Ollaan oltu tyttöystävän kanssa kohta vuosi yhdessä ja nyt parin päivän aikana minusta on alkanut tuntua siltä, että hän varmaan haluaa erota, mutta ei uskalla sanoa sitä minulle.
Kun on aika käydä nukkumaan, niin hän vain menee mahalleen ja eikä sano hyvää yötä tai anna hyvän yön pusua... Ennen juteltiin ennen nukkumaan menoa ja toivotettiin hyvää yötä ja kerroin hänelle, että rakastan häntä, mutta nyt kun sanon sen hän ei edes vastaa takaisin.
Saatan vähän ylireagoida, koska tätä on jatkunut vasta muutama päivä, mutta pahaa aavistan silti.
Muitakin ongelmia on, meillä ei ole oikein seksiä, pitkän aikaan ollut jo, että kerran viikossa, jos sitäkään välillä hän ei halua muutamaan vikkoon edes.. Ja pussailla hän ei tahdo, pusut ovat nopeita ja pelkkiä hipasuita. Muutenkin vaikuttaa välillä vähän etäiseltä, voiko asiat muuttua tästä parempaan suuntaa?? Hän ei edes suostu kertomaan, että mikä hänellä on vaikka olen kuinka kysellyt...
Kun on aika käydä nukkumaan, niin hän vain menee mahalleen ja eikä sano hyvää yötä tai anna hyvän yön pusua... Ennen juteltiin ennen nukkumaan menoa ja toivotettiin hyvää yötä ja kerroin hänelle, että rakastan häntä, mutta nyt kun sanon sen hän ei edes vastaa takaisin.
Saatan vähän ylireagoida, koska tätä on jatkunut vasta muutama päivä, mutta pahaa aavistan silti.
Muitakin ongelmia on, meillä ei ole oikein seksiä, pitkän aikaan ollut jo, että kerran viikossa, jos sitäkään välillä hän ei halua muutamaan vikkoon edes.. Ja pussailla hän ei tahdo, pusut ovat nopeita ja pelkkiä hipasuita. Muutenkin vaikuttaa välillä vähän etäiseltä, voiko asiat muuttua tästä parempaan suuntaa?? Hän ei edes suostu kertomaan, että mikä hänellä on vaikka olen kuinka kysellyt...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Hänellä on toinen mies. Käytös viittaa hyvin paljon siihen.
Sitä en usko olemme kokoajan yhdessä, koten toinen mies olisi aika mahdoton.
Se on juuri se ongelma, että olette koko ajan yhdessä. Hän on kyllästynyt näkemään sinua. Pidä vähän väliä, anna omaa aikaa.
Mitä ihmettä??? Olette seurustelleet vuoden ja olette koko ajan yhdessä? Eihän se sitten mikään ihme ole, jos ihminen haluaa vähän vetäytyä omaan rauhaansa, kyllästyy ja alkaa sen kumppanin naama ahdistaa.
Tehkää välillä omia juttuja. Keskittykää omiin ystäviin, omiin harrastuksiin, töihin, opintoihin, liikuntaan, sukulaisiin... Mihin tahansa, mutta yksilöinä. Vaikka olette parisuhteessa, teidän ei kuulu olla jatkuvasti yhdessä. Sellainen suhde ei todellakaan kestä.
Ei ap.n kertomus minusta erolta vaikulta vaan siltä, että ap on jollain tavalla pahasti loukannut tyttöystävää (ilmeisesti tietämättään) ja tyttöystävä on siitä nyt verisesti loukkaantunut.
Ja pahinta mitä ap nyt voisi tehdä on "antaa hänelle tilaa". Siten kai voi kohdella miestä, mutta ei todellakaan naista. Se olisi viimeinen sinetti tyttöystävän mitä todennäköisimmin kokemaan tunteeseen, että ap ei oikeasti välitä hänestä.
Parempi olisi sanoa, että rakastaa, ja että kun on tyhmä mie, ei tiedä mitä on tehnyt väärin ja että haluaisi kuulla sen jotta voi korjata asian, koska vilpittömästi rakastaa ja kunnioittaa ja arvostaa tyttöystävää ja haluaa oppia osoittamaan sen myös käytännössä.
Vielä - se ettei tyttöystävä ole suostunut kertomaan mikä on hätänä, vaikka ap on udellut, osoittaa, että loukkaus on ollut hänelle todella vakava. Niin vakava, että hänen on vaikea edes puhua siitä kokematta häpeää tms, eli että on osunut johonkin hänen herkimpään kohtaan. Sitä suurempi syy käsitellä asia tai muuten se todella tulee johtamaan eroon, koska tyttöystävä vakuuttuu siitä, ettei ap välitä hänestä ja ole kiinnostunut hänen tunteistaan.
Ei välttämättä. Hänellä saattaa olla itsenäistymisvaihe menossa, jolloin toinen ihminen ärsyttää melkein mistä tahansa syystä. Ärsyyntyneenä käyttäytyy juuri noin.
Mitä voit tehdä?
Nostat kissan pöydälle. Sanot hänelle huomanneesi, että häntä vaivaa jokin. Pyydä häntä kertomaan suoraan, mikä ärsyttää tai ahdistaa. Voit myös kysyä suoraan, miettiikö hän suhteenne lopettamista.
Siitä se voi aueta, mikä todellisuudessa vaivaa, ja miten vakavasta asiasta on kyse. Jos jatkat vain peläten, ottamatta asiaa esille näin, voi edessä hyvinkin olla ero.
"Jos jatkat vain peläten, ottamatta asiaa esille näin, voi edessä hyvinkin olla ero."
Sama tulos voi olla edessä, jos otat asian esille. Vain varmemmin ja nopeammin.
Tuossa olet väärässä. Jos asian ottaa riittävän aikaisessa vaiheessa esille, on vielä mahdollista korjata mahdolliset epäkohdat.
Mikäli pahan olon massa kasvaa riittävän suureksi, mikään ei enää auta. Puhumattomuus on aina tie eroon. Puhumattomuus on pelkuruutta.
Millä ihmeen logiikalla epäkohtien esille ottaminen korjaavassa hengessä veisi eroon varmemmin?
Täydennyksenä: mikäli eroon keskustelun jälkeen päädytään, eikö kuitenkin ole parempi, että epätietoisuudessa kituminen päättyy ennemmin kuin myöhemmin? Jatkamalla odottaen eroa vain tuhlaa omia mahdollisuuksiaan löytää se oikea ihminen.
Ei asioita yleensä voi korjata, koska ne eivät ole rikki. Keskustelua saatetaan kyllä käyttää painostustilaisuutena, jossa puolisolta kiristetään myönnytyksiä.
Suhde joko toimii tai se ei toimi.
Anna hänelle tilaisuus ikävöidä sinua. Lähde käymään jossain, vaikka kaukana asuvan kaverin luona tai (iso-)vanhemmilla tai kavereiden kanssa risteilyllä. Jos olette todellakin koko ajan yhdessä niin ei ihme, että alkaa ahdistaa.
Tuo kuullostaisi ihann hyvältä, mutts tiedä sitten voisinko lähteä, koska minulla tulisi häntä niin kova ikävä :/ entiedä mitä hänen päässään liikkuu välillä, kun on niin etäinen, mutta eilen asiat olivat taas aivan normaalisti löhöilimme vierekkäin hän minun kainalossa ja puhuimme sekä pussailimme ja herkistelimme. Välillä taas on näitä huonoja päiviä, mutta toivottavasti niitä ei nyt vähään aikaan tulisi.
No siis tuo on just sitä että hän tarvii tilaa,
lukee sun joka viestissä.
sulla on ikävä ilman häntä, et edes voisi risteilylle lähteä pariksi päiväksi kun tulee niin ikävä, jos seksiä on "vain" kerran viikossa niin mietit heti että jättääköhän se sut nyt,..
siis olet niin ripustautunut että se asia suorastaan huutaa sun joka rivin lomasta!
Teet nyt sellaista hommaa että puolittain itse aiheutat sen että sut jätetään..
Suhteessa on molemmilla hyvä olla vain silloin, jos kumpikaan ei pelkää.
ja sä pelkäät nyt että sut jätetään, joten niin myös tulee tapahtumaan ennenpitkää jos et nyt ota niskasta itseäsi kiinni ja ota aikalisä koko suhteesta ja sano tyttöystävälle että sopisiko että näkisitte seuraavan kerran viikon päästä.
Koita hoitaa itsesi kuntoon mene vaikka psykiatrille tai jotain mutta tyttösi kantaa nyt susta vastuuta koska osoitat kaikin tavoin ettet pärjää ilman häntä. Se ei ole parisuhde sen on vanhemman suhde pikkulapseen ja siksi ei ihmekään jos seksi loppuu kun nainen alkaa mieltää itsensä enemmän sun äidiksi kuin tyttöystäväksi.
Jos et usko mitä sanon niin lue uudelleen :
"Välillä taas on näitä huonoja päiviä, mutta toivottavasti niitä ei nyt vähään aikaan tulisi."
Jos sulle on suhteessa huono päivä se, että ei pussata ja herkistellä, niin et ole vielä huonoa päivää nähnytkään.
Huono päivä olis se, kun erotaan. Muut on hyviä päiviä,ja jos hän ei kokoajan oo kiimassa ja nuoleskele sun kanssa niin sä meet täysin hälytystilaan? eihän sun lähelläsi uskalla varmaan edes hengittää kun saa kokoajan pelätä milloin hajoot. Ei ole tervettä että ihminen kokee hylkäämisenä sen että ei tapahdu jotain aktiivista hyväksyntää..tervettä olisi olettaa että kaikki on hyvin jos mitään pahaakaan ei tapahdu. Sä oletat enemminkin että jos ei kokoajan tapahdu täysillä jotain hinkkaamista, niin asiat o huonosti.
Ou mai good
Juurikin näin kuten 'oi että' tuossa yllä kirjoittaa.
Alat näyttämään tyttöystävällesi huomionkipeältä koiralta, joka pyörii jaloissa vinkuen koko ajan odottaen silittämistä. Se ei ole hyvä paikka, sillä tyttöystäväsi haluaa sinusta vierelleen miehen, eikä mitään koiranpenikkaa.
Olet tehnyt tytöstäsi itsellesi huumeen ja itsestäsi riippuvaisen, ei ole tervettä ettet voi olla hetkeä erossa kumppanista. Mieti nyt itsekin vähän. Monet parit elävät etäsuhteessa ja eivät edes näe toisiaan aikoihin.
Omalla toiminnallasi ja huomionnälälläsi karkoitat tyttöystäväsi takuulla, juuri nyt on se hetki kun hän viimeistään kaipaa vähän taukoa honimiseesi.
Ole itsenäisempi, tee jotain muuta, keskitä huomio myös johonkin muuhun. Eikö sinulla ole omia harrastuksia tai kavereita?
Joku juttu saattaa painaa hänen mieltä tai hän on vaan masentuneissa tunnelmissa. Anna hänelle tilaa. Ei käytös välttämättä liity sinuun mitenkään. Voithan ehdottaa, että hän kertoisi sinulle, jos hänen mieltään painaa jokin asia. Kerro, että hän tuntuu surulliselta tai masentuneelta tms...
Olette koko ajan yhdessä. Vastarakastuneilla toisiinsa liimautuminen aluksi on kivaa, mutta nyt hän on alkanut kaivata omaa tilaa. Älä puhu erosta äläkä syyttele, vaan anna hänelle mahdollisuuksia olla yksin tai kavereittensa kanssa (kuten yllä jo ehdotettiin). Älä pohdi, haluaako hän erota, vaan yrittäkää löytää uusi tasapaino yhdessä olemisen ja oman ajan välillä. Ole sinä kallio, johon toinen voi luottaa, vaikkei hän itse tietäisi, mitä haluaa. Pitkän päälle molempien pitää olla suhteeseen tyytyväisiä, mutta juuri nyt sinun kannattaa mukautua ja jättää omat tarpeesi vähemmälle.