Hei teille kaikille miehille! Arvostavatko miehet enään naista, joka laittaa ruokaa, kun mies tulee rankan työpäivän jälkeen kotiin. Hoitaa kämpän puhtaaksi, pesee pyykit, tiskaa tiskit ja hoitaa vielä lapsetkin siinä sivussa. Vai pitävätkö tämän päivän miehet näitä asioita ihan vaan itsestään selvyytenä? Alkaa omassa parisuhteessa välillä tuntumaan siltä, kun mies ei edes huomaa kuinka paljon nään vaivaa näihin asioihin tai edes näytä olevan kiitollinen. Tulee väkisinkin olo ettei minua arvosteta ollenkaan.
Arvostavatko MIEHET enään kotitöitä tekevää naista ollenkaan???
Hellu4
37411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Mulla on vähän samanlainen tilanne, mutta olen mies. Vielä vuosi sitten otin aika kovaa nokkiini, kun tein/teen paljon kotitöitä, usein töiden jälkeenkin kun on väsy. Suututti kovasti kun puoliso ei nähnyt olenkaan sitä raatamista minkä tein ja päänsisälläni paisuttelin sitten asioita ja ne purkaantui riitoina sitten. Olen analysoinut paljon asiaa ja ollaan päästy jonkinlaiseen tasapainoon. Kotityöt on vaan tehtävä, ei niistä saa mitalia. Se kun näen että puolisoni tekee jotain niin sekin riittää. Usein jos sanon jostain niin hän tekee sen sitten tai minä. Pointti on se että molemmat meistä asuu talossa jossa olisi kiva jos olisi siistiä ja se nyt kumpi tekee vähän enemmän kotitöitä on ihan sama koska meillä on sama päämäärä=siisti YHTEINEN koti.
Niin eli olen luopunut siitä arvostuksen saamisesta. Haen sitä sitten jostain muualta(en vierailta naisilta). Mulla on paljon muita taitoja ja ominaisuuksia missä olen hyvä jos en nyt välttämättä kotitöistä sitä kiitosta saakkaan.
Jätä miestä koskevat kotityöt tekemättä. Niin minäkin tein. Pesin vain omat pyykkini, ja vein vain omat roskani, keitin kahvini.
Sitten vaihdoin miestä, kun hänellä ei ollut enää mitään virkaa asunnossani. Uusi on parempi.
Jos nainen on suht kaunis ja ei normaalipainoinen.
normaalipainoinen.
kysymyksesi vitsi?? Tuollainen nainen on kultaakin arvookkaampi,palvoisin maata hänen jalkojensa juuressa.Valitettavasti olen tavannut vain uusavuttomia keille kahvin keitto on liian vaikeaa.
t.Janne
Kannattaa valita muunkin kun ulkonäkökertoimen toimesta ensikerralla se nainen.
T. osaan keittää myös keittoa.
Luulen, etten arvosta niin paljon kuin kaltaisesi kodinhengetär on asian eteen uhrautunut ja odottaisi arvostusta. Minusta naisen paikka on makuuhuoneessa eikä keittiössä.
Olen elämäni aikana huomannut, että moni nainen toteuttaa kotoaan oppimiaan rooleja juuri kuvailemallasi tavalla. Itse asiassa nainen huusholleeraa, koska kokee sen itselleen tärkeäksi. Ei niinkään siksi, että mies olisi sitä erityisesti toivonut. Sitten katkeroidutaan, kun toinen ei moista marttyyriutta ole huomaavinaankaan.
Eikä sillä, etteikö siisti koti mukava olisi.
Mamma käy nyt tilaamassa http://www.paulsaar.com niin hermolepää ;)
Joo mä arvostaisin mutta kyllä mä pesisin omat pyykit ja ruokaakin mielellään tekisin naiselle jonka kans olisin. Imurikin pysyy mun kädes ja kodin hoitaminen on miehenkin vastuulla et naisen ei tarviis olla mikään palvelija.
Et ole miestä harkinnut itsellesi, kun olet jo niin hyvä emäntä?
Minulla on kotirouva. Hoitaa hommansa. Käyn palkkatöissä. Hoidan hommani.
Pidämme asioita itsestäänselvyytenä eikä kumpikaan puutu toistensa toimiin. Emme osoita myöskään kiitollisuutta tai arvostusta.
Kaikki vain pelaa.
Siis olettaako nyt alottaja, että miehen pitäis jokaikinen päivä kehua muijansa maasta taivaisiin, kun se on tiskannu, pyykänny yms.. Mun mielestä noi on ihan jokapäiväisiä, tavallisia arkiaskareita joiden hoitamisesta ei tarvii odottaa mitään ansiomitalia.. Aloittaja lienee aikamoinen kermaperse...
Minä en ainakaan ymmärrä mitä hienoa on suhteessa jossa toinen alkaa tuntea itsensä arvottomaksi. Se on aivan samantekevää mistä se johtuu ja "kuka on oikeassa" mutta ehkä kannattaisi vähän aikaa miettiä meneekö nyt kaikki ihan niin kuin pitää. Vaikka toki se on ihan hauskaa kuulla että sitä on varmaan itsekin aivan kermaperse kun kaikki aika ja raha menee huoltotoimenpiteisiin ja toisen ei tarvitse tehdä mitään. Toisten elämässä vaan ei ole niitä jokapäiväisiä tavallisia arkiaskareita ollenkaan.
Mieheni silmät avautuivat, kun hän jäi vanhempainvapaalle. Sittemmin satunnaiset työmatkani ovat pitäneet huolen, ettei mies unohda, miten moni asia hoituu "itsestään".
Mä pidän keittiön siistinä ja hoidan pyykit, mies taas hoitaa suuremman osan ruokahuollosta. Tykkään siivouspäivistä, mies taas siivoaa silloin, kun siltä tuntuu eli aika usein. Jos miehellä menee töissä myöhään, soittelen, laitanko jotain erityistä ja milloin mies tulee. Kyllä sen naamasta näkee, että on kiva tulla kotiin.
Mies arvostaa tekemiäni töitä. Meillä se tekee, joka huomaa, ehtii, jaksaa ja jota asia häiritsee enemmän. En jaksa käyttää energiaa jäkättämiseen. En itsekään ole täydellinen. Tärkeää on myös se, että itse arvostan töitäni. On ihana nukkua puhtaissa lakanoissa, kölliä joskus sohvalla siistissä kodissa, syödä yhdessä lasten kanssa hyvää ruokaa. Tätä tekisin ilman miestäkin. Mutta molemmin puolin on kyllä kiva joskus saada ja antaa kiitosta. Se vahvistaa yhteishenkeä - senhän takia tässä ollaan, että tehtäisiin toistemme elämä helpommaksi.
Mies arvostaa seksiä eniten ja seksi on se, mitä miehet naiseltaan toivovat ensisijassa.
Seksielämän toimivuus on miehelle suhteessa se olennaisin osa, joka loppuviimein miehen mielessä ratkaisee sen, onko suhde hyvä tai huono ja kannattaako siihen panostaa vai olla panostamatta.
Jos seksielämä ei toimi, niin mies tuskin jaksaa innostua kehumaan suhteen muitakaan alueita tai naisen osaamisia muissa tehtävissä.
Vastauksesi on jo itsestäänselvä. Kyllä sen jokainen nainen tietää. Kyse onkin muusta arvostuksesta.
Ja se seksielämä ei usein naisen puolelta toimi, jollei ole sellaista fiilinkiä, että perheenä yritetään yhdessä. En mä halua antaa tai saada seksiä palkinnoksi tai olla miehen itsetyydytyksen väline. Välittämistä ja rakastamista kuvastaa se, että pyyteettömästi tekee joka päivä jotain kumppaninsa ja yhteisen kodin eteen.
Epäilemättä näin, mutta siinähän sitten kärvistelette ja S24:n kirjoittelette, jos mies odottaa sinulta samaa.
En tiedä missä ihmemaassa asut, mutta ei jokainen nainen tätä tiedä. Ja vaikka tietää, ei sisäistä. Ja vaikka sisäistää, ei tee sille mitään.
Häh? Ei meidän tarvitse kärvistellä, koska meistä kumpikaan ei pidä toisen miellyttämistä ja elämän keventämistä taakkana. Seksi on tärkeää, mutta uskoisin mieheni haluavan muutakin, koko paketin. En ole vielä koskaan kieltäytynyt seksistä muuten kuin lääketieteellisistä syistä, en ole ikinä ollut haluton. Haluan miestäni, mutta tilanne voisi olla kovin toisenlainen, jos kokisin olevani pelkkä kotitalouskone ja panopuu.
Ei kehuilla elä, mutta arvostus ja kunnioitus edesauttavat hyvää suhdetta. Jotenkin kalskahti tuo "seksin toivominen" ja toimiminen. Seksi on kahden kauppa, ja mieskin voi harrastaa seksiä myös tuottaakseen puolisolleen nautintoa. Mieskin voi panostaa seksielämän toimivuuteen - vaikkapa luomalla tuota mainitsemaani yhteisen yrittämisen ja välittämisen ilmapiiriä. Ei se niin mene, että nainen vain antaa, jos sille päälle sattuu. Tai no, monilla kai menee, mutta vähäänpä silloin joutuu tyytymään.
Olen niin pitkälle samaa mieltä kanssasi, ettei meillä varsinaisesti mitään kiistaa tässä ole. Oletin aiemmasta vastauksestasi, että teillä on jokin ongelma.
Lisään kuitenkin, että huonossakin suhteessa nainen voi kuitenkin yrittää ohjailla miestä seksin avulla. Tyytyväinen mies pysyy kotona, ei mene vieraisiin ja on vastaanottavaisempi naisen toiveille. Jos ei toimi, voi harkita muita ratkaisuja.
Erilaisia syitä siihen, miksi seksielämä ei toimi on paljon. Esimerkiksi yhdessä aiemmassa suhteessa kyllästyin siihen, että sain tehdä kaikki aloitteet itse. Jätin vihjailujen ja keskustelujen jälkeen aloitteet hänen harteilleen. Naisen ainoa käsitys aloitteesta oli se, että hän syyllisti minut siitä, etten tee enää aloitteita. Sen sijaan, että hän olisi huomioinut minua ollenkaan hän tyytyi tekemään seksistä aseen. Joten hän sai sitten lähteä.
Meinaakko tosissaan, että huonossa suhteessa mies lähtee automaatisesti pettämään?? Jos nyt et suoraan sitä sano, niin annat aika suoraan kumminkin ymmärtää näin!!
Edellisessä suhteessa en ollut tyytyväinen, ei ollut exäkään, mutta 'rakas' ex vaimoni oli se, joka petti. En kumminkaan lähde yleistämään asioita oman elämänkokemukseni myötä ja minun kertomani on vain minun puoleni "totuudesta".
Seksi ei määrittele suhdetta, mutta suhde voi määritellä seksiä. Jos suhdetta katselee seksielämän kautta, niin seksin merkitys suhteessa on aika pieni, kun se puoli toimii. Ja taas päinvastoin, kun se ei toimi. No onko se pointti sitten seksi??? Ei välttämättä, mutta kun nykyään niin moni asia tiedostetusti ja vielä enemmän tiedostamatta pyörii seksuaalisuuden ympärillä, niin sitten aletaan hakemaan syitä ongelmiin seksielämästä!! Jos ei kyetä osoittamaan tunteita tai tuntemuksia muuten, kuin panemalla, niin sitten tyytykää panemiseen! Mulla on vara keskustellakin asioista.
No nämä vain minun mielipiteitä, mitkä perustuu omiin kokemuksiin. Jokaisellahan on eri kokemukset ja mielipiteet sen mukaan :)
PS. Kotityöt kunniaan!!
En sanonut että joka mies lähtee pettämään, mutta moni mies lähtee. Miten suhtaudun pettämiseen on, että jos seksi ei toimi tai on huonoa, niin pettäminen on ymmärrettävää, joskaan ei hyväksyttävää.
Samoin kuin sinä olin myös suhteessa, jossa seksielämä lakkasi toimimasta. Nainen petti, minä en, ja näytin ovea kun totesin ettei se ainakaan sillä parane jos nainen etsii seksiä muualta paneutumatta suhteen ongelmiin. Itse näytän naiselle ovea jos seksielämä ei toimi, eikä sitä saada paranemaan ja kun muut naiset lakkaavat kiinnostamasta. Ei ole pelkästä seksielämästä kaikki kiinni tietenkään, itseltänikin voi mennä into suhteeseen muistakin syistä ja kun ollaan päästy vaiheeseen, jossa näytän ovea on jo aikamoinen ongelmanratkaisuvaihe käyty läpi.
Kuitenkin periaatteeni on, että mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa.
Kirjoitin, että miehet haluavat seksiä naiselta, se on miehen perimmäinen tarve. Se ei ole ainoa odotus ja toive, mutta se on miehelle olennaisin. Terveellä perimällä ja itseään hoitavalla miehellä tämä tarve ja toimintakyky kestää koko elämän.
On poikkeuksia, miehissä on aseksuaaleja, tunneongelmaisia ja impotentteja sun muita, mutta tyypillisesti mies odottaa naiselta ensi sijassa seksiä.
Marttyyrius kulkee ihmisessä, ei sukupuolessa.
Olen nähnyt miehen joka tekee kotitöitä, ja sitä kautta odottaa että suhdekin voi paremmin.
Sitten kun ei tule seksiä tai muuta lepertelyä palkinnoksi, niin mies heittäytyy seuraavanlaiseksi:
"Aina kun jotain yrittää, tämän siitä taas saa"
"Ei näemmä olisi sittenkään kannattanut imuroida"
"Sen siitä taas saa, kun tiskaa toiselle astiat valmiiksi"
"Eipä tullut p*llua taas ei tullut ei"
"Olisin laittanut sinulle jalkakylvynkin ja tuonut ruusuja, mutta eipä sitten tuoda kerran ei kellään taas kiinnosta"
VIehättävää? Seksikästä?
Ei tajua ei, että kahden ihmisen välinen yhteys lähtee henkisestä kasvusta, ei siitä että tehdään palveluksia yli oman jaksamisen ja vaaditaan uhrautumisesta kiitollisuutta. Lähinnä tulee vastareaktio "Mitäs läksit? Miksi sitten teet, jos se on sinulle niin vaikeaa? Miksi et lähde kävelemään?"
Sain sellaisen käsityksen, että olet kotiäiti.
Itse arvostan kovasti jos koti on puhdas ja ruoka valmiina, mutta en tykkää ollenkaan jos toisen elämä pyörii vain siinä kodin ympärillä. Olen nähnyt kymmeniä tapauksia, joissa fiksuista nuorista naisista tulee kotiäitiyden ja hoitovapaiden seurauksena typeriä lehmiä, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin(kärjistän tietoisesti)
Vaikka arvostan kivaa kotia, niin arvostan vielä enemmän naista, joka on sporttinen ja huolehtii itsestään ja tuo taloon rahaa, jonka ansiosta voidaan mennä vaikkapa etelään talvella jan jonka kanssa voi keskustella muustakin kuin vaippojen hinnasta. Joten teen ilomieli. Puolet kotitöistä, että nainen pääsee kotoa työelämään ja urheilemaan.
Arvostin sitä, että vaimollani oli valmius hoitaa kaikki tarvittavat asiat.
12:n vuoden ajan tulin kotiin perjantaisin klo 18:a tietämissä.
Kaikki oli tehty. Lumitöitä ja auravallin poistoa myöten johon hän oli joskus joutunut pyytämään naapurin ukon apua.
Minä en tehnyt mitään.
Aivan avioliittomme alkuvuosina vaimo hoiti, kotitöiden ohella, kaikki raha-asiat tuloja lukuun ottamatta.
Ok:n rakentamisen aikaan työnsi kaksi, pientä lastamme rattaissa anopille 5km:n päähän, meni rakennukselle aputöihin, palasi penskojen kanssa samaa reittiä takaisin.
Kyllä! Tälläisiä asioita arvostan!
Viimeiset 14 vuotta minä olen puolestani tehnyt, tekstiilihuoltoa ja tiskikoneen käyttöä lukuunottamatta kaiken.
Jo tuota ennen, pätkätyövuosinani, harjoittelin puuhia työttömyysjaksojen aikoina.
Saan tekemisestäni tunnustusta ja laatu on kelvannut aina.
Emme ole koskaan keskustelleet, saarti neuvotelleet tekemisistä.
Se on tehnyt jolla on ollut parempi tilaisuus, enemmän taitoa tai vähemmän inhotusta.
Oleellista on arvostaa kumppanin tekemistä eikä odottaa, saati vaatia kohtuuttomia.
Kun ihminen tekee parhaansa niin sen on riitettävä.
sINULLE LEM 123.Miksi olt mennyt naimisiin ja perustanut perheen.Ole yksin ettei tarvitse typerien lehmien kanssa elää.Voi raukka ressukkaa.Ajatusmaailmasi on kauniista ja rohkeista oikein lapsellista ja typerää.Ole perheetön koko ikäsi.Saat ihailla itseäsi ja etsi työpaikan sinkut ja seukkaa heidän kanssaan lopun ikääsi vaihda aina nuorempaan.Katso vanhainkodissa sinkkuja joilla ei käy perhettä katsomassa ole aina yksin.Riemullista elämää.
@ tolkun nainen
Mikä minun ajatusmaailmassani on lapsellista ja typerää? Voi olla, että se on kova, mutta niin on maailmakin missä elämme.
Itse olen ollut parisuhteessa 25 v ja vaimoni on ura-äiti joka ei ole lihonut ja lukee ja harrastaa vapaa-aikanaan. Meillä kotityöt tekee se joka ehtii, eikä ne ole jaettu sukupuolen perusteella. Itse keitän, siivoan, pyykkään siinä missä naisetkin.
Jos nainen huolehtii itsestään ja urastaan ei ole typerää vaan järkevää. Hän ei ole silloin miehensä määräysvallan alla ja on vapaa tekemään omat päätöksensä. Jos hän saa päteä myös muussa kuin kotitöissä, ei häne tarvitse ihmetellä täällä eikö mies arvosta kotitöitä.
Tämä maa tarvitsee töitä tekeviä naisia. Kokonaisuuden kannalta on ihan sama, onko sängyn alla pölyä tai onko ikkunoissa jouluverhoja.
Tiedän, että tämä tuntuu kotiäideistä karulta ja onneksi suomesta löytyy tuhansia ja kymmeniätuhansia miehiä, jotka ajattelevat pullantuoksuisen kotiäidin olevan ihanne, mutta näen jatkuvasti esimerkkejä naisista, jotka ovat muuttuneet myös miehilleen äideiksi ja koti on tullut itsestäänselvyydeksi.
Onneksi minulla on miesystävä, joka muistaa kiittää, kun tiskaan, teen ruokaa, siivoan jne. Kyllä heitä siis vielä on. Itse en kyllä jaksaisi kotia hoitaa kovin innolla, jos palkkana olisi kiittämättömyys.
Meillä siivoavat naiset! Nimittäin kaksi siivousfirman naista ja he saavat työstään palkan. Työllistämme ja saamme vähentää kuluista puolet verotuksessa kotitalousvähennyksenä. Arvostamme suuresti siivousfirman
naisten työtä ja sitä, että koti on aina siisti. Miksi riidellä siivouksesta, kun asian voi hoitaa näin.
Enää. Ei enään.
Kukaan tuskin jaksaa katsella kirjoitustaidotonta moukkaa kotonaan vaikka tämä kuinka siivoaisi...
No pienestä on joittenkin elämä kiinni.
Vai onko oikea muoto joidenkin???
Kielioppi ja virheetön oikeinkirjoitus ovat hyvän parisuhteen salaisuus. Kaikki muuon merkityksetöntä. Niinkö
Et kai laita sanoja suuhuni tai ajatuksia päähäni?
Hyvään parisuhteeseen kuuluu mielestäni paljon muutakin kuin kielioppi tai oikeinkirjoitus. Mulle kuitenkin se, että ihminen kirjoittaa enään tai niimpä tai yhdyssanat päin kannikoita, kertoo alhaisesta yleissivistyksestä ja koulutustasosta. Siis perustavaa laatua olevasta asiasta... en voisi koskaan kuvitellakaan suhdetta henkilön kanssa jonka yleissivistys tai tapa ilmaista itseään olisi tota luokkaa. Sitä ei voi paikata puunaamisella tai muulla ulkoisella toiminnalla.
Hei jokainen tyylillään... pidä sä omasi ja anna mun pitää omani.
"Enään" on murteellinen ilmaisu. Luulisi sinun "yleissivistyneen" sen tietävän.
Tunnistan alkuperäisen kirjoittajan mietteet todella hyvin. Itsekin olen eronnut pitkästä parisuhteesta nimenomaan sen takia, että en saanut kunnioitusta ja arvostusta eikä puhuminen tuottanut ongelmaan tulosta.
Minusta on tosi tärkeää, että puolisot kehuvat toisiaan ja tunnustavat rakkauttaan. Tässä en tarkoita mitään jenkkityylistä jatkuvaa I love you hokemista, vaan ihan tavallista kiittämistä, avun tarjoamista ja yhdessä tekemistä.
Monessa parisuhteessa tulee ongelmia, jos parisuhteen dynamiikka muuttuu. Varsinkin työttömyys, toisen puolison opiskeluiden aloittaminen tai lapsen syntymä aiheuttaa muutosta kotitöissä ja raha-asioissa. Silloin voi kummastakin tuntua että toinen pääsee elämässä helpommalla (esim. kotiäiti kadehtii kun mies pääsee töihin "lepäämään" ja työisä kiroaa, kun vaimoa ja lapsia pitää elättää, kun vaimo on koko ajan "lomalla"). Parisuhteessa kummankin pitäisi tehdä paljon työtä kodin ja parisuhteen eteen aika lailla tasavertaisesti miten nyt asiasta sitten sovitaankaan.
Minäkin olen ollut työäiti eli lyhyet äitiyslomat ja paljon työtä. Näin jälkikäteen eronneena naisena arvostan todella paljon sitä, että lapsista huolimatta minulla on ajantasalla oleva ammattitaito ja koko ajan on ollut koulutusta vastaavaa työtä ilman työttömyysjaksoja. Äitiysloman aikainen eripurakin helpotti, kun olin taas miehen kanssa "samalla tasolla". Oma itse ansaittu raha on tärkeää.
Minä tunnistan myös tuon, että jos mieheltä ei saa koskaan kiitosta tehdystä työstä ja seksikin on miehen osalta itsekästä hänen omien halujensa tyydytystä, niin ei ihme, jos naisesta alkaa tuntua siltä, että miksi pitää ruoanlaiton, lastenhoidon, siivouksen, kaupassakäyntien ja laskujen maksun (puolet kuluista) jälkeenkin vielä suostua seksiin, joka on tarkoitettu vain miehen orgasmia varten? Seksin pihtaaminen voi olla se vihoviimeinen keino "puhua järkeä" miehelle, joka ei kuuntele, kun nainen on tyytymätön.
En väitä, että pihtaaminen on oikea keino, mutta sen pitäisi olla keino avata keskustelu. Miestä ei välttämättä kiinnosta, että montako tuntia vaimolla on mennyt tänään aikaa pyykinpesuun, ruoanlaittoon, lasten kanssa askarteluun ja imurointiin, mutta häntä kiinnostaa se, että miksi hän ei saa yhtä paljon seksiä kuin ennen. Silloin pitäisi pystyä sanomaan, että MIKSI seksiä pihdataan ja MITÄ pitäisi tehdä toisin, jotta vaimo ei olisi täysin uupunut kotitöiden määrästä työpäivän jälkeen.
Meillä ainakin oli se tilanne, että itse tulin ensimmäisenä kotiin kauhealla kiireellä päiväkodin kautta ja olin ehtinyt tehdä ruoat ja siivoukset, kun mies sitten vasta kaikessa rauhassa tuli töistä kotiin. Mieshän pääsi helpommalla jäämällä ylitöihin juttelemaan vastaavassa tilanteessa olevien kollegoiden kanssa sen sijaan, että olisi lähtenyt töistä heti klo 16 ja tullut helpottamaan arjen töitä kotiin.
Jos tilanne on tosiaan se, että nainen tekee kaikki kotityöt, eikä asiasta edes keskustella, niin ei tietysti mies silloin arvosta kovin paljon. Jos arvostaisi, tekisi osuutensa yhteisistä kotitöistä.
Miehet on sikoja ;-)