Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kokemuksia?

    Exä kysyi, otanko takaisin, jos lopettaa juomisen. Aikoo hakea apua ongelmiinsa. En mitenkään hihku riemusta, mutta en pärjää yksin erityislapsemme kanssa. Olen tänä kesänä tullut tulokseen, että en pysty takaamaan yksin, että hän on turvassa. Vaarantaju puuttuu kokonaan ja läheltä piti tilanteita on ollut. Rakkautta ei meidän aikuisten välillä ole. Vain kaveruutta ja kiintymystä, sekä syvä rakkaus yhteiseen lapseemme. Sovimme alustavasti, että puoli vuotta odotetaan, kun hän hoitaa asiansa kuntoon. Nautin uudesta elämästäni ilman vaikeaa kumppaniani, paluu entiseen ahdistaa jo. Lapsi sitä vastoin on rauhallisempi isän ollessa paikalla.
    4142
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    NAutit uudesta elämästä mutta haluat pas.kan luoksesi. Siinäpä fiksu päätös. Pas.ka ei saa asioitaan koskaan kuntoon ellei hae apua muilta ja sitä sinä et varmaan pysty toteamaan että pas.ka saa asiansa kuntoon. SE ui sun liiveihin tekosyillä.

    Äänestä

    Ei ole kokemusta, mutta yritän jotain, kun on niin haastava tuo tilanteesi. Ainut ratkaisu, joka tulee mieleen, on kompromissi. Voisiko isä olla enemmän lapsen elämässä ilman, että otat häntä itse takaisin? Siis viettää iltoja koulu/työpäivän jälkeen kanssanne ja menisi yöksi omaansa?
    Ymmärrän, että lapsen takia olisi houkutus palata yhteen (minullakin on), mutta jos keskinäinen suhde ei toimi niin ei toimi. Ja onko riski taas uudesta erosta ja onko edestaasmeno lapsenkaan etu?

    Äänestä

    Vaikka ette asuisi yhdessä, eikö isänkin kuulu osallistua lapsen elämään muutenkin.. Voisiko isä olla lapsen kanssa enemmän?

    Onko lapsen etu, että äiti on ahdistunut suhteessa? Kyllä lapset vaistoavat..

    Äänestä

    On varmaan muutakin apua kun huono miehes, et vaan osaa etsiä.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Hajoamispisteessä kirjoitti:

    Exä kysyi, otanko takaisin, jos lopettaa juomisen. Aikoo hakea apua ongelmiinsa. En mitenkään hihku riemusta, mutta en pärjää yksin erityislapsemme kanssa. Olen tänä kesänä tullut tulokseen, että en pysty takaamaan yksin, että hän on turvassa. Vaarantaju puuttuu kokonaan ja läheltä piti tilanteita on ollut. Rakkautta ei meidän aikuisten välillä ole. Vain kaveruutta ja kiintymystä, sekä syvä rakkaus yhteiseen lapseemme. Sovimme alustavasti, että puoli vuotta odotetaan, kun hän hoitaa asiansa kuntoon. Nautin uudesta elämästäni ilman vaikeaa kumppaniani, paluu entiseen ahdistaa jo. Lapsi sitä vastoin on rauhallisempi isän ollessa paikalla.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu