Tongin taannoin vanhempieni vanhaa C-kasettikokoelmaa, sillä käytössäni olevassa ikälopussa autossa ei ole CD-soitinta. Valtaosa kaseteista ei ollut makuuni (vaikka ehkä unohdetuista disco-kokoelmista saattaisikin muodostua mielenkiintoista ajankuvaa vanhempieni nuoruudesta), mutta seasta löytyi myös klassikko-osastoa. Finnhits-kasetit poimin kyytiin, ja olipa laatikossa myös Juicen 70-luvun levytyksiä. Juice Leskinen & Coitus Int -kokoonpanon albumilta Per Vers, runoilija (1974) löytyy Mikko Alatalon säveltämä ja sanoittama kappale ”Hän hymyilee kuin lapsi”, yksi kyseisen lauluntekijän varhaistuotannon helmistä. Albumilla kuultavaa ensiversiota ei kuitenkaan laula Alatalo itse – joka myöhemmin lauluaan on itsekin esittänyt – vaan yhtyeen urkuri Pena Penninkilampi.
https://www.youtube.com/watch?v=S0M7sf-T8r4
Ihmismieli toimii hämmentävän satunnaisesti. Tämä tajunnanvirtainen teksti syntyi kolmen ajatuksen kohtaamisesta. Ensimmäinen ajatus lähti eräässä palstan ketjussa esitetystä maininnasta, jonka mukaan ”vain nainen voi tehdä niin, että jättää miehensä ja menee suoraan uuden miehen luo asumaan”. Tästä maininnasta mieleeni muistuivat em. musiikkikappale ja serkkuni kohtalo, kun hänen naisystävänsä teki juuri noin vuosia jatkuneen seurustelun päätteeksi.
Tuo parisuhde päättyi tavalla, jollaisen ei kaiken järjen mukaan pitäisi edes olla mahdollista. Serkku naisystävineen oli mökillä käymässä, ja he olivat yhdessä päättäneet ostaa isältäni moottoriveneen, jota emme enää vuosiin olleet ottaneet trailerilta vesille. (Isäni on mies, joka tekee hullun lailla töitä hankkiakseen omaisuutta, josta hän tai kukaan muukaan ei koskaan ehdi nauttimaan, koska siihen ei jää töiltä aikaa ja voimia; tämä on kuitenkin jo toinen tarina.) He ostivat veneen ja lähtivät ajelemaan kotiin etelään. Viikon päästä serkku soitti, voiko perua kaupat: nainen oli muuttanut lennosta toisen miehen luo, eikä hänellä enää ollut yksin käyttöä veneelle. Myöhemmin kyseinen serkku päätyi kääntymään, tai kuten heikäläiset sanovat, ”palaamaan” islamiin ja hakemaan itselleen vaimon muslimimaasta: kukin voi miettiä tykönään, mahtaako näillä asioilla olla tekemistä toistensa kanssa.
Palataan siis Alatalon hienoon kappaleeseen. Siinä kuvataan petollista naista, joka on toisen miehen oma. Lauluntekijän korostama naisen lapsenomainen viattomuus paljastaa jotakin olennaista TIETTYJEN naisten luonteesta ja moraalista, mitä tulee parisuhteeseen. Joillekin naisille tuntuu olevan mahdollista pettää ja päättää parisuhteensa tavalla, joka puistattaa ketä tahansa normaalin aikuisen ihmisen moraalikäsityksellä varustettua. Tekoa ei punnita lainkaan järjellä ja kaikkien osapuolten asemaan asettuen, vaan lapsen lailla ajatellaan, että ”koska tämä tuntuu minusta oikealta, voin tehdä niin”, ja hymyillään viattomasti päälle. Eikä tällaista naista oikein edes voi asettaa vastuuseen teostaan: hän on selvästi lapsen lailla syyntakeeton.
Sitä minä kuitenkin ihmettelen, miksi kukaan mies suostuu ottamaan tällaisen miestä ja kotia lennosta vaihtavan naisen. Josif Stalin oli monella tavalla häiriintynyt, mutta siinä hänen näkemyksensä osoitti tervettä järkeä ja hyvää ihmistuntemusta, kun hän ei luottanut maanpettureihin ja loikkareihin. Hän tuli siihen tulokseen, että jos henkilö on jo kerran pettänyt aiemman isänmaansa, hän tuskin on kovin luotettava uudessakaan… Sama pätee myös parisuhteissa: tällainen nainen todennäköisesti lähtee samalla lailla kuin on tullutkin. Ilmeisesti se ei kuitenkaan häiritse näitä umpirakastuneita houkkia, jotka taantuvat naisen hymyn edessä viisitoistavuotiaan tasolle.
Outoja ovat ihmiset ja naiset, jopa kauempaa sivusta seurattuina.
https://www.youtube.com/watch?v=S0M7sf-T8r4
Ihmismieli toimii hämmentävän satunnaisesti. Tämä tajunnanvirtainen teksti syntyi kolmen ajatuksen kohtaamisesta. Ensimmäinen ajatus lähti eräässä palstan ketjussa esitetystä maininnasta, jonka mukaan ”vain nainen voi tehdä niin, että jättää miehensä ja menee suoraan uuden miehen luo asumaan”. Tästä maininnasta mieleeni muistuivat em. musiikkikappale ja serkkuni kohtalo, kun hänen naisystävänsä teki juuri noin vuosia jatkuneen seurustelun päätteeksi.
Tuo parisuhde päättyi tavalla, jollaisen ei kaiken järjen mukaan pitäisi edes olla mahdollista. Serkku naisystävineen oli mökillä käymässä, ja he olivat yhdessä päättäneet ostaa isältäni moottoriveneen, jota emme enää vuosiin olleet ottaneet trailerilta vesille. (Isäni on mies, joka tekee hullun lailla töitä hankkiakseen omaisuutta, josta hän tai kukaan muukaan ei koskaan ehdi nauttimaan, koska siihen ei jää töiltä aikaa ja voimia; tämä on kuitenkin jo toinen tarina.) He ostivat veneen ja lähtivät ajelemaan kotiin etelään. Viikon päästä serkku soitti, voiko perua kaupat: nainen oli muuttanut lennosta toisen miehen luo, eikä hänellä enää ollut yksin käyttöä veneelle. Myöhemmin kyseinen serkku päätyi kääntymään, tai kuten heikäläiset sanovat, ”palaamaan” islamiin ja hakemaan itselleen vaimon muslimimaasta: kukin voi miettiä tykönään, mahtaako näillä asioilla olla tekemistä toistensa kanssa.
Palataan siis Alatalon hienoon kappaleeseen. Siinä kuvataan petollista naista, joka on toisen miehen oma. Lauluntekijän korostama naisen lapsenomainen viattomuus paljastaa jotakin olennaista TIETTYJEN naisten luonteesta ja moraalista, mitä tulee parisuhteeseen. Joillekin naisille tuntuu olevan mahdollista pettää ja päättää parisuhteensa tavalla, joka puistattaa ketä tahansa normaalin aikuisen ihmisen moraalikäsityksellä varustettua. Tekoa ei punnita lainkaan järjellä ja kaikkien osapuolten asemaan asettuen, vaan lapsen lailla ajatellaan, että ”koska tämä tuntuu minusta oikealta, voin tehdä niin”, ja hymyillään viattomasti päälle. Eikä tällaista naista oikein edes voi asettaa vastuuseen teostaan: hän on selvästi lapsen lailla syyntakeeton.
Sitä minä kuitenkin ihmettelen, miksi kukaan mies suostuu ottamaan tällaisen miestä ja kotia lennosta vaihtavan naisen. Josif Stalin oli monella tavalla häiriintynyt, mutta siinä hänen näkemyksensä osoitti tervettä järkeä ja hyvää ihmistuntemusta, kun hän ei luottanut maanpettureihin ja loikkareihin. Hän tuli siihen tulokseen, että jos henkilö on jo kerran pettänyt aiemman isänmaansa, hän tuskin on kovin luotettava uudessakaan… Sama pätee myös parisuhteissa: tällainen nainen todennäköisesti lähtee samalla lailla kuin on tullutkin. Ilmeisesti se ei kuitenkaan häiritse näitä umpirakastuneita houkkia, jotka taantuvat naisen hymyn edessä viisitoistavuotiaan tasolle.
Outoja ovat ihmiset ja naiset, jopa kauempaa sivusta seurattuina.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jaa. Minun entinen poikaystäväni rupesi itkemään hyvin helposti, kun meille tuli erimielisyyttä. Hän itki myös puhelimessa ikäväänsä, kun olin toisella paikkakunnalla opiskelemassa. Ja yhtäkkiä hänen puhelimeensa vastasi nuori nainen, joka selitti minulle hyvin töykeästi asuneensa poikaystäväni kanssa jo pari kuukautta. Kun menin paikalle, siinä vaiheessa jo ex-poikaystävä vakuutteli kyynelsilmin, että "no en mä ton kanssa oo kovin monta kertaa sillai ollu".
Nyt voitkin etsiä kappaleen, jossa mies käyttäytyy kuin lapsi ja itkeekin vielä päälle. Joillekin miehille tuntuu olevan mahdollista unohtaa se nainen, joka ei juuri ole silmien edessä, ja ottaa uusi, kun se on siinä niin kätevästi käsillä. Ja lapsihan ei pysty ajattelemaan tekojaan nykyhetkeä pitemmälle, ja jos mörön päälle heittää sängynpeitteen, ei mörköä enää ole. Jotakin olennaista tämä paljastaa TIETTYJEN miesten luonteesta ja moraalista.
Stalin oli oikeassa siinä, että kerran loikanneeseen ei kannata luottaa. Tämä minunkin ex-veijarini otti minuun yhteyttä 20 vuoden jälkeen ja yritti käyttäytyä kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Outoja ovat ihmiset ja miehet, seurattuna sekä läheltä että kaukaa.
No selvästihän exäsi piti sinusta vielä kuitenkin ja se oli myös raastava tilanne hänelle. Naisille miehen vaihto lennosta on vähän kuin sukkien vaihto.
lennosta vaihtajia miehissäkin on- siis sellaisia, jotka muuttavat suoraan edellisen naisen luota seuraavan naisen luoksi. Osa ihmisistä - ihan sukupuoleen katsomatta- nyt vain on tuollaisia.