Arvovaltainen suomi24-raati, mitä olisitte mieltä tästä:
Olin tapaillut miestä puolen vuoden ajan seksuaalissa merkeissä - mies ei halunnut viedä pidemmälle, koska oli vasta eronnut, minä halusin.
Mies oli lähdössä kuukaudeksi lomamatkalle, ja n.puoli toista viikkoa ennen matkaa keksin kysyä, että kenen kanssa. Kaveri oli nainen, jonka kuva oli miehen Facebookin kansikuvana.
No, ajattelin tämän olevan tässä, mutta matkan aikana kaipasinkin miestä, ja tämä minua, ja pian Suomeen palaamisen jälkeen aloimme sitten seurustella (käytännössä olimme siis seurustelleet kuukausia, mutta miehellä oli tälle joku toinen merkitys. En vieläkään tiedä mikä, koska esim.vakipano -sanaa hän ei ole suostunut käyttämään... Tämä siis sivumennen sanoen)
En silloin halunnut tutustua tähän naiseen, koska tapahtunut satutti minua kovasti. Mutta tänä kesänä on sitten tullut esiin, että nainen on miehelle tärkeä ystävä, joten kai tässä yleisen hyvinvoinnin ja oman rauhan takia on tutustuttava.
Mietin, että haluaisin kertoa tuolle naiselle, miten satuttavasti tuo matkaan lähtö minua ajatellen tapahtui, mutta olisiko se järkevää? Miten tapaaminen ja tutustuminen kannattaisi tehdä?
Olin tapaillut miestä puolen vuoden ajan seksuaalissa merkeissä - mies ei halunnut viedä pidemmälle, koska oli vasta eronnut, minä halusin.
Mies oli lähdössä kuukaudeksi lomamatkalle, ja n.puoli toista viikkoa ennen matkaa keksin kysyä, että kenen kanssa. Kaveri oli nainen, jonka kuva oli miehen Facebookin kansikuvana.
No, ajattelin tämän olevan tässä, mutta matkan aikana kaipasinkin miestä, ja tämä minua, ja pian Suomeen palaamisen jälkeen aloimme sitten seurustella (käytännössä olimme siis seurustelleet kuukausia, mutta miehellä oli tälle joku toinen merkitys. En vieläkään tiedä mikä, koska esim.vakipano -sanaa hän ei ole suostunut käyttämään... Tämä siis sivumennen sanoen)
En silloin halunnut tutustua tähän naiseen, koska tapahtunut satutti minua kovasti. Mutta tänä kesänä on sitten tullut esiin, että nainen on miehelle tärkeä ystävä, joten kai tässä yleisen hyvinvoinnin ja oman rauhan takia on tutustuttava.
Mietin, että haluaisin kertoa tuolle naiselle, miten satuttavasti tuo matkaan lähtö minua ajatellen tapahtui, mutta olisiko se järkevää? Miten tapaaminen ja tutustuminen kannattaisi tehdä?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ja otsikon titustuminen ei ole sen merkillisempää kuin tutustuminen XD (Missä autocorrect kun sitä kaivattaisiin;))
Ai niin, ja miehen sanojen mukaan ovat siis vain ystäviä. Mekin olimme tuolloin miehen mukaan vain ystäviä, mutta kuulemma erilaisia ystäviä, kun meillä oli mukana Se mies-nainen -juttu. Kuulemma tätä naista mies ei ole ajatellut naisena, vaan kaverina.
No, minusta olimme miehen kanssa tuolloin paljon muuta kuin vaan ystäviä. Tuollainen tunnustamattomuus tuntuu kyllä pahalta myös - mutta olen ihastunut mieheen ja siksi ero ei ole nyt vaihtoehto, vaan asioiden sulattelu ja hyväksyminen, ja tulevaisuuden rakentaminen paremmaksi. Pitkälle noista ajoista ollaan jo päästy.
Mun miehellä nämä vain ystävä naiset ovat juuri niitä panokavereita.
Itsekin haluaisin tutustua miehen pariin vain ystävään, mutta mies ei ole halunnut viedä minua heitä tapaamaan, Joten mieskin on unohtanut nämä vain ystävät.
Itse en lähtisi avautumaan tuolle naiselle tunnoistani vaan tutustuisin häneen ihan sellaisena kuin hän on, yksi miehen kavereista.
Ei kannata mennä tuolle miehesi ystävälle avautumaan siitä, miten heidän matkansa loukkasi sinua. He eivät tehneet mitään väärää, koska te ette seurustelleet ja he eivät salanneet matkaansa. Lisäksi, jos nainen on miehesi ystävä, on ihan normaalia, että voi matkustaa yhdessä. Syyttely uuden tuttavuuden aluksi ei tiedä hyvää.
Sinun täytyy nyt itse selvittää tuo tilanne omassa päässäsi. Miehellä on oikeus olla ystäviä. Jos olet mustasukkainen asiasta, voit keskustella asiasta miehen kanssa, mutta mielestäni et voi kieltää. Tuokin on itsesi selvitettävä.
Tiedän kyllä pariskunnan, jossa ei suvaita vastakkaisen sukupuolen ystäviä, mutta se lienee heidän yhteinen päätös. Silloin asia on täysin OK.
Jos ette virallisesti seurustelleen matkan ainana, asiahan on siltä osin ok. Jos kuitenkin olet loukkaantunut, se johtuu itsestäsi, ei näistä kahdesta koska he eivät tarkoituksella ole sinua loukanneet vaan eläneet tilanteen mukaisesti.
Tapaaminen ja tutustuminen naisen kanssa kannattaa tehdä niin kuin kenen kanssa tahansa ellet sitten halua hänelle viestittää että hän on jotain erikoista myös sinulle.
Hienoa jos hyväksyt noin läheisen ystävän miehellesi, itse en siihen pystyisi.
Kiitokset raadin jäsenille:)
Tavallaan mukava yllätys, että suhtaudutte noin positiivisesti tuohon matkaan sinänsä... Itselleni tapahtunut on ollut vähän häpeällistä - tuntui minun vähättelylleni, että mies ei ottanut huomioon tunteitani naisena - hän ei varmasti olisi edes maininnut matkakaverinsa olevan nainen, ellen juuri matkan kynnyksellä olisi kysynyt. Häpesin alkuun sitä, miten huonosti olen tullut kohdelluksi, ja sittemmin olen kai pelännyt sitäkin, että mieheeni suhtauduttaisiin kuten hyväksikäyttäjään - ehkä se on se tunne, joka itselleni tuosta tuli...
Joo, parasta varmaan pitää se nainen tästä minun ja mieheni välisestä surullisesta tapauksesta erossa. Kiitän myös etukäteen, jos tapaus herättää lisäajatuksia, itselleni on ollut kova pala purtavaksi.
Miksi kukaan täällä ei havahdu siihen, että 'vain ystävän' kuva on ollut miehen kansikuvana! Eikös se ole hieman erikoista?
Ja kuukauden matka yhdessä... Hmm...
Hyvä aloittaja, pitkällä iän tuomalla kokemuksella veikkaan suurella todennäköisyydellä seuraavaa:
- he ovat seurustelleet tai olleet seksisuhteessa aiemmin, pitkään
- ovat lähteneet romanttiselle (eli paneskelua sisältävälle) matkalle keskenään testaamaan voiko suhde vielä jatkua tai voiko se alkaa seksisuhdetta vakavemmaksi
- harrastavat seksiä edelleenkin 'vain ystävinä'
- miehesi valehtelee näköjään ilman omantunnon tuskia --> häiriintynyt?
Te ette ole seurustelleet tuolloin matkan aikaan, joten se ei ole ollut väärin, periaatteessa. Mutta käsitä se, että miehesi on luultavasti pitänyt tätä toistakin panokaverinaan samaan aikaan.
Tiedätkö kenestä miehesi on eronnut? Ettei vain satu olemaan tuo 'vain ystävä'? Jos ei ole hän, niin hyvin erikoista pitää uuden naisen kuvaa FB taustakuvana. Ja minkä syyn vuoksi he erosivat? Oliko tämä 'vain ystävä' jo silloin kuvioissa?
Oletko selvittänyt kuinka pitkään he ovat olleet ystäviä? Entä tunteneet toisensa? Ja mitä kautta?
Nuo asiat kannattaa selvittää...
Kaiken kaikkiaan tuo tapahtunut on erikoista.
Pahinta minusta on kuitenkin se, ettei mies ajatellut ollenkaan minun tunteitani. Mehän yövyimme suurin piirtein viikottain yhdessä, mutta jostain syystä hän ei tullut ajatelleeksi, että minua häiritsisi matka toisen NAISEN kanssa. Ei ollut tarpeen mainita koko ihmisestä, kun tämä on vain kaveri, hyvä ystävä. Mä en ollut oikeasti kuullutkaan koko ihmisestä, tiesin tottakai miehen olevan menevä mies, jolla oli paljon kavereita.
No, koska päädyimme jatkamaan yhdessä oloa, on pitänyt selittää nuo itselleni jotenkin. Jos mieheltä puuttuu noin suuri empatiakyky ja toisen huomioon ottaminen - niin mitähän tässä vielä voi olla luvassa?
Yksi teoria tapahtuneelle on, että mies halusi koeajaa tuon naisen, että tulisiko jotain, lämpenisikö heillä rakkaudeksi. Se vastaisi aika moneen avoimeen kysymykseen - siihen, miksi minulle ei puhuttu ajoissa, kansikuva fb:ssä... Tässä teoriassa se, että mies nyt edelleen haluaa pitää naiseen yhteyttä, on ongelmallista. Eikö tuo testi riittänyt? Miksi hän tuhlaisi aikaa enää minuun: eikö kannattaisi tavoitella vain sitä, mikä mielessä siintää ykkösenä? Minä tai tuo toinen.
Yksi teoria voisi olla puhdas ajattelemattomuus - että mies on oikeasti niin hölmö kuin kertoo - mutta tämähän on kaikkein vaarallisin teoria. Miten kenellekään voi käydä noin pahaa mokaa vahingossa? Tuleeko tuollaiset toistumaan? Miten voin luottaa miehen harkintaan jatkossa - elämähän voi heittää vaikka millaisia haasteita. Ja miten paljon miehellä sitten on tällaisia vastaavia ystäviä - eihän mies tästäkään naisesta minulle puhu.
Minun itseni on vaikea ymmärtää edes tuota ajatusta meistä vain kavereina. Ei kai toistuva seksisuhde, jossa on ihastusta mukana, ole mikään kaverisuhde - vaan ilman muuta suhde, jossa toisen tunteistakin olisi pitänyt huolehtia - tai sitten jättää leikki sikseen. En minä ainakaan aio enää koskaan ajautua tuollaiseen, aion miettiä tarkkaan syyt, mitkä tähän johtivat, ja estää moisen tunnevajeen syntymisen uudelleen. Miksi kukaan haluaa suhtautua ihmissuhteisiin noin lepsusti - mitä se kertoo? Mutta, tuossa olin mukana itsekin. Ongelmaksi se muodostuu vaan, koska se herättää kysymyksen: entä jos lepsuus ihmissuhteissa onkin luonteenpiirre eikä ohimenevää alkukankeutta?
Qsef, tottakai nuo kysymyksesi ovat mietityttäneet. Ja ei, hän ei ole se, josta oli erottu, ja vaikea näin ulkopuolisena arvioida osuutta eroonkaan. No, ihastuksia nyt maapallo on pullollaan, mutta suurin kysymys on kuitenkin minun ja mieheni suhde. Että olenko minä nyt oikeasti se, johon panostetaan täysillä, niin, että voisin rauhassa luottaa ja keskittyä hyvään elämääni tämän miehen rinnalla. Että mistä ihmeestä sen tuon tapahtuneen jälkeen itselleen varmistelisi? Jos tähän suhteeseen jään, haluan elää tuon asian kanssa ja nukkua yöni hyvin. Miten tuon itselleni selitän, millaiset rajat asetan, miten tähän kaikkeen suhtaudun?
Blaah, no nyt aurinkoisen sunnuntaipäivän viettoon.
Täytyy vielä sen verran sanoa, että en minä varsinaisesti heillä ole seksisuhdetta ajatellut olleen - onko se sitten vaan liian hankala ajatus nieltäväksi vai miten. Minun mielikuvissa heillä on siis ollut vielä aika viktoriaaniset tunnelmat matkallaan, sen tarkemmin en sitä skenaariota halua ruotia:D
Minulla hieman samantapainen juttu, eli mies ja minä tutustuimme toisiimme ja tapasimme. olimme yhteyksissä kokoajan ja sitten mies kertoi että en voi tulla hänen luo yhtenä viikonloppuna koska hän menee kaverinsa synttäreille, isot bileet tiedossa, kestävät useamman vuorokauden.
Minä sanoin että totta kai menee kamun synttäreille, ja mies meni sinne. En tiedä mitä kaikkea siellä tapahtui, tämä kaveri on nainen, niitä vainystäviä! joiden kanssa on ollut joskus jotakin säpinää, mies myös yöpyi kyseisen naisen luona, baareissakin on ollut vaikka mitä säpinää. Mutta miehen mielestä nämä asiat eivät kuulu minulle koska mehän emme hänen mielestään seurustelleet vielä silloin.
Tiedän että tuollainen satuttaa ja saa miettimään asioita. Mutta mä olen asian antanut olla. Nykyään tosin mies ei enää pääse tänän vainystävän bileisiin, jos en minä pääse mukaan. Ja tämä vainystävä-nainen ei halua minua bileisiinsä joten mieskään ei mene.
No, sinun kohdallasi ainakin tuo, ettei nainen halua sinua bileisiin, paljastaa hänen suhtautumisestaan mieheesi - tosi ystävä olisi varmasti iloinen miehesi puolesta ja mielellään tutustuisi sinuunkin:). Kiitos kun jaoit tarinasi!
Minä itse olen jättänyt tähän naiseen tutustumisen ihan omasta tahdostani väliin - tosin en tiedä, onko hänkään perääni kysellyt - että miten hän suhtautuu minuun, onko halunnut tavata ja tutustua? Enpä ole tuota aiemmin tullut edes miettineeksi.
Niin minunkin mielestä, jos olisi todellinen ystävä olisi iloinen siitä että hyvä ystävä on löytänyt rakkauden ja on onnellinen. Mutta tämä nainen jopa kommentoi meidän vuosipäiväämme, vi**u mitä pas**a ja kuitenkin hänkin on parisuhteessa omalla suunnallaan.
Mutta minä en enää anna tämän ihmisen haitata elämääni ja onneani, hän on tehnyt osaltaan päätöksen ettei halua minuun tutustua, joten olkoon. Minulla ei ole tapana tupata kun ei tykätä
Ajattelen että noi asiat ovat mieheni historiaa ja se ei kuulu enää tähän päivään.
Minullakin on historiani, mutta ei kylläkään tuollaisia vainystäviä
Miehellä siis oli läheisen naisystävän kuva facebookin kansikuvana ja hän reissasi ko. naisen kanssa. Miten tyhmä pitää olla, että ajattelee heidän olevan vain kavereita... Lisäksi ap:lla ei ollut (miehen mielestä) parisuhdetta miehen kanssa vaan he harrastivat vain satunnaista seksiä. Kaiken lisäksi miehen eron jälkeen... Miehille seksi silloin tällöin on yleensäkin, saatikka sitten laastarisuhteena, vain seksiä, eikä osoitus enemmistä tunteita. Tunteita hänellä on ollut (ja seksiä ilmeisesti) sitä naista kohtaan, jota on pitänyt julkisesti kansikuvanaan.
No, jos kuitenkin lähtisi siitä ajatuksesta, että keskityn minun ja miehen väleihin, ei siis miehen ja tuon toisen naisen. Yritän siis selvittää mitä mahdollisuuksia meillä kahdella on jatkoon ja miten tällainen asia tulisi käsitellä.
Mutta silti, kiitos mielipiteestäsi. Tottakai tuollaista tulee mietityksi, ja kytkimennosto olisi taatusti järkevintä. Otin silti tämän näkökulman, että pyrin luottamaan ja hyväksymään, ellei nyt mahdottomaksi osoittaudu.
Tärkeintä on todellakin teidän suhde, ei heidän suhde. Sinut hän on kuitenkin valinnut.
Kiitos.
ainoastaan asiaa voi käydä miehen kanssa läpi ja keskustella hänen kanssaan avoimesti että mitä merkitset hänelle ja oletko hänen seurustelukumppani..
tietenkin hänellä on varmaan myös oikeus pitää yhteyttä tähän ystävään vaikka olisi nainen, jos sinun kanssa on kuitenkin enemmän kuin ystävä niin onhan sinulla oikeus jatkossa tietää mitä tekee tämän naispuolisen ystävän kanssa ja sinlla on oikeus sanoa että sinuun sattuu salailu.. varmaan kannattaisi tavata jossakin merkeissä tämä naispuolinen ystävä..
jos pitää teitä molempina ystävinä ja sinulla on tunne että tämänkin toisen naisen kanssa miehellä on virityksiä niin varmaan kannattaa siinäkin vaihessa keskustella mikä on tilanne.. varmaan haastava tilanne joka varmasti laitaa miettimään asioita..:)
No kiitos. Tänne kirjoittaminen on kyllä omalta osaltaan myöskin auttanut käsittelemään tuota, ottamaan etäisyyttä. Tähän asti tapahtunut oli vaan mörkö, nyt siitä ehkä uskaltaa jo puhua ulkopuolisillekin face to face - ehkäpä jossain vaiheessa osaa jo heittää huultakin. Sinne on kyllä vielä taivallettavaa;)
Kyllä minusta näyttäisi siltä, että kyseessä on miehen suuri rakkaus, mutta vastapuoli ei tunne aivan samoin, vaan pitäytyisi nykyisin ystävälinjalla. Mies puolestaan pitäisi sinua mielummin ystävänä. Eli teillä mahdollisesti on menossa neljän juttu, sillä miehen naisella voi olla vastaavasti toinen mies, joka ei vastaa naisen tunteisiin samalla tasolla. Miten siinä tulee käymään aika näyttää.
Tuohan on tarkalleen se, mitä eniten pelkään. Mitäpä minä siitä, olisiko joku vanha suhde tai seksisuhde - mitta jos tuo toinen on ykkönen ja minä kakkonen, niin eikö mun aikaa tuhlata roikottamalla tässä.
Mutta arvailujahan nämä. Kiitos Maukonen vastauksesta, joka pysäytti verenkiertoni sadasosasekunneiksi.
Niin aika selvältä se näin ulkopuoliselta vaikuttaa, mutta toisaalta tämä ns. ykkösen ja kakkosen ero toisiinsa voi olla joskus aika pieni ja keikahtaa ajanmyötä toisinpäin, toisaalta sen ykkösen haikailu saattaa viedä niin pitkään, jolloin se osa elämästä, joka pitäisi viettää parisuhteessa ja sen myötä lasten kanssa, ehtii mennä ohi. Veikkaan monen odottavan turhaan, että kohtaisi sellaisen ihmisen, jota itse pitää " ykkösenä " ja vastapuoli kokee aivan samoin. Kyllä minusta kannattaisi jo yrittää jos vastapuoli tuntuu riittävän hyvältä, ei se elämä ole kovinkaan pitkä, ainakin itsestä tuntuu, kun ikää on ehtinyt kertyä yli uuden parisuhteen solmimiseen.
Erosin muutama vuosi sitten. Tutustuin netissä mieheen, jonka eli samaa vaihetta. Vaihdoimme paljon ajatuksia ja keskustelumme natsasi. Olimme tavallaan toistemme tukihenkilöitä erovaiheessa. Sitten tapasimme. Mies oli tosi hyvä ystävä, mutta naisena ja miehenä ei tullut kummallekaan edes pieneen mieleen että voisi koskea toiseen edes pitkällä tikulla.
Reissasimme kuitenkin paljon yhdessä ja nyt vuosia myöhemmin olemme kumpikin tahoillamme parisuhteessa ja perhetuttuja. Tämän taustan pohjalta uskon, että miehellä voi oikeasti olla ystävä, joka sattuu nyt vain olemaan nainen.
Kiitos. Minulla on tahto luottaa miehen vilpittömyyteen. Ja miespuolisia ystäviä minullakin on aina ollut - parisuhteen tielle ne eivät kyllä ole tulleet. Mutta olen ehkä luonnostaan aika huomioiva, enkä halua satuttaa ketään, varsinkaan rakkaimpiani. Tuskin mieskään sitä tietysti tahallaan halusi.
No, toivetilanani nyt on tottakai sen varmistuminen, ettei heillä ole muuta kuin kaveruus, joka sekään ei tule esteeksi meidän suhteellemme - molemmilla heillä olisi siis tahto keskittyä omiin parisuhteisiinsa ja niiden vaalimiseen. Niinkuin sinullakin - perhetuttu, josta ei kenenkään tarvitse olla huolissaan.
Tahtoisin myös, että jos tästä lähtien mies miettisi ja rakentaisi ihmissuhteensa tarkemmin. No, erityisesti keskittyen minuun - mutta jos ei minuun, niin sitten päästäisi minut menoihini. Kaipa tuolla ulkona odottaisi suuri maailma, vaikken sinne juuri nyt kaipaakaan. Ainakaan en halua olla mikään varastomalli.
Ja tietty, laittakoon minun lärvini sinne fb:seen, jos siellä pitää jotain naikkosia olla :D. Jos tässä nyt kerran jo seurustellaankin, niin tuskinpa minun kuvani ainakaan satuttaa ketään - toisin kuin tuolloin
Se on ihan OK jos naisella on miehiä ystäviä mutta jumalauta jos miehellä on naisystävä.
Varmaan nussii jatkuvasti... Voi vittu teitä saatanan ämmiä.
Kaikki olisi paremmin jos olisitte siellä hellan ääressä.
Auts, provoilua, mutten malta olla lähtemättä mukaan...
Kuullostaa siltä ettet ole kovin tarkkaan tätä keskustelua lukenut :D. Taisi tulla jossain kohtaa mainittuakin, että tuskinpa nyt navanalusjuttuja sentään.