Minä siis 19v nuori nainen joka parisuhteessa 31v miehen kanssa. :)
Tapasimme kun olin 15 ja mies 27-vuotias, meistä tuli aluksi ihan vaan kavereita, vaikka pientä säätöä oli tietty myös heti alussa, koska ihastuminen. :) sitten kun olin 16v ja mies 28v niin alettiin seurustelemaan, koska minä muutin lähemmäs miestä opiskelemaan. :) kun täytin 18v ja mies oli 30v, muutimme avoliittoon ja tässä avoliitossa ollaan oltu nyt päälle vuoden verran. Asutaan ihan kaksistaan, mitään lapsia meillä kummallakaan ei vielä ole, eikä mitään lemmikkieläimiä. Naimisiin aiotaan mennä ensivuonna ulkomailla, joka tuntuu eniten meidän jutulta, koska tykätään matkustella paljon molemmat ja haluttaisiin mennä naimisiin jossain kauniissa ja eksoottisessa paikassa. :) samalla vietettäisiin siinä sitten hääloma
Tapasimme kun olin 15 ja mies 27-vuotias, meistä tuli aluksi ihan vaan kavereita, vaikka pientä säätöä oli tietty myös heti alussa, koska ihastuminen. :) sitten kun olin 16v ja mies 28v niin alettiin seurustelemaan, koska minä muutin lähemmäs miestä opiskelemaan. :) kun täytin 18v ja mies oli 30v, muutimme avoliittoon ja tässä avoliitossa ollaan oltu nyt päälle vuoden verran. Asutaan ihan kaksistaan, mitään lapsia meillä kummallakaan ei vielä ole, eikä mitään lemmikkieläimiä. Naimisiin aiotaan mennä ensivuonna ulkomailla, joka tuntuu eniten meidän jutulta, koska tykätään matkustella paljon molemmat ja haluttaisiin mennä naimisiin jossain kauniissa ja eksoottisessa paikassa. :) samalla vietettäisiin siinä sitten hääloma
Vastaukset 69
Vanhimmat
Kai tää on vitsi? Miehes ollut vankilassa, huumeiden käyttäjä ja vaikka mitä. Naiset just alkaa olee tuollaisten kanssa. Itse en ole vankilassa ollut enkä huumeita käyttänyt mutta sitä puolta ei kai kukaan nainen arvosta. Jättäisin suosiolla tuollaisen miehen kun ne ratkee loppupeleissä uudestaan.
No mulla on ollut kilttejä ja tavallisia miehiä, mut sit myös näitä ongelmakavereita. :-) joten uskon, että löytyy myös naisia jotka osaa kilttejä ja tavallisia miehiä arvostaa ja vastasin ihan rehellisesti.. on sitä näissä ongelmamiehissäkin just nimenomaan ne omat vaikeutensa..
Mutta sitä kun ei voi minun mielestä oikeen päättää, kehen ihastuu ja rakastuu. :( sitä voi toki päättää sit ainakin jollain tasolla et seuraako niitä tunteitaan.. mut mä olen tosi tyytyväinen et olen seurannut ja tämän miehen kans ei ole nyt mitään ongelmia ollut 3v kun tuo elämä jäi taakse! :) joten suosittelen, että älkää ihan heti tuomitseko menneisyyden takia!
Tätä mieltä mä olen.
Miten sulla voi olla ollut kilttejä tavallisia miehiä ja ongelmakavereita jos olet alkanut tämän piripään kanssa seurustelemaan 16-vuotiaana???? :D
Hahhahhaa, tää on taas ''kiltin miehen** surkea provo. Miksi sen täytyy koko ajan korostaa olematonta kiltteyttään? Onko se jotenkin hylätty ja syrjäytynyt oikeasta elämästä vai muuten vaan nuppi sekasi? Ei tajuu tällaista uunoa.
Moikka! täällä taas vaihteeksi. :) niin miksi ei olisi voinut olla??
No, sehän sitten tarkoittaa, että olet aloittanut "mieskokeilut" jo vähintään 12-vuotiaana, kun kaikenlaisia tyyppejä on ehtinyt olla jo monikossa 16-ikävuoteen mennessä.
Juuri tätä tarkoitin... mutta yritin ilmaista asiani hieman peitellymmin.
No mä olen kyllä seurustellut ensimmäisen kerran 13-vuotiaana 15-vuotiaan pojan kanssa. Että sikäli. :) aika lähelle siis osuu.
Miksi tässä pitäisi mitään peitellä?
Se on pitänyt kilttejä tylsinä ja siksi on alkanut olee yhteiskunnan pohjasakkiin kuuluvien rikollisten kanssa että elämässä olis jotain jännää.
No ei oo kyllä näin. :) mie alan olemaan vaan pelkästä rakkaudesta. Oli sitten kiltti mies tai ei. Niin ei tarvitse tämmöistä paskaa kirjoittaa toista kertaa!
Ei vaan naiset ei arvosta tollasta katkeroitunutta mammanpoikaa. Lopeta valittaminen ja kyynisyys niin joku saattaa kiinnostuakin. Todellakin ärsyttää kaltaisesi tyypit. Eikä siis todellakaan siitä syystä että et ole ollut vankilassa tai narkannut, vaan asenteesi takia.
Olkoonkin että tämä on provo niin ikäeroa enemmän olisin huolissani miehen taustasta....
Juu, kysseessä ei ole mikkään provo. :) täällä on taas näitä joiden on niin pirun vaikea ymmärtää, et miten se nyt oikeesti voi olla oikeessa elämässä mahdollista, että 19v ja 31v seurustelee... en mie muuta syytä nää näille provon huutelemisille. Mutta se on kuule aika helpostikkin mahdollista olla tälläisessä parisuhteessa. :)
Itse asiassa, jos ajattelee, että miehellä on taustansa takia jäänyt tavallinen nuoren aikuisen elämä väliin, niin ehkä te olette nyt hyvinkin samassa elämäntilanteessa. Molemmat aikuisuuden kynnyksellä (tämä siis ihan hyvässä mielessä) ja valmiina jatkamaan eteenpäin. Tsemppiä teille!
Kiitos! :)
Ketä kiinnostaa? Ite oon 21 ja mies 35, toista lasta odotan ja esikoinen 1,8v mitä ihmeellistä siinä on että on ikäeroa, itse en missään nimessä ottaisi alle 30v miestä, ne on ihan kakaroita. Mun miehellä ei kyllä ole mitään ongelmia päihteiden tai muun kanssa ikinä ollutkaan, en ottaisi sellaista lasteni isäksi.
Tuolla aloittajan miehellä onkin ongelmia enemmän kuin valtiolla paihteiden kanssa ja muuten. Ei sellanen pysty mitään perhe elämää viettämään. Kohta sitä kutsuu vanhat tavat ja sitten on hauskaa naisella.
Ei siinä olekkaan mitään ihmeellistä. :) mä annoin vaan huvikseni mahdollisuuden kysyä, jos joku haluaa. Mutta onnea teille ja itse en ihan heti ainakaan menneisyyden takia tuomitsisi! mutta ymmärrän toki pointtisi ja näkökantasi, haluat lapsillesi mahdollisimman hyvän isän. Minä sitä samaa, mutta uskon että entinen päihdeongelmainen ja rikostaustainenkin henkilö voi olla hyvä isä tai äiti... kyllä ihmisille pitää anna toinen mahdollisuus.
" Hei sulle " < kelle nyt oikein puhut?
Olet liian nuori ymmärtämään vielä suhteista mitään ja liian naiivi kun uskot että tuo rikollinen on tehnyt parannuksen. Kärsit vielä pahasti.
Ok! :) no eikö häntä saisi jotenkin jo arvostaa saavutuksistaan, kun on pysynyt 3v päihteistä kuivilla ja rikollisuudesta? kyllä minun mielestä sellainen ihminen ansaitsee siinä vaiheessa ainakin jo yhden kerran arvostusta... jotta jaksaisi jatkaa sitä samaa linjaa. Tietysti kaikki lähtee itestään, mutta onhan se todettu juttu, että toisten tuki ja arvostus ja kannatus auttaa eteenpäin ja tukee sitä hyvää linjaa, eli esim. päihteettömyyttä, mikä on nyt menossa...
Meillä on menny jo 3 vuotta tosi hyvin, sillon kun mie olin 15, ennen kun täytin 16, niin se vuosi oli vielä semmosta haparointia miehellä, et välillä se lopetti päihteet ja oli irti rikollisuudesta, no sit taas sama kierre jatku ja sit taas uudestaan lopetettiin jne.. eli kenenkään niinku narkkarin tai muun päihdeongelmaisen tai rikollisuuden kanssa tekemisissä olevan ihmisen lopettaminen niissä asioissa, ei käy ihan heti, se vaatii yleensä monta uutta kertaa ja monta uutta alkua, mutta jos sitkeyttää riittää ja tahtoa ja omaa halua, että nyt minä oikeasti haluan parantua ja minä haluan toisenlaisen elämän, niin kyllä siitä on mahdollista todellakin selvitä... ja etenkin jos on vielä hyvät tukiverkostot. Perhe, ystävät, muut läheiset... eli tälläsen positiivisen sanan haluan sanoa kaikille päihdeongelmien ja rikollisuuden kanssa kamppaileville ja jotka sellasesta elämästä haluavat eroon päästä, jos niitä nyt tähän keskusteluun sattuu tulemaan! :)
Mutta jos minä kärsin. Niin sillon kärsin vaan minä ite, enkä minä sillä satuta muita ihmisiä tai läheisiä, niin antakaa mun vaan kulkea tämä "kärsimysten tie" ite sit rauhassa !.
Niin, vaikka onkin tehnyt parannuksen, mutta se tosiasia on ja pysyy, että vankilatuomiot näkyvät aina ja estävät elämässä etenemistä.
Kun on taustalla huumeet, sekin on asia joka otetaan monessa paikassa esille.
Ikävää on että se estää elämää. Tosiasia on kuitenkin, että henkilö on usein herkkä ihminen, joka pienenkin vaikeuden edessä sortuu uudelleen. Eli ei kestä paineita ja niitähän elämässä tulee aina jokaiselle jossakin muodossa.
Jatkuvaa onnea ei ole kenellekään, niitä mustia raitojakin tulee ilman omaa tahtoakin.
Olette säästäneet ja varmasti hän on nyt onnellisempi kuin ehkä koskaan ollut, ainut on kestääkö hän elämän rasitukset. Entä se työpaikka, onki nyt työssä ja miten helposti siitä irtisanotaan jos näitä taloudellisia huonoja aikoja on tulee jatkossakin.
Ikäero ei vielä tässä tilanteessa suuremmin haittaa, tosin alkanut lain vastaisesti alleikäisen kanssa. Entäs kun mies ikäkriisit tulevat, kestääkö hän ne, varsinkin kun olet nuori ja ymmärrys tuskin riittää kaiken hyväksymiseen.
Ei ole helpoin liitto, sillä on monta raskasta tekijää matkaan ja lisäksi menneistä joutuu aina tilille ja ne eivät unohdu viralliselta taholta.
Päätöshän on sinun itse tehtävä, kukaan ei saa muuta kuin kertoa tosiasioita, jotka sinulla pitää olla tiedossa päätöksen teossasi. Ne saattavat loukata, mutta kannattaa siltikin ajatella asiat loppuun saakka, sillä paljon pahempi on ero siinä vaiheessa kun on lapsiakin mukana.
No enköhän minä aika hyvin nuo asiat tiiä, ilman että jonkun muun tarvii olla niitä mulle kertomassa. :) on sen verran kyllä tullut taplattua myös tuon alamaailman kanssa, että voin sanoa, että minulla on se puoli hallussa. Vaikka ikää onkin vasta tämän verran. Ja jos ei olis hallussa, nii sit opittas kantapään kautta... emmä tiedä, auttaako siihen koskaan mikään muu kellään kun kantapään kautta oppiminen, ainakaan mun luonteella, tottakai jotkut voi olla hyviäkin kuuntelemaan toisten neuvoja. :)
Mutta asiasta kolmanteen, neljänteen ja seuraavaan.. :)
Elikkäs kuinka monta aivan tavallistakin parisuhdetta päättyy, pitkän yhdessä olon jälkeen johon on myös kerennyt jo lapsia tulla? millon mistäkin syystä. Rakkaus loppuu vaan yksinkertasesti kesken tai sitten toinen pettää, kun ei osaa heikolla luonteella päättää kumpaa rakastaa enemmän ja kumman kanssa haluais enemmän olla tai sitten tekee jotain niin pahoja asioita, että pettää luottamuksen pahimman kerran, eikä sitä voi enää antaa anteeksi. Onko suurin osa näistä pitkänkin ajan päättyvistä parisuhteista, joissa on myös keretty lapsia jo tehdä, niin rikollisten ja narkkaiden suhteita? kyllä mie suurimmaks osaks kuitenkin veikkaisin et aivan tavallisten ihmisten suhteita...
Tottakai siis jos ihmisellä on tuollanen ongelma tausta takanaan, niin vaikuttaa siihen et se parisuhde voi ajautua helpommin kriisiin. Mutta niin se ajautuu tavallisillakin ihmisillä!! ei sitä koskaan voi täysin ennakoida. Pitää elää ja muistaa antaa myös muille ihmisille, uusi mahdollisuus!!
Ihminen on kuitenkin virheitä tekevä olento. Ja ne virheet on meillä erillaisia, ei jokaisen tarvii narkata, tai tehdä rikoksia, mutta silti meistä jokainen tekee kuitenkin JOTAKIN virheitä elämässään!! näin MÄ ajattelen näistä asioista. :-) joten sinäänsä aivan sama mitä ne virheet on, kunhan ei oo henkirikosta takana, sitä joutus jo vähän painavammassa mielessä harkihtemaan.. et onko tuo ihminen anteeks annon arvonen ja uuden mahdollisuuden arvonen. Kun se on sellanen teko mitä ei voi millään tavalla ns. korvata tai peruuttaa, edes anteeksi syvästi pyytämällä, kun toiselta on henki poissa. Sitä kuollutta ihmistä kun ei tuo mikään takasin, vaikka hakis kuun ja tähdet taivaalta, niin ei sekään. Anteeks anto on myös tärkeintä ittensä takia, ei niinkään sen toisen ihmisen takia... koska jos sä kannat hirveetä vihaa, tuskaa, paskaa, sisälläsi, niin sä voit itse huonosti. Mutta se anteeksi anto voi helpottaa sun omaa oloasi.
No mitenkäs nuo vankilatuomiot estää sitten elämässä etenemistä? tää mun varmaan pitäis tietää jo, kun miehen kanssa seurustellut useamman vuoden ajan... mutta eipä nyt oo tullu sellasta tilannetta eteen, missä ois pahemmin estelly. Ja kun taustalla on huumeet, niin missä paikassa se otetaan sitten esille? tällästäkään ongelmaa en ole meillä huomannut. Mitenkä nämä kaikki edelleen estää elämää!?. MENNEISYYS ON MENNEISYYTTÄ!. Tikulla sitä silmään, joka sellaista paskaa muistelee!. Mie sanoisin, että mun mies on tunteellinen, ei niinkään kamalan herkkä.. mä oon aina ollu luonteeltani meistä se herkempi osapuoli selkeesti, vaikka en oo mitään kamaa vetäny tms, oon vaan syntyny sellaseks... Mies alko käyttämään vaan kokeilunhalusta, ei hän sen takia alkanut huumeita käyttämään ettei pää kestäisi paineita.
Mies on kyllä sanonut mulle, että hän on tosi onnellinen mun kanssa. :)
Kiitos vain huolenpidosta, mutta ymmärryksessäni ei ole kuitenkaan mitään vikaa ja mitähän ikäkriisiä mahdat tarkoittaa? :) siis esim. minkä ikäinen miehen pitäisi olla, että meillä olisi kauhea kriisi päällä? kyllä miehellä oli viime vuonna kriisin poikasta kun täytti 30v ja minä olin 18v, mutta hyvin siitä yli päästiin, kun tuin rakastani...
Ja minkäköhän takia "kytät" soittelisivat sun miehelle 10 vuoden jälkeen?? Ota nyt järki käteen. Ei ne soittele ihmisille ja hauku tai muistuttele piruuttaan menneisyydestä. Kyllä niillä ihan nykypäivän asiaa on jos yhteyttä ottavat. :D
Mutta sitähän sä et taida tietää että ihan tavan kansalainen ei ole "kyttien" kanssa missään tekemisissä eivätkä ne soittele ja kysele kuulumisia tai tee vittuilusoittoja..
Ikäero nyt ei merkitse mitään mutta narkkimenneisyys saisi mut juoksemaan ja lujaa.
No sinä et näköjään ymmärrä että kytätkin on vain ihmisiä. Sinne mahtuu hyviä luonteita, mutta myös paskamaisia. Jotkut ovat oikeasti todellisia häiriköitä ja muistuttelevat kyllä tahallaan menneistä... kun mun mieskään ei parin kytän kanssa kovin läheisissä väleissä ole.
Minua ei jonkun päihdeongelma tai mielenterveysongelmat saa juoksemaan esimerkiksi karkuun. Ihmisiä hekin ovat ja pitää antaa heillekin tilaisuus, ei tiedäkkään kuinka mukavan henkilön voikaan persoonana kohdata hänen ongelmistaan huolimatta vaikka ne ongelmat vaikuttaa osittain myös henkilön luonteeseen mutta eivät ne kuitenkaan määritä täysin sitä... :) eikä oo ees naiivia ajattelua. Se on vaan nuin. Ei kukaan ihminen ole pelkkä päihdeongelma tai mielenterveysongelma, on hänessä paljon muutakin! :). Ja menneisyys on nimenomaan menneisyyttä, menneisyyden takia ei saa juosta karkuun, vaan nykyhetken jos siinä on jotain pielessä...! on väärin arvostella toisia toisten menneisyydestä, jokaisella meillä on menneisyytemme, toisilla vähän värikkäämpi ja toisilla ei ja jos joku kysyy miksi ei saa arvostella, niin siksi kun paha niitä tekoja enää mennä muuttamaan vaikka haluaisikin koska ei pysty! :( se on vähän sellaista toisen kiusaamista.. jokainenhan meistä tekee joskus erillaisia virheitä, syystä tai toisesta. Se on vain fakta. Munkin mies oli aivan lapsi, kun se alko käyttämään kamaa, se oli 15vee... ja karkkia se varasti jo nuorempana esim. kaupoista... sitten kovempi rikollisuus tuli kuvioihin tuon 15v täytettyään...
Kylläpä sinä oletkin naiivi, tyttöpieni.
Päin vastoin. Tuttavapiirissäni on paljon poliiseja ja tuo sinun kuvailemasi käytös ei todellakaan ole sitä mitä poliisit tekevät.
Kuvittelet siis että ne paskamaiset kytät vielä vuosien jälkeen soittelevat vittu*usoittoja miehesi kaltaisille narkeille? :D Kerroppa nuo vuodet ja poliisien kohtaamat rikolliset ja koeta ymmärtää että eiväthän ne muuta kerkiäisikään kuin soitella eri nilkeille kuvailemiasi puheluita.
Koita ymmärtää että heillä on ihan oma siviilielämä ja poliisi on heidän ammatti. Jos he jostakin narkista eroon pääsevät eivätkä kuule mitään niin A) joko he unohtavat kaverin tai B) rikoksia selvittäessään soittavat jos epäilevät että kaverisi on ollut mukana rikoksen polulla...ja kyselevät että missä kaveri on ko. aikana ollut. Ihan normaalia rikoksen selvittelyä, MIKÄ pitää kaverisi vaan kestää koska on itsensä aiemmilla toilailuillaan poliisin kirjoihin hankkinut.
Turhia vittuilusoittoja he eivät ikävä kyllä kerkiä soittamaan. Eikä niitä kiinnosta ystäväsi mitätön elämä sen enempää...
Minkä ihmeen takia sinä vittuilet mulle? mitä mä oon tehny sulle?
Ja minkä ihmeen takia vikiset? meillä kun sattuu valitettavasti olemaan myös omakohtaista tietoa tästä asiasta......
Mutta sinähän et voi hyväksyä sitä, vaan sinun mielipiteesi ja sanomasi on ainut oikea, että meidänkin pitäisi unohtaa sitten se, mitä ollaan itse koettu. Kerrotko mikä tekee sinusta niin täydellisen ja ainutlaatuisen, että sinun sanasi on täällä se "laki"?
Sinuna olisin vanha gubbe hiljaa. Olet tippunut kärryiltä nykymaailman meiningistä. Mutta varmaan noita häiriköiviä kyttiä on ollut aikasemminkin...
Sano mulle, jos Jari Aarnio pysty tekee ne temput mitkä teki. Niin miksi jotkut kytät eivät pystyisi häiriköintiikin??
Ihmettelen vaan oikeasti suppeaa ajatusmaailmaasi. Missä ajattelet että jokainen poliisi on hyvä, jokainen sosiaalityöntekijä on hyvä, jokainen lääkäri on hyvä... ja kaikki on hyvää. Olet ajatusmaailmaltasi laumassa menevä lammas ja lampaat kun tarvitsee yleensä paimenta, me ollaan taas yksinäisiä susia, eikä kenenkään ohjailtavissa. On esim. noista laittomista huostaanotoistakin vaikka kuinka paljon youtube videoita ja kuinkas unohdettiin myöskin Eerika keissi...! siinä oikeasti pieni tyttö raukka joutui kärsimään, kun ne sosiaalityöntekijät oli oikeasti niin hyviä. Vai mitä?
En usko että onnellista suhdetta tulee tuollaisen kanssa. Vähän aikaa se voi näyttää siltä mutta huonosti käy. Mutta noin nuori ei vaan voi ymmärtää sitä itse, kantapään kautta sen saat kokea vielä.
Eli sinä et usko, että ihminen jolla on ollu päihdeongelma ja ongelmia rikollisuuden kanssa, niin voisi koskaan jättää sitä elämää taakseen ja rakastaa aidosti????
Mikä teitä ihmisiä oikeasti vaivaa...
Hankkikaa empatiakyky ja lisää älyä! KYLLÄ IHMISELLÄ ON EDELLEENKIN OIKEUS MUUTTAA ELÄMÄNSÄ SUUNTA VAIKKA PALJON MYÖHEMMIN JA ELÄÄ HYVÄÄ ELÄMÄÄ!
Vai eikö olisi? koska siltä tuo kuulostaa. Tyhmä saa olla, jos ei tajua, että on oikeasti noista vaikeista soistakin nousseita ihmisiä, jotka eivät ole enää siihen paskaan elämään palanneet! noin nuori ja noin nuori... Hävetkää. Vittu että minä vihaan tuollasia ja tuolla asenteella toisia kohtaan liikkuvia ihmisiä, oikeasti. Luuletteko tosiaan että olette fiksuja jos tuomitsette, haukutte ja suoraansanottuna potkitte joskus maassa ollutta ihmistä???? saatteko te idiootit siitä jotain ylemmyydentuntoa itsellenne? hahhahhaa.. :D ja siellä taas tietysti ajattelette " että siinäpä joku nuori likka saarnaa taas lapsellisesti.. " mutta miettikääpä nyt ihan oikeasti, oliko minun sanomisissa mitään perää, että onko sieltä suosta oikeasti niitä nousseita ihmisiä ja keidenkä paatuneiden asenteiden parantamisessa olisi varaa, minun vai teidän. Vaikka olisitte kuinka paljon vanhempia. On sitä vanhallakin velvollisuus muuttaa asennettaan, jos se on sieltä minnekkä aurinko ei paista! ja turha saarnata mittään niistä realismeista, kun jokainenhan sen tietää, että on ihmisiä jotka ovat pystyneet jättämään huumeet ja rikollisuuden taaksensa ja elämään loppuelämänsä kunnolla. Ja minun mies voi olla IHAN HYVIN, yksi heistä, vaikka heitä olisi harvassa, ei sitä kukaan voi tietää, kun päivä kerrallaan katsomalla elämää eteenpäin.. Toivossa on aina hyvä elää, kun taas toivottomuudessa ja paskassa olossa ei!.
Älkää TE, antako muille ihmisille toisia tilaisuuksia ja jos TEIDÄT on katkerasti petetty, niin älkää saarnatko siitä aina katkerana muille ihmisille. Ja ÄLKÄÄ sotkeko niitä ihmisiä teidän ajatusmaailmaan, jotka ei sinne todellakaan halua, kun haluaa nähdä ihmisissä hyvää ja antaa uuden mahdollisuuden... eiks teidän pitäis myös pikkusen kunnioittaa sellasta ajatusmaailmaa ja asennetta!? ei kai se pahasta oo, jos haluaa nähdä ihmisissä hyvää ja antaa heille uusia mahdollisuuksia vaikka joskus tulis henkisesti pataankin!?
Vittu mitä persepäitä... oikeasti. Mulla meni nyt hermot näiden vanhojen, onnettomien ja tasapainottomien ihmisten paatuneeseen ajatusmaailmaan..
Vastatkaa toki näihin. Emmä huvikseenkaan täällä kirjoita.
Voi JaniMaria. Vaikka itsesi kokisit kuinka aikuiseksi ja kypsäksi niin kyllä ajatuksistasi paistaa vahvana nuoruus ja naivius. Lupaan myöntää olevani mielipiteineni väärässä jos olette vielä onnellisesti yhdessä toisianne tukien ja ilman päihteitä esim. 10v kuluttua.Luulen kuitenkin että elämää eteenpäin eläessä ymmärrät mistä sinua täällä niin monen suusta varoitetaan. Ja luulen ettei suhteenne pahin mörkö ole se ikäero kuten luulet vaan ihan muut seikat.
Noniin. Ja lällistäpöö. :D
Onhan sitä nuori ja naiivi jos haluaa ensinnäkin puolustaa entistä narkkia ja rikollista. Ja sitten on varmaan tyhmäkin ja kaikkee muuta paskaa siihen päälle mitä nyt ikinä siellä pienen pienessä päässään keksii.
Vastaappa tähän kysymykseen sitten kyllä tai ei. Ja se on todellakin sitten kyllä tai ei, yksinkertaisesti ja yksiselitteisesti, meni varmaan sullekin perille.. ei mitään lässytyksiä siihen päälle.
Ansaitseeko sinun mielestä entinen narkkari ja rikollinen parisuhteen ja uuden alun elämässään, toisen terveen henkilön kanssa, oli sitten nuorempi, vanhempi tai oman ikäinen, jolla ei ole samanlaista päihdeongelmaa tai rikoshistoriaa takanaan?
Jos vastaat kyllä, sussa pihisee vähänkin viisautta.
Jos vastaat ei, olet typerä paska.
Ja ukolta sellaset terveiset, että ei myö tehdä hevonvittuakaan omissa elämissämme teidän tapasilla ihmisillä, että myö halutaan elämäämme ihmisiä, jotka on samoilla linjoilla omineen ajatusmaailmoineen meidän kanssa ja elävät myös tätä elämää toiveikkaina tulevaisuudesta ja positiivisin elämänasentein. Siihen ei kuulu se, että ajatellaan että samanlainen luuseri paska narkki rikollinen sinä olet 10v päästä uudestaan. Mies käski kysyä, että mitä kannustavaa tuossa on, paremman elämänmuutoksen pitämiseen, jos ihmiset suhtautuu noin negatiivisesti ja skeptisesti siihen, että päihdeongelmasta voi parantua ja rikollisuuden voi jättää taakseen? Mikä siinä on sitä tukevaa, sille henkilölle joka on joskus vähän väärille raiteille sortunut ja nyt koittaa takasin palata niille oikeille!? Kun mies oli katkolla niin sielläkin ammattilaiset sanoivat, että narkomaani ja rikollinen, ei tarvitse syylistävää asennetta, vaan tukevaa siihen paranemiseen. Se ei silti tarkoita sitä, että narkomaanin ja rikollisen kaikki teot täytyisi hyväksyä. Täytyy vaan valita sanansa ja eleensä oikein. Ja käski haistattaa myös pitkät paskat ja sanoa, että teidän nettiihmisten ulina ei vaikuta mitenkään hänen raittiuspäätökseen ja siihen että hän on lopettanut rikollisen uransa ja käy nykysin rehellisissä palkkatöissä, että olette 3 vuotta myöhässä, jos olisitte silloin 3 vuotta sitten kun mies alkoi lopettamaan tai itseasiassa 4, koska mä olin sillon 15, niin tulleet ulisemaan hänelle netissä jotain... niin sillon ois voinu olla paha paikka mutta enää ei tunnu missään! saatte kuulemma myös ehtiä elämäänne iloa positiivisistä asioista, koska tuo teidän negatiivisuutenne vain oksettaa. Eikä ole kuulemma myöskään teoistaan mitenkään ylpeä, mutta haluaa nyt vain keskittyä terveeseen elämään ja elämäntyyliin, normaaliin arkeen ja siihen että hänestäkin voisi tulla jonain päivänä isä. Kun esimerkiksi siskolla on jo lapsia.
That's it! eipä siinä muuta. Siinä teille Janin terveiset. :) tuossa vieressä istuu ja kun sanoin, et tuuppa vähän lukee kommentteja, kun tein huvikseen tälläsen keskustelun.
Toivottavasti nyt tajusitte tuosta, että Jani on ihan kunnon jätkä, joka haluaa myös pysyä kaidalla tiellä...
Ja älkää ihmetelkö jos en minäkään ole aina nyt sitten täällä vastaamassa, tosiaan kun mulla/meillä on muutakin elämää, niin ei jakseta olla varsinkaan päivystämässä aina netti-idioottejen kommentteja.. :P halutaan keskittyä positiivisiinkin asioihin tässä elämässä. Vastaillaan kun keretään.
Ja ikinä en ole pitänyt ikäeroamme mörkönä. Muut ihmiset kyllä joskus piti, mutta siitäkin on jo aikaa.. nykyään kaikki ovat tottuneet. :) ja eiköhän täällä joku järkevä tule ymmärtämään vielä meidänkin näkökannat asioihin ja ihmettelee sitä, että miksi jotkut ihmiset täällä niin kovasti syyllistää... eikä tarvitse olla narkki, rikollinen tai jotenkin muuten mielenvikanen, että yhtyy meidän tapaan ajatella. Koska eihän me ajatella mitenkään väärin! päinvastoin ja mukavia ihmisiä ollaan mielestämme molemmat ja monien ystävienkin mielestä.
Yst.terv. Martzu ja Jani. :)
Eli tavoitteenasi oli vain päästää haistatttamaan ihmisille kun ensin pyydät mielipiteitä/kysymyksiä? Ja "Martzulle" terveisiä: 3 vuotta sitten olisi tullut, mitä, puukosta? Sorge, ei urporikolliset pelota.
Jos nyt skippaan sun ja ukkos haistattelut ja puoliuhkailut niin oma mielipiteeni on että lykkyä tykö. Itse en seurustelisi ex-rikollisen (riippuu hyvin paljon mitä on taustalla. Raiskauksia? Pahoinpitelyjä? Pedofiliaa?) / ex-narkin kanssa koskaan mutta jollekin toiselle se taas käy.
Ei ole mun elämää vaikuttava asia. That is all.
Eihän tässä nyt ole mitään logiikkaa... Ensin pyydät kommentteja ja kun saat niitä niin jo alkaa uho ja raivoaminen..
Onko sinulle kukaan kertonut sitä seikkaa että nuo ex narkit saattavat olla hedelmättömiä, johtuen kaikesta siitä paskasta mitä elimistöönsä ovat aikojen kuluessa kaataneet? Varautukaa siihenkin haaveillessanne jälkikasvusta että joko niitä lapsia ei kuulu tai sitten niillä syntyessään ei ole kaikki kamarit lämpöisinä.
Siinäkin vähän mietittävää tähän aamuun...
Missä olen väittänyt että mun mies antaisi jollekin täältä puukosta? minä haistattelen, koska minua vituttaa ihmisten tuomitseva asenne. Ihminen on edelleenkin todella niitä virheitä tekevä olento, jokainen meistä on tehnyt virheitä, mutta vaan erillaisia ja monet erillaiset asiat myös vaikuttaa siihen minkälaisia virheitä menemme esim tekemään yms..
Ja jos et sinä voisi olla entisen päihdeongelmaisen kanssa, niin se on minulle ihan ok. :) mutta älkää sitten tuomitko myöskään mua jos mä haluan pitää sellaisenkin puolia ja pystyn seurustelemaan sellaisen henkilön kanssa!
Minun kun tarkotus ei ole pahoittaa täällä kenenkään mieltä, joten toivon myös ettei mun mieltä pahoiteta. Tai miehenkään. Kiitos jo etukäteen!.
Annoin plussan tekstillesi. :) hyvää asiaa ja mietittävää kyllä on...
Mä uhoon ja raivoan siksi koska minua pistää potuttamaan syvästi ihmisten ilkeys ja julmuus. Ihan kun ex-päihdeongelmaisella ja ex-rikollisella ei olisi, oikeutta, uuteen alkuun, siitä tässä on kysymys! koska vasta kysymys sulle: jos sä olisit ex-narkki ja rikollinen ja haluaisit uuden alun elämääsi, niin miten uudelta sinusta se alku tuntuisi jos lähes kaikki tämänkin keskustelun henkilöt kohtelisivat sinua kuin saastaa, koska jos olet sattunut elämään yli 3v sitten sellaista elämää mitä elit? tuntuisiko se sinusta kovin hyvältä? auttaisiko se sinua ainakaan eteenpäin?
Kun minusta on hyvin tärkeää se, että jos ihmisellä on vaikea menneisyys, kaikki kun vaikuttaa kaikkeen ja oli omaa tyhmyyttä tai ei, mutta jos haluaa muutoksen tehdä, niin ihmiset antaa anteeksi ne lain vastaiset teot ja uuden mahdollisuuden tälle ihmiselle. Sillon tämän ihmisen on tuplasti helpompi onnistua ja pysyä uudella tiellään siihen verrattuna kun lähes kaikki olisivat tuomitsemassa koko ajan!!!
Koska jos on tuomitsemassa koko ajan, se vaatii kynsin ja hampain koko ajan enemmän työtä pysyä sillä kaidalla tiellä. Koska sinä et saa keltään paljon mitään tukea, ainoastaan halveksuntaa, vaikka olet jättänyt sen elämän taakse ja todistanut pystyväsi olemaan myös yhteiskuntakelpoinen...
Ja jos niitä lapsia ei tule, niin sitten ei mahda mitään...
Mutta voisi se vika olla aivan hyvin minussakin vaikka olen nuori henkilö, jos ei satuttaisi lapsia saamaan... ei kaikki nuoretkaan pysty lapsia hankkimaan, vaikka haluaisivat...
Ja jos nyt saadaan kuitenkin yhteinen lapsi/lapsia, niin mitä enemmän aikaa miehen kaman käytöstä on, sitä todennäköisempäähän on että muksutkin syntyisivät terveinä...
Tiedän kyllä kaveri piiristä entisiä narkomaaneja, jotka ovat saaneet aivan terveitä lapsia. :)
APlle: kirjoitustyylisi puolesta vaikutat enemmän provosoivalta 15-vuotiaalta kuin 19-vuotiaalta, mikä varmasti on omiaan edistämään tekstisi epäuskottavuutta. Haluaisin kumminkin kommentoida provokatiivista tekstiäsi hieman, jos se sattuukin olemaan totta:
1. Ette ole mikään ensimmäinen pari, jolla on tuon verran (tai enemmänkin) ikäeroa, vaikka selkeästi uskotkin sen olevan jotenkin kaikkia Suomi24:sen lukijoita järkyttävää. Ihmettelen lähinnä sitä, miksi tulit tänne tekemään siitä niin ison numeron ja kyselypalstan itsellesi. Oletko itse epävarma, onko suhteenne sovelias, vai mikä tähän syynä?
2. Ymmärrän, että uskot todella miehesi jättäneet ongelmaisen ja päihderikkaan elämänvaiheen taakseen. Kolme vuotta on kumminkin todellisuudessa liian lyhyt aika entiselle narkomaanille olla varma, ettei enää palaa vanhaan. Olin lääkkeiden väärinkäyttäjä viisi vuotta sitten ja vaikka vannoin jättäväni sen ajan taakseni, repsahdin välillä. Oletko valmis siihen, että miehesi ei enää kestäkään selväpäistä elämää ja kaipaa entisen elämän pakokeinoja? Oletteko puhuneet, mitä silloin teette?
Minua ei haittaa yhtään vaikka kuulostaisin 15-vuotiaalta, se on minulle täysin ok! :)
Keskustelupalstoilla kun on vaan menossa sellainen kulttuuri, että jos nuorempi henkilö sattuu puolustamaan jotain asiaa, jota vastaan on suurin osa yhteiskunnasta. Eli vaikkapa tälläinen ex päihdeongelmaisen ja rikollisen hoivaaminen ja rakastaminen. Niin kyllä saat kuulla kuinka jälkeenjäänyt oot... ja samaa sai kuulla minun mieskin, kun tuli edes vähän tähän keskusteluun puolustamaan omalla kaidalla tiellä pysymistään...
Ihmisten pitäis ennemmin sanoo, että jee hyvä juttu!! :) kuin ruveta arvostelemaan ja olemaan hirmu ilkeitä... ainakin minun mielestäni.
Se on aivan. teidän. omaa. typeryyttänne. jos te provosoidutte mun mielipiteistä, jotka on kuitenkin perustettu vain kiltteyteen, ystävällisyyteen, hyväntahtoisuuteen ja auttavaisuuteen ongelmallisia ihmisiä kohtaan. Se on kyllä ihan totta kun sanotaan, että meitä ihmisiä jotka haluaisi nykypäivänä auttaa toista ihmistä, ihan missä tahansa asiassa, on hyvin vähässä. Enkä halua nyt nostaa itseäni mitenkään jalustalle, mutta sanompahan vain suoraan että minä en halua olla julma ihminen... Minä en näe siinä mitään hienoa, eikä pitäisi nähdä kenenkään muunkaan. Ainut oikea tapa täällä on elää, olla chilli ja rento. :P
Mutta sitten kysymyksiisi vastauksia:
1. Syynä tähän on yksinkertaisesti tylsyys. :) halusin höppänänä vaan et ihmiset tulisivat kyselemään multa kysymyksiä ja piristämään mua ja mä niitä.
Hei ja kiitos vastauksistasi!
On ihailtavaa, että jaksat uskoa toiseen ja olla tukena. Nuoren ikäsi vuoksi moni on enemmän sinusta huolissaan kuin vain loukkaamassa - toisinaan meillä suomalaisilla on vaikeuksia osoittaa huolestuneisuuttamme ilman loukkavia piirteitä, eritoten internetissä anonyymiteetin takana, jolloin elekieltä on mahdotonta välittää keskustelukumppaneille.
Pienenä tarkennuksena kommenttiisi haluaisin mainita, ettei kyse todennäköisesti ole siitä, etteikö ihmiset haluaisi auttaa. Toisinaan, varsinkin elämänkokemuksen myötä, on vain tunnustettava se tosiasia, että osa ihmisistä on epäammattimaisen avun uloittumattomissa. Näissä tilanteissa on parempi ohjata ammattiavun piiriin.
Ymmärrän myös, että haluat uskoa rakkauteen ja puolisosi lupauksiin. Hienoa, että olette keskustelleet asiasta yhdessä ja tehneet pahojen tilanteiden varalle suunnitelmia. Toivon sinun ymmärtävän, että toisinaan kumminkin vastaavanlaisista lupauksista on vaikeaa pitää kiinni ja elämäntapoihin palaaminen saattaa vaikuttaa satunnaisilta repsahduksilta. Olethan tietoinen, että entiset ja nykyiset narkomaanit on äärimmäisen hyviä valehtelijoita? Me/he ovat valmiita valehtelemaan silmät ja korvat täyteen välttääkseen kiinnijäämisensä. Saatat kokea tuntevasi puolisosi läpikotaisin ja uskoa, ettei hän ole kykenevä valehtelemaan sinulle. Valitettavasti saatat pettyä karvaasti, jos entisiin elämäntapoihin palaamisen palo on liian kova.
Toivon sinulle kaikkea hyvää jatkoon ja voimia!
No, tuota, älä lässytä paskaa. Jos sie sanot minua suoraan jälkeenjääneeksi, niin ei sillä asialla ainakaan mikään positiivinen kaiku ole! vittuiluahan tuo on! koska itse hyvin tiedän, etten ole mikään jälkeenjäänyt, ei ole lääkäri minussa koskaan todennut mitään jälkeenjääneisyyttä. Oikeasti. Niin kun ei suurimmassa osaa suomalaisissa, kuulun siihen peruskansaan.
Niin, onhan se nyt sitten kovin ihailtavaa jälkikäteen. Kumpa olisitte tekin toisten tukena ja jaksaisitte uskoa toisiin, ettekä haukkuisi ja arvostelisi, vaikka takkiin tulisi. Uusi tilanne on kuitenkin aina uusi ja eri ihminen on aina eri ihminen, ei voida varmaksi sanoa, että kaikilla menisi samalla tavalla asiat. Että kaikki jäisivät sinne paskaan elämään kiinni, vaikka moni jääkin!
Ja lässynlässyn. Joku voi oikeastikin olla huolissaan, mutta ei musta tarvitse olla sen enempää huolissaan kun kenestäkään muusta kansalaisesta. Ei edes tarvitse olla enää mun vanhempien, olen nyt aikuinen ihminen ja tässä elämässä tulee takkiin sitten niin paljon kun on tullakseen ja niistä asioista sitten tarpeen tullen opitaan. Kyllä täällä on kommentteja jotka ovat ihan suoranaista vittuilua, esim. sinun "haukkumiset" minun jälkeenjääneisyydestä.
Sepä se, liika elämänkokemus on tehnyt teistä kyynisiä paskoja!.Toivottavasti itsestäni ei koskaan tule samanlaista.
Tiedän, että lupauksista on vaikea pitää kiinni. Päihdeongelma ei ole mikään helppo asia, eikä myöskään ongelmat rikollisuuden kanssa ja jos mies palaisi entisille urilleen, niin minun olisi vaikea myös jättää miestä koska rakastan häntä niin paljon. Sillon on vaan pidettävä pää kylmänä ja lupauksistaan kiinni. Keep calm! vai miten se sanottiin. :)
Kyllä olen tietoinen myös tuosta että he ovat äärimmäisen hyviä valehtelijoita ja kuullut siitä asiasta monta kertaa. Mä olen korostanut miehelle kuitenkin avoimuutta ja sitä että vaikeitakin juttuja voi kertoa mulle helposti, että minä en suutu, niin se on helpottanut kyllä varmasti sitä et mies on onnistunu olemaan mulle paremmin rehellinen.. kun ei tarvii aina pelätä et se polttaa hermonsa ja suuttuu.
Kiitos nyt kuitenkin!
Hei,
onpa kurjaa, että pahoitit mielesi. En missään vaiheessa ole ajatellut sinun olevan mitenkään jälkeenjäänyt ja ihmettelen hyökkäävää reaktiotasi. Viitsisitkö siis osoittaa kohdan, jossa olen tämän virheen tehnyt?
Tietysti elämänkokemus on saattanut lisätä kyynisyyttä, mutta toisinaan pieni kyynisyys on hyvästä. Nuoruuden sokea rakkautesi tätä aikuista miestä kohtaan (mielestäni sinä et valitettavasti voi vielä lukea itseäsi aikuiseksi, olet täysi-ikäinen, mutta myös teini) on toki hellyyttävää.
Voimia jatkoon, pidä itsestäsi huolta pienokainen!
Tässä annat ymmärtää niin:
" APlle: kirjoitustyylisi puolesta vaikutat enemmän provosoivalta 15-vuotiaalta kuin 19-vuotiaalta, mikä varmasti on omiaan edistämään tekstisi epäuskottavuutta. Haluaisin kumminkin kommentoida provokatiivista tekstiäsi hieman, jos se sattuukin olemaan totta: "
Ja puhut jostain nuoruuden sokeasta rakkaudesta. No miksikä se muuttaa sitten muotoaan jos mä olen vanhemmitenkin tämän miehen kanssa yhdessä? sinäkö et usko siihen ai.dos.ti että minä rakastan tätä miestä, enemmän kun olen koskaan ennen ketään muuta rakastanut (olen myös siis aiemmin seurustellut nilkki miesten kanssa, mutta myös tavallisten...) ja haluan ehdottomasti tämän miehen kanssa lapsia. Tämän oikeampaa sie.lun.kump.pa.ni.a ei voi olla. Hän on siis luonteeltaan hyvin paljon samanlainen mitä itse olen, jos jätetään rikollisuus ja muu mömmö paska pois, siksi koen hänet sielunkumppanikseni
Hei!
Olen hyvin pahoillani, että käsitit ensimmäisen viestini alun noin. Tarkoituksenani ei ollut missään nimessä saada sinua luulemaan, että pidän sinua jälkeenjääneenä. Näin ei ole, vaan yritin saada sinut ymmärtämään sanojen asettelun merkityksen tekstin vakuuttavuuden keinona. Puhtaasti siis kieliopillinen huomio, ei mitenkään persoonaasi tai kehitykseesi liittyvä.
En ole rakkauden asiantuntija, enkä näin ollen myöskään pätevä vastaamaan pohdintoosi siitä, muuttaako rakkaus muotoaan vuosien päästä. Kenties se on sitä samaa nuoruuden sokeaa rakkautta, johon on tullut mukaan myös arjen totuuksia, jotka tekevät rakkaudesta hieman todenmukaisempaa pilvilinnojen sijaan (älä käsitä tätä niin, että pidän sinua vain pilvilinnoissa haahuilijana). Ymmärrän myös turhautuneisuutesi siitä, että nuori ikäsi asetetaan usein sinua vastaan internetkeskusteluissa. Kukaan meistä ei voi tietää sinun tunteitasi sinua itseäsi paremmin. Toivon sinun kumminkin ymmärtävän myös sen, että tuodessasi aiheesi tänne Suomi24:seen keskusteltavaksi, et voi odottaa pelkästään positiivisia ja kannustavia kommentteja.
19-vuotias on myöhäisteini (nineTEEN), vaikka onkin täysi-ikäisen oikeuksiin ja vastuisiin vihitty. En siis sanoisi sinun olevan vielä aikuinen, vaan pikemminkin aikuisuutta kokeileva. Sinut varmasti otetaan vakavammin, kun teini-ikäsi väistyy.
Ei naiset halua kunnollista miestä, vain tuollaisia narkkareita ja vankilassa lusineita idiootteja.
Rikollinen ansaitsee olla vankilassa koko ikänsä.
Yksi plussa sinullekin, että et jäisi aivan plussattomaksi. Riippuu että mistä lusii. :P
Suomessa rangaistukset ovat todella mitättömiä, eivät ne pistä ajattelemaan tarkemmin. USA:n rangaistukset ovat vuosikymmeniä. Pitemmissä rangaistuksissa tulee oppia että, ei lähdetä rikolliselle tielle joten tietäen että sillä menee koko elämä, sitä jättää kokeilematta asioita.
Päihteillä ja rikoksilla ei paha olo hellitä, pitää ottaa itseään niskasta kiinni hyväksyä rajat, alkaa topakasti ottamaan vastuu elämästä rehellisin keinoin.
Nyt on vain Suomessa, että yksikin vankilatuomio tai tuomio yleensä kirjautuu henkilön luottotietoihin ja näin se vaikuttaa aika moneen asiaan, että kannattaisi jättää se kokeilematta.
Hyväksyn kyllä suhteenne, mutta toivon hartaasti että ette edes ajattele lapsia vielä vuosiin, noiden vuosien aikana selvenee, jatkuuko yhteiselämä sellaisena, että kotiin voi tulla lapsi vai ei.
Lapsi nimittäin muuttaa koko elämän, mennään lapsen ehdoilla ja siinä tulee väsymystä, tarvitaan rahaa lapsen elatukseen, enää ei voi mennä kuten ennen, aina pitää ottaa huomioon lapsen aikarytmi.
Jo että on jo taustaa paeta huumeisiin on nuorilla pareilla valtavasti riitoja lapsen tultua perheeseen .
Katsokaa ajan kanssa, monta asiaa tulee eteen, joita ei vielä osaa ajatella.
USA:n rikostilastot ja etenkin väkivaltarikostilastot ovat nousseet sitten Reaganin ajan, kun kovemmat tuomiot otettiin käyttöön. Kolmesta pikkurikoksesta/rikkeestä voi saada 20 vuoden tuomion.
USA ei todellakaan toimi esimerkkinä niinkuin haluaisit, siellä on lähes prosentti väkiluvusta vankilassa. Vankeja on 2.4 miljoonaa. Kukin vanki maksaa 25,000$ vuodessa, joten pelkät vankeinhoitokulut kustantavat maalle 60 miljardia dollaria vuodessa.
Eivätkä ne mitään ymmärrystä kehitä, päinvastoin vangit laitostuvat ihan täysin ja palaavat takaisin aina. Vankilasta tulee koti, paikka jonka he ymmärtävät, ja ulkomaailma ei toimi samoilla ehdoilla, mihin he ovat 20 vuotta tottuneet.
Lisäksi kiinniottotilanteet ovat vaarallisempia, pitkiä rangaistuksia pelkäävät ampuvat helposti poliiseja tai törmäilevät sivullisiin takaa-ajoissa.
" Lapsi nimittäin muuttaa koko elämän, mennään lapsen ehdoilla ja siinä tulee väsymystä, tarvitaan rahaa lapsen elatukseen, enää ei voi mennä kuten ennen, aina pitää ottaa huomioon lapsen aikarytmi. "
No nämä ovat kyllä sellasia itsestään selviä asioita, mitkä me tiedetään ilman sinun sepustustakin. :) kiitos vaan kuitenkin!
Jos sanot, että emme saisi haaveilla lapsista vuosiin? mitenkä pitkään meidän pitäisi sitten odottaa sitä? onneksi sinä tai kukaan muukaan ei ole sanelemassa toisille ihmisille millon niillä on oikeus lisääntyä.....! herranjumala nyt oikeasti. Että sulla on häpyä tunkea nokkasi liian syvälle muiden ihmisten asioihin. Ihminen pitää tollaset ajatukset yleensä omana tietonaan.
Meillä ei ole aikaa yksinkertaisesti venttailla loputtomiin. Olemme suunitelleet että saisimme lapsemme 22v/34v 24/36v koska sitten miehellä rupeaa kuitenkin vähitellen tulemaan ikä vastaan, emmekä halua lapsiamme ihan minään ikäloppuina hankkia! ei ole sekään lapsen edunmukaista että on kamalan vanhat vanhemmat..
Meistä tulisi ihan hyviä vanhempia, eikä meillä usein riidellä.
" huono esimerkki "
Puhut muuten myös asiaa, vaikka mä en mikään rikollinen olekkaan...! :)
Onneks olkoon. Sä oot vielä niin nuori, ettet tajua kun sä olet viidenkympin kantturoissa niin ukko on yli kuuskymppinen eläkeläinen. Mahtaa olla ihanaa elämä sitten. Älä vaan lapsia tuon miehen kanssa käy väsäämään. Ties mitä tauteja kantaa kun on huumeita käyttänyt. Oletko ajatellut tuota asiaa lainkaan?
No ompas sullakin negatiivinen kuva rakkaudesta. Tottakai rakastaisin mun yli 60-vuotiasta miestä. Oikeasti. Miksi ei?. Koska olenhan minäkin jo sillon 50-vuotias vanha akka... Kaikkihan meistä vanhenee. Sinäkö et?. Olisipa tosi ihanaa olla sitten sun kanssa parisuhteessa, kun sä olisit toisen valmis hylkäämään vanhana... Ei sitä voi ainakaan tosi rakkaudeksi kutsua. Ehkä sun on vaan parempi pysyä niissä oman ikäsissä, niin et vahingossakaan joudu kokemaan samanlaista kohtaloa mitä minä, mutta älä ota myöskään itseäsi paljon nuorempaa kumppania, koska sillon sulla on vaarana kanssa saada pahasti takkiisi ja sitähän sinun heikko psyykkeesi ei kestäisi... Näkyy ihan tuosta sun viestistä jo että sulla on heikko psyyke. Sinä pelkäät yksinjäämistä ja häpeät toisen vanhuuden mukana tuomia vaivoja. Inhottava ihminen olet.
Ja jos ollaan oltu sukupuolielämässä jo siitä lähtien kun mie täytin 16, niin jos mie alkasin vasta 3vuoden yhdessä olon jälkeen miettimään... ET AINIIN HEI! onkohan mun miehellä jotain tauteja?. -,- niin enköhän mie ois aika pahastikkin myöhässä... kyllä nämä asiat on selvitetty perinpohjasesti lääkärinlausunnoin siinä vaiheessa kun aloin olemaan miehen kanssa, vaan todistuksia siitä, että onko hänellä sitä sun näitä tauteja (otin lääkäriltä asioista selvän...) tai vaivoja ja mies teki työtä käskettyä. Mitään muita tauteja, sairauksia yms. ei löytynyt kuin c-hepatiitti. Ja se nyt tarttuu onneksi tosi huonosti, mutta ollaan sitten toimittu myös sen sairauden velvoittamalla tavalla... että minulle ei tule tartuntaa, eikä ole tullut. Sekin on testattu.
Kyseletpä siis tyhmiä. Luuletko olevasi kenties joku viisaskin kun satut kysymään tuollaista tai päästämään suustasi? :D
Saisi nyt nämä ilkeät viestit jo riittää!!!!!.
Mutta kiitos nyt kuitenkin niistä onnitteluista!!!!!
En jaksanut lukea kaikkia tekstejä. Sekavaa, tuli tunne, että jos olettekin pariskunta niin jossain pirihuuruissanne tänne kirjoittelette (kirjoitat).
En ylipäänsä ymmärrä, mikä tarve sulla on tänne kirjoittaa. Ei teidän suhdetta tule monikaan ihminen "hyväksymään" tai pitämään mitenkään hyvänä. Mikset kirjoita teidän tilanteesta ja parempaa kohti menevästä elämästä tuolla huume-palstalla, jossa voisit saada ymmärtäväisempää palautetta.
Sen verran voin sanoa, että omalla miehelläni on rankka päihdetausta. Askeleita parempaa vuosi vuodelta. Nyt korvaushoito ja itse ajatellut, et jos vaikka kahden vuoden päästä pääsisi kokonaan irti, annosta pudottammalla. Siksi kuulostaakin hieman oudolta, että miehesi kovia huumeita käyttäneenä on irrottautunut niin helposti. Toisaalta linnassahan siihen mahdollisuus aukenee.
Joku tuossa aiemmin kommentoi vastoinkäymisistä, eli entäpä jos elämä ei jostain syystä menekään putkeen - tulee ongelmia, retkahduksia etc. Vaikutat kieltämättä kovin naiivilta - mutta oikeastaan parhaiten sitä oppii kantapään kautta. Onnea teille. Ei mulla mitään kysyttävää, luulen tietäväni vähintäänkin sen mitä sinä tiedät.
Montako kertaa pitää sanoa?
MINÄ _EN_ KÄYTÄ MITÄÄN HUUMEITA! menikö nyt perille? mieheni on tässä se, joka on niitä käyttänyt. Minä en koskaan. En edes kannabista, mikä ei niin paha ole..
Ja miksi ei voisi tulla hyväksymään tai pitämään hyvänä? :D ei kyllä sillä, että me mittään teidän hyväksynnillä tehtäisiinkään... heh heh! ette ole sen ARVOISIA, tai mitään ylijumalia tai yli-ihmisiä, niin ainutlaatuisia taivaan kappaleita tai mitä lienee, että teidän kautta meidän tulisi kierättää ajatuksemme/halumme parisuhteesta, lapsen hankinnasta ym ym ym... Luojan kiitos että tollaiset sontaläjät ei ole sitä määräämässä! mitä oikein luulette olevanne?
Ja miksi mä siellä huumepalstalla voisin saada jotain ymmärtäväisempää palautetta? kai tää keskustelu voi ihan hyvin tälle palstalle kuulua, kun parisuhteesta tässä keskustellaan. Mutta ehkä joskus vielä kirjoitankin tuonne huumeet - palstalle, toivon mukaan minun/miehen onnistuneesta taipaleesta, josta muut samassa tilanteessa olevat voisi saada sitten vertaistukea, että on mahdollista onnistua ja kumppanin on mahdollista parantua! :-)
Minun mieheni on käynyt myös korvaushoidon. Lopetti sen tänä vuonna 3 hoitovuoden jälkeen. Ja linnassa on useamman kerran päässyt kamasta irti, mutta sitten sortunut vähän ajan päästä taas uudelleen käyttämään...
Sanoin aiemmin, että satunnaiset retkahdukset minä kestän. Mutta jos tulee suurempia ongelmia, niin ero tulee. Ja kun kysyit miksi tänne kirjoitan, senkin kerroin aikaisemmin, että ihan sen takia kun mulla on tylsää. Ja jos itselläsi on kanssa tälläinen kumppani, eli olet sielunsisar, niin sinuna en sillon kääntyisi minua "vastaan" ja haukkuisi mua naiiviksi!
Ja sit ei kunnolliset miehet kelpaa naisille vaan ne ottaa tuollaisia huume veikkoja ja rikollisia.
Jaajaa, siellä taas joku omaan elämäänsä katkeroitunut luuseri kirjoittaa... :-) kuten aikaisemmin kerroin, että mulla on ollu myös niitä ihan tavallisia poikaystäviä, joten kyllä mulle tavalliset miehetkin ovat kelvanneet...
Rupeaa menemään hermo tälläisiin paska kommentteihin, kun ihan kun puhuis seinälle. Ei osata tai jakseta lukea aikaisempia tekstejä ja sitten itketään, että kun en minä kelpaa kellekkään...
Hohhoijaa.!
Varmasti kelpaat jollekin, niin kun jokainen meistä.
Tilanne on niinpäin että täällä tai missään muuallakaan ketään tuskin kiinnostaa teidän parisuhteenne. Sinä itse tulit avanneeksi sen täällä avoimelle keskustelulle, joten ole valmis kuulemaan ajatuksia ja mielipiteitä, jotka ovat olleet kuitenkin hyvinkin rakentavia. Vain teinit vetävät noin pahasti herneet nenään kun heidän tekemisiään arvostellaan. Olisi kiinnostavaa kuulla miten sinun perheesi on ottanut vävykokelaan vastaan?
Tavikset olleet kai liian tylsiä joten otit rikollisen ja huumeiden käyttäjän. Naiset ei tykkää taviksista joten ottavat sellasia rikoksia tekeviä päihteitten kanssa pelaavia miehiä. Omaa elämääsi elät mutta naiset täällä valittaa aina kun mies juo eikä muuta tee. Turha sitten valittaa jos mies on väkivaltainen ja ryyppää joka viikko kun olette sellaisen ottaneet.
Mutta nyt kyllä lupaan vähän rauhoittua, enkä skitsoilla enää niin paljon. :)
Niin ei varmaan. Mutta kun sitten aloittaa sen uudelleen. Niin sinä saat tietää sen viimmeisenä ja sitten olet jo hengenvaarassa.
Älä usko satuihin. Niitä satuihin uskovia on hautausmaalla monta. Narkkari on aina narkkari eikä muuski muutu.
Kerrot omasta elämästäsi, hyvät vanhemmat ja koti.
Se on tosi kiva kuulla, mutta mistä olet oppinut tuon raavaan kielenkäytön ja toiseksi et kuuntele ketään, varmasti moni kirjoittaja on kirjoittanut suuren elämänkokemuksen perusteella ja ehkä omakohtaisesti asioita kokeneena.
Helposti sinusta saa käsityksen, että osaat ja tiedät ihan kaiken ja hyppäät kaikkien silmille oitis.
Senverran minullakin on omakohtaista kokemusta, että niitä lapsia älkää edes ajatelko ensimmäiseen viiteen vuoteen.
Lapsille on hirvittävin kokemus joutua kokemaan rikkoontunut perhe-elämä.
Mutten miten on sen taloudellisen puolen kanssa, hoituuko kaikki nyt, onko mitään omaa, säästöjä, entä työpaikat.
Nämä ensin kuntoon ja sitten elämää kotosalla kahdestaan, jotta varmasti se nuoruus on eletty, että sitä ei aleta kaivata lapsen tultua.
Jooh, en ole jaksanut täällä enää käydä pitkään aikaan, kun väsyin tosiaan riitelyyn. Ja tämän viestin jälkeen, tuskimpa tulen enää käymäänkään. Yritän nyt tähän viestiin tiivistää siis kaiken oleellisen.
Tuota, minun ja miehen parisuhdetta ette saa hajoamaan vaikka kuka tahansa soittas turpaansa mitenkä paljon. Sit toisekseen, mie en usko siihen, että jokainen narkkari on aina narkkari, mie uskon ihmiselle uusien mahdollisuuksien antamiseen tiettyyn pisteeseen asti, vaikka oppisin niistä karvaan läksyn. Mie rakastan elää hengenvaarassa, koska ilman sitä mun elämä on ihan tylsää. Mie en välitä tai piittaa muiden mielipiteistä paskaakaan!. Ja hetkonen, olikohan mulla vielä jotain muuta....
Ainiin. Mie alotin seksuaali elämänkin vasta 16-vuotiaana, sillon kun aloin miehen kanssa seurustelemaan. Se oli mun eka kerta, ihanan, paljon kokeneemman ja varttuneen miehen käsissä. Eli mie en ole koskaan ollut mikään 13-vuotias puhki pantu horo. Jolla on helvetin huono itsetunto ja jonkinlainen moraali puuttuu.
Sitten siitä en rupee tappelemaan oonko mie aikuinen ihminen vai en. Rupee nimittäin menemään jo naurettavuuden huipuksi. Ja ihminen on naurettava yleensäkkin, jos se menettää hermonsa. Harva osaa riidellä järkevästi tai olla sillon mitenkään fiksu. Huutoa kuuluu ja rumia sanoja lentää, se on normaalia vihaisten tunteiden patoutumien purkua. Mulla on omat ennakkoluuloni ihmisistä jo ihan sen takia, kun jos he rupeavat puhumaan meidän parisuhteesta koska ylä-asteella mua vähän kiusattiin aika rumasti parisuhteeni takia...! mutta onneksi mieheni laittoi sitten sen kiusaamisen kuriin. Minusta kiusaaminen on aina hyvin väärin, eikä se kiusattuna ollut todellakaan mun vika, koska ei mun parisuhde elämä kosketa mitenkään näitä kiusaajia eli he eivät esim. siinä takkiinsa saa jos minä epäonnistun, joten ei heillä ole sillon oikeutta kiusatakkaan minua. ;) mutta kuten totesin olen NUORI aikuinen. Olen yli täysi-ikäinen ja ei mulla ole tätä teini-ikääkään enää jäljellä kun vaivaiset 10kk, joten menkää valittamaan tuonne päättäjille joten menkää valittamaan tuonne päättäjille jos tämä aikuisuuden raja on teille hyvin epäselvä ja käskekää nostaa se 20-vuoteen. Joten kellään ei luulisi olevan siinä nokan koputtamista, missään vaiheessa en ole väittänyt olevani täysin aikuinen. Olen hyvin keskeneräinen itseasiassa vielä, mutta olen kyllä oppinut mm. säännöt miten alamaailmassa pelataan, kun olen pyörinyt näiden alamaailman juippien kanssa. ;)
Ja lapsetkin me tehdään ihan oikeaan aikaan, ei siitä tarvii kenenkään huolehtia. ;) Jne.
Ja minun perhe on suhtautunut mieheen ihan hyvin, tietysti aluksi kauhistelivat isoa ikäeroamme ja miehen taustoja, mutta kun tapasivat miehen niin näkivät että se on kuitenkin ihan ok. Ja edelleen olen ihan hyvästä perheestä, vaikka kukkahattutätien ja setien on tätä vähän vaikeaa ymmärtää. :) mun luonne sisältää myös tälläsen vittumaisuuden ja vittumaisen kielen käytön. ;) mutta eheei, en minä sitä turhan takia viljele. Vain ja ainoastaan sillon, jos olet vittumainen painajainen mulle - niin mä olen vittumainen painajainen sulle, siinä se mun logiikka. Mä en tullu tänne riitelemään, vaan hyvässä hengessä oli tarkotus keskustella kun avasin tämän keskustelun mutta minkäs minä sille voin jos muut ihmiset haastaa mun kanssa riitaa sanomalla ilkeästi? jäisin tuppisuuna seisomaan? ehei, ei kuulu mun tapoihin.
Ei ole enää muuta sanottavaa. Adios!
Ja pahoittelen jos mun viimesimpään viestiin tuli mitään kieliopillisia tai kirjotusvirheitä kun nopeasti kirjoitin! taisin mm. yhden asian kirjoittaa kahteen kertaan. :) No etteköhän te silti tekstistä selvän saa.
Sanontakin kuuluu: " Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu. "
Tai en mä ole ikinä tainnut olla, tässäkään ketjussa aiemmin, kieliopillisesti tai kirjotusvirheettömästi oikeinkirjoittava...
Mutta eipä se minua haittaa. :) kirjotan tekstiä silleen kun musta just hyvälle tuntuu, mutta kuitenkin niin että ihmiset saa siitä hyvin selvän. Ja ainakin tähän asti olette tuntuneet saavan. Heh!
Ei sun kirjottamisessa ole kieliopillisesti suurempia vikoja. Onnea matkaan.
Juu, ei kieliopissa mitään kummempaa, mutta elämänasenteesi minua huolestuttaa.
Sanoit: "Mie rakastan elää hengenvaarassa, koska ilman sitä mun elämä on ihan tylsää" Tuo kyllä pistää epäilemään, ettet oikeastaan haluakaan miehesi pysyvän ns. "kaidalla tiellä". Nimittäin, sellainen elämä on "ihan tylsää". Vain rikollisten ja narkkarien piireissä eletään hengenvaarallisesti, joten sinä et oikeasti halua sieltä pois.
Tulevia lapsianne käy todella sääliksi. Lapsen pitäisi saada elää turvallista elämää, mutta sinä haluat heidät hengenvaaraan.