1) Pysyn harjoitusravissa pomppimatta hyvin ilman jalustimia ja kokonaan ilman satulaa. Joskus jalustimet kuitenkin häiritsee menoa paljonkin, koska tuntuu, että jalkani eivät pysy niissä kunnolla vaan jalkaterät heiluvat jalustimen "sisällä" ja luiskahtavat jatkuvasti liian syvälle, ja kun joudun korjailemaan niitä, istuntani huononee ja alan pomppia selässä enkä enää löydä kunnollista rytmiä. Voivatko jalustimeni olla liian pitkät? Yleensä koen kyllä ne ihan sopiviksi, koska ne yltävät juuri nn. telaluun kohdalle ja vierastan muutenkin lyhyitä jalustimia, sillä istunta ei ole silloin tarpeeksi syvä, mutta voisiko parin reiän lyhentämisestä/jostain muusta olla apua?
2) Miten kevennettäessä saisi jalan (lähinnä alapohkeen/jalkaterän) pysymään parhaiten paikallaan? Mulla jalat etääntyvät hevosen mahasta kun nousen ylös. Itselläni on jaloissa koko ajan pieni jännitys kevennettäessä mutta pyrin kuitenkin olemaan puristamatta polvella. Onko se ok vai onko siihen jotain oikeampaa tapaa?
3) Onko kellään mitään vinkkejä keventämisellä ravin tahdin hidastamiseen? Itse yritän välillä saada hevosta hidastamaan keventämällä hitaammin, niin että viivyn ylhäällä vähän enemmän ja jännitän vähän vatsalihaksilla, mutta joskus se aiheuttaa sen, että rytmi menee vaan sekaisin.
4) Laukannostot ovat itselleni myös vähän vaikeita. Tämä liittyy tuohon ensimmäiseen kysymykseen: jos saisin jalkani pysymään vakaina, laukan nostaminenkin kävisi varmasti helpommin. Siirrän sisäjalkaa sisään ja ulkojalkaa taakse ja puristan kerran tai pari, yleensä hevonen ei kuitenkaan ala tästä laukkaamaan ja itse alan pomppia, koska minulla on suht. aloittelijana vaikeuksia käyttää pohjetta kunnolla harjoitusravissa. Jos hevonen ei reagoi ensimmäisiin laukkapohkeisiin, annanko ne uudestaan selässä epämääräisesti hölskyen vai mahtaisiko maiskutus/raippa olla parempi vaihtoehto?
Olisi ihanaa, jos joku osaavampi jaksaisi jakaa vinkkejä etenkin näihin juttuihin!
2) Miten kevennettäessä saisi jalan (lähinnä alapohkeen/jalkaterän) pysymään parhaiten paikallaan? Mulla jalat etääntyvät hevosen mahasta kun nousen ylös. Itselläni on jaloissa koko ajan pieni jännitys kevennettäessä mutta pyrin kuitenkin olemaan puristamatta polvella. Onko se ok vai onko siihen jotain oikeampaa tapaa?
3) Onko kellään mitään vinkkejä keventämisellä ravin tahdin hidastamiseen? Itse yritän välillä saada hevosta hidastamaan keventämällä hitaammin, niin että viivyn ylhäällä vähän enemmän ja jännitän vähän vatsalihaksilla, mutta joskus se aiheuttaa sen, että rytmi menee vaan sekaisin.
4) Laukannostot ovat itselleni myös vähän vaikeita. Tämä liittyy tuohon ensimmäiseen kysymykseen: jos saisin jalkani pysymään vakaina, laukan nostaminenkin kävisi varmasti helpommin. Siirrän sisäjalkaa sisään ja ulkojalkaa taakse ja puristan kerran tai pari, yleensä hevonen ei kuitenkaan ala tästä laukkaamaan ja itse alan pomppia, koska minulla on suht. aloittelijana vaikeuksia käyttää pohjetta kunnolla harjoitusravissa. Jos hevonen ei reagoi ensimmäisiin laukkapohkeisiin, annanko ne uudestaan selässä epämääräisesti hölskyen vai mahtaisiko maiskutus/raippa olla parempi vaihtoehto?
Olisi ihanaa, jos joku osaavampi jaksaisi jakaa vinkkejä etenkin näihin juttuihin!
Vastaukset 1
Vanhimmat
1. Tähän voi olla pari syytä.
A) Moni ratsastaa liian hitaassa tempossa ilman satulaa. Eli hevonen ravaa tosi rauahllisesti ja ns. pikkusievästi, laittaa ehkä kaulankin kivasti kaarelle. Tällöin selässä on helppo istua ja hevonen näyttää menevän nätisti kokemattoman silmin, mutta todellisuudessa hevonen ei käytä itseään oikein.
Satulan kanssa sitten ratsastaa enemmän, jolloin hevonen ravaa paremmin mutta ravi tuntuu aluksi pomppuiselta ennen kkuin hevonen rentoutuu ja hakeutuu peräänantoon.
B) TOinen vaihtoehto on, että jännität jalkoja. Yritä päästää jalat rennoiksi lonkista asti, älä tarraa polvilla satulaan. Mahdollisesti jalustimien lyhentämisestäkin on apua, mutta vain jos jalustimet todella on ihan liian pitkät.
2. Älä yritä nousta liikaa jalustimille keventäessä. Keventäähän pystyy ilmankin satulaa. Yritä hakea samaa tunnetta. Eli nosta itseäsi vain sen verran mitä ravin voima nostaa, älä yritä ponnistaa ylöspäin.
3. Pienet muutokset on tärkeitä, jäät todennäköisesti liian pitkäksi aikaa ylös jos tahti menee sekaisin. Hevonen tuntee pieenmmätkin muutokset.
4. Varmista jo ennen laukannostoa, että hevonen on avuilla. Eli tee ensin vaikka muutama ravi-käynti-ravi -siirtyminen ja huolehdi että hevonen tekee siirtymisen pienestä avusta heti kun pyydät. Jos on hidas pohkeelle, napauta raipala.
Laukannostossa älä siirrä jalkoja liikaa, pelkkä sisäpohkeen siirtäminen riittää eikä sitäkään tarvitse montaa senttiä liikuttaa.
Jos hevonen kiihdyttää ravia, hidasta vauhtia ja yritä uudestaan. Älä jää puristamaan, potkimaan ja pomppimaan.
Seuraavassa laukannostossa napauta raipalla.