos siis haluaa pysyä liitossa, voi sopia myös ulkopuolisesta seksistä. Tapahtuu enemmän kuin puhutaan. Mutta haluaako aloittaja pysyä tuosa liitossa?
Mitä liiton tuhoon tulee, niin kyllä kai se on jo tapahtunut:
1. Aviolittoon kuuluu seksi, eikä se toteudu aloittajan kerronnan pohjalta.
2. Raiskaaminen. Se yksi hirveimmistä rikoksista. Julmaa ja raakaa. Ei mitään yhteyttä rakkauteen.
Raiskaus on raiskaus. Pienen vauvan kanssa sinulla on täysi oikeus kieltäytyä (tietysti myös vauvattomanakin). En yhtään ihmettele, että inhosi kasvaa.Tee asiat selväksi miehesi kanssa, hae apua, häivy. Älä siedä ja tyydy osaasi. Kuten joku sanoi pahenee vaan.
IHmettelen miten ap voi edes kysyä, kumpi on oikeassa. Onhan se päivänselvää, että mies ei kunnioita jarvosta sinua normaalisti ja syyllistyy rikokseen eli raiskaukseen.
Minä aviovaimona 31 vuotta olleena en osaa ajatella seksiä ja rakastelua puolisoni kanssa velvollisuutena. Aina ei halut kohtaa, meillä myös mies on aktiivisempi mutta harvakseltaa tapahtuva pikaseksi tasoittaa hyvin halujamme.
Väkisin ei tietenkään ketää saa ottaa tai pakottaa seksiin; olisikohan teillä vakavan keskustelun aika, jo pienen lapsennekin takia. Seksielämä, sen puuttuminen tai sujuminen heijastuu koko parisuhteeseen.
Minäkin 45-vuotta saman naisen kanssa eläneenä sanon, että ilman painostusta joudun puutteessa elämään enkä halua painostamisella aiheuttaa säröä suhteeseemme koska pelkäisin aiheuttava kierteen.
Juuri äsken tahtui väistelyä, laskujeni mukaan kolmannen kerran.
Vetosi väsymykseensä koska kotiutui reisusta eilen illalla klo 21:n tienoissa.
Mutta menetyshän on molemminpuolinen!
Onneksi eläkeläisillä on stressitöntä aikaa.
Miksi sua ei seksi kiinnosta? Väkisin ottaminen on todella väärin. Mutta on myös väärin olla haluamatta seksiä kertomatta siihen syytä toiselle. Jos ei tarpeet kohtaa mutta muutoin menee hyvin niin anna oikeasti hänelle lupa käydä vieraissa. Sä säästyt seksiltä ja mies saa mitä haluaa. Kumpikaan ei kärsi. Eikö?
On se outo vimma kehottaa uskottomuuteen!!
Voimakkaan seksivietin omaavalle seksi on perustarve, jota tulisi saada toteuttaa. Minusta olisi jo aika luopua tuollaisesta ikivanhasta ajatusmallista, että jos avioliitossa ei tätä tarvetta tyydytetä, täytyy vain tyytyä olemaan ilman. Avioliitto on ikivanha instituutio ja monien ihmisten ajatusmallit sen mukaisia. Tyydyttävä seksielämä on yksi onnellisuuden osatekijöistä. Minusta ei keneltäkään tulisi riistää tarvetta seksiin, on sitten avioliitossa tai ei. Minusta pitäisi olla hyväksyttävää saada hakea seksiä muualta, jos parisuhteessa seksuaaliset halut eivät kohtaa. Ei se aina ole eron paikka, jos liitto/suhde muuten toimii.
Mitä siinä menettää haluton osapuoli jos halukkaampi käy purkamassa paineensa muualla?!!
Jos ei maistu niin maistuu se jollekin muulle..
Olen uskottomuutta vastaan täysin silloin kun toista pidetään kotona ns.puutteessa ja toinen juoksis vieraissa.
Mutta silloin kun toinen vain on päättänyt "nyt seksi loppui, kiitos ja eläppä ukko puutteessa uskollisena" niin täysi oikeus on jo mielenterveyden kannalta ja avioliiton, lasten vuoksi toisen hoitaa asia hiljaa muualla. On se parempi kuin erota. :)
En vain ymmärrä jos ei itse halua seksiä niin miksi ei voi hoitaa toista muulla tavoin vaikkapa? Hellyyttä sekin on ja toisesta huolenpitoa.. ;)
Naimisiin mennään mun näkemyksen mukaan kun rakastetaan toista syvästi ja siihen kuuluu vahva fyysinen yhteensopivuus ja halut. Muuten se on järkiliitto ja väärin toista kohtaan.. näitä toki on paljon. :(
Olen raskauksien ja sairauden takia joutunut olemaan ilman yhdyntöjä, ja mieheni näin ollen myös. Mielestäni olisi ollut erittäin loukkaavaa, jos mieheni olisi päättänyt hakea seksinsä muualta, vaikka se kuinka olisi perustarve. Oli kausia, jolloin en oikein voinut tyydyttää miestäni muutenkaan, koska kiihotuin itsekin ja se teki kipeää. Kyllä, kävi miestä sääliksi, mutta mielestäni tässä sitä yhteenkuuluvuutta koeteltiin. Ei nimittäin ollut seksitön elämä herkkua minullekaan.
"Jos halut eivät kohtaa..." Montako kertaa saa kieltäytyä? Kenen ehdoilla mennään, jos toinen tykkää aamupanoista ja toinen syttyy illalla? Lapsiperheissä joutuu sovittelemaan. Lisäksi on aivan eri asia puhua erilaisista haluista kuin seksiin painostamisesta.
Ikävä kuulla tilanteestasi. Toivottavasti kaikki on sinulla nyt hyvin. Kuten kertomuksestasi käy ilmi, on erilaisia tilanteita ja tuo sinun kertomasi - jos näin ymmärsin - on ollut vain tilapäistä?
"Montako kertaa saa kieltäytyä?" Mielestäni kieltäytyä saa niin usein kuin haluaa. Ei ketään voi pakottaa seksiin. Tietenkin seksin täytyy perustua vapaaehtoisuuteen ja molempien haluun, sehän on selvä. Mutta jos usein kieltäytyy, sehän kertoo vain siitä, etteivät halut kohtaa.
Parisuhteessa niin seksissä kuin monessa muussakin asiassa mennään molempien ehdoilla. Mielestäni parisuhteessa on tehtävä molempia osapuolia tyydyttäviä kompromisseja. Silloin suhde on terveellä pohjalla.
Itse en vastannut suoraan aloittajalle vaan tuon "anna käydä vieraissa" ja "Erotkoon mielummin" alle.
Aloittajalla on pieni vauva ja mies raiskaa. Keskustelu menee hiukan ohi aiheen. Aloittaja ei käsittääkseni sinänsä ole vastahakoinen, mutta jos painostetaan ja otetaan väkisin, niin ei varmaan halutakkaan, ainakaan syyllisen kanssa. Pieni vauva saattaa hivenen myös vaikuttaa haluihin. Olisiko siis niin hyvä, että kaikki tuoreet isät saavat käydä vieraissa jos lapsen äiti ei jaksa innostua. (tai ottaa vaimon väkisin)?
Aloittajan tulee erota heti ja hakea apua jos ukko käy väkivaltaiseksi. Piste.
Tuo sivuraiteelle lähtenyt keskustelu vieraissa käymisestä:
Jos sairauden tai jonkin muun asian takia sänkyhommat ei onnistu (en tarkoita väliaikaisia juttuja kuten raskaus yms) niin toisen pitää saada käydä vieraissa.
Jos vanha suhde on päätetty samalla jatkaa muutoin niin silloin ei vaan saa antaa tunteiden vaikuttaa noissa vieraissa. Tämä on usein naisilla mahdotonta. Eli jos jäisin itse vaikka rammaksi niin tietäisin 90% varmuudella vaimoni jossain vaiheessa rakastuvan johonkin hoitoonsa. Itse tunnen miehiä jotka pystyisivät hommat hoitamaan "tunteetta" kuten itsekin ja itse rakkaus-suhde (ilman seksiä) säilyisi puolison kanssa.
Tuollainen oikeus käydä vieraissa ei kävisi minulle. En haluaisi miestäni lähelleni jos tietäisin, että on muualla käynyt vehtaamassa. puolisosi sairastuisi vakavasti, eikä pystyisi seksiin. Sinä lähtisit purkamaan fyysisiä paineitasi. Puolison sairastuessa tuli itsellekin pahaa mieltä, sitä sitten purkisit ymmärtäväiselle "panolle" ja lopulta kotiin meno ei tuntuisi enään mukavalta. Sinä siis pelkäät, että naisesi löytäisi uuden jos päästäisit muualla käymään. Toimii ihan molemmin päin, suurimmalla osalla miehistäkin on tunteet ilman off nappulaa. En voi omaa miestäni kuvitella vain aivottomana panemassa jotain naikkosta. Ja turha mutista, että mistä sen tiedät. Tiedän koska tunnen mieheni. Jos hän kävisi vieraissa olisi kyse muustakin kuin seksistä.
Sairaudesta ei aina tiedä, kuinka kauan ja miten se vaikuttaa. Pitkään liittoon voi mahtua kausittaista haluttomuutta ja kyvyttömyyttä, molemmin puolin. Mistä tietää, mikä on väliaikaista? Seksiä voi toki muutenkin harrastaa kuin yhdynnässä.
Vaikka mieheni ei kykenisi seksiin, en saisi mitään iloa siitä, että kävisin vieraissa. Mulla seksiin kuuluu se tunnepuolikin, en siis saisi kuitenkaan vieraasta sitä, mitä seksistä haluan. Mieluummin tyydyttäisin itse itseni kuin käyttäisin toista ihmistä hyväkseni.
Jos mieheni suhtautuisi seksiin vain panona, en pystyisi arvostamaan häntä. Jos mies pystyisi hoitamaan hommat tunteetta, saa mun puolestani mennä kokonaan.
Jokaisella parilla on oma historiansa ja omat käsityksensä. Olisi reilua tuoda näkemyksensä puolison tietoon ennen kuin tilanne realisoituu.