Olen 15vuotias nainen/tyttö/nuori mikskä kukaan haluaakaan sanoa ja poikaystäväni 16. Olemme seurustelleet kohta vuoden ja kaikki sujuu hyvin, tulemme toimeen toistemme kanssa ja viihdymme yhdessä. Tulen toimeen hänen vanhempien ja suvun kanssa kuten myös hänkin minun.
Tässä melkein vuoden aikana kuitenkin emme ole olleet missään julkisella paikalla yhdessä ja koulussakaan ei sanottu sanaakaan toisillemme. Tuntuu siltä että poikaystäväni häpeää minua, koska hän ei ole kertonut musta kellekkään kaverille ja aina jos kysyn että lähetkö mun kanssa käymää kaupassa, niin ei. Aina sama selitys että kun haluaa olla mun kanssa kahestaan ja niin..
Kaikki aika mitä me ollaan kahestaan niin olemme vaan sisällä ja katotaan elokuvia. Jos kysyn häneltä että olenko hävettävä tai jotain, niin aina alkaa se ittensä haukkuminen tyylillä 'joo oon paska poikaystävä' ja se siitä keskustelusta..
En jaksa tämmöstä ns. Salasuhdetta enään:( olis kiva käyä jossai ulkonaki joskus.. Mitä mun kannattais tehä tässä tilanteessa? oon yrittäny puhua mut se ei auta.
Tässä melkein vuoden aikana kuitenkin emme ole olleet missään julkisella paikalla yhdessä ja koulussakaan ei sanottu sanaakaan toisillemme. Tuntuu siltä että poikaystäväni häpeää minua, koska hän ei ole kertonut musta kellekkään kaverille ja aina jos kysyn että lähetkö mun kanssa käymää kaupassa, niin ei. Aina sama selitys että kun haluaa olla mun kanssa kahestaan ja niin..
Kaikki aika mitä me ollaan kahestaan niin olemme vaan sisällä ja katotaan elokuvia. Jos kysyn häneltä että olenko hävettävä tai jotain, niin aina alkaa se ittensä haukkuminen tyylillä 'joo oon paska poikaystävä' ja se siitä keskustelusta..
En jaksa tämmöstä ns. Salasuhdetta enään:( olis kiva käyä jossai ulkonaki joskus.. Mitä mun kannattais tehä tässä tilanteessa? oon yrittäny puhua mut se ei auta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos hän ei halua näyttäytyä sinun kanssasi muiden edessä, kannattaa erota. Löydät varmasti kivan pojan jonka kanssa voitte tehdä mukavia asioita yhdessä ulkona ja nauttia kaikesta kivasta :)
Pojat on tuossa iässä vielä tuollaisia keskenkasvuisia... Noh ikäväkyllä melko moni vielä myöhemmälläkin iällä. Itse tuossa tilanteessa pakottaisin kakistamaan ulos mistä moinen johtuu, kirjottaisin vaikka spostin tms ja odottaisin reaktiota/vastausta. Ainakin joskus kun kirjoittaa asian toisellw, toineb saattaa kirjoitettua viestiä osaa pohtia syvemmin ja tajuta tilanteen. Kyllä tuollaisesta on oikeus ottaa nokkiinsa/loukkaantua... Tietääkö hänen kaverit että seurustelette?
Poikaystävän kaverit ei tiiä että seurustelee. Ainakaan mun tietääkseni ei tiedä. Pitää varmaan tänää ottaa asia puheeks. Ja jos ei asiat muutu ni ei kai se auta muu ku vaan erota:( tosi inhottava olla suhteessa missä ei voi olla toisen kanssa ulkona tai julkisilla paikoilla.
Tuo on ihan normaalia nuorilla. Olette vielä käytännössä lapsia henkisen kehityksen suhteen. (vaikka varmaan itse koette itsenne aikuisiksi, mutta näin keski-ikäisen elämää nähneen naisen mielestä...) Älä välitä, vaan keskity kouluun ja opiskeluun. Ala katsella poikia uudestaan sitten, kun olet kirjoittanut ylioppilaaksi ja saanut opiskelupaikan. Nuo ihan nuorina aloitetut seurustelusuhteet eivät kestä muutenkaan kenelläkään.
Teineillä on tapana hävetä kaikkea ja usein taustalla on mitätön asia. Pahaksi asian tekee, että häpeä on "niin suuri" ettei siitä uskalleta puhua tai sitten luullaan että loukataan toista sillä. No joka tapauksessa siinä loukkaa toista vaikka sitä ei ole puettu sanoiksi.
Tuo marttyyri-kortti on raukkamainen teko. Annat ultimaatimin poikaystävälles: joko se kertoo siitä häpeästä tai sitten pidätte taukoa niinkauan kunnes poikaystäväs on saanut siedätettyä asian niin että voi olla normaalisti sinun kans jos ei uskalla siitä puhua.
Ei mitään ultimatumeita eikä erolla uhkaamista vaan alat tehdä asioita joista pidät ja joita haluat tehdä. Meneekö elokuvateatterissa joku leffa, jonka haluat nähdä? => Sano pojalle, että haluat että menette katsomaan sitä (ilmoita myös milloin / mihin näytökseen). Jos hän vastaa, ettei lähde, niin sano että menet sitten jonkun ystäväsi kanssa (ja menet myös!)
Saattaa olla, että pikkuhiljaa huomaat, että elämässä on paljon kivempaa tekemistä kuin kahdestaan nyhjääminen pojan kanssa ;)
Ja muista: ongelma on pojalla, ei sinulla. Älä anna oman itsetuntosi laskea sen takia, että poika ei ole kypsä seurustelemaan aikuismaisesti.
No ei teillä kyllä hyvin mene. Jätä poika kasvamaan.