Miksi tuntuu siltä, että elämä potkii koko ajan päähän? Olen viisi vuotta sitten eronnut nuorekas ja ihan kivan näköinen nainen, mutta en ole vieläkään tavannut sellaista "tavallista" miestä joka ei etsi täydellistä naista. Meissä kaikissa on kuitenkin jotain puutteita. Vihdoin kuukausi sitten tapasin ihanan miehen joka oli kiinnostunut minusta ja joka todella kolahti minuun. Nyt hän pari päivää sitten sähköpostilla ilmoitti ettei halua enää tavata! Mikä meni taas pieleen. Minä olen jo aivan rikki enkä oikein uskalla enää aloittaa uutta suhdetta, kun pelko yksin jäämisestä piileskelee alitajunnassani.
Taas yksin!
Miksi taas!
242279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Muistakaa että jokaisessa sydämessä on se kultahippu ja sen jakamiseen vaaditaan kahdelta ihmiseltä suunnatonta taitoa että sen jakaisi särkemättä sitä..tämä jakaminen kestää loppuelämän.
Jos aina käy samoin, ei se voi olla sattumaa. Se ei tarkoita, että vika oli sinussa. Kannattaa panna paperille mitkä ulkoiset ja sisäiset seikat toistuu, joka suhteessa. Yleensä niissä on joku toistuva kuvio. Itse olen huomannut elämäni naisten olleen suurisilmäisiä ja isävammaisia jne...Ei kannata ottaa itsetunnolle, vaikka se on tietysti helppo sanoa. Itsetuntemus on ainoa keino päästä parempaan suhteeseen
Ei millään pahalla, mutta miks pitäisi elää koko ajan suhteessa?? Ihmiset tietenkin on erilaisia, mutta kuitenkin. Nauti siitä mitä sulla nyt on ja stressaa hiukka vähemmän tosta seurustelusta.
Kyllä se sieltä tulee.
Ehkä ne karttaa sua juuri siitä syystä että haluat niin voimakkaasti sitoutua. Teet liian aikaisin selväksi, että haluat suhteen muuttuvan parisuhteeksi, avioliitoksi, lapsiksi,.. jne. Ja kun toinen ei koe olevansa lainkaan valmis sellaiseen, hän häipyy.
Yritä nauttia siitä seurusteluksi kutsutusta ilmiöstä. Ole uskollinen, mutta älä ripustaudu. Vaikka toinenkin pohjimmiltaan tähtää yhteiselämään, niin toiset vain haluavat edetä maltillisemmin. Että ei sussa kai mitään 'vikaa' ole.
Mikä on isävammainen.. mitä tarkoitat suurisilmäisellä...
terveisin, tyhmäkö
Isävammainen.Huomasin naisystävien olevan perheistä, joissa isä oli joko alkoholisti, tai muuten poikkeuksellisen vaikealuonteinen - yleensä agressiivinen tyranni jne. Suhde isään oli aina siis jotenkin poskellaan. Suurisilmäinen on sellainen, jolla on suuret silmät...tarkoitin ilmeeltään jotenkin...lapsellista tai säikähtänyttä.Jokin kaava löytyy todella usein, ainakin vaikeissa suhteissa.
Nykypäivän miehet eivät välttämättä halua edes perinteistä "seurusteluakaan". Halutaan elää vapaasti ja ehdoitta. Naisena tämä hieman kummastuttaa, kun itse haluaisi suhteen, joka toimisi perinteisellä vanhalla tavalla, mutta ei esimerkiksi edellyttäisi yhteisasumista.
Minulle kyllä passaisi parhaiten tavallinen seurustelu ilman yhteisasumista. Sitä on kait tottunut tekemään asiansa juuri siten kun parhaimmaksi nähnyt ilman kompromisseja ja neuvotteluita. Muutenkaan tavoitteena ei ole perustaa perhettä eikä leikkiä yhteiskunnan perustuotantoyksikköä. Vapaaehtoinen lapsettomuus kuuluu samaan kategoriaan. Toisaalta jos asiat menevät pitemmällä aikavälillä hyvin, niin hynttyiden yhteenlyöminen ei ole mitenkään poissuljettu vaihtoehto.
Paradoksaalisesti olen kuitenki perinteisiä arvoja noudattava ihminen, ajattelen mm. uskollisuuden kuuluvan parisuhteeseen itsestäänselvyytenä. Saatan kyllä olla väliinputoaja vakaumukseltani, sillä useimmat perinteisiä arvoja kunnioittavat naiset tahtovat pohjimmiltaan sitä perheenperustamista. Mutta en ota moisesta stressiä. Elämäni on omani eikä ketään muuta varten.
Hyvän ihmissuhteen kohdalle sattuessa, olen kyllä valmis luovuttamaan osan elämästäni tälle "elämäni miehelle", vaikka ei saman katon alla asuttaisikaan.
Ai mikä tulee? Tuntuuko paremmalta, jos pidättelee ensin kunnolla? Varo vain, saattaa löysä lorahtaa housuun.
- Adolf -
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. Jatkakaa toki yleistämällä, keskiarvo kertoo totuuden. Ja kuten Reima eräässä toisessa ketjussa ansiokkaasti totesi: 5 miljardia kärpästä ei voi olla väärässä.
- Adolf -
..että sama asia toimii myös toiseen suuntaan!?
Olen tavannut aika paljon naisia, jotka eivät osaa päättää ollakko suhteessa vai ei. Ei haluta sitoutua jne. Sellainen on/off meininki on aika rasittavaa.
Sitten kyllä soitellaan ja mangutaan, kun sattuu neidillä tekemään munaa mieli, mutta jos itse sattuu vain välillä haluamaan ihan vaikka läheisyyttä ja silittelyä, niin ei passaa.
Joten olen katsonut paremmaksi elää yksin. Mulla on kuitenkin kaikki perusjutut kunnossa ja nautin elämästä huolimatta siitä, etten enää elä " suhteessa".
En yleistä, varmasti löytyy vielä fiksuja naisia, jotka tietävät mitä haluavat ja käyttäytyvät sen mukaisesti.
Siinäpä se, minä naisena ainakin haluaisin, että se "läheisyys" tapahtuisi mieluusti yhden ja saman henkilön kanssa. Vaikka yhteistaloutta ei olisikaan. Siis suosin perinteistä vanhanajan seurustelumallia.
No ensinnäkin mielestäni kertoo myös miehestä aika paljon jos ilmoittaa sähköpostitse, ettei halua enää tavata!!! Vaikea antaa neuvoja tilanteeseesi. Voi olla, että olet kohdannut ihmisiä, jotka ovat toisesta ääripäästä eli ahdistuvat jos suhde menee liian vakavaksi.
Älä menetä uskoasi, kyllä kohtaat ihmisen, joka vain kolahtaa ja "juttu" kestää. Ole vain aina oma itsesi ja nauti nyt sinkkuudesta. Kannattaa tietenkin pohtia syitä miksei jutut ole sen pidempään kestäneet, mutta älä nyt itseäsi sillä tavalla syytä. Suhteeseen tarvitaan aina kaksi ja jos juttu ei toimi niin se ei toimi.
Hei!
Samaa olen kokenut minäkin. Joskus tosin myös toisinpäin. Tällä aikuisella iällä ensinnäkin monet tulevat kokemustensa satuttamina TOSI VAROVAISIKSI. Ei meinata uskaltaa mitään. Ainahan suhteen aloittaessaan tietää "ottavansa riskin" tulla jätetyksikin. Sehän on selvä. Oon ajatellut, että toiset meistä vain ovat luonteeltaan tosi varovaisia, arkoja, pelokkaita. Ja tuohon tietysti ne elämänkolhut laittaa oman lisänsä.
Itse oon tunneihminen, en mieti vuosikausia, miten etenisin. Rakkaus ja läheisyys ovat ihania asioita, kyllähän niitä kaipaa.
Haluamatta loukata miehiä tai yleistää. Olen huomannut, että miehillä on tässä keski-iässä toisaalta suuri tarve hellyyteen ja seksiin ym. Mutta myös tarve olla vapaita. No, toisille naisillekin se on ihan ok. Mutta meitä, jotka haluamme enemmän, on paljon.
Mutta pidetään liput korkealla! Uskon, että Se Sopiva vielä löytyy. Sellainen, jonka kanssa haluaa ja joka haluaa myös SITOUTUA.
Oletko vaapa niin jutellaan
Oletko vapaa niin jutellaan
Jaahas että juteltais, no laitapas juttua. Ja sähköp.osoitteesi?
Käytätkö messingeriä
Keskusteltaissin mielummin suljetulla foorumilla
En ole kokeillut, kotikoneella kyllä sellainen toimii... Jospa n. klo 21.00 tänään ehtisin koneelle,miten löydän juttukaverin??
Nyt heti voisin ilmestyä tän sivuston chattiin?
olen kirjautuneena siellä [email protected]
Etkö halunnut kuitenkaan keskustella kanssani vai et muuten ehtinyt.Olen kanavalla tänä iltana klo 21 jälkeen
Olen omassa suhteessani vastaavassa tilanteessa.Tapasin juhannuksen aikoihin mukavan naisen ja kaikki näytti lupaavalta kunnes hän arvaamatta ilmoitti ettei voi tavata minua. ei syytä miksi? olen viestitellyt hänelle ja toivonut että tapaisimme mutta hänellä on kuulema kaikenlaista ja vuorotyökin haittaa.lupaa kyllä että kohta kulta tavataan.Rikki olen minäkin,en voi ymmärtää miksi ei voi rehellisesti kertoa mikä vikana ettei tarvitse itsesyytöksissä kieriä ja ihmetellä missä mokasin.Toivon sinulle sydämestäni jaksallusta ja tsemppiä tulevaan,yritä rohkeasti vain tavata miehiä kyllä meitä kunnollisikin naista kunnioittavia löytyy ihan varmasti