Silmäluomileikkaus, haluaisin takaisin entiset silmät

No aika siis korjaa ongelmasi, ne alkaa takuulla roikkua uudelleen.... en vaan ymmärrä miten tuota voi katua, jos leikkaus onnistuu ja ulkonäkö piristyy.

..... kirjoitti:

No aika siis korjaa ongelmasi, ne alkaa takuulla roikkua uudelleen.... en vaan ymmärrä miten tuota voi katua, jos leikkaus onnistuu ja ulkonäkö piristyy.

Pidin entisistä silmäluomeistani paljon enemmän..toivottavasti korjaisikin. en sanoisi että leikkauskaan onnistui, nykyään joutuu olemaan todella tarkka millä tavalla nyppii kulmakarvat, etten näytä surulliselta/masentuneelta.

aloittaja.... kirjoitti:

Pidin entisistä silmäluomeistani paljon enemmän..toivottavasti korjaisikin. en sanoisi että leikkauskaan onnistui, nykyään joutuu olemaan todella tarkka millä tavalla nyppii kulmakarvat, etten näytä surulliselta/masentuneelta.

Lue lisää

Sinulle on tullut leikkauksessa virhe. Olisit tarvinnut ehkä kulmakarvojen/otsan noston silmäluomileikkauksen sijaan tai lisäksi.

..... kirjoitti:

Sinulle on tullut leikkauksessa virhe. Olisit tarvinnut ehkä kulmakarvojen/otsan noston silmäluomileikkauksen sijaan tai lisäksi.

Mitä tehtävissä? siinä oli myös kulmien nostoa vähän.

aloittaja.... kirjoitti:

Mitä tehtävissä? siinä oli myös kulmien nostoa vähän.

Voi luoja. Käykää hyvät ihmiset osaavilla kirurgeilla Suomessa taikka Ruotsissa konsultaatioissa, jos leikkaukset ovat menneet pieleen, tai päässä pyörii mieltä vaivaavia kysymyksiä operaatioiden terveydestä!
Ei ne 100€ enempää maksa, yleensä alle. Tarvittaessa voivat myös laittaa lähetteen normaali sairaalan puolelle.

Ammattimaisen paikan perus tunnusmerkkejä ovat mm. Puhtaat kädet! Ammattilaisilla ei siis ole koskaan sormissa koruja, pidennyksiä taikka kynsilakkaa. Näiden bakteerit menevät mm. hanskoista läpi.

Voijööses kirjoitti:

Voi luoja. Käykää hyvät ihmiset osaavilla kirurgeilla Suomessa taikka Ruotsissa konsultaatioissa, jos leikkaukset ovat menneet pieleen, tai päässä pyörii mieltä vaivaavia kysymyksiä operaatioiden terveydestä!
Ei ne 100€ enempää maksa, yleensä alle. Tarvittaessa voivat myös laittaa lähetteen normaali sairaalan puolelle.

Ammattimaisen paikan perus tunnusmerkkejä ovat mm. Puhtaat kädet! Ammattilaisilla ei siis ole koskaan sormissa koruja, pidennyksiä taikka kynsilakkaa. Näiden bakteerit menevät mm. hanskoista läpi.

Lue lisää

Mistä sitä tietää kuka Suomessa on osaava?
Lääkäri nimikkeen allakin kun toimii myös jos jonkinlaista tunaria.

Voijööses kirjoitti:

Voi luoja. Käykää hyvät ihmiset osaavilla kirurgeilla Suomessa taikka Ruotsissa konsultaatioissa, jos leikkaukset ovat menneet pieleen, tai päässä pyörii mieltä vaivaavia kysymyksiä operaatioiden terveydestä!
Ei ne 100€ enempää maksa, yleensä alle. Tarvittaessa voivat myös laittaa lähetteen normaali sairaalan puolelle.

Ammattimaisen paikan perus tunnusmerkkejä ovat mm. Puhtaat kädet! Ammattilaisilla ei siis ole koskaan sormissa koruja, pidennyksiä taikka kynsilakkaa. Näiden bakteerit menevät mm. hanskoista läpi.

Lue lisää

Eli minun pitäisi mennä käymään juttusille ainakin jollekkin osaavalle kirurgille, kysyä jostain, tai harkita korjausleikkausta (tms)? Tää asia on vaivannut mua jo 3 vuotta, tää pilaa mun elämän..

Tästä ei pysty kertomaan kenellekkään tutulle edes, ihan yksin ollut tämän asian kanssa..

Tarkoitatko ns. korjausleikkausta? Koska olen jo aiemmin käynyt leikkauksessa, oli kyseessä laserleikkaus. Mieleni tekisi näyttää silmäluomiani jollekkin osaavalle, jos hän katsoisi että olisiko mitään tehtävissä?

En keksinyt, toimenpiteessä jossa olin nostettiin myös hieman kulmakarvoja sen silmäluomileikkauksen lisäksi.Hintaa oli muistaakseni n. 2400euroa, johon säästin. nyt siitä on jo 4 vuotta. Olin silloin lasertilkassa hki:ssä.

Kirjoituksesi perusteella, ainut mitä todella tarvitset on mielenterveyspalvelut.

Jätän mielelläni tuollaiset kommentit omaan arvoonsa, josko joku haluais auttaa mua tässä asiassa?

aloittaja-- kirjoitti:

Jätän mielelläni tuollaiset kommentit omaan arvoonsa, josko joku haluais auttaa mua tässä asiassa?

Minä olen nainen, ja jo 61 vuotta. Minulle tehtiin yläluomien leikkaus, kun olin 19 vuotias. Olen katunut sitä koko elämäni ajan. Se huononsi merkittävästi ulkonäköäni, ja tunne silmäluomissa on ollut ihan järkyttävä koko ikäni. Ne kiristää ja vetää, ja on tunne, että jotain puuttuu. En tietänyt silloin, että se leikkaus tehdään sillä tavalla, että rasvaa ja ihoa poistetaan. Ja sitä poistettiin ihan liikaa. Luulin sen olevan aivan huomaamaton pieni viilto. Tulos oli ihan järkyttävä. Tämä on ollut elinikäinen kärsimys. Minulla kyllä riippuivat luomet, mutta kaikesta huolimatta olin paljon paremman näköinen kuin nyt. Ja luomet eivät ole tulleet koskaan takaisin sellaisiksi, mitä ne olivat ennen leikkausta. Miten ne nyt voisikaan tulla, kun sieltä on poistettu sekä rasvakudosta että ihoa.

Sanoisin vielä aloittajalle, että ymmärrän sinua ihan täysin. Et valita turhaan. Tiedän, mitä joudut käymään läpi. Muiden on niin helppo tuomita, kun heillä ei ole itsellään kokemusta.

vali.vali.vali kirjoitti:

Kirjoituksesi perusteella, ainut mitä todella tarvitset on mielenterveyspalvelut.

Tällaisissa tapauksissa on kovin tavallista, että vikaa tarjotaan sinne "korvien väliin"! Potilaan korvien väliin!

Leikattu kirjoitti:

Minä olen nainen, ja jo 61 vuotta. Minulle tehtiin yläluomien leikkaus, kun olin 19 vuotias. Olen katunut sitä koko elämäni ajan. Se huononsi merkittävästi ulkonäköäni, ja tunne silmäluomissa on ollut ihan järkyttävä koko ikäni. Ne kiristää ja vetää, ja on tunne, että jotain puuttuu. En tietänyt silloin, että se leikkaus tehdään sillä tavalla, että rasvaa ja ihoa poistetaan. Ja sitä poistettiin ihan liikaa. Luulin sen olevan aivan huomaamaton pieni viilto. Tulos oli ihan järkyttävä. Tämä on ollut elinikäinen kärsimys. Minulla kyllä riippuivat luomet, mutta kaikesta huolimatta olin paljon paremman näköinen kuin nyt. Ja luomet eivät ole tulleet koskaan takaisin sellaisiksi, mitä ne olivat ennen leikkausta. Miten ne nyt voisikaan tulla, kun sieltä on poistettu sekä rasvakudosta että ihoa.

Lue lisää

Kiitoksia vastauksesta. Vähän tuntuu siltä, että minulla olisi sama edessä.. Minullakin oli riippuvat luomet, ja tuo laserleikkaus missä olin, on kyllä mielestäni pilannut silmäni. Enää luomet eivät ole ihan identtisiä, ja minulta myöskin otettiin rasvakudosta ja ihoa pois. Muistan leikkauksen jälkeen, jälkitapaamisessa lääkäri tuntui jotenkin säälivän minua, ihmettelin sitä silloin, koska ajattelin itse että katseeni oli kirkastunut. Ja niin olikin tavallaan, mutta esim. toiseen silmäkulmaan jäi pysyvä(?) arpi, joka ei ole vieläkään lähtenyt pois.

Tuo arpi ei edes eniten haittaa minua, vaan yleinen lopputulos, joka tekee minut jopa vihaisen näköiseksi. Luomet näyttävät nyt ''lyhyemmiltä'', mutta silti vähän roikkuvat, ja toinen ei ole ihan samanmuotoinen/samanlainen. Tällä hetkellä kaduttaa suuresti mitä tein, en pystynyt edes tänne aiemmin puhua tästä, koska yritin vakuuttaa itselleni että ajattelen vain liikaa.

aloittaja-- kirjoitti:

Kiitoksia vastauksesta. Vähän tuntuu siltä, että minulla olisi sama edessä.. Minullakin oli riippuvat luomet, ja tuo laserleikkaus missä olin, on kyllä mielestäni pilannut silmäni. Enää luomet eivät ole ihan identtisiä, ja minulta myöskin otettiin rasvakudosta ja ihoa pois. Muistan leikkauksen jälkeen, jälkitapaamisessa lääkäri tuntui jotenkin säälivän minua, ihmettelin sitä silloin, koska ajattelin itse että katseeni oli kirkastunut. Ja niin olikin tavallaan, mutta esim. toiseen silmäkulmaan jäi pysyvä(?) arpi, joka ei ole vieläkään lähtenyt pois.

Tuo arpi ei edes eniten haittaa minua, vaan yleinen lopputulos, joka tekee minut jopa vihaisen näköiseksi. Luomet näyttävät nyt ''lyhyemmiltä'', mutta silti vähän roikkuvat, ja toinen ei ole ihan samanmuotoinen/samanlainen. Tällä hetkellä kaduttaa suuresti mitä tein, en pystynyt edes tänne aiemmin puhua tästä, koska yritin vakuuttaa itselleni että ajattelen vain liikaa.

Lue lisää

Jos olisin tietänyt tarkemmin, mitä siinä leikkauksessa todella tehdään, en olisi koskaan mennyt siihen. Kun siinä leikattiin silmäluomet, niin se vaikutti koko yleiskuvaan. Se iho ja rasvakudos,jotka poistettiin, kuuluivat olla siinä. Niiden poistaminen laski kasvonpiirteitä ja muuttivat niitä. Esimerkiksi hiuksia on ollut vaikea laittaa mitenkään niin, että ne laskeutuisivat hyvin. Samoin minulla luomet ovat lyhyemmät kuin ennen, ja leikkauksesta huolimatta luomet riippuvat edelleenkin, mutta huonommalla tavalla kuin ennen. Minulla oli alkujaan yksi vika, mutta tilalle sain monta paljon pahempaa vikaa. Joku ehdotti tuossa uusintaleikkausta, mutta minä en ole enää luottanut plastiikkakirurgiaan tapahtuneen jälkeen. Olen lukenut monien tehneen uusintaleikkauksia, ja tilanne on vain pahentunut. Kyllähän se leikkaus vuosien varrella jonkun verran pehmenee, mutta ei sitä takaisin saa enää ennalleen.

Haluaisin sanoa vielä senkin, että leikkauksen jälkeen kulmakarvat ja ripset ohentuivat ja harvenivat. Ennen sitä ne olivat vahvoja, ja niissä oli väriä. Nähtävästi se rasvakudos, joka poistettiin, kuljetti ravinteita niin, että ne kasvoivat. Sekin on ollut ongelma vuosien varrella.

Leikattu kirjoitti:

Jos olisin tietänyt tarkemmin, mitä siinä leikkauksessa todella tehdään, en olisi koskaan mennyt siihen. Kun siinä leikattiin silmäluomet, niin se vaikutti koko yleiskuvaan. Se iho ja rasvakudos,jotka poistettiin, kuuluivat olla siinä. Niiden poistaminen laski kasvonpiirteitä ja muuttivat niitä. Esimerkiksi hiuksia on ollut vaikea laittaa mitenkään niin, että ne laskeutuisivat hyvin. Samoin minulla luomet ovat lyhyemmät kuin ennen, ja leikkauksesta huolimatta luomet riippuvat edelleenkin, mutta huonommalla tavalla kuin ennen. Minulla oli alkujaan yksi vika, mutta tilalle sain monta paljon pahempaa vikaa. Joku ehdotti tuossa uusintaleikkausta, mutta minä en ole enää luottanut plastiikkakirurgiaan tapahtuneen jälkeen. Olen lukenut monien tehneen uusintaleikkauksia, ja tilanne on vain pahentunut. Kyllähän se leikkaus vuosien varrella jonkun verran pehmenee, mutta ei sitä takaisin saa enää ennalleen.

Lue lisää

Minäkin olisin paremmin tietäväisenä jättänyt väliin koko homman, leikkaukseen menin vasta 18vuotiaana, nykyään 23vuotias. Tuntuu että olen hukannut paljon jo elämästäni näiden vuosien aikana, koska tämän leikkauksen jäljet ovat rajoittaneet todella paljon tietyllä tavalla sitä elämistä. Minusta on tullut paljon epävarmempi jne. Ennen leikkausta olin valittanut perheenjäsenilleni, että silmäluomeni roikkuvat, johon sain kuulla että ei niissä ole mitään vikaa. Silti hölmönä ja itsepäisenä menin leikkaukseen kertomatta asiasta kenellekkään. Nyt myöhemmin googlasin lisää toimenpiteideni suorittajasta, ja säikähdin kun huomasin että siitä varoiteltiin, että hän ei ole kouluttaunutut edes plastiikkakirugiksi. Luulin silloin, että siinä on osaava kirurgi, kun oli telkkarissakin kerran haastattelussa plastiikkakirurgiasta.

Leikattu kirjoitti:

Haluaisin sanoa vielä senkin, että leikkauksen jälkeen kulmakarvat ja ripset ohentuivat ja harvenivat. Ennen sitä ne olivat vahvoja, ja niissä oli väriä. Nähtävästi se rasvakudos, joka poistettiin, kuljetti ravinteita niin, että ne kasvoivat. Sekin on ollut ongelma vuosien varrella.

Lue lisää

Minulla ei tuota ole ainakaan vielä tietääkseni tullut, tai sitten en ole vain huomannut. Onko sinulla ollut mitään keinoja lieventää sitä katumuksen tunnetta?

aloittaja-- kirjoitti:

Minulla ei tuota ole ainakaan vielä tietääkseni tullut, tai sitten en ole vain huomannut. Onko sinulla ollut mitään keinoja lieventää sitä katumuksen tunnetta?

Minullakin tämä leikkaus on vaikuttanut tietyllä tavalla kokonelämääni. Ja varsinkin ensimmäisinä vuosina se vei itsetunnon ihan kokonaan. Olen saanut sitä vuosien varrella takaisin kylläkin, mutta leikkaus vaikuttaa edelleenkin elämääni. Minulla ei ole ollut mitään erityisiä keinoja lieventää katumusta. Olen vain koittanut elää ja sopeutua tilanteeseen. Mutta se ei tarkoita, että unohtaisin sen. Sitä ei voi tehdä hetkeksikään, koska se tuntuu koko ajan.

Eipäyllätys kirjoitti:

Tällaisissa tapauksissa on kovin tavallista, että vikaa tarjotaan sinne "korvien väliin"! Potilaan korvien väliin!

Tämä on totta.
Itsekin hain apuni ulkomailta, koska en enää luottanut suomalaiseen systeemiin...
Olet tyytymätön yhteen lääkäriin. Menet toiselle ja kerrot koko tarinan. Toinen lääkäri leimaa sinut tyytymättömyytesi ja harmistuneen olemuksesi perusteella mt-ongelmaiseksi.
Onneksi apua saa muualtakin!

Leikattu kirjoitti:

Minullakin tämä leikkaus on vaikuttanut tietyllä tavalla kokonelämääni. Ja varsinkin ensimmäisinä vuosina se vei itsetunnon ihan kokonaan. Olen saanut sitä vuosien varrella takaisin kylläkin, mutta leikkaus vaikuttaa edelleenkin elämääni. Minulla ei ole ollut mitään erityisiä keinoja lieventää katumusta. Olen vain koittanut elää ja sopeutua tilanteeseen. Mutta se ei tarkoita, että unohtaisin sen. Sitä ei voi tehdä hetkeksikään, koska se tuntuu koko ajan.

Lue lisää

Tuo on harmillista kuulla. Minulla on vaikuttanut leikkaus mm. siten, että ainakin itse koen välillä näyttäväni perusilmeeltäni todella surulliselta/vihaiselta, joka taas vaikuttaa muihin ihmisiin kanssa. Joskus kulmakarvani ''saan'' nypittyä jotenkin tietyllä tavalla, että en näytä vihaiselta vaan jopa ihan iloiselta(?), minun pitäisi itselleni keksiä tasan tietty tapa saada kulmakarvat aina samalla tavalla nypittyä, niin ehkä elämänikin helpottuisi kovasti. Minulla on aika paksut kulmakarvat, jotka kasvaa myös yhteen, ja saa n. kerran 1-5päivässä ottaa pois pinseteillä, ja aina en onnistu ''hyvin'' nyppimään. Kosmetologit maksaa sen verran, että ei voisi niillä käydä joka viikko.

vali.vali.vali kirjoitti:

Kirjoituksesi perusteella, ainut mitä todella tarvitset on mielenterveyspalvelut.

Pysy poissa täältä ÄÄLIÖ!

Kiitos vinkistä, ehkä otan yhteyttä.

Voi kuule lääkäreitäkin on niin moneen junaan ja osa jää vielä laiturillekkin ...

Minä käytin vuoden ajan sellaista voidetta kuin Louis Widmerin silmänympärysvoidetta niille luomissa oleville arville. Se kyllä auttoi arpiin aika hyvin. Se voide on tunnettu siitä, että se häivyttää arpia. Sitä saa joistakin apteekeista. Nyt on tullut myös uusi voide Bepanthen voidesarjaan, jonka myös pitäisi auttaa arpiin ja häivyttää niitä. Sitä Louis Widmerin silmänympärysvoidetta täytyy vaan väsymättä laittaa luomilla niihin arpikohtiin. Se vie aikaa, ennen kuin tuloksia alkaa näkyä, mutta minulla se todellakin pienensi ja häivytti niitä. Vuoden ajan on suositus käyttää sitä.

Onko täällä ketään, joka on kokeillut korjausleikkausta? Miten on käynyt?
Haluaisin itsekkin kuulla myös jotain noista rasvansiirroista, kostushoidoista ja LPG:stä. Itselle jäänyt toiseen silmäkulmaan arpi, mutta se haittaa itseä paljon vähemmän kuin se, että miltä muuten luomet näyttää nyt leikkauksen jälkeen.

aloittaja-- kirjoitti:

Onko täällä ketään, joka on kokeillut korjausleikkausta? Miten on käynyt?
Haluaisin itsekkin kuulla myös jotain noista rasvansiirroista, kostushoidoista ja LPG:stä. Itselle jäänyt toiseen silmäkulmaan arpi, mutta se haittaa itseä paljon vähemmän kuin se, että miltä muuten luomet näyttää nyt leikkauksen jälkeen.

Lue lisää

Tarkoitin siis tuossa korjausleikkauksessa toista leikkausta, jolla yrittää korjata ensimmäisen leikkauksen virheet.

Vielä sanottavana tuohon, että minunkin ilme on nyt jotenkin elottomampi. Puuttuu ''pilke silmäkulmasta'' tms. Voiko tosiaan yksi silmäluomileikkaus pilata koko lopullisen lookin, ja myöskin elämän? Vai miten yrittää olla positiivisempi asian kanssa? Nykyään olen alkanut vertailemaan usein aikoja ennen- ja jälkeen leikkausta, että miltä nyt ''luonnollisena'' näyttäisin, ja että nyt varmaan kaikki olisi 1000 kertaa paremmin? Kieltämättä vaikeaa on, ja on ollut kun on jo 4.5 vuotta niellyt tätä peruuttamatonta totuutta. Tietysti mieli tahtoo usein itsellä tehdä kärpäsestä härkästä, niinkuin aikoina kun suunnittelun leikkausta.

Voisin kyllä käydä, sitten kun vaan kehtaa/viitsii/on rahaa. Olen itsekin miettinyt, että ehkä olisi mahdollista jonkun millin kokoisen korjauksen parantavan tilannetta, mutta varmasti riskejä olisi siinäkin..Tuota kiitollisuuspäiväkirjaakin aion kokeilla, siinä nyt ei mitään menetäkään ainakaan. Kiitos!

Kiitos kysymästä, tällä hetkellä on vähän vaihtelevat olot, välillä kun nään jonkun henkilön, joka vähän näytti itseltäni/muistutti minua (ennen leikkausta), niin tulee erityisen ahdistava olo, ja välillä asia ei ole minulla mielessä (välillä pystyy olemaan iloinenkin vielä). Silloin kun saan kulmakarvani nypittyä jotenkin ''onnistuneesti'', niin saan itseni ehkä näyttämään itseni iloisemmaksi, niin silloin tuntuu ihan kivalta jonkun aikaa. Tällä hetkellä en ole vielä käynyt kenellekkään kirurgille juttelemassa ainakaan.