Kuinka moni

Saimme ajatustenlukijan palstavahvuuteemme.

Eihän parisuhteissakaan livenäkään kannata tehdä selvitystä historiikistä, ei hyvää eikä pahaa että sehän sääntö.
Kyllä eroni olen tuonut esille että kuinka kauan ja melkein miksi mutta tätä kun menet naiselta kysymään niin olen saanut samantien blokkauksen.

Naisella on oikeus kysyä parisuhde taustoja mutta ei miehellä. Se tekee miehestä mustasukkaisen eikä naisella saa olla menneisyyttä ihmisen. Näin se tuntuu käytännössä menevän. Ja anna kun menet selvittämään omaa historiaas kysyttäessä onkin se kysymyksen jälkeen turn off. Miehen pitää aina vastata että ei omaa menneisyyttä muutakun just senverran että ei poikuus ole tallella.
En tuo menneisyyttäni esille muuta kun kysyttäessä mutta olen huomannut että ongelmat alkaa aina naisten tentatessa historiaani. Miksi kysyä sellaisia mitä ei halua kuulla???

Mitä ihmeellistä tossa nyt on? Itse ainakin kysyn tätä mieheltä ennemmin tai myöhemmin, eikä oo mikään ongelma selvittää omaakin historiikkiä, jos se (toivottavasti) kiinnostaa.

Jos nainen vaatii parisuhde historiaani niin vaadin myös sitä naiselta. Lisäksi vaadin että nainen ei ole exien kanssa tekemisissä.

Mun mielestä tutustumiseen kuuluu nyt jotain tietää toisen taustasta...
jos elettyä elämää on takana 40v niin onhan se ihan hauska tietää mitä niihin vuosiin on mahtunut...en kaipaa pitkiä exien haukkumissessioita mutta ei kai mikään estä toteamasta että on 2 exää ja 3 lasta esim...??

Ihan normaalia on jotain taustoja kysellä tai kertoa kunhan se ei ole pää puheenaihe. Tyyliin vaikkapa että onko kauan ollut sinkkuna. Jos erosta on puolipäivää niin voi melkein olla varma, että harmia tulee joten tietää millävakavuudella aikoo tutustua. Jos edellisestä suhteesta on viistoista vuotta niin kyllä sekin jotain kertoo.

Itse olen törmännyt lapsettomana ihme vänkäämiseen, että kun on tullut ilmi, että lapsia ei ole niin kerran eräs heppu kaikessa viisaudessaan alkoi tivaamaan, että miksi ei ole (molemmilla ikää 40-45 joten tavoite tuskin on niitä enää hankkiakkaan). Yritin selittää, että yritystä on kyllä ollut vaan eipä tullut. Johan tää nerouden huipentuma alko sättiä ja arvostella ja inttää asiasta. Hetken yritin sanoa, etten aio asiasta, joka on mulle arka aihe, keskustella. Alko sit tivaamaan sitäkin, että tästä täytyy keskustella kun ei ymmärrä tämmöistä ollenkaan. Lähdin paikalta. Jos on lapseton niin siihen varmaan on syynsä joten riittää kun asiasta tiedustelee, että onko vai ei ja sitten kun on tutumpi voi syitä alkaa kaiveleen.

Puolin ja toisin avointa tarinaa ittestään niin ei tartte kenenkään kuulustella tai hämmentyä