Mitä tehdä kun jotain puuttuu...

Kymmenen vuotta takana. Neljävuotta sitten mies kosi. Pidettii kihlajaiset. Sen jälkeen suhde on seilannut riitoja ja parempaa aikaa. Kaksi viimeistä vuotaa olen kysellyt milloin pidämme häät. Ensin tuli pelkkää välttelyä, nyt hän sanoo jo suoraan että häät ahdistaa. Olen miettinyt miestä ja tajusin ettei hän ole koskaan puhunut minusta kennellekään ystävilleen mitään hyvää. Vielä muutama vuosi sitten hän ei edes esitellyt minua jos joku hänen tuttunsa tuli kaupassa vastaan. Sekin piti takoa päähän. Etkö tajua että tuollainen loukkaa?
Nyt olen siinä pisteessä että en tiedä mitä tehdä. Arkipäivät kulkevat ohitse huomaamatta. Mies tuntuu haluavan jatkaa arkea kokkaamalla ja istumalla tietokoneella. Minusta taas tuntuu ettei meillä hirvestä ole mitään yhteistä. Mies ei koskettele minua tai kehu ulkonäköä. Tuntuuu ettei hän pidä minua kauniina tai haluttavana. Seksissä aloitteen teen yleensä minä.
Kun näen onnellisia ja "normaaleja" perheitä yhdessä, tunnen vihaa ja katkeruutta.
Lauantaina näin hääparin ja tuli kurja olo. Tuota en koskaan saa kokea.
Ikääkin alkaa jo olla, eikä lapsiakaan ole (30v)
Onko aika jättää mies?
7384
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Tuota....ei parisuhteessa olevalla ja onnellisella tai edes tyytyväisellä ihmisellä pitäisi olla tuollaisia ajatuksia tai tuntemuksia. Käsitänkö oikein, jos totean, ettei teillä oikeastaan toimi mikään?

Sinä olet vielä nuori ja minä sinun tilanteessa miettisin kyllä mitä elämältäni haluan ja mitä olen sen eteen valmis tekemään. Meidän elämämme on juuri sellaista kuin me sen itse päätöksillämme ja valinnoillamme teemme. Miehesi ei sinun elämääsi rakenna, eikä ole syy tyytymättömyyteesi.

Äänestä

On aika jättää mies. Älä tuhlaa enää yhtään aikaasi. Suhde ei tuosta parane!

Äänestä

On aika jättää mies. Ansaitset parempaa ja on vain yksi elämä.

Äänestä

Sä itse teet sun elämästäsi hyvän tai huonon. Ei ole miehen vika jos sulla on paha olla. Parisuhteessa on aina kaksi ja kummankaan tehtävä ei ole tehdä toista onnelliseksi. Sä olet onnellinen parisuhteessa vasta kun osaat olla onnellinen yksin. Et sä voi elämääsi toisen varaan rakentaa.

Älä syytä kaikesta kurjuudestasi miestäsi, koska ei hän sun puolesta voi elää. Eikä hänen sun takiasi tarvitse tapojaan muuttaa. Hän muuttuu vain jos itse sitä haluaa, oman itsensä takia.

Miten mulle tulee vaikutelma, että sä vertaat teidän elämäänne muiden elämään? Ei kenenkään parisuhde ole samanlainen kuin jonkun muun. Jos sä et ole onnellinen, niin katso ensin peiliin. Sitten tee jotain.

Äänestä

Tyypillinen kolmenkympin suhdejumitus. Eroaisin ja pitäisin pitkän tauon seurusteluista. Sinä aikana ehtii hahmottua yksi jos toinenkin asia siitä, mitä kaipaa ja millainen kumppani sopii siihen mitä kaipaa. Opit myös itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta, tunnut odottavan miehesi ratkaisevan kaikki ongelmasi.

Parasta on alkaa seurustelu silloin, kun todella nauttii yksinolosta, ja kohtaa jonkun, jonka kanssa yhteinen elämä tuntuu jopa paremmalta ajatukselta kuin yksinolo.

Äänestä

riippuu kai mitä hyvää suhteessanne on.sano miehelle mitä tarvitset ehkä on itsekäs.turha täällä on neuvoja kuunnella että ei voi saavuttaa parempaa,kuitenkin ne miehetkin joskus antavat kaiken jollekin toiselle ja tämän sanon kokemuksesta.suhteen tilasta pitää pystyä puhumaan.onko välillänne lämpöä,jääkö kaikki sinulle?kokeile tai puhu miehen kanssa.

Äänestä

jätä se! ehkä se pistää sen miettiin mitä se menetti tai sitten ei. mut tärkeintä on olla onnellinen. ja se toinen osapuoli ei selvästikkään ole.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ei iloa kirjoitti:

Kymmenen vuotta takana. Neljävuotta sitten mies kosi. Pidettii kihlajaiset. Sen jälkeen suhde on seilannut riitoja ja parempaa aikaa. Kaksi viimeistä vuotaa olen kysellyt milloin pidämme häät. Ensin tuli pelkkää välttelyä, nyt hän sanoo jo suoraan että häät ahdistaa. Olen miettinyt miestä ja tajusin ettei hän ole koskaan puhunut minusta kennellekään ystävilleen mitään hyvää. Vielä muutama vuosi sitten hän ei edes esitellyt minua jos joku hänen tuttunsa tuli kaupassa vastaan. Sekin piti takoa päähän. Etkö tajua että tuollainen loukkaa?
Nyt olen siinä pisteessä että en tiedä mitä tehdä. Arkipäivät kulkevat ohitse huomaamatta. Mies tuntuu haluavan jatkaa arkea kokkaamalla ja istumalla tietokoneella. Minusta taas tuntuu ettei meillä hirvestä ole mitään yhteistä. Mies ei koskettele minua tai kehu ulkonäköä. Tuntuuu ettei hän pidä minua kauniina tai haluttavana. Seksissä aloitteen teen yleensä minä.
Kun näen onnellisia ja "normaaleja" perheitä yhdessä, tunnen vihaa ja katkeruutta.
Lauantaina näin hääparin ja tuli kurja olo. Tuota en koskaan saa kokea.
Ikääkin alkaa jo olla, eikä lapsiakaan ole (30v)
Onko aika jättää mies?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu