Olin ns. kiltti tyttö/ nainen. Uskoin ikuiseen syvää rakkauteen ja sielunkumppanuuteen. Kunnes mieheni petti minua. Näin jälkeenpäin ajatellen mielestäni melko typerästä syystä: meillä rakastelua oli vain 3-5 krt viikossa, siis aivan liian vähän. Hän uhkasi lähteä käymään vieraissa, kun kotoa ei saa tarpeeksi ja kävikin yksin iltariennossa minun jäädessä kotiin pienten lasten kanssa. Tuolloin hän ei minua vielä omien sanojen mukaan pettänyt. Kunnes muutama vuosi sitten petti työkaverin kanssa. Kiinni jäätyään hän katui tekoaan ja minä annoin anteeksi. Kiltti nainen kun olen. Toipuminen vei pari vuotta, mutta rakkaus ja sielunkumppanuus hävisivät omalta osaltani. Tunteet tukehtuivat.
Vuosi sitten mieheni ehdotti ( =vaati), että kokeilemme vapaata suhdetta. Näin saisimme molemmat luvalla kokeilla muitakin. Suostuin vastahakoisesti. Miten kävikään? Minä löysin itselleni jokaisen naisen ihannemiehen, kun mieheni jäi kokemuksia vaille. Siispä vapaasuhde lopetettiin. Minä kuitenkaan en halua luopua toisesta miehestä ( jonka kanssa aloitin seksisuhteen luvalla), joten jatkan suhdetta salaisena.
Minusta tuli salasuhteessa elävä toinen nainen.
Olisi mielenkiintoista kuulla, miten muista on tullut toinen nainen tai mies?
Vuosi sitten mieheni ehdotti ( =vaati), että kokeilemme vapaata suhdetta. Näin saisimme molemmat luvalla kokeilla muitakin. Suostuin vastahakoisesti. Miten kävikään? Minä löysin itselleni jokaisen naisen ihannemiehen, kun mieheni jäi kokemuksia vaille. Siispä vapaasuhde lopetettiin. Minä kuitenkaan en halua luopua toisesta miehestä ( jonka kanssa aloitin seksisuhteen luvalla), joten jatkan suhdetta salaisena.
Minusta tuli salasuhteessa elävä toinen nainen.
Olisi mielenkiintoista kuulla, miten muista on tullut toinen nainen tai mies?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Rakastelua on riittävästi Tunnepuoli rakastellaessa ei ole riittävää .
Rakastajasi kyky on parempi .Mikä on sitten yhteenkulaisuuden laita .
Yleensä ottaen nainen saa parhaiten kun molemmat puolet kohtaavat toisensa
näin saavutetaan mihen ja naisen yhteyden huippu .
Voiko tuollaisen ykkösmiehen kanssa olla? Mahdoton luottaa ja tekee ihme (avoinsuhde) ehdotuksia. Miksi suostuit sellaiseen?! Onko suhteessa hyvä olla? Minkälainen kakkosmies on..? Vai pitääkö etsiä kolmas? Kuka on se oikea, joka ei satuta ja johon voi luottaa. Onko sinkkuna hyvä? Vai saatteko suhteet kuntoon. Mutta voiko mies taas pettää. Onko seksiaddikti ykkösmies? Mikä on kakkosen motiivi?
Liika kiltteys pois, muuten käyttävät vaan hyväkseen. Sinä päätät itse elämästäsi. Piste. Hae vaikka tukea muualta itsevarmuuteen, jos et uskalla pitää puoliasi. Sun hyvinvointi ja terveys on tärkein. Sekä päämääräsi elämässä. Tunne ettei kukaan käytä seksiin. Olet arvokas ihminen ja miehen pitää ymmärtää henkinen puoli, ei vain joku eläimellinen seksivietti aivottomana. Zemppiä, voimia.
Puhutko rakkaudesta vai sen puutteesta ?
Rakkaus on unta voitko muuttaa sen suuntaa ?
Suhde on revitty auki Kaikki suhteen riskitekijät ovat nyt aloittajan
käsissä.
Ilman tätä railoa Aloittaja ei olisi koskaan tullut titoseksii omasta seksuaalisuudestaan
Naiseuden ihanuudesta .
Tällä tavoin voi kehittyä itsestään tiedostava nainen toisen miehen syleilyssä.
http://www.youtube.com/watch?v=qQAgidZW0LY
Tässä hyvin koskettava pyyntö naiselta jota on petetty
http://www.youtube.com/watch?v=Ym12hnB7oZo
Ei mikään ole niin traagista kuin kahden naisen rakkaus samaan mieheen.
Kumpikaan ei saa haluamaansa .!
Hyvin päätelty ja olet aivan oikeassa.
Toinen mies on saanut minussa aikaan muutoksen. Ehkä tarvitsen häntä, jotta pääsen elämässä eteenpäin. Uskon, että kaikella on jokin merkitys tai tarkoitus.
kommentti oli tarkoitettu Lav my tender:lle.
Tein väärin, mutta loppupeleissä tilanne kääntyi parhain päin...
olin omassa suhteessa ihan lopussa...alistettu ja miehen tiukassa kontrollissa...itsetunto aivan 0
Kun ei ollut mitään menetettävää etsin netistä salasuhdetta ja löysinkin...tarina olisi voinut päättyä huonosti...mutta tässä tapauksessa sain itse uusia voimia ja jaksoin hakea eroa epätyydyttävästä suhteesta...
Nyt parin vuotta eron jälkeen olen kuin toinen ihminen...salasuhde päättyi aikanaan...yhteisestä päätöksestä...ikävä toista on edelleen mutta nyt on helppo lähteä etsimään uutta suhdetta, sitten kun sen aika on...
Kohtaloako? nimimerkille...samanlaisia tunteita itselläni on...vaikka edelleen koen syyllisyyttä monestakin asiasta, mielestäni joskus voi myös ajatella itseään
vapaa ... kiitos viestistäsi. Luulen, että minäkin eroan nykyisestä miehestäni joku päivä. Salarakkaastani tuskin tulee ykköstä minunkaan kohdallani. Aika näyttää mihin elämä vie.
Voi v.tt. näitä teinilässyttäjiä, joilla perhe ja lapsia. Eivät vielä ole aikuistuneet ja pitäs vastuuta ottaa lapsista ja kasvattaa, kun ei itsekään ole vastuusen kasvettu ja pystytä edes itsestään huolehtimaan. En ihmettele että tollasten kusipäitten kakaroista tulee niitä häiriintyneitä lapsia ja nuoria. Itselleen eletään, toi äijäkin on sanoko mistä, vapaata suhdetta, jo on tyhjäpäillä meiningit. Olis pitäny rotia, eikä tehnyt sitten kakaroita ja perustanut perhettä, kun ei kykene siitä huolehtimaankaan.
Ja pariskunta ravaa seksisessioissa päivät ja yöt läpeensä ja tietty omat vanhemmat hoitaa lapset ja valvoo että tulee edes välttämättömät pöperöt pöytään.
Ihan oikeesti ette kumpikaan ole kykeneviä kasvattamaan lapsia, joten parempi antaa huostaan. Tollaset jotka ei pysty itsellenkään rajoja asettamaan eivät pysty asettamaan niitä lapsillenkaan, ja altistavat ne persoonallisuushäiriöille aikuisuudessa.
Meni niin pahasti mönkään arvailusi, että on ihan pakko niitä hieman oikaista.
Teini-ikä on jo kaukana takana. Meillä lapset jo isoja, osa poissa kotoakin. Lapset on menestyneitä koulussa ja urheilussa maailmallakin. Itse ollaan työelämässä hyvissä asemissa. Ulospäin lähes täydellinen perhe.
Oli mielenkiintoista lukea, miten sinusta tuli toinen nainen. Ilmeisesti siis salasuhteellasikin on tahollaan avioliitto. Sait paljon kannanottoja ja neuvoja ja analyysiä tilanteesta. Ihan hyvääkin pohdintaa oli mukana. Itselläni on myös vähän samantapainen tilanne, tosin meillä ei ole noita vapaa suhde- juttuja eikä pettämisiä, muuten kuin minun toimestani siis. Saimme mieheni kanssa kolme lasta pienin ikäeroin ja olin tuolloin hyvin nuori. Mies loi uraa ja minä hoidin lapset yksin. Käytännössä olin yksinäisempi yksinhuoltaja kuin kukaan, vaikka siis olinkin avioliitossa ja rahallisesti ei ollut ongelmaa. Mieheni oli hyvin omistushaluinen ja oli minuuttiaikataulu, jos joskus vaikka kauppaan sain yksin lähteä. Ystävät ja harrastukset jäivät. Kunnes sitten lapset "lensivät pesästä" ja minun elämäni alkoi. Olin 40-vuotias ja kuinka sattuikaan, että ajauduin salasuhteeseen. "Salarakkaani" on tahollaan naimisissa ja hänellä ilmeisesti oli myös jokin kriisi tms ja me kaksi surkeaa ajauduimme pettämään puolisoitamme. Ja suhde on kestänyt jo yli kymmenen vuotta. Molempien puolisot epäilevät mutta ei ole todisteita. Monesti olemme yrittäneet keskustella, että pitäisi lopettaa, mutta ei vaan ole lopetettu. Enpä minäkään kuuna päivänä ennen salasuhteen alkamista olisi voinut kuvitella, että näin tulisin elämään elämääni. Kuitenkin tähän suhteeseen liittyvä keskustelu ja toisen huomioiminen ja ymmärtäminen on sellaista, mitä ei avioliitossani ole koskaan tapahtunut.
Samanlaisia tuntemuksia kuin sinulla kaks kakkosta.
Mies on myös tahollaan naimisissa. Suhteemme on jatkunut vasta muutaman kuukauden. Molemmat olemme hakemassa pitkäaikaista suhdetta ja tuntuu, että olemme löytäneet etsimämme. Aika näyttää kauanko tämä meidän osaltamme jatkuu.
Joo monesti mekin olemme miettineet, että jos vaan rysäytämme ja jatketaankin kahdestaan, jätetään puolisot. Mutta minä olen sanonut että ei. Olemme molemmat potentiaalisia pettäjiä, ei pysty tietämään miten menisi. Epäilisimmekö molemmat toisiamme. Että nyt sillä on joku uusi. Ja kieltämättä silloin tällöin kumpikin meistä, vuorotellen, on epätietoinen toisen tunteista. Silloin olemme keskustelleet tilanteesta. Mikä aiheutti hylätyksi tulemisen pelon. Ja niinpä se on, että jos ei joka päivä anna kuulua jotain itsestään, taustalle hiipii kuvitelma samantapaisesta tilanteesta, jossa tapasimme toisemme, meillä kummallakin. Mutta aina tällaisen jutun jälkeen, kun on tavallaan tunnustanut pelkonsa toiselle, suhde on entistä tiiviimpi. Ja todetaan, että ihmeellinen keskusteluyhteys meillä kun pystytään puhumaan asioista.
Olis se aika jännää, kun kaks pettäis toisiaan. Kun oikein etukäteen tietäis toisen lusmun luonteen. On se vaan ihkua.
Nii mies ehdotti ja sä sitten löysitkin panokaverin.Ukon syytä siis OMG.