Mulla oli maailman ihanin ja pahain tyttöystävä, seurusteltiin 3v ja 1v oltiin kihloissa.nyt pari kk. sitten tapasin baarrissa yhden muijan joka ei todellakaan ole edes mitään vaimoainesta, mutta jostain syystä ihastuin häneen ja petin tota mun kihlattua. jäin vielä kiinnikin kun toi tuli kännissä meidän tykö ja kertoi kaiken. Sain vielä anteeksikin pettämiseni, sen jälkeen tuntui ehkä noin viikon että hän on mulle se oikea jota rakastan. mutta kuinkas kävikään, kännissä jalat vei taas tän toisen luo. ja tää toinen käräytti taas mut tolle kihlatulle. Nyt en enää anteeksi saa vaikka tekisin mitä kun luottamus on totaalisen NOLLA , selvinpäin tiedän ketä mä rakastan mut kännissä tulee tota toista ikävä. Voiko kukaan täysjärkinen toimia näin saakelin typerästi, oon sentään jo 26v. Mä oon menny ja pilannu mun elämän yhen ihan turhan hupakon takia joka ei edes välitä musta, on vaan rahan perässä luulisin. Tuntuu nii pahalta ajatella sitä tuskaa mitä oon aiheuttanu sellaselle ihmiselle jota rakastan yli kaiken.
Aivan sekasi taas kerran.
vihaan itteeni...
6335
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sää oot just sen ikänen,että teet tuollasta.Ota poika opikses...tulet katumaan tuota siirtoa,mutt tehty mikä tehty.Ruoho oli taas kerran vihreämpää aidan tuolla puolen.
Ihan itse olet varmaan kaatanut uudestaan viinaa kurkustasi alas, joten jos kännissä petät, miksi juot
Olin ihan varma ton ekan kerran jälkeen että en enää ois tekemisissä sen toisen kaa vaikka kuin päissään olisin, mutta toisin kävi. Nyt ei oo enää jälellä kun toi ''toinen nainen''. joka ei enää kiinnosta paskan vertaa kun on nii ikävä tätä ''ykkös naista'' Ei voi kun syyttää itteä kun kaiken tajuaa vasta sitten kun on jo liian myöhästä. Pakko on johonki purkaa tätä paskaa oloa kun ei sellasia nii hyviä kavereitakaan oo joille vois avautua.
Tähän on ratkaisu vain että sun pitää olla kokoajan kännissä ja perustaa perhe sen sun hupakon kanssa. :) olehyvä vinkistä !
Kyllä sä tosirakkaudesta vielä opit pitämään kiinni sitten ku olet siihen valmis. Vielä on aikaa vähän sekoillakin. Elämä opettaa, älä murehdi!
No tuossa on pari selkeää ongelmakohtaa erotettavissa mun silmiini:
alkoholin käyttö: Jos alkoholi mielestäsi aiheuttaa ongelmat elämässäsi, niin juomalla sinä silloin ne valintasi teet. Alkoholi kenties ohjaa, etkä tee itse elämääsi koskevia päätöksiä?
"Mä oon menny ja pilannu mun elämän": Tämä kohta on se toinen lievä ongelmakohta mielestäni. Ei kumpikaan noista naisista ansaitse (eikä varmaan edes halua) asemaa jossa heillä on valta "pilata" sinun koko elämä.
Se ei ole tervettä. Nyt sulle näyttäytyy jotenkin ihanteellisena se nainen jonka menetit, koska koet itse hirveää syyllisyyttä tekemisistäsi ja vertaat häntä kännipanoon. Ei se ole realistinen asetelma, se on luotu asetelma jossa hänen hyvyys tietenkin korostuu koska olet laittanyt hänet vastakkain kännipano vs tyttöystävä niin tottakai hän on nyt pyhimys Mutta oletko varma ettet tehnyt tuota tiedostamattasi saadaksesi aikaan vastakkainasettelun joka tehostaa sun tunteita häntä kohtaan?
Ja lisäksi, ensin kerrot tehneesi väärin tyttöystävää kohtaan, senjälkeen alat sujuvasti puhua kuinka SUN elämä on nyt pilalla. Et nähtävästi koe että menettämäsi tyttöystävä kovin paljon sua tarvii? ehkä hän on onnellisempi ilman sua, ehkä hänen elämä ei ole sun varassa ja siten PILALLA kun kerran petit:)
Mutta ei sun tarvitse syyllisyyttä kokea. Sä oot tehnyt minkä olet tehnyt, eikä sun tosiasiassa tarvitse olla kummankaan naisen kanssa, vaan voit siirtyä eteenpäin. Olet itse rakentanut syyllisyyden kehäsi, ja lisäksi tehnyt tyttöystävästäsi kiiltävän kultaisen marttyyrin, mutta yritä olla määrittelemättä sentään toisia ihmisiä sun tekojesi myötä, tai itseäsikään, riittää kun otat tavoitteeksi sellaisen toiminnn joka vastaa sun todellista käsitystä asioiden järkevästä kulusta eikä sitä säätelisi alkoholi.