Ajatukset kiertää kehää, hän on mielessä koko ajan, en jaksa tehdä mitään, tuntuu etten jaksa elää.. Miten tästä helvitstä selviää, kertokaa?!
Taustaa lyhyesti tilanteelle:
Tämä alkoi tyhmyyttäni 3,5 vuotta sitten hänen oltuaan edelleen toisessa suhteessa. En ottanut asiaa vakavasti mutta tiedetäänhän nämä, tunteet ottaa vallan. Olimme melkein vuoden erittäin tiiviisti yhdessä, hänen silloisen naisystävän ollessa ulkomailla. Kun hän palasi ulkomaankomennukseltaan, vaadin ratkaisua. Hän jäi suhteeseen ja meidän juttu jatkui siinä ohella, aina viime marraskuuhun saakka.
Löysin uuden ihmisen elämääni. Ilmoitin miehelle että meidän suhde saa päättyä tähän, en jatka tätä peliä enää, parempi kaikille. Naisystävällä ja hänellä takanaan pitkä yli 16 vuoden parisuhde (ei lapsia, ei kihloja yms.) Siitä alkoi turbulenssi, hän rukoili ja aneli minut takaisin. EN olisi suostunut, ellei hän jättäisi naistaan. Uskomatonta mutta totta, hän ilmoitti pian erosta ja asunnon myynnistä. En meinannut uskoa tapahtumia todeksi... Hän myi talonsa taloustilanteeseen nähden nopeasti. Yht äkkiä alkoi etääntyminen, tylyys ja totaalinen tunnekylmyys. Yritin selvittää tilannetta kysymällä onko kaikki hyvin, onko kotona jotain, mikä vaivaa. Hän ilmoitti olevansa väsynyt minun kymyksiin, eikä jaksa jauhaa niistä, suorastaan suuttui huolestani. Päättelin että kyse on stressistä ja erosurusta.
Sitten ilmeni eksän kanssa tehdyn risteilyitä kaveriporukassa, skumppaillallisia ja jne. Kysyin monesti suoraan, haluatteko yrittää uudestaan, mitä teidän välillä on, oletteko jälleen suhteessa. "Olen juuri myynyt taloni, tuohan on ihan sairas ajatus!" Nainen tiesi minun ja hänen suhteesta koko tämän ajan.
Sitten tuli ilmoitus "haluan olla yksin". En halua elämääni nyt mitään, enkä sitoumuksia, on parempi ettei olla enää tekemisissä. Minulla on oma asunto ja haluan aloittaa uuden elämän ilman menneisyyden taakkoja. En rakasta sinua jotta meidän kannattaisi jatkaa. Maailma romahti. Vasta pari kuukautta sitten hän oli vakuuttanut rakkauttaan, olevansa ikuisesti vain minun, ei meitä voi mikään erottaa ja myynyt rakkaan talonsa. Olin ymmällä ja epätoivoinen.
Olemme tästä huolimatta olleet tekemissä edelleen melkein päivittäin (typerää, tiedän). Hän reissaa eksänsä kanssa, eksä istuttaa kukat pihaan, nautitaan illalisia, ei hän voi vastata puhelimeen jos eksä paikalla ja jne jne.. Kysyttäessä lopetaanko yhteydenpito tähän ja haluatko korjata vanhan suhteesi "En jaksa puhua näistä, ei ole mitään kerrottavaa, haluan pitää tilanteen avoinna, ei nyt mitään parisuhdejuttuja, on muutakin mietittävää".
Miksi hän ei myöntänyt lämmittelevänsä vanhaa juttua minulle? Olen käynyt läpi pienen helvetin miettien mikä minussa on ollut vikana kun hän yht äkkisesti muuttuu etäiseksi ja ilmoittaa haluavansa olla ihan yksin.
Taustaa lyhyesti tilanteelle:
Tämä alkoi tyhmyyttäni 3,5 vuotta sitten hänen oltuaan edelleen toisessa suhteessa. En ottanut asiaa vakavasti mutta tiedetäänhän nämä, tunteet ottaa vallan. Olimme melkein vuoden erittäin tiiviisti yhdessä, hänen silloisen naisystävän ollessa ulkomailla. Kun hän palasi ulkomaankomennukseltaan, vaadin ratkaisua. Hän jäi suhteeseen ja meidän juttu jatkui siinä ohella, aina viime marraskuuhun saakka.
Löysin uuden ihmisen elämääni. Ilmoitin miehelle että meidän suhde saa päättyä tähän, en jatka tätä peliä enää, parempi kaikille. Naisystävällä ja hänellä takanaan pitkä yli 16 vuoden parisuhde (ei lapsia, ei kihloja yms.) Siitä alkoi turbulenssi, hän rukoili ja aneli minut takaisin. EN olisi suostunut, ellei hän jättäisi naistaan. Uskomatonta mutta totta, hän ilmoitti pian erosta ja asunnon myynnistä. En meinannut uskoa tapahtumia todeksi... Hän myi talonsa taloustilanteeseen nähden nopeasti. Yht äkkiä alkoi etääntyminen, tylyys ja totaalinen tunnekylmyys. Yritin selvittää tilannetta kysymällä onko kaikki hyvin, onko kotona jotain, mikä vaivaa. Hän ilmoitti olevansa väsynyt minun kymyksiin, eikä jaksa jauhaa niistä, suorastaan suuttui huolestani. Päättelin että kyse on stressistä ja erosurusta.
Sitten ilmeni eksän kanssa tehdyn risteilyitä kaveriporukassa, skumppaillallisia ja jne. Kysyin monesti suoraan, haluatteko yrittää uudestaan, mitä teidän välillä on, oletteko jälleen suhteessa. "Olen juuri myynyt taloni, tuohan on ihan sairas ajatus!" Nainen tiesi minun ja hänen suhteesta koko tämän ajan.
Sitten tuli ilmoitus "haluan olla yksin". En halua elämääni nyt mitään, enkä sitoumuksia, on parempi ettei olla enää tekemisissä. Minulla on oma asunto ja haluan aloittaa uuden elämän ilman menneisyyden taakkoja. En rakasta sinua jotta meidän kannattaisi jatkaa. Maailma romahti. Vasta pari kuukautta sitten hän oli vakuuttanut rakkauttaan, olevansa ikuisesti vain minun, ei meitä voi mikään erottaa ja myynyt rakkaan talonsa. Olin ymmällä ja epätoivoinen.
Olemme tästä huolimatta olleet tekemissä edelleen melkein päivittäin (typerää, tiedän). Hän reissaa eksänsä kanssa, eksä istuttaa kukat pihaan, nautitaan illalisia, ei hän voi vastata puhelimeen jos eksä paikalla ja jne jne.. Kysyttäessä lopetaanko yhteydenpito tähän ja haluatko korjata vanhan suhteesi "En jaksa puhua näistä, ei ole mitään kerrottavaa, haluan pitää tilanteen avoinna, ei nyt mitään parisuhdejuttuja, on muutakin mietittävää".
Miksi hän ei myöntänyt lämmittelevänsä vanhaa juttua minulle? Olen käynyt läpi pienen helvetin miettien mikä minussa on ollut vikana kun hän yht äkkisesti muuttuu etäiseksi ja ilmoittaa haluavansa olla ihan yksin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jätä tuollainen tunteilla pelaajapelle! Pitää sinua löysässä hirressä varalla, jos toinen nainen jättää. En usko, että on eronnut, jos noin paljon viettää aikaa toisen kanssa.
Oletko käynyt miehen asunnolla, asuuko varmasti yksinään? Mutta mitäpä sillä väliä, itse en antaisi enää ajatustakaan noin törpölle tyypille.
Mieshän elää kuin keisari, kaksi naista palvoo maata hänen jalkojen allaan, eivätkä kumpikaan ymmärrä, että heitä käytetään hyväksi. Mies voi mielensä mukaan valita kumman kanssa viettää aikaansa milloinkin, sitoutua ei tarvitse, eikä ottaa huomioon kenenkään muiden tunteita ja mielipiteitä, muitakin sivusuhteita voi siinä vaikka vielä pitää ohessa. Kuka tuollaisesta vapaaehtoisesti luopuisi? Ei se mies ainakaan, ja naiset ei näköjään ymmärrä viheltää peliä poikki, hoh hoijaa.... kynnysmaton elämä ei ole helppoa, ei.
No oliko pakko kakkoseks alkaa?:DDD Nyt on kyllä tyhmyytes syytä ongelmas
Ompas hel-vetin typerää toimintaa jokaiselta teiltä kolmelta.
No epätoivoiset ihmiset tekevät epätoivoisia tekoja.
Niin... on aina valinta meneekö kahden ihmisen väliin - kolmanneksi pyöräksi. Se on kuin menisci kutsumatta perheen takapihalle...se on tunkeilua. Kahden ihmisen välinen suhde on vaikeuksineen kaikkineen heidän kahden selvitettävä. Kolmas ihminen vain sekoittaa entisestään suhteen vaikeudet. Näitä narsistisia miehiä ja naisia aikamme nyt kasvattaa. Halutaan kaikki, heti, nyt. On oltava julkisivu kunnossa ja vielä rakastajakin, jota voi käyttää kun itseä huvitta ja kun puoliso ei arkitöiltään, lasten kasvattamiseltaan ja kotitöiltä aina jaksa olla se hehkeä ja viehättävä seksikumppani miehen viilettäessä ympäri maakuntaa. Noh, nuo ovat ääriesimerkkejä, mutta näetkö nyt kuinka vähän merkitystä sinulla on lopulta ollut miehen elämässä. Miehet inhoavat yli kaiken roikkujia. On kutkuttavaa salassa käydä harrastamassa seksiä uusissa asennoissa, uuden naisen kanssa. Tällainen mies ei ole kiinnostunut siitä, mitä nainen tarvitsee tunnepuolelle. Hänhän käyttää naista kuin esinettä. Älä turhaan haikaile miehen perään. Eräs psykologi sanoi kolmantena naisena 10 vuotta olleelle keski-ikää lähestyvälle naiselle, että ymmärtääkö tama sen että hänellä voisi olla oikeakin elämä? Lapsia, koti, rakastava mies jonka kanssa voisi kulkea harrastuksissa, lenkillä ja joka jakaisi arjen, tukisi tarvittaessa. Nyt nainen vain istui kotona ja odotti miehen soittoa. Mies kun oli niin ihana.
Kai sitä nainen tällaisissa suhteissa tuntee olevansa jotenkin erityinen. Parhaimmillaan olen kuullut ukkomiehen sanovan rakastajattarelleen, että onhan se ero ajaako Ladalla vai Mersulla. Viitaten ensiksi mainitulla vaimoonsa. Kukaan mies ei voisi pettää ellei joku nainen sanoisi kyllä. Miksikö olen tästä asiasta tätä mieltä? Siksi, että olen itsekin ollut kolmas nainen ja oppinut läksyni. Ei ole mitään niin turhaa kuin tällaisen suhteen vuoksi valutetut kyyneleet. Usko minua: se mies ei ansaitse sinun kärsimystäsi. Lakkaa soittamasta ja kirjoita hänelle kirjeitä, mutta jätä ne lähettämättä. Saat purkaa sieluasi - se on kuin terapiaa, jonka avulla pääset pian elämään vapaasti omaa elämääsi. Oikea tulee vastaasi avian varmasti. Hän odottaa sinua, kun olet valmis. Kun sydämesi on irti tästä myrkyllisestä suhteesta. Tsemppiä.