En ole koskaan ymmärtänyt laihduttajia, jotka kieltäytyvät menemästä vaa'alle, välttävät peilejä ja keksivät loputtomasti tekosyitä sille, miksi eivät voi aloittaa kuntoilua tai dieettiä. Samalla he kuitenkin haluaisivat laihtua.
Miksi ihminen pettää itseään? Miksi hän ei tunnusta lähtöfaktaa, esim. todellista painoaan, ja lähde siitä eteenpäin positiivisin mielin laihtumaan? Suuntahan on vain eteenpäin ja tulokset sitä nopeampia mitä enemmän painoa on alussa.
Toinen ihmetyksen aihe on nämä ikuiset selittelijät. Heillä on aina hammassärky, polvikipu, varvas kolottaa, kova työstressi jne. kun pitäisi lähteä liikkumaan. Miksi he valehtelevat kun kuitenkin tietävät, että liikuntaa ei voi välttää jos haluaa itselleen hyvän olon? Miksi he jopa maksavat kuntosalimaksuja eivätkä käy siellä tekosyidensä takia?
Ihmettelen vaan logiikkaa kaiken tämän takana. Mä ehdotan, että otat vaatteet pois kokovartalopeilin edessä ja otat valokuvia itsestäsi. Tutustu niihin perusteellisesti ja aloita elämäntapamuutos. Katso kuvia vuoden päästä ja ihastu!
Miksi ihminen pettää itseään? Miksi hän ei tunnusta lähtöfaktaa, esim. todellista painoaan, ja lähde siitä eteenpäin positiivisin mielin laihtumaan? Suuntahan on vain eteenpäin ja tulokset sitä nopeampia mitä enemmän painoa on alussa.
Toinen ihmetyksen aihe on nämä ikuiset selittelijät. Heillä on aina hammassärky, polvikipu, varvas kolottaa, kova työstressi jne. kun pitäisi lähteä liikkumaan. Miksi he valehtelevat kun kuitenkin tietävät, että liikuntaa ei voi välttää jos haluaa itselleen hyvän olon? Miksi he jopa maksavat kuntosalimaksuja eivätkä käy siellä tekosyidensä takia?
Ihmettelen vaan logiikkaa kaiken tämän takana. Mä ehdotan, että otat vaatteet pois kokovartalopeilin edessä ja otat valokuvia itsestäsi. Tutustu niihin perusteellisesti ja aloita elämäntapamuutos. Katso kuvia vuoden päästä ja ihastu!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuo nyt on ihan normaalia toimintaa ihmiselle. Totuuden kohtaaminen on henkisesti raskasta. Vaikkei itseni peilejä tai vaakaa tarvitse vältellä, niin välttelen usein kaikkea mikä muistuttaa tekemättömistä töistä. Samoin keksin tekosyitä miksen tänään voi hoitaa sitä tai tätä. Se on tietty totta että kun viimein päättää tarttua toimeen, niin olo helpottuu.
Mutta eikö ole vielä raskaampaa elää valheessa, pidemmän päälle? Kenen elämää elät kun valehtelet itsellesi? Miksi ihminen ei tee heti asioita, jotka jäävät kiusaamaan ja painamaan paljon enemmän tekemättöminä? Mitä normaalia tällaisessa välttelyssä on ja mitä sillä saavutetaan? No comprendo.
Myös aloittajalla on pimeitä kohtia, joita hän ei halua itsessään ja elämässään nähdä, mutta pakenee niitä niin taidolla, ettei edes itse tajua.
Ahaa, taas uusi tekosyy välttää totuutta, sinulle nimittäin. Asian kääntäminen toiseksi ja muiden syyttely ties mistä.
Tunnesyöminen on yksi. Sitä ei ymmärrä eikä tajua, ennen kuin tunnesyömisen aiheuttaja on poissa. Nyt kun olen saanut järkyttävän ja kaamean ihmissuhteen pois kuvioistani, olen alkanut panostaa itseeni aivan uudella volyymilla.
Onko niin, että tunnesyöjä ei kykene näkemään itseään peilissä lihavana? Tai ymmärrä vaa'an lukemia?
Kirjoitin toiseen linkkiin: "Ylistys peilille"
Tunnesyöjänä (ilmeisesti entisenä) näin kuvani peilistä, mutta asialla ei tuolloin tuntunut olevan minulle merkitystä tarpeeksi. Mies jota tapailin piti minusta aivan samalla lailla jollei enemmänkin kuin joitakin kiloja sitten.
Laihduttamiseenkin tarvitaan draivia, eivätkä kilot lähde murehtimalla, vaan asiassa käy täysin päin vastoin. Juuri siihen murheeseen mieleni pohjalla ainakin kuvittelen syöneeni. Ja tuota nimitän tunnesyömiseksi. Lohduttauduin salakavalasti syömällä. Lisäksi olen huomannut, että jotkut hivenaineet lisäravinteena edistävät laihduttamista. Uskaltaa syödä reilusti vähemmän eikä pelkää nälkäkuolemaa. Oikeasti ei ole tullut huonoa oloa kun syön magnesiumia ja vähän muuta.
En syyttänyt. Kunhan totesin. Mistä koet syyllisyyttä, kun noin herkkä olet? Olen laihduttanut 48 kiloa. Tässäpä totuutta.
Vaa'an lukema ei kiinnosta minua, eikä sillä ole mielestäni juurikaan merkitystä. Jotain lukemasta kertoo se, että kukaan ei sitä tiedä, ellen sitä itse päätä paljastaa. Pääasia on, että peilikuva näyttää terveeltä ja hyvältä.
työterveyslääkäriä se kumminkin kiinnostaa, samoin vyötärön ympärys.
Mulle itelleni sillä ei ole mitään väliä ja ainakin tähän mennessä ollaan työterveyslääkärin kanssa yhtä mieltä siitä, että ongelmaa ei ole.
Mä en jaksa tressata läskeistäni. Rumalta mun kroppa näyttäisi laihanakin kiitos kolmen lapsen. Silti olen laihtunut 7kg kuukauden aikana. Kummasti paino lähtee laskuun kun lopettaa neuroleptien syönnin. Ai niin eihän lääkitys voi lihottaa..