Ligniini ei ole älykkäästi suunniteltu

»Miten Solon kuvittelee että ligniinin alkuperän selvittäminen muuksi kuin mitä aiemmin oletettiin tekisi siitä luomattoman?»

Tuo alkuperä kertoo sen olevan evoluution tuote.

Hihhulille, kuten sinä, on joka tapauksessa yksi lysti, mistä mikin tulee, tai mistä tiedemiehet milloinkin sanovat minkäkin tulevan.

Sillä hihhulillehan on tärkeää ainoastaan tuijottaa omaan napaansa ja mietiskellä sielunsa autuutta, aamen ja hallelujaa.

Tuon BIO-Complexity lehdessä olleen artikkelin sanoma on juuri se, että ligniinin kierto viittaa ekosysteemien kokonaissuunnitteluun. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että ligniiniä tehokkaammin hyödyntäviä organismeja löytyy. Monet bakteerisuvut käyvät evolutiivista kilpajuoksua ligniinin kanssa. Nuo bakteerit hyödyntävät ligniiniä ravinnokseen niin tehokkaasti, että ne ovat oikein elinvoimaisia ja sopeutuneita.

Olen aiemminkin ihmetellyt sitä, että pitäisikö mikrobien voittaa tuo kilpajuoksu siten, että ekosysteemit tuhoutuisivat ligniinin hävitessä, jotta se ei näyttäisi suunnitellulta? Tässä logiikassa ei ole mitään järkeä.

Tuo artikkeli ei ole oikeasti vertaisarvioitu tutkimus, vaan BIO-Complexity oli kreationistien hyvä veli -mentaliteetilla toiminut pseudotiteellinen julkaisu. En muutenkaan ymmärrä, että mitä merkitystä tuolla huuhaalla on sen kanssa, että tutkijat löysivät nyt kasvien käyttämän kemiallisen reitin olevan peräisin bakteereilta?

Torppa, olet nyt jättänyt vastaamatta pariin kysymykseen.
1. Onko sinulla esittää todistetta luojasta? Luomisesta venkoilit itsesi eroon, mutta entäs luoja? Kreationismi on aika hataralla pohjalla, jos luomisesta ei voi olla todisteita ja luojasta ei sellaisia ole.
2. Ilkimyksen Esi-isä on pariin otteeseen esittänyt kysymyksen: "voiko suden, "sakaalin" (niitä on neljä lajia), kojootin ja saksanpaimenkoiran risteyttää myös harjasuden, ketun, pensaskoiran tai vuorisuden kanssa? "

Joko nyt? kirjoitti:

Torppa, olet nyt jättänyt vastaamatta pariin kysymykseen.
1. Onko sinulla esittää todistetta luojasta? Luomisesta venkoilit itsesi eroon, mutta entäs luoja? Kreationismi on aika hataralla pohjalla, jos luomisesta ei voi olla todisteita ja luojasta ei sellaisia ole.
2. Ilkimyksen Esi-isä on pariin otteeseen esittänyt kysymyksen: "voiko suden, "sakaalin" (niitä on neljä lajia), kojootin ja saksanpaimenkoiran risteyttää myös harjasuden, ketun, pensaskoiran tai vuorisuden kanssa? "

Lue lisää

Sivumennen sanoen olisi kiinnostavaa tietää miten mutkikas on se algoritmi joka ohjaa Tonin valitsemaan tietyt lainaukset tai linkit varastostaan vastauksena tiettyihin avainsanoihin. Joskus jopa epäilen että se saattaa toimia jonkinlaisen älyn perusteella.

http://www.davisvillebulletin.com/images/pic_12290142805818.jpg

naapurin.kissa kirjoitti:

Sivumennen sanoen olisi kiinnostavaa tietää miten mutkikas on se algoritmi joka ohjaa Tonin valitsemaan tietyt lainaukset tai linkit varastostaan vastauksena tiettyihin avainsanoihin. Joskus jopa epäilen että se saattaa toimia jonkinlaisen älyn perusteella.

http://www.davisvillebulletin.com/images/pic_12290142805818.jpg

Lue lisää

Eiköhän se jotakin keinoälyä ole...

"Eikö evoluutio-uskovainen solon vieläkään tajua mitä säännöt tarkoittaa?"

Vielä kun näytät minulle, että missä kielletään englanninkieliset lainaukset? Jos et ymmärtänyt aloitusta, niin voin kertoa, että se oli kirjoitettu suomen kielellä, vaikka siinä oli lainauksia toisella kielellä.

> Bakteerit eivät hyödynnä ligniiniä (jos asia nyt todella on (ollut?) noin) kuin puut, koska ne eivät ole puita. Miksi ihmeessä bakteerien tulisi kasvattaa pitkä puumainen runko? <

Minkähän takia Anthonis van Dyck ja jotkut yhdysvaltalaiset veturitehtaat hyödynsivät ruskohiiltä aivan erilaisin tavoin? Olisiko jommallekummalle ollut hyötyä esimerkiksi pitkästä puumaisesta rungosta?

... Varmasti on kuitenkin järkevintä antaa puuaineen kuulua puulle, eikä tehdä hätiköityjä ja aivan selvästi evolutionistisia päätelmiä. ...

Huomaatko miten sinun jumalallasi on jälleen kerran sinun rajoituksesi? Koska sinulle ei olisi tullut mieleen, että jokin muukin kuin puu voi käyttää ligniiniä, et voi uskoa että jumalasikaan olisi suunnitellut ligniinille mitään muuta käyttöä.

söin hänet kirjoitti:

... Varmasti on kuitenkin järkevintä antaa puuaineen kuulua puulle, eikä tehdä hätiköityjä ja aivan selvästi evolutionistisia päätelmiä. ...

Huomaatko miten sinun jumalallasi on jälleen kerran sinun rajoituksesi? Koska sinulle ei olisi tullut mieleen, että jokin muukin kuin puu voi käyttää ligniiniä, et voi uskoa että jumalasikaan olisi suunnitellut ligniinille mitään muuta käyttöä.

Lue lisää

Ei Jumalalla ole rajoituksia - eikä minulla mitään sitä vastaan, että bakteeritkin käyttävät niille annettua ligniiniä. Mutta järkevintä on edelleen lähteä siitä, että se mikä on puille olennaista ei välttämättä ole olennaista muille eliöille.

Minä en tiedä, mihin muinaiset bakteerit muka ligniiniä tarvitsivat. Ehkäpä avauksen tekijä esittää jonkin uskottavan selityksen, eikä vain evoteorian motivoimaa todistelua.

*JC kirjoitti:

Ei Jumalalla ole rajoituksia - eikä minulla mitään sitä vastaan, että bakteeritkin käyttävät niille annettua ligniiniä. Mutta järkevintä on edelleen lähteä siitä, että se mikä on puille olennaista ei välttämättä ole olennaista muille eliöille.

Minä en tiedä, mihin muinaiset bakteerit muka ligniiniä tarvitsivat. Ehkäpä avauksen tekijä esittää jonkin uskottavan selityksen, eikä vain evoteorian motivoimaa todistelua.

Lue lisää

Tietenkin sinun Jumalallasi on rajoituksia. Hevonen pitää kengittää. Koira piti kesyttää sudesta. Banaania piti jalostaa oikein olan takaa viljalajeista puhumattakaan. Sinun Jumalasi ei näytä osanneen suunnitella hyötyeläimiä ja -kasveja lähimainkaan loppuun asti. Miksi niin pieni osa esimerkiksi Suomen luonnonkasveista kelpaa sellaisenaan syötäväksi ja useimmat ovat ihmiselle hyödyttömiä tai jopa myrkyllisiä? Miksi vain muutama prosentti maailman vedestä on suolatonta eli juomakelpoista ja siitäkin suurin osa on sitoutunut napajäätiköihin?

Syntiinlankeemukseen ei kannata vedota koska se nostaa esille puhuvan käärmeen.

http://i799.photobucket.com/albums/yy280/oldupright/Funny Pics/Laughing-Cat.jpg

Oletko tullut ajatelleeksi että bakteerit saattoivat hyvinkin käyttää ligniiniä ihan yksinkertaisesti ravinnoksi? Vai onko sekin liian ihmeellistä sinun itsesi ajateltavaksi?

*JC kirjoitti:

Ei Jumalalla ole rajoituksia - eikä minulla mitään sitä vastaan, että bakteeritkin käyttävät niille annettua ligniiniä. Mutta järkevintä on edelleen lähteä siitä, että se mikä on puille olennaista ei välttämättä ole olennaista muille eliöille.

Minä en tiedä, mihin muinaiset bakteerit muka ligniiniä tarvitsivat. Ehkäpä avauksen tekijä esittää jonkin uskottavan selityksen, eikä vain evoteorian motivoimaa todistelua.

Lue lisää

"Minä en tiedä, mihin muinaiset bakteerit muka ligniiniä tarvitsivat."

No etpä tietenkään tiedä kun oot oppimaton tollo. Sun tietämyksesi taso eri tieteenaloilta on erittäin suppeaksi ja useimmiten omiin luuloihisi perustuvaksi todettu tällä palstalla.

"Ehkäpä avauksen tekijä esittää jonkin uskottavan selityksen,

Eihän äärisuskovaiselle denialistille ole mikään tieteellinen selitys uskottava, jos se selitys on vastoin hihhulin uskonnollisia harhaluuloja.


"eikä vain evoteorian motivoimaa todistelua."

Näin typeröi denialistinen tollo, joka asettaa omat lapselliset kuvitelmansa ja ite aatellut pöljyytensä objektiivisen, tieteellisesti tiedon yläpuolelle.

On täysin selvää, että noin hölmöstä idiootista ei olis koskaan voinut tulla tieteilijää. Älykkyys, ymmärryskyky ja älyllinen rehellisyys eivät sulla yksinkertasesti riittäneet. Ei siis ihme, että kadehdit suunnattomasti meitä tiedettä ymmärtäviä ja tieteellisen maailmankuvan omaavia itseäsi älykkäämpiä ja huomattavasti rehellisimpiä evoja.

>Evouskova on tyytyväinen saadessaan lukea moisia tutkimustuloksia, kreationistissa ne herättävät lähinnä epäuskoista ihmettelyä.

Kuten lähes kaikki luonnontieteet.

" Evouskova on tyytyväinen saadessaan lukea moisia tutkimustuloksia, ..."

Tiedämme jo, että kielelliset kykysi ovat hyvin vaatimattomat ja sinulla on taipumus käyttää epämääräistä ja erityisen usein tarkoitushakuisesti epärehellistä kieltä.

Luultavasti tuo sinun ääriuskovaisesta ideologiastasi kumpuava, lapsellinen 'evouskova' sanasi viittaa meihin itseäsi älykkäämpiin, tieteellisen maailmankuvan omaaviin ja älyllisesti rehellisiin yksilöihin, joita myös suunnattomasti kadehdit.

Sinun kannattaisi *JC kiinnittää huomiotasi suomen kielen käyttöösi, joka on valitettavan epämääräistä, jaarittelevaa ja erityisesti älyllisesti epärehellistä.

"... kreationistissa ne herättävät lähinnä epäuskoista ihmettelyä."

On aivan totta että tietämättömät ja oppimattomat kreationistit, kuten sinä *JC, usein epäuskoisina ihmettelevät hyvinkin yksinkertaisia tosiasioita.

Otetaanpa esimerkkinä vaikka yksinkertainen 6-tahkoisen, symmetrisen nopan heitto. Sinulla *JC on suuria vaikeuksia ymmärtää, että aina kun noppaa heitetään, saadaan tulokseksi silmäluku, jonka sattumisen todennäköisyys on 1/6. Ainoa asia, jonka sinä yksinkertaisena ja matematiikka taitamattomana ymmärrät on se, että noppaa heitettäessä saadaan vain "jokin silmäluku" todennäköisyydellä 1.

Kun kerran sinulle *JC tuottaa yksinkertaisen todennäköisyysmatematiikan esimerkkien ymmärtäminen huomattavia vaikeuksia, niin voithan sinä *JC suorittaa "käytännön satunnaiskokeen" (*JC:n ketkuiluihinsa lanseerama epämääräinen käsite) heittämällä noppaa ja tutkimalla onko jokin nopan silmäluvuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys on 1 eikä 1/6 kuten matematiikka väittää.

Jos löydät sellaisen nopan silmäluvun, jonka sattumisen todennäköisyys on 1, niin voit sen jälkeen alkaa etsimään Enqvistin satunnaiskokeesta sellaista kolikkojonoa, jonka sattumisen todennäköisyys on 1 eikä 1/2^100 (triljoonasosan triljoonasosa), kuten Enqvist, matematiikka ja me sinua älykkäämmät väitämme.

"Muinaisten, jo ammoin sukupuuttoon kuolleiden bakterien varaan on hyvä rakennella evoteorioita. Evouskova on tyytyväinen saadessaan lukea moisia tutkimustuloksia, kreationistissa ne herättävät lähinnä epäuskoista ihmettelyä."

Bacteroidetes ja Chlorobi bakteeriryhmät muodostavat yhden bakteerien pääjaksoista ja ovat edelleen merkittäviä ryhmiä muun muuassa suolistobakteereissa. Tuo muinainen bakteeri on ollut läheistä sukua noille nykyisille bakteereille. Tällaisia asioita voidaan nykyisin uskottavasti selvittää, vaikka se kreationiteja ihmetyttääkin.

"Ja kuten jyr ylempänä kirjoittaa, lopulta on samantekevää, kuinka ligniini elävien olentojen käyttöön annettiin. Varmasti on kuitenkin järkevintä antaa puuaineen kuulua puulle, eikä tehdä hätiköityjä ja aivan selvästi evolutionistisia päätelmiä."

Jos luet avauksen tarkemmin, niin huomaat etten kertonut ligniinin syntyneen bakteereille, vaan sen metaboliareitin, joka tuottaa nykyisin kasveilla aromaattisia aminohappoja ja satoja välttämättömiä kemiallisia yhdisteitä, kuten erilaisia polyfenoleja, joista ligniini on eräs tärkeimmistä.

"Tässä tapauksessa vielä näkyy kovin selvästi evojen tapa esittää teoriansa niin, että asian kokeellinen tutkimus ja todistaminen on mahdotonta. "Ligniinin jäljitys muinaisiin bakteereihin" on varsin selvää evoilua."

Geneettiset sekvenssivertailut ja tietokonemallinnukset geneettisen datan pohjalta antavat todellisuudessa melko luotettavan kuvan tuon metaboliareitin alkuperästä.

"Bakteerit eivät hyödynnä ligniiniä (jos asia nyt todella on (ollut?) noin) kuin puut, koska ne eivät ole puita. Miksi ihmeessä bakteerien tulisi kasvattaa pitkä puumainen runko?"

Bakteeri hyödyntävät ligniiniä ravintonaan, mutta eivät käsittääkseni rakenteissaan. Kyse oli siitä, että ligniinin evoluutio voidaan johtaa tuohon muinaiseen metaboliareittiin. Sitä ei siis ole erikseen suunniteltu, vaan se on yksi tuon reitin synnyttämistä tuotteista.

"Ligniini on yksi lukemattomista Jumalan luomisratkaisuista, eli varmasti älykästä suunnittelua. Sen ansiosta puu kasvaa pitkäksi ja lujaksi ja ihminen saa mainiota raaka-ainetta moneen käyttöön."

Ligniinille on evoluution myötä kehittynyt monia erilaisia rakenteita, ja nyt voimme olettaa sen alunperin kehittyneen tuon metaboliareitin tuotteena.

solon1 kirjoitti:

"Muinaisten, jo ammoin sukupuuttoon kuolleiden bakterien varaan on hyvä rakennella evoteorioita. Evouskova on tyytyväinen saadessaan lukea moisia tutkimustuloksia, kreationistissa ne herättävät lähinnä epäuskoista ihmettelyä."

Bacteroidetes ja Chlorobi bakteeriryhmät muodostavat yhden bakteerien pääjaksoista ja ovat edelleen merkittäviä ryhmiä muun muuassa suolistobakteereissa. Tuo muinainen bakteeri on ollut läheistä sukua noille nykyisille bakteereille. Tällaisia asioita voidaan nykyisin uskottavasti selvittää, vaikka se kreationiteja ihmetyttääkin.

"Ja kuten jyr ylempänä kirjoittaa, lopulta on samantekevää, kuinka ligniini elävien olentojen käyttöön annettiin. Varmasti on kuitenkin järkevintä antaa puuaineen kuulua puulle, eikä tehdä hätiköityjä ja aivan selvästi evolutionistisia päätelmiä."

Jos luet avauksen tarkemmin, niin huomaat etten kertonut ligniinin syntyneen bakteereille, vaan sen metaboliareitin, joka tuottaa nykyisin kasveilla aromaattisia aminohappoja ja satoja välttämättömiä kemiallisia yhdisteitä, kuten erilaisia polyfenoleja, joista ligniini on eräs tärkeimmistä.

"Tässä tapauksessa vielä näkyy kovin selvästi evojen tapa esittää teoriansa niin, että asian kokeellinen tutkimus ja todistaminen on mahdotonta. "Ligniinin jäljitys muinaisiin bakteereihin" on varsin selvää evoilua."

Geneettiset sekvenssivertailut ja tietokonemallinnukset geneettisen datan pohjalta antavat todellisuudessa melko luotettavan kuvan tuon metaboliareitin alkuperästä.

"Bakteerit eivät hyödynnä ligniiniä (jos asia nyt todella on (ollut?) noin) kuin puut, koska ne eivät ole puita. Miksi ihmeessä bakteerien tulisi kasvattaa pitkä puumainen runko?"

Bakteeri hyödyntävät ligniiniä ravintonaan, mutta eivät käsittääkseni rakenteissaan. Kyse oli siitä, että ligniinin evoluutio voidaan johtaa tuohon muinaiseen metaboliareittiin. Sitä ei siis ole erikseen suunniteltu, vaan se on yksi tuon reitin synnyttämistä tuotteista.

"Ligniini on yksi lukemattomista Jumalan luomisratkaisuista, eli varmasti älykästä suunnittelua. Sen ansiosta puu kasvaa pitkäksi ja lujaksi ja ihminen saa mainiota raaka-ainetta moneen käyttöön."

Ligniinille on evoluution myötä kehittynyt monia erilaisia rakenteita, ja nyt voimme olettaa sen alunperin kehittyneen tuon metaboliareitin tuotteena.

Lue lisää

Eihän tollo ja yksinkertanen *JC tietenkään uskonnollisen denialisminsa vuoksi hienoa vastaustasi hyväksy. No omapa on häpeänsä ja vahinkonsa.

solon1 kirjoitti:

"Muinaisten, jo ammoin sukupuuttoon kuolleiden bakterien varaan on hyvä rakennella evoteorioita. Evouskova on tyytyväinen saadessaan lukea moisia tutkimustuloksia, kreationistissa ne herättävät lähinnä epäuskoista ihmettelyä."

Bacteroidetes ja Chlorobi bakteeriryhmät muodostavat yhden bakteerien pääjaksoista ja ovat edelleen merkittäviä ryhmiä muun muuassa suolistobakteereissa. Tuo muinainen bakteeri on ollut läheistä sukua noille nykyisille bakteereille. Tällaisia asioita voidaan nykyisin uskottavasti selvittää, vaikka se kreationiteja ihmetyttääkin.

"Ja kuten jyr ylempänä kirjoittaa, lopulta on samantekevää, kuinka ligniini elävien olentojen käyttöön annettiin. Varmasti on kuitenkin järkevintä antaa puuaineen kuulua puulle, eikä tehdä hätiköityjä ja aivan selvästi evolutionistisia päätelmiä."

Jos luet avauksen tarkemmin, niin huomaat etten kertonut ligniinin syntyneen bakteereille, vaan sen metaboliareitin, joka tuottaa nykyisin kasveilla aromaattisia aminohappoja ja satoja välttämättömiä kemiallisia yhdisteitä, kuten erilaisia polyfenoleja, joista ligniini on eräs tärkeimmistä.

"Tässä tapauksessa vielä näkyy kovin selvästi evojen tapa esittää teoriansa niin, että asian kokeellinen tutkimus ja todistaminen on mahdotonta. "Ligniinin jäljitys muinaisiin bakteereihin" on varsin selvää evoilua."

Geneettiset sekvenssivertailut ja tietokonemallinnukset geneettisen datan pohjalta antavat todellisuudessa melko luotettavan kuvan tuon metaboliareitin alkuperästä.

"Bakteerit eivät hyödynnä ligniiniä (jos asia nyt todella on (ollut?) noin) kuin puut, koska ne eivät ole puita. Miksi ihmeessä bakteerien tulisi kasvattaa pitkä puumainen runko?"

Bakteeri hyödyntävät ligniiniä ravintonaan, mutta eivät käsittääkseni rakenteissaan. Kyse oli siitä, että ligniinin evoluutio voidaan johtaa tuohon muinaiseen metaboliareittiin. Sitä ei siis ole erikseen suunniteltu, vaan se on yksi tuon reitin synnyttämistä tuotteista.

"Ligniini on yksi lukemattomista Jumalan luomisratkaisuista, eli varmasti älykästä suunnittelua. Sen ansiosta puu kasvaa pitkäksi ja lujaksi ja ihminen saa mainiota raaka-ainetta moneen käyttöön."

Ligniinille on evoluution myötä kehittynyt monia erilaisia rakenteita, ja nyt voimme olettaa sen alunperin kehittyneen tuon metaboliareitin tuotteena.

Lue lisää

"Tuo muinainen bakteeri on ollut läheistä sukua noille nykyisille bakteereille."

Se voi olla baramiini, ja nykybakteerit sen sukua, mutta en ala arvailemaan asialla. Varmasti lukematon määrä bakteereja on luotu lajilleen.

Yritätkö todistella evoluutiota "melko luotettavalla" metaboliareitillä? Varsin kaukaa harttu yritys.

"Bakteeri hyödyntävät ligniiniä ravintonaan, mutta eivät käsittääkseni rakenteissaan."

Valmistavatko bakteerit ravintonsa? Kuulostaa kovin epäuskottavalta. Se, että puu tuottaa runkoonsa tarvittavat aineet on järkeenkäypää, koska tuollaisia aineita ei valmiina ole.

"Kyse oli siitä, että ligniinin evoluutio voidaan johtaa tuohon muinaiseen metaboliareittiin.

Vai muinainen metaboliareitti evoluutiosta? Valitettavasti asia taitaa olla näin päin, "tiedettä" ennakko-oletuksesta käsin.

"Sitä ei siis ole erikseen suunniteltu, vaan se on yksi tuon reitin synnyttämistä tuotteista." "...nyt voimme olettaa sen alunperin kehittyneen tuon metaboliareitin tuotteena."

LIgniini on Jumalan luomistyön tulos, tarkoituksella ja erikseen tehty luomisratkaisu.

naapurin.kissa kirjoitti:

Tietenkin sinun Jumalallasi on rajoituksia. Hevonen pitää kengittää. Koira piti kesyttää sudesta. Banaania piti jalostaa oikein olan takaa viljalajeista puhumattakaan. Sinun Jumalasi ei näytä osanneen suunnitella hyötyeläimiä ja -kasveja lähimainkaan loppuun asti. Miksi niin pieni osa esimerkiksi Suomen luonnonkasveista kelpaa sellaisenaan syötäväksi ja useimmat ovat ihmiselle hyödyttömiä tai jopa myrkyllisiä? Miksi vain muutama prosentti maailman vedestä on suolatonta eli juomakelpoista ja siitäkin suurin osa on sitoutunut napajäätiköihin?

Syntiinlankeemukseen ei kannata vedota koska se nostaa esille puhuvan käärmeen.

http://i799.photobucket.com/albums/yy280/oldupright/Funny Pics/Laughing-Cat.jpg

Oletko tullut ajatelleeksi että bakteerit saattoivat hyvinkin käyttää ligniiniä ihan yksinkertaisesti ravinnoksi? Vai onko sekin liian ihmeellistä sinun itsesi ajateltavaksi?

Lue lisää

"Sinun Jumalasi ei näytä osanneen suunnitella hyötyeläimiä ja -kasveja lähimainkaan loppuun asti. "

Jumalan luomistyö on täsmälleen Hänen tahtomansa kalltainen. Ja Paratiisin aikoihin kaikki toimi sopusoinnussa ja täydellisesti.

Perisynnin ja karkotuksen jälkeen:

"...kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi...orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu."

Silti Jumala hyvydessään on määrännyt, että ihmisellä on riittämiin hyötykasveja, eläimiä ja mereneläviä ravinnokseen käytettäväksi. Vedestä ei ole pulaa, kyse on vain sen saamisen ja jakamisen vaikeuksista tietyillä alueilla. Eli se on ihmisen ongelma.

*JC kirjoitti:

Ei Jumalalla ole rajoituksia - eikä minulla mitään sitä vastaan, että bakteeritkin käyttävät niille annettua ligniiniä. Mutta järkevintä on edelleen lähteä siitä, että se mikä on puille olennaista ei välttämättä ole olennaista muille eliöille.

Minä en tiedä, mihin muinaiset bakteerit muka ligniiniä tarvitsivat. Ehkäpä avauksen tekijä esittää jonkin uskottavan selityksen, eikä vain evoteorian motivoimaa todistelua.

Lue lisää

"Mutta järkevintä on edelleen lähteä siitä, että se mikä on puille olennaista ei välttämättä ole olennaista muille eliöille."

Oletko saanut niin monta kertaa siipeesi, että sinun pitää turvautua tällaiseen ympäripyöreään hölynpölyyn. Mitä ihmettä tuo "ei välttämättä" tarkoittaa? Ehkä ei ole, ehkä on, mutta ehkä ei kuitenkaan?

*JC kirjoitti:

"Sinun Jumalasi ei näytä osanneen suunnitella hyötyeläimiä ja -kasveja lähimainkaan loppuun asti. "

Jumalan luomistyö on täsmälleen Hänen tahtomansa kalltainen. Ja Paratiisin aikoihin kaikki toimi sopusoinnussa ja täydellisesti.

Perisynnin ja karkotuksen jälkeen:

"...kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi...orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu."

Silti Jumala hyvydessään on määrännyt, että ihmisellä on riittämiin hyötykasveja, eläimiä ja mereneläviä ravinnokseen käytettäväksi. Vedestä ei ole pulaa, kyse on vain sen saamisen ja jakamisen vaikeuksista tietyillä alueilla. Eli se on ihmisen ongelma.

Lue lisää

"Jumalan luomistyö on täsmälleen Hänen tahtomansa kalltainen."

Oletkos vieläkin sitä mieltä, että hevosen kavio osoittaa älykästä suunnittelua, koska kavio on niin paljon helpompi kengittää kuin sorkka? Tämä ei ollut ehkä kovin vakuuttava perustelu (eivät tosin olleet muutkaan), mutta tämä oli hausta.

"Silti Jumala hyvydessään on määrännyt, että ihmisellä on riittämiin hyötykasveja, eläimiä ja mereneläviä ravinnokseen käytettäväksi."

Tarkoitatko, että ihmisen harjoittama vuosituhansien jalostustyö on ollut turhaa? Se, että perunasta on saatu myrkytön, kitkerästä rikkaruohosta öljyinen rapsi tai mehevä lanttu?

*PM kirjoitti:

" Evouskova on tyytyväinen saadessaan lukea moisia tutkimustuloksia, ..."

Tiedämme jo, että kielelliset kykysi ovat hyvin vaatimattomat ja sinulla on taipumus käyttää epämääräistä ja erityisen usein tarkoitushakuisesti epärehellistä kieltä.

Luultavasti tuo sinun ääriuskovaisesta ideologiastasi kumpuava, lapsellinen 'evouskova' sanasi viittaa meihin itseäsi älykkäämpiin, tieteellisen maailmankuvan omaaviin ja älyllisesti rehellisiin yksilöihin, joita myös suunnattomasti kadehdit.

Sinun kannattaisi *JC kiinnittää huomiotasi suomen kielen käyttöösi, joka on valitettavan epämääräistä, jaarittelevaa ja erityisesti älyllisesti epärehellistä.

"... kreationistissa ne herättävät lähinnä epäuskoista ihmettelyä."

On aivan totta että tietämättömät ja oppimattomat kreationistit, kuten sinä *JC, usein epäuskoisina ihmettelevät hyvinkin yksinkertaisia tosiasioita.

Otetaanpa esimerkkinä vaikka yksinkertainen 6-tahkoisen, symmetrisen nopan heitto. Sinulla *JC on suuria vaikeuksia ymmärtää, että aina kun noppaa heitetään, saadaan tulokseksi silmäluku, jonka sattumisen todennäköisyys on 1/6. Ainoa asia, jonka sinä yksinkertaisena ja matematiikka taitamattomana ymmärrät on se, että noppaa heitettäessä saadaan vain "jokin silmäluku" todennäköisyydellä 1.

Kun kerran sinulle *JC tuottaa yksinkertaisen todennäköisyysmatematiikan esimerkkien ymmärtäminen huomattavia vaikeuksia, niin voithan sinä *JC suorittaa "käytännön satunnaiskokeen" (*JC:n ketkuiluihinsa lanseerama epämääräinen käsite) heittämällä noppaa ja tutkimalla onko jokin nopan silmäluvuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys on 1 eikä 1/6 kuten matematiikka väittää.

Jos löydät sellaisen nopan silmäluvun, jonka sattumisen todennäköisyys on 1, niin voit sen jälkeen alkaa etsimään Enqvistin satunnaiskokeesta sellaista kolikkojonoa, jonka sattumisen todennäköisyys on 1 eikä 1/2^100 (triljoonasosan triljoonasosa), kuten Enqvist, matematiikka ja me sinua älykkäämmät väitämme.

Lue lisää

Miksi puolimutka haluat vielä jatkaa? Valehtelulla, olkiukkoilulla ja kieroiluillasi vahingoitat vain itseäsi.

'Vain jonkin yksilöidyn tuloksen, eli jonkin tietyn tapahtuman, sattumisen todennäköisyys satunnaiskokeessa on 1/n.

Ketkuillessasi pyydät minua etsimään tiettyä jonoa E:n esimerkistä, jonka sattumisen todennäköisyys ei olisi 1/2^100 tai tiettyä silmälukua nopanheitosta, jonka todennäköisyyys ei ole 1/6.

Kerrassaan kuvottavaa olkiukkoilua ja ketkuilua.

"...ymmärrät on se, että noppaa heitettäessä saadaan vain "jokin silmäluku" todennäköisyydellä 1."

Julkea valhe. Tulos voi tietenkin olla myös tietty - mutta vain jos yksi tai useampi silmäluvuista sellaisia on/ovat.

Moraalittomampaa keskustelijaa kuin puolimutka en ole kuunaan tavannut. Jos hän ei tee parannusta, hän päätyy helvettiin.

*JC kirjoitti:

Miksi puolimutka haluat vielä jatkaa? Valehtelulla, olkiukkoilulla ja kieroiluillasi vahingoitat vain itseäsi.

'Vain jonkin yksilöidyn tuloksen, eli jonkin tietyn tapahtuman, sattumisen todennäköisyys satunnaiskokeessa on 1/n.

Ketkuillessasi pyydät minua etsimään tiettyä jonoa E:n esimerkistä, jonka sattumisen todennäköisyys ei olisi 1/2^100 tai tiettyä silmälukua nopanheitosta, jonka todennäköisyyys ei ole 1/6.

Kerrassaan kuvottavaa olkiukkoilua ja ketkuilua.

"...ymmärrät on se, että noppaa heitettäessä saadaan vain "jokin silmäluku" todennäköisyydellä 1."

Julkea valhe. Tulos voi tietenkin olla myös tietty - mutta vain jos yksi tai useampi silmäluvuista sellaisia on/ovat.

Moraalittomampaa keskustelijaa kuin puolimutka en ole kuunaan tavannut. Jos hän ei tee parannusta, hän päätyy helvettiin.

Lue lisää

"Vain jonkin yksilöidyn tuloksen, eli jonkin tietyn tapahtuman, sattumisen todennäköisyys satunnaiskokeessa on 1/n."

Ja jolla on vain yksi suotuisa tapaus.

*JC kirjoitti:

"Sinun Jumalasi ei näytä osanneen suunnitella hyötyeläimiä ja -kasveja lähimainkaan loppuun asti. "

Jumalan luomistyö on täsmälleen Hänen tahtomansa kalltainen. Ja Paratiisin aikoihin kaikki toimi sopusoinnussa ja täydellisesti.

Perisynnin ja karkotuksen jälkeen:

"...kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi...orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu."

Silti Jumala hyvydessään on määrännyt, että ihmisellä on riittämiin hyötykasveja, eläimiä ja mereneläviä ravinnokseen käytettäväksi. Vedestä ei ole pulaa, kyse on vain sen saamisen ja jakamisen vaikeuksista tietyillä alueilla. Eli se on ihmisen ongelma.

Lue lisää

>Silti Jumala hyvydessään on määrännyt, että ihmisellä on riittämiin hyötykasveja, eläimiä ja mereneläviä ravinnokseen käytettäväksi.

Eipä se määräys kaksisesti tehonnut. Ilman viime vuosisadan alussa keksittyä ja II maailmansodan jälkeen laajalti käyttöön otettua ammoniakkisynteesiä maapallo pystyisi ruokkimaan maksimissaan kolmisen miljardia ihmistä ja that's it.

Evokkitieteen ansiosta ruokaa riittäisi tarvittaessa jopa kymmenelle miljardille, jos politiikka ja uskonnot sallisivat, että viljelysmaata käytettäisiin järkevästi ja jakelu toimisi.

*JC kirjoitti:

"Tuo muinainen bakteeri on ollut läheistä sukua noille nykyisille bakteereille."

Se voi olla baramiini, ja nykybakteerit sen sukua, mutta en ala arvailemaan asialla. Varmasti lukematon määrä bakteereja on luotu lajilleen.

Yritätkö todistella evoluutiota "melko luotettavalla" metaboliareitillä? Varsin kaukaa harttu yritys.

"Bakteeri hyödyntävät ligniiniä ravintonaan, mutta eivät käsittääkseni rakenteissaan."

Valmistavatko bakteerit ravintonsa? Kuulostaa kovin epäuskottavalta. Se, että puu tuottaa runkoonsa tarvittavat aineet on järkeenkäypää, koska tuollaisia aineita ei valmiina ole.

"Kyse oli siitä, että ligniinin evoluutio voidaan johtaa tuohon muinaiseen metaboliareittiin.

Vai muinainen metaboliareitti evoluutiosta? Valitettavasti asia taitaa olla näin päin, "tiedettä" ennakko-oletuksesta käsin.

"Sitä ei siis ole erikseen suunniteltu, vaan se on yksi tuon reitin synnyttämistä tuotteista." "...nyt voimme olettaa sen alunperin kehittyneen tuon metaboliareitin tuotteena."

LIgniini on Jumalan luomistyön tulos, tarkoituksella ja erikseen tehty luomisratkaisu.

Lue lisää

"Se voi olla baramiini, ja nykybakteerit sen sukua, mutta en ala arvailemaan asialla.2

Vihdoinkin löysimme kasvien baraminin. Se voi olla tuo bakteeri. Loistavaa, tämä tieteellinen kreationismihan alkaa lähentyä evoluutioteoriaa.

*JC kirjoitti:

Miksi puolimutka haluat vielä jatkaa? Valehtelulla, olkiukkoilulla ja kieroiluillasi vahingoitat vain itseäsi.

'Vain jonkin yksilöidyn tuloksen, eli jonkin tietyn tapahtuman, sattumisen todennäköisyys satunnaiskokeessa on 1/n.

Ketkuillessasi pyydät minua etsimään tiettyä jonoa E:n esimerkistä, jonka sattumisen todennäköisyys ei olisi 1/2^100 tai tiettyä silmälukua nopanheitosta, jonka todennäköisyyys ei ole 1/6.

Kerrassaan kuvottavaa olkiukkoilua ja ketkuilua.

"...ymmärrät on se, että noppaa heitettäessä saadaan vain "jokin silmäluku" todennäköisyydellä 1."

Julkea valhe. Tulos voi tietenkin olla myös tietty - mutta vain jos yksi tai useampi silmäluvuista sellaisia on/ovat.

Moraalittomampaa keskustelijaa kuin puolimutka en ole kuunaan tavannut. Jos hän ei tee parannusta, hän päätyy helvettiin.

Lue lisää

"Miksi puolimutka haluat vielä jatkaa?"

Eihän minun tarvitse mitään jatkaa. Sut on jo alusta lähtien osotettu lukemattomilla tavoilla olevan väärässä ja olet jäänyt kiinni lukemattomista epärehellisyyksistä. Sinähän tässä haluut näköjään jatkaa valehtelua ja ketkuilua.

"Valehtelulla, olkiukkoilulla ja kieroiluillasi vahingoitat vain itseäsi."

Juuri siksipä minä en sorru valehtelemaan ja kieroilemaan kuten sinä.

'Vain jonkin yksilöidyn tuloksen, eli jonkin tietyn tapahtuman, sattumisen todennäköisyys satunnaiskokeessa on 1/n."

Enqvistin satunnaiskokeessa on 2^100 tulosvaihtoehtoa (kolikko jonoa). Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?

Hyvin yksinkertainen kysymys. Annan vielä vastausvaihtoehdot: a) ei ole, b) on.

Jos vastaat b) niin sitten nimeät ne yksittäiset jonot joilla todennäköisyys sattua ei oo 1/2^100

"Ketkuillessasi pyydät minua etsimään tiettyä jonoa E:n esimerkistä, jonka sattumisen todennäköisyys ei olisi 1/2^100 tai tiettyä silmälukua nopanheitosta, jonka todennäköisyyys ei ole 1/6."

Ja kysymykseni eivät tietenkään oo mitään ketkuilua. Kenen tahansa rehellisen ja todennäköisyyden perusteet ymmärtävällä ei oo mitään ongelmaa vastata oikein. Sinä sen sijaan et kykene vastaamaan ja syykin on ilmiselvä. Kerrotko meille miksi sinä et kykyne vastaamaan noin yksinkertaiseen kysymykseen rehellisesti oikein?

"Kerrassaan kuvottavaa olkiukkoilua ja ketkuilua."

Tarkoitat siis että ne ovat kannaltasi erittäin kiusallisia kysymyksiä, koska ne hyvin yksinkertaisesti paljastavat kuinka oot väärässä

""...ymmärrät on se, että noppaa heitettäessä saadaan vain "jokin silmäluku" todennäköisyydellä 1."

"Julkea valhe. ..."

Itsehän tuon väitteet olet tehnyt lukuisia kertoja, esim. tässä:

JC: "Jono "jokin jono" saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1, kuten toistuvasti olen kertonut."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12304926#comment-68348845-view

"... Tulos voi tietenkin olla myös tietty - mutta vain jos yksi tai useampi silmäluvuista sellaisia on/ovat."

Kerrotko yksikäsitteisesti ja formaalisti mitä tarkoittaa se, että silmäluvut ovat tiettyjä? Tai mitä tarkoittaa että tulos on tietty?

Ei (toivottavasti) tarvinne muistuttaa sinua multinikki, vaikka uskomattoman tollo oletkin, että nopan tulosvaihtoehdot toki tiedetään.

Ja edelleen tämä hyvin yksinkertainen kysymys. Onko jokin 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehdoista eli silmäluivuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys noppaa heitettäessä ei oo 1/6?

Minä kun olen rehellinen ja matematiikka ymmärtävä, voin vastata että: Ei ole. Kunkin silmäluvun sattumisen todennäköisyys on aina 1/6, riippumatta siitä nimeänkö minä suotuisia tapauksia vai en. Jos väität, että oon väärässä, todista matemaattisesti että olen väärässä. Jos et kykene matemaattisesti väitettäni vääräksi todistamaan, joudumme jälleen kerran toteamaan että sinä multinikki oot jälleen kerran väärässä.

"Moraalittomampaa keskustelijaa kuin puolimutka en ole kuunaan tavannut. Jos hän ei tee parannusta, hän päätyy helvettiin."

Ihmeellistä. Kommentissasi jossa esität perusteettomia syytöksiä minusta ja itse kieroilet, syytät minua moraalittomaksi ja uhkaat helvetillä. Hih hih.

Mutta sellainenhan on ääriuskovaisen kreationistisen ketkun läpimätä moraali. Ja taas menit omaa typertyyttäsi sen esittelemään. Olet niin yksinkertainen ja ennustettavissa JC. Vastasit taas täysin kuten ennakoinkin.

*JC kirjoitti:

"Vain jonkin yksilöidyn tuloksen, eli jonkin tietyn tapahtuman, sattumisen todennäköisyys satunnaiskokeessa on 1/n."

Ja jolla on vain yksi suotuisa tapaus.

""Vain jonkin yksilöidyn tuloksen, eli jonkin tietyn tapahtuman, sattumisen todennäköisyys satunnaiskokeessa on 1/n."

Ja jolla on vain yksi suotuisa tapaus."

Lapsellista ja typerää ketkuilua. 6-tahkoisen symmetrisen nopalla on kuusi tulosvaihtoehtoa eli silmälukua. Ne ovat symmetrisinä yhtä todennäköisiä eli kunkin silmäluvun todennäkösyys sattua on siis aina 1/6.

Heitetään noppaa kerran. Ei nimetä suotuisia tapauksia, koska nimeämisillä ei oo mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen sattumisen todennäkösyyksiin, eikä yksilöidä mitään tulosta ennen heittoa, koska tulos on satunnainen eikä minkäänlaisella tuloksen yksilöinnillä oo mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen sattumisen todennäkösyyksiin. Kysymys kuuluu: Voiko tulokseksi sattua sellainen tulosvaihtoehto eli silmäluku, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/6?

(Sivullisille: Oikea vastaushan on tietenkin se, että ei voi sattua. Kunkin nopan tulosvaihtoehdon eli silmäluvun sattumisen todennäkösyys on aina 1/6. Katsotaan mitä multinikki-JC ketkuilee tällä kertaa kiemurrellakseen)

*PM kirjoitti:

"Miksi puolimutka haluat vielä jatkaa?"

Eihän minun tarvitse mitään jatkaa. Sut on jo alusta lähtien osotettu lukemattomilla tavoilla olevan väärässä ja olet jäänyt kiinni lukemattomista epärehellisyyksistä. Sinähän tässä haluut näköjään jatkaa valehtelua ja ketkuilua.

"Valehtelulla, olkiukkoilulla ja kieroiluillasi vahingoitat vain itseäsi."

Juuri siksipä minä en sorru valehtelemaan ja kieroilemaan kuten sinä.

'Vain jonkin yksilöidyn tuloksen, eli jonkin tietyn tapahtuman, sattumisen todennäköisyys satunnaiskokeessa on 1/n."

Enqvistin satunnaiskokeessa on 2^100 tulosvaihtoehtoa (kolikko jonoa). Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?

Hyvin yksinkertainen kysymys. Annan vielä vastausvaihtoehdot: a) ei ole, b) on.

Jos vastaat b) niin sitten nimeät ne yksittäiset jonot joilla todennäköisyys sattua ei oo 1/2^100

"Ketkuillessasi pyydät minua etsimään tiettyä jonoa E:n esimerkistä, jonka sattumisen todennäköisyys ei olisi 1/2^100 tai tiettyä silmälukua nopanheitosta, jonka todennäköisyyys ei ole 1/6."

Ja kysymykseni eivät tietenkään oo mitään ketkuilua. Kenen tahansa rehellisen ja todennäköisyyden perusteet ymmärtävällä ei oo mitään ongelmaa vastata oikein. Sinä sen sijaan et kykene vastaamaan ja syykin on ilmiselvä. Kerrotko meille miksi sinä et kykyne vastaamaan noin yksinkertaiseen kysymykseen rehellisesti oikein?

"Kerrassaan kuvottavaa olkiukkoilua ja ketkuilua."

Tarkoitat siis että ne ovat kannaltasi erittäin kiusallisia kysymyksiä, koska ne hyvin yksinkertaisesti paljastavat kuinka oot väärässä

""...ymmärrät on se, että noppaa heitettäessä saadaan vain "jokin silmäluku" todennäköisyydellä 1."

"Julkea valhe. ..."

Itsehän tuon väitteet olet tehnyt lukuisia kertoja, esim. tässä:

JC: "Jono "jokin jono" saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1, kuten toistuvasti olen kertonut."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12304926#comment-68348845-view

"... Tulos voi tietenkin olla myös tietty - mutta vain jos yksi tai useampi silmäluvuista sellaisia on/ovat."

Kerrotko yksikäsitteisesti ja formaalisti mitä tarkoittaa se, että silmäluvut ovat tiettyjä? Tai mitä tarkoittaa että tulos on tietty?

Ei (toivottavasti) tarvinne muistuttaa sinua multinikki, vaikka uskomattoman tollo oletkin, että nopan tulosvaihtoehdot toki tiedetään.

Ja edelleen tämä hyvin yksinkertainen kysymys. Onko jokin 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehdoista eli silmäluivuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys noppaa heitettäessä ei oo 1/6?

Minä kun olen rehellinen ja matematiikka ymmärtävä, voin vastata että: Ei ole. Kunkin silmäluvun sattumisen todennäköisyys on aina 1/6, riippumatta siitä nimeänkö minä suotuisia tapauksia vai en. Jos väität, että oon väärässä, todista matemaattisesti että olen väärässä. Jos et kykene matemaattisesti väitettäni vääräksi todistamaan, joudumme jälleen kerran toteamaan että sinä multinikki oot jälleen kerran väärässä.

"Moraalittomampaa keskustelijaa kuin puolimutka en ole kuunaan tavannut. Jos hän ei tee parannusta, hän päätyy helvettiin."

Ihmeellistä. Kommentissasi jossa esität perusteettomia syytöksiä minusta ja itse kieroilet, syytät minua moraalittomaksi ja uhkaat helvetillä. Hih hih.

Mutta sellainenhan on ääriuskovaisen kreationistisen ketkun läpimätä moraali. Ja taas menit omaa typertyyttäsi sen esittelemään. Olet niin yksinkertainen ja ennustettavissa JC. Vastasit taas täysin kuten ennakoinkin.

Lue lisää

"Itsehän tuon väitteet olet tehnyt lukuisia kertoja, esim. tässä:
JC: "Jono "jokin jono" saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1, kuten toistuvasti olen kertonut." "

Älä yritä, ketku. Silloin kun mitään muuta mahdollisuutta ei ole, jono voi olla vain jokin jono. Sen tunnusti lopulta myös Enqvist itse: "Välttämättä jokin". Kirjoitin tällaisesta tapauksesta, E:n esimerkistä.

"Kerrotko yksikäsitteisesti ja formaalisti mitä tarkoittaa se, että silmäluvut ovat tiettyjä? Tai mitä tarkoittaa että tulos on tietty?"

Ne silmäluvut, jotka toteuttavat merkityksellisiä tapahtumia, ovat tiettyjä. Eli ovat käytännön nopanheitossa ali-sigma-algebraan (Sub σ-algebra) määriteltyjen tapahtumien alkioita:

"...one is concerned with sets that represent only part of all the possible information that can be observed. This partial information can be characterized with a smaller σ-algebra which is a subset of the principal σ-algebra; it consists of the collection of subsets relevant only to and determined only by the partial information."

Etkö ymmärrä puolimutka englantia, vai mikä sinun ongelmasi on? Osajoukko teoreettisesta sigma-algebrasta, relevanttien tapahtumien joukko. Joko onneton viimein tajuat?

"...että nopan tulosvaihtoehdot toki tiedetään. "

Voi puolimutka, tulosvaihtoehto ei ole tapahtuma lainkaan. Se on otosavaruuden alkio.

"Onko jokin 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehdoista eli silmäluivuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys noppaa heitettäessä ei oo 1/6?"

Ketku yrittää ketkuilla. Jos nimeäisin jonkin silmäluvuista, tilanne ei enää liittyisi E:n esimerkkiin. Siinähän ei nimetty yhtäkään tulosvaihtoehtoa.

Sorruit taas asiattomaan kieroiluun, puolimutka.

"Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

Tapahtuma (jokin jono) toteutuu todennäköisyydellä 1.

Mitä jonoa puolimutka tarkoitat, kun kirjoitat "jokin niistä"? Tai yksinkertaisuuden vuoksi, mitä silmälukua nopalla tarkoitat vastaavilla sanoilla?

moloch_horridus kirjoitti:

"Se voi olla baramiini, ja nykybakteerit sen sukua, mutta en ala arvailemaan asialla.2

Vihdoinkin löysimme kasvien baraminin. Se voi olla tuo bakteeri. Loistavaa, tämä tieteellinen kreationismihan alkaa lähentyä evoluutioteoriaa.

Lue lisää

"Vihdoinkin löysimme kasvien baraminin. Se voi olla tuo bakteeri. Loistavaa, tämä tieteellinen kreationismihan alkaa lähentyä evoluutioteoriaa. "

Alä yritä moloch, älä ota esimerkkiä puolimutkan ketkuiluista. Kuvitelma bakteerien ja kasvien sukulaisuudesta on kokonaan omasi.

Tieteellinen kreationismi ei tunnusta evoluutiota lajien synnyn selittäjäksi. Lajit eivät "kehity" toisiksi lajeiksi koskaan, vaan säilyvät aina lajiensa mukaisina tai sitten häviävät.

*JC kirjoitti:

"Vihdoinkin löysimme kasvien baraminin. Se voi olla tuo bakteeri. Loistavaa, tämä tieteellinen kreationismihan alkaa lähentyä evoluutioteoriaa. "

Alä yritä moloch, älä ota esimerkkiä puolimutkan ketkuiluista. Kuvitelma bakteerien ja kasvien sukulaisuudesta on kokonaan omasi.

Tieteellinen kreationismi ei tunnusta evoluutiota lajien synnyn selittäjäksi. Lajit eivät "kehity" toisiksi lajeiksi koskaan, vaan säilyvät aina lajiensa mukaisina tai sitten häviävät.

Lue lisää

"Alä yritä moloch, älä ota esimerkkiä puolimutkan ketkuiluista. Kuvitelma bakteerien ja kasvien sukulaisuudesta on kokonaan omasi."

Itsehän sinä kerroit, että nuo bakteerit, joilla oli metaboliareitti myöhemmälle ligniinille, ovat saattaneet olla baramineja.

"Tieteellinen kreationismi ei tunnusta evoluutiota lajien synnyn selittäjäksi."

Tieteellistä kreationismia ei edelleenkään ole olemassakaan. Jos on, niin linkkaapa sivuille. Siis esim. jonkin yliopiston sivuille. Miksi muuten kiistätte lajien synnyn evoluution avulla, kun se on havaittu prosessi?

"Lajit eivät "kehity" toisiksi lajeiksi koskaan, vaan säilyvät aina lajiensa mukaisina tai sitten häviävät."

Hohhoh. Tuossa esimerkki uuden sirkkulajin synnystä juuri evoluutioteorian mallien mukaisesti:

http://www.wired.com/2009/11/speciation-in-action/

Kerropas sinä oma käsityksesi jääkalojen synnystä. Ovatko ne pyrkineet säilyttämään "lajimukaisuutensa" lähisukulaislajien kanssa?

*JC kirjoitti:

"Itsehän tuon väitteet olet tehnyt lukuisia kertoja, esim. tässä:
JC: "Jono "jokin jono" saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1, kuten toistuvasti olen kertonut." "

Älä yritä, ketku. Silloin kun mitään muuta mahdollisuutta ei ole, jono voi olla vain jokin jono. Sen tunnusti lopulta myös Enqvist itse: "Välttämättä jokin". Kirjoitin tällaisesta tapauksesta, E:n esimerkistä.

"Kerrotko yksikäsitteisesti ja formaalisti mitä tarkoittaa se, että silmäluvut ovat tiettyjä? Tai mitä tarkoittaa että tulos on tietty?"

Ne silmäluvut, jotka toteuttavat merkityksellisiä tapahtumia, ovat tiettyjä. Eli ovat käytännön nopanheitossa ali-sigma-algebraan (Sub σ-algebra) määriteltyjen tapahtumien alkioita:

"...one is concerned with sets that represent only part of all the possible information that can be observed. This partial information can be characterized with a smaller σ-algebra which is a subset of the principal σ-algebra; it consists of the collection of subsets relevant only to and determined only by the partial information."

Etkö ymmärrä puolimutka englantia, vai mikä sinun ongelmasi on? Osajoukko teoreettisesta sigma-algebrasta, relevanttien tapahtumien joukko. Joko onneton viimein tajuat?

"...että nopan tulosvaihtoehdot toki tiedetään. "

Voi puolimutka, tulosvaihtoehto ei ole tapahtuma lainkaan. Se on otosavaruuden alkio.

"Onko jokin 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehdoista eli silmäluivuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys noppaa heitettäessä ei oo 1/6?"

Ketku yrittää ketkuilla. Jos nimeäisin jonkin silmäluvuista, tilanne ei enää liittyisi E:n esimerkkiin. Siinähän ei nimetty yhtäkään tulosvaihtoehtoa.

Sorruit taas asiattomaan kieroiluun, puolimutka.

"Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

Tapahtuma (jokin jono) toteutuu todennäköisyydellä 1.

Mitä jonoa puolimutka tarkoitat, kun kirjoitat "jokin niistä"? Tai yksinkertaisuuden vuoksi, mitä silmälukua nopalla tarkoitat vastaavilla sanoilla?

Lue lisää

""Itsehän tuon väitteet olet tehnyt lukuisia kertoja, esim. tässä:
JC: "Jono "jokin jono" saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1, kuten toistuvasti olen kertonut." "

Älä yritä, ketku. Silloin kun mitään muuta mahdollisuutta ei ole, jono voi olla vain jokin jono. Sen tunnusti lopulta myös Enqvist itse: "Välttämättä jokin". Kirjoitin tällaisesta tapauksesta, E:n esimerkistä."

Älä yritä ketku. Lainauslouhimassasi tekstissä Enqvist toteaa kokonaisuudessaan näin:

http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm

Enqvist: "Kuvitellaan vielä, että otamme arpanopan, heitämme sitä vaikkapa kuusikymmentä kertaa ja kirjaamme jokaisen heittokerran silmäluvun paperille. Lopputuloksena on kuudenkymmenen numeron sarja, jossa esiintyy lukuja ykkösen ja kuutosen väliltä. Miten on mahdollista, että saimme juuri tämän sarjan? Sen todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta – onko kyseessä ihme?"

Tuossahan Enqvist aivan oikein esittää sen, että kunkin tulosvaihtoehdon sattumisen eli alkeistapahtuman toteutumisen todennäköisyys on "yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta" eli matemaattisesti ilmaistuna: P({ωi}) = 1/n , ωi ∈ Ω, {ωi} ⊂ Ω, i = 1, 2, ... n, n = 1/6^60

Enqvist: "Eipä tietenkään. Nopanheiton tuloksena on välttämättä jokin sarja."

Eli yhden alkeistapahtumista, joista kullakin todennäköisyys 1/6^60, on väistämättä satuttava tulokseksi, koska otosavaruuden Ω (joka sisältää kaikki alkeistapahtumat) todennäkösyys tapahtumana on P(Ω) = 1

Enqvist: "Jokainen niistä on täsmälleen yhtä epätodennäköinen, näyttipä sarja meistä miten kummalliselta tahansa. Ihmisillä vain on taipumus nähdä merkityksiä satunnaisuudessakin. Yksittäisellä, ainutkertaisella tapahtumalla ei kuitenkaan ole minkäänlaista tilastollista luonnetta, ja siksi niihin liitetyillä todennäköisyyksilläkään ei ole merkitystä. Jos jotakin täytyy tapahtua, se tapahtuu todennäköisyyksistä piittaamatta."


Kun satunnaiskoe suoritetaan, tottakai yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi. Senhän kertoo jo todennäköisyyden 2. aksiooma P(Ω) = 1.

Tähän väliin anekdootti: Muistatko multitollo-JC kun sulle jouduttiin opettamaan sekin, että otosavaruus Ω on myös tapahtuma? Ensin typeryyttäsi kiistit, kunnes jouduit nöyrtymään. Ja sinä muka ymmärrät todennäköisyysteorian täydellisesti, kuten itse retostelet. Hih hih.

Tuohon "täydelliseen ymmärtämiseesi" liittyen toinen anekdootti: Jokos oot oppinut, että tyhjä joukko ei voi tapahtua, toisin kuin pöljänä taannoin väitit? Hih hih. Ilmeisesti multitollo-JCn käsitys täydellisestä ymmärtämisestä on aivan jotain muuta kuin meillä muilla.

Ja sitten voitkin yrittää todistaa matemaattisesti meille, että tuossa lainauslouhimassasi tekstissä viitatussa E:n satunnaiskokeessa ei toteudu se suoritettaessa tapahtumaa {ω} (ω ∈ Ω, {ω} ⊂ Ω, n({ω}) = 1) todennäköisyydellä P({ω}) = 1/6^60.

Minä matematiikan mukaisesti väitän että tapahtuu. Jos et kykene todistamaan väitettäni matemaattisesti vääräksi, joudut myöntämään jälleen kerran olleesi väärässä.

Näin helppoa on todistaa yksikäsitteisesti, formaalin matematiikankin avulla multinikki-JC tolloksi ja valehtelijaksi.

Kuinka kauan haluat multinikki jatkaa tolloutesi ja epärehellisyytesi esittelyä? Minä mielelläni paljastan sun kaltaisten ketkujen kreationistien väärässä olon ja erityisesti epärehellisyyden.

*JC kirjoitti:

"Itsehän tuon väitteet olet tehnyt lukuisia kertoja, esim. tässä:
JC: "Jono "jokin jono" saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1, kuten toistuvasti olen kertonut." "

Älä yritä, ketku. Silloin kun mitään muuta mahdollisuutta ei ole, jono voi olla vain jokin jono. Sen tunnusti lopulta myös Enqvist itse: "Välttämättä jokin". Kirjoitin tällaisesta tapauksesta, E:n esimerkistä.

"Kerrotko yksikäsitteisesti ja formaalisti mitä tarkoittaa se, että silmäluvut ovat tiettyjä? Tai mitä tarkoittaa että tulos on tietty?"

Ne silmäluvut, jotka toteuttavat merkityksellisiä tapahtumia, ovat tiettyjä. Eli ovat käytännön nopanheitossa ali-sigma-algebraan (Sub σ-algebra) määriteltyjen tapahtumien alkioita:

"...one is concerned with sets that represent only part of all the possible information that can be observed. This partial information can be characterized with a smaller σ-algebra which is a subset of the principal σ-algebra; it consists of the collection of subsets relevant only to and determined only by the partial information."

Etkö ymmärrä puolimutka englantia, vai mikä sinun ongelmasi on? Osajoukko teoreettisesta sigma-algebrasta, relevanttien tapahtumien joukko. Joko onneton viimein tajuat?

"...että nopan tulosvaihtoehdot toki tiedetään. "

Voi puolimutka, tulosvaihtoehto ei ole tapahtuma lainkaan. Se on otosavaruuden alkio.

"Onko jokin 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehdoista eli silmäluivuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys noppaa heitettäessä ei oo 1/6?"

Ketku yrittää ketkuilla. Jos nimeäisin jonkin silmäluvuista, tilanne ei enää liittyisi E:n esimerkkiin. Siinähän ei nimetty yhtäkään tulosvaihtoehtoa.

Sorruit taas asiattomaan kieroiluun, puolimutka.

"Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

Tapahtuma (jokin jono) toteutuu todennäköisyydellä 1.

Mitä jonoa puolimutka tarkoitat, kun kirjoitat "jokin niistä"? Tai yksinkertaisuuden vuoksi, mitä silmälukua nopalla tarkoitat vastaavilla sanoilla?

Lue lisää

""Kerrotko yksikäsitteisesti ja formaalisti mitä tarkoittaa se, että silmäluvut ovat tiettyjä? Tai mitä tarkoittaa että tulos on tietty?"

Ne silmäluvut, jotka toteuttavat merkityksellisiä tapahtumia, ovat tiettyjä. Eli ovat käytännön nopanheitossa ali-sigma-algebraan (Sub σ-algebra) määriteltyjen tapahtumien alkioita:"

Hih hih. Ja sieltähän tuli odotetusti tollon sössötystä. Jospa määrittelisit meille mitä tarkoittaa käytännön nopanheitto?

Leikitäänpä hetki JCn kreatistisen todennäköisyystulkinnan hörhölässä. Pelataan vaikka Afrikan tähteä. Siinähän heitetään 6-tahkoista noppaa ja jokaisessa nopan heitossa sattuva silmäluku on merkityksellinen, koska peli etenee sattuneen silmäluvun mukaan. Tämä lienee esimerkki "käytännön satunnaiskokeesta". Kerroppa nyt meille multinikki, että kun heitetään noppaa Afrikan tähteä pelatessa, jolloin jokainen sattunut silmäluku on merkityksellinen eli sun sanojesi mukaan tietty, että onko jokin mahdollisesti sattuva "tietty silmäluku" sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/6?




""...one is concerned with sets that represent only part of all the possible information that can be observed. This partial information can be characterized with a smaller σ-algebra which is a subset of the principal σ-algebra; it consists of the collection of subsets relevant only to and determined only by the partial information."

Etkö ymmärrä puolimutka englantia, vai mikä sinun ongelmasi on?"

Toki ymmärrän englantia ja siksi ymmärrän, että jälleen kerran toistit nolon lainauslouhintaasi perustuvan epärelevantin sössötyksesi:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12370548#comment-68999681-view

"Osajoukko teoreettisesta sigma-algebrasta, relevanttien tapahtumien joukko. Joko onneton viimein tajuat?"

Jep. Olen alusta lähtien tajunnut, että et ymmärrä todennäkösyysteoriasta, todennäköisyysavaruudesta ja sigma-algebrasta ja niiden todellisesta soveltamisesta todennäköisyysmatematiikassa yhtään mitään. Kaikki nolot sössötyksesi sigma-algebrasta perustuvat tähän lainauslouhimaasi wikipedia-artikkeliin http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Todenn.C3.A4k.C3.B6isyysavaruus

jossa todetaan näin:

"Sigma-algebranF alkioita kutsutaan tapahtumiksi. Tulkinnallisesti sigma-algebra on satunnaiskokeesta havaittavissa olevien, tai muuten mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukko."'

Tuosta ketku sinä nolosti lainaislouhit vain kohdan "... mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukko". Ja tietty unohdat oleellisen kohdan; " satunnaiskokeesta havaittavissa olevien", jolloin kätevästi yrität piilottaa sen tosiasian, että diskreetissä, äärellisessä ja symmetrisessä satunnaiskokeessa, johon voidaan siis soveltaa klassisen todennäköisyysmallia kaikki mahdolliset tulosvaihtoehdot sekä otosavaruuden potenssijoukkoon kuuluvat tapahtumat ovat havaittavissa olevia. Ja Enqvistin satunnaiskokeeseenhan voidaan soveltaa klassista todennäköisyysmallia

Sinä matematiikkaa ymmärtämätön tollo et ymmärrä, että tuossa puhutaan yleisellä todennäköisyysteorianteorian tasolla sigma-algebran tulkinnasta. Kun kyseessä on satunnaiskoe, johon voidaan soveltaa klassista todennäköisyysmallia, niin sigma-algebraksi voidaan valita luonnollisesti otosavaruuden potenssijoukko:

"Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko F =pot(Ω). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Klassinen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyysmalli

Etkö ymmärrä multinikki-JC suomenkieltälään, vai mikä sinun ongelmasi on: Tollous ja/tai epärehellisyys?

Näin helppoa on todistaa yksikäsitteisesti matematiikankin avulla multinikki-JC tolloksi ja valehtelijaksi.

Kuinka kauan haluat multinikki jatkaa tolloutesi ja epärehellisyytesi esittelyä? Minä mielelläni paljastan sun kaltaisten ketkujen kreationistien väärässä olon ja erityisesti epärehellisyyden.

*JC kirjoitti:

"Itsehän tuon väitteet olet tehnyt lukuisia kertoja, esim. tässä:
JC: "Jono "jokin jono" saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1, kuten toistuvasti olen kertonut." "

Älä yritä, ketku. Silloin kun mitään muuta mahdollisuutta ei ole, jono voi olla vain jokin jono. Sen tunnusti lopulta myös Enqvist itse: "Välttämättä jokin". Kirjoitin tällaisesta tapauksesta, E:n esimerkistä.

"Kerrotko yksikäsitteisesti ja formaalisti mitä tarkoittaa se, että silmäluvut ovat tiettyjä? Tai mitä tarkoittaa että tulos on tietty?"

Ne silmäluvut, jotka toteuttavat merkityksellisiä tapahtumia, ovat tiettyjä. Eli ovat käytännön nopanheitossa ali-sigma-algebraan (Sub σ-algebra) määriteltyjen tapahtumien alkioita:

"...one is concerned with sets that represent only part of all the possible information that can be observed. This partial information can be characterized with a smaller σ-algebra which is a subset of the principal σ-algebra; it consists of the collection of subsets relevant only to and determined only by the partial information."

Etkö ymmärrä puolimutka englantia, vai mikä sinun ongelmasi on? Osajoukko teoreettisesta sigma-algebrasta, relevanttien tapahtumien joukko. Joko onneton viimein tajuat?

"...että nopan tulosvaihtoehdot toki tiedetään. "

Voi puolimutka, tulosvaihtoehto ei ole tapahtuma lainkaan. Se on otosavaruuden alkio.

"Onko jokin 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehdoista eli silmäluivuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys noppaa heitettäessä ei oo 1/6?"

Ketku yrittää ketkuilla. Jos nimeäisin jonkin silmäluvuista, tilanne ei enää liittyisi E:n esimerkkiin. Siinähän ei nimetty yhtäkään tulosvaihtoehtoa.

Sorruit taas asiattomaan kieroiluun, puolimutka.

"Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

Tapahtuma (jokin jono) toteutuu todennäköisyydellä 1.

Mitä jonoa puolimutka tarkoitat, kun kirjoitat "jokin niistä"? Tai yksinkertaisuuden vuoksi, mitä silmälukua nopalla tarkoitat vastaavilla sanoilla?

Lue lisää

""...että nopan tulosvaihtoehdot toki tiedetään. "

Voi puolimutka, tulosvaihtoehto ei ole tapahtuma lainkaan. Se on otosavaruuden alkio."

Voi multinikki. Tokihan me tiedämme tämän. Olemmehan yrittäneet opettaa sinulle alkeistapahtumankin käsitettä, mutta tollouttasi et oo sitä vieläkään ymmärtänyt. Sinulle on lukemattomat kerrat yritetty opettaa todennäköisyysmatematiikasta se mikä on tulosvaihtoehdon ja alkeistapahtuman ero formaalissa, joukko-opillisessa todennäköisyysmatematiikassa.

Koska otosavaruuden jokaista tulosvaihtoehtoa ω ∈ Ω vastaa yksikäsitteisesti alkeistapahtuma {ω} ⊂ Ω , niin tulosvaihtoehto ja alkeistapahtuma ovat loogisesti sama asia, ja siksi matemaatikot määristelmissään voivat todeta otosavaruuden koostuvan alkeistapahtumista:

http://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/TodLaskLaskusaannot.pdf

"3.2. Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet

Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet ovat alkeistapahtuma, otosavaruus ja tapahtuma:

(i) Sanomme, että satunnaisilmiön tulosvaihtoehto on alkeistapahtuma, jos satunnaisilmiötä ei voida ”purkaa” sitä alkeellisempiin tulosvaihtoehtoihin

(ii) Kutsumme satunnaisilmiön tai satunnaiskokeen kaikkien alkeistapahtumien muodostamaa joukkoa otosavaruudeksi.

(iii) Satunnaisilmiön tapahtumalla tarkoitetaan jotakin otosavaruuden alkioiden muodostamaa joukkoa

Formaalisti:

Otosavaruus: Ω = {ω1, ω2, ..., ωN}, missä N on symmetristen tulosvaihtoehtojen lukumäärä.

Tulosvaihtoehdot: ωi ∈ Ω, i = 1, 2, ... N

Tulosvaihtoehtoja yksinkäsitteisesti vastaavat alkeistapahtumat: {ωi} ⊂ Ω, ωi ∈ Ω, kaikilla i = 1, 2, ... N

Symmetristen alkeistapahtumien todennäköisyydet: P({ωi}) = 1/N, kaikilla i = 1, 2, ... N

Aina kun satunnaiskoe suoritetaan, yksi sen otosavaruuden Ω tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi ω (ω ∈ Ω) ja sattunutta tulosvaihtoehtoa ω yksikäsitteisesti vastaava alkeistapahtuma {ω} ({ω} ⊂ Ω), jonka todennäköisyys on P({ω}) = 1/N, toteutuu tällöin.

Nyt sitten multinikki-JC matemaattisesti todistamaan väitteeni vääriksi. Käytännössä joudut todistamaan, että sattunu tulosvaihto ω ≠ ωi kaikilla i = 1, 2, ..., N, jotta voisit todistaa väitteeni vääräksi. Se on tietenkin mahdotonta.

Näin helppoa on todistaa yksikäsitteisesti, formaalin matematiikankin avulla multinikki-JC tolloksi ja valehtelijaksi.

Kuinka kauan haluat multinikki jatkaa tolloutesi ja epärehellisyytesi esittelyä? Minä mielelläni paljastan sun kaltaisten ketkujen kreationistien väärässä olon ja erityisesti epärehellisyyden.

*JC kirjoitti:

"Itsehän tuon väitteet olet tehnyt lukuisia kertoja, esim. tässä:
JC: "Jono "jokin jono" saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1, kuten toistuvasti olen kertonut." "

Älä yritä, ketku. Silloin kun mitään muuta mahdollisuutta ei ole, jono voi olla vain jokin jono. Sen tunnusti lopulta myös Enqvist itse: "Välttämättä jokin". Kirjoitin tällaisesta tapauksesta, E:n esimerkistä.

"Kerrotko yksikäsitteisesti ja formaalisti mitä tarkoittaa se, että silmäluvut ovat tiettyjä? Tai mitä tarkoittaa että tulos on tietty?"

Ne silmäluvut, jotka toteuttavat merkityksellisiä tapahtumia, ovat tiettyjä. Eli ovat käytännön nopanheitossa ali-sigma-algebraan (Sub σ-algebra) määriteltyjen tapahtumien alkioita:

"...one is concerned with sets that represent only part of all the possible information that can be observed. This partial information can be characterized with a smaller σ-algebra which is a subset of the principal σ-algebra; it consists of the collection of subsets relevant only to and determined only by the partial information."

Etkö ymmärrä puolimutka englantia, vai mikä sinun ongelmasi on? Osajoukko teoreettisesta sigma-algebrasta, relevanttien tapahtumien joukko. Joko onneton viimein tajuat?

"...että nopan tulosvaihtoehdot toki tiedetään. "

Voi puolimutka, tulosvaihtoehto ei ole tapahtuma lainkaan. Se on otosavaruuden alkio.

"Onko jokin 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehdoista eli silmäluivuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys noppaa heitettäessä ei oo 1/6?"

Ketku yrittää ketkuilla. Jos nimeäisin jonkin silmäluvuista, tilanne ei enää liittyisi E:n esimerkkiin. Siinähän ei nimetty yhtäkään tulosvaihtoehtoa.

Sorruit taas asiattomaan kieroiluun, puolimutka.

"Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

Tapahtuma (jokin jono) toteutuu todennäköisyydellä 1.

Mitä jonoa puolimutka tarkoitat, kun kirjoitat "jokin niistä"? Tai yksinkertaisuuden vuoksi, mitä silmälukua nopalla tarkoitat vastaavilla sanoilla?

Lue lisää

""Onko jokin 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehdoista eli silmäluivuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys noppaa heitettäessä ei oo 1/6?"

JC: "Ketku yrittää ketkuilla."

Niinhän sinä jokaisessa kommentissasi teet.

"Jos nimeäisin jonkin silmäluvuista, tilanne ei enää liittyisi E:n esimerkkiin. Siinähän ei nimetty yhtäkään tulosvaihtoehtoa."

Nopan heitto ja E:n satunnaiskoe ovat molemmat symmetrisiä alkeistapahtumia ja niihin tottakai voidaan soveltaa samaa matemaattista tarkastelua. Kuten hyvin itsekin tiedät ja siksipä juuri et ketkuna kykyne yksinkertasesti ja rehellisesti vastaamaan vaan kuten kaikki voivat todeta, joudut kiemurtelemaan.

Kysyin sinulta Onko jokin 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehdoista eli silmäluvuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys noppaa heitettäessä ei oo 1/6?

JC: "Jos nimeäisin jonkin silmäluvuista, ..."

Väitätkö siis matematiikan vastaisesti, että kykenet nimeämään sellaisen silmäluvun, jonka sattumisen todennäköisyys noppaa heitettäessä ei oo 1/6?


"Sorruit taas asiattomaan kieroiluun, puolimutka."

Ja missä kohdin multiketku-JC? Sun kommenttis oli pelkkää ketkun kiemurtelua, jonka kaikki voivat omin silmin todeta. Kuvitteletko jotenkin kykeneväs hämäämään sivullisia kiemurtelullasi näin yksinkertasessa kysymyksessä? Jokainen kiemurtelusi vain todistaa sen, miten epärehellinen ketku oot. Ja sen esille tuomiseen tällä keskustelulla pyritään. Etkös tollo tajua sitä vieläkään?

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Jumalan luomistyö on täsmälleen Hänen tahtomansa kalltainen."

Oletkos vieläkin sitä mieltä, että hevosen kavio osoittaa älykästä suunnittelua, koska kavio on niin paljon helpompi kengittää kuin sorkka? Tämä ei ollut ehkä kovin vakuuttava perustelu (eivät tosin olleet muutkaan), mutta tämä oli hausta.

"Silti Jumala hyvydessään on määrännyt, että ihmisellä on riittämiin hyötykasveja, eläimiä ja mereneläviä ravinnokseen käytettäväksi."

Tarkoitatko, että ihmisen harjoittama vuosituhansien jalostustyö on ollut turhaa? Se, että perunasta on saatu myrkytön, kitkerästä rikkaruohosta öljyinen rapsi tai mehevä lanttu?

Lue lisää

Jos nyt totta puhutaan, hevosen kaviota ei ole ollenkaan pakko kengittää. Hevonen pärjää luonnollisessa elinympäristössään aivan mainiosti omilla kavioillaan (tietenkin, onhan se sopeutunut elinympäristöönsä).
Sikäli tuo kengittäminen oli aika huono esimerkki.

*JC kirjoitti:

"Itsehän tuon väitteet olet tehnyt lukuisia kertoja, esim. tässä:
JC: "Jono "jokin jono" saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1, kuten toistuvasti olen kertonut." "

Älä yritä, ketku. Silloin kun mitään muuta mahdollisuutta ei ole, jono voi olla vain jokin jono. Sen tunnusti lopulta myös Enqvist itse: "Välttämättä jokin". Kirjoitin tällaisesta tapauksesta, E:n esimerkistä.

"Kerrotko yksikäsitteisesti ja formaalisti mitä tarkoittaa se, että silmäluvut ovat tiettyjä? Tai mitä tarkoittaa että tulos on tietty?"

Ne silmäluvut, jotka toteuttavat merkityksellisiä tapahtumia, ovat tiettyjä. Eli ovat käytännön nopanheitossa ali-sigma-algebraan (Sub σ-algebra) määriteltyjen tapahtumien alkioita:

"...one is concerned with sets that represent only part of all the possible information that can be observed. This partial information can be characterized with a smaller σ-algebra which is a subset of the principal σ-algebra; it consists of the collection of subsets relevant only to and determined only by the partial information."

Etkö ymmärrä puolimutka englantia, vai mikä sinun ongelmasi on? Osajoukko teoreettisesta sigma-algebrasta, relevanttien tapahtumien joukko. Joko onneton viimein tajuat?

"...että nopan tulosvaihtoehdot toki tiedetään. "

Voi puolimutka, tulosvaihtoehto ei ole tapahtuma lainkaan. Se on otosavaruuden alkio.

"Onko jokin 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehdoista eli silmäluivuista sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys noppaa heitettäessä ei oo 1/6?"

Ketku yrittää ketkuilla. Jos nimeäisin jonkin silmäluvuista, tilanne ei enää liittyisi E:n esimerkkiin. Siinähän ei nimetty yhtäkään tulosvaihtoehtoa.

Sorruit taas asiattomaan kieroiluun, puolimutka.

"Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

Tapahtuma (jokin jono) toteutuu todennäköisyydellä 1.

Mitä jonoa puolimutka tarkoitat, kun kirjoitat "jokin niistä"? Tai yksinkertaisuuden vuoksi, mitä silmälukua nopalla tarkoitat vastaavilla sanoilla?

Lue lisää

Minä: "Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

JC: "Tapahtuma (jokin jono) toteutuu todennäköisyydellä 1."

Ja mikäs onkaan tapahtuma "jokin jono" formaalisti esitettynä?

(Sivullisille: Tollon JCn ketkuilu-tapahtuma "jokin jono" on Ω, koska P(Ω) = 1, aivan kuten todennäkösyyden 2. aksiooma toteaa)

JC: "Mitä jonoa puolimutka tarkoitat, kun kirjoitat "jokin niistä"?

Säälittävää kiemurtelua. Joudutko esittämään noin typerän kysymyksen tollouttas vaiko epärehellisyyttäs?

Minun matematiikan mukanen vastaukseni on tietenkin se, että en mitään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa ei ole, jonka sattumisen todennäköisyys olis jotain muuta kuin 1/2^100. Ootkos eri mieltä kanssani? Jos oot erimieltä niin nimeä edes yksi sellainen tulosvaihtoehtona oleva yksittäinen jono, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2^100. Ja jos et sellaista jonoa kykene nimeämään, niin olet kanssani samaa mieltä siitä, että olet ollut koko ajan väärässä E:n esimerkin suhteen.

"Tai yksinkertaisuuden vuoksi, mitä silmälukua nopalla tarkoitat vastaavilla sanoilla?"

Sama vastaus kuin edellä nopan heittoon soveltuna.

*JC kirjoitti:

"Vihdoinkin löysimme kasvien baraminin. Se voi olla tuo bakteeri. Loistavaa, tämä tieteellinen kreationismihan alkaa lähentyä evoluutioteoriaa. "

Alä yritä moloch, älä ota esimerkkiä puolimutkan ketkuiluista. Kuvitelma bakteerien ja kasvien sukulaisuudesta on kokonaan omasi.

Tieteellinen kreationismi ei tunnusta evoluutiota lajien synnyn selittäjäksi. Lajit eivät "kehity" toisiksi lajeiksi koskaan, vaan säilyvät aina lajiensa mukaisina tai sitten häviävät.

Lue lisää

"Tieteellinen kreationismi ei tunnusta evoluutiota lajien synnyn selittäjäksi. Lajit eivät "kehity" toisiksi lajeiksi koskaan, vaan säilyvät aina lajiensa mukaisina tai sitten häviävät"

Ja juuri siksi - rakas JC - "tieteellinen kreationismi" on aivan samantasoinen todellisuuden selittäjänä kuin sinä olet taksonomistina.

Olematonta? kirjoitti:

"Tieteellinen kreationismi ei tunnusta evoluutiota lajien synnyn selittäjäksi. Lajit eivät "kehity" toisiksi lajeiksi koskaan, vaan säilyvät aina lajiensa mukaisina tai sitten häviävät"

Ja juuri siksi - rakas JC - "tieteellinen kreationismi" on aivan samantasoinen todellisuuden selittäjänä kuin sinä olet taksonomistina.

Lue lisää

"a juuri siksi - rakas JC - "tieteellinen kreationismi" on aivan samantasoinen todellisuuden selittäjänä kuin sinä olet taksonomistina."

Tulkitsenko oikein, että molempien taso on nolla. Eli kumpikaan ei osaa selittää todellisuuden suhteen mitään.

*JC kirjoitti:

"Vihdoinkin löysimme kasvien baraminin. Se voi olla tuo bakteeri. Loistavaa, tämä tieteellinen kreationismihan alkaa lähentyä evoluutioteoriaa. "

Alä yritä moloch, älä ota esimerkkiä puolimutkan ketkuiluista. Kuvitelma bakteerien ja kasvien sukulaisuudesta on kokonaan omasi.

Tieteellinen kreationismi ei tunnusta evoluutiota lajien synnyn selittäjäksi. Lajit eivät "kehity" toisiksi lajeiksi koskaan, vaan säilyvät aina lajiensa mukaisina tai sitten häviävät.

Lue lisää

"Alä yritä moloch, älä ota esimerkkiä puolimutkan ketkuiluista. "

Tokihan moloch voi ottaa esimerkkiä siitä miten ketkuilen eli siitä että en lainkaan ketkuile. Ja niinhän moloch on tehnytkin. Hän on esittänut kaikki tuhannet kommenttinsa tinkimättömättömällä rehellisyydellä, siinä missä sinä multinikki-JC oot kieroillut lukemattamat kerrat eri tavoilla, mm:

- multinikkeillyt: Lavastit esimerkiksi keskustelun useiden nikkiesi välillä matikkapalstalla

- valehdellut, jopa jumalasi nimeen

- vääristellyt toisen keskustelujoiden sanomisia

- lainaislouhinut

Kiistätkös multinikki-JC jonkin noista kieroiluistasi? Jos niin teet niin voin linkittää esimerkkejä palstan keskuteluista, jolloin voimme palauttaa yhdessä mieliin nolot kiinnijäämisesi kieroiluistas.

*JC kirjoitti:

"Sinun Jumalasi ei näytä osanneen suunnitella hyötyeläimiä ja -kasveja lähimainkaan loppuun asti. "

Jumalan luomistyö on täsmälleen Hänen tahtomansa kalltainen. Ja Paratiisin aikoihin kaikki toimi sopusoinnussa ja täydellisesti.

Perisynnin ja karkotuksen jälkeen:

"...kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi...orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu."

Silti Jumala hyvydessään on määrännyt, että ihmisellä on riittämiin hyötykasveja, eläimiä ja mereneläviä ravinnokseen käytettäväksi. Vedestä ei ole pulaa, kyse on vain sen saamisen ja jakamisen vaikeuksista tietyillä alueilla. Eli se on ihmisen ongelma.

Lue lisää

Kuulehan JC-bebis, ikävä kyllä sinuakin on jälleen muistutettava, että luullessasi tietäväsi mitä Jumalasi milloinkin tietää ja tahtoo nostat itsesi Jumalasi yläpuolelle. Sinä olet kuolevainen ja vajavainen ihminen ja Herran tiet ovat tutkimattomat, mikä merkitsee sitä, ettet sinä koskaan voi olla täydellisen varma Jumalasi tarkoitusperistä. Tarkkaile siis ajatuksiasi ja varo ylpeyden syntiä, ja erityisen visusti varo nostamasta omaa luuloteltua erinomaisuuttasi Jumalasi yläpuolelle, sillä vain siten voit välttää kadotuksen ja ikuisen tuliheIvetin.

solon1 kirjoitti:

"Muinaisten, jo ammoin sukupuuttoon kuolleiden bakterien varaan on hyvä rakennella evoteorioita. Evouskova on tyytyväinen saadessaan lukea moisia tutkimustuloksia, kreationistissa ne herättävät lähinnä epäuskoista ihmettelyä."

Bacteroidetes ja Chlorobi bakteeriryhmät muodostavat yhden bakteerien pääjaksoista ja ovat edelleen merkittäviä ryhmiä muun muuassa suolistobakteereissa. Tuo muinainen bakteeri on ollut läheistä sukua noille nykyisille bakteereille. Tällaisia asioita voidaan nykyisin uskottavasti selvittää, vaikka se kreationiteja ihmetyttääkin.

"Ja kuten jyr ylempänä kirjoittaa, lopulta on samantekevää, kuinka ligniini elävien olentojen käyttöön annettiin. Varmasti on kuitenkin järkevintä antaa puuaineen kuulua puulle, eikä tehdä hätiköityjä ja aivan selvästi evolutionistisia päätelmiä."

Jos luet avauksen tarkemmin, niin huomaat etten kertonut ligniinin syntyneen bakteereille, vaan sen metaboliareitin, joka tuottaa nykyisin kasveilla aromaattisia aminohappoja ja satoja välttämättömiä kemiallisia yhdisteitä, kuten erilaisia polyfenoleja, joista ligniini on eräs tärkeimmistä.

"Tässä tapauksessa vielä näkyy kovin selvästi evojen tapa esittää teoriansa niin, että asian kokeellinen tutkimus ja todistaminen on mahdotonta. "Ligniinin jäljitys muinaisiin bakteereihin" on varsin selvää evoilua."

Geneettiset sekvenssivertailut ja tietokonemallinnukset geneettisen datan pohjalta antavat todellisuudessa melko luotettavan kuvan tuon metaboliareitin alkuperästä.

"Bakteerit eivät hyödynnä ligniiniä (jos asia nyt todella on (ollut?) noin) kuin puut, koska ne eivät ole puita. Miksi ihmeessä bakteerien tulisi kasvattaa pitkä puumainen runko?"

Bakteeri hyödyntävät ligniiniä ravintonaan, mutta eivät käsittääkseni rakenteissaan. Kyse oli siitä, että ligniinin evoluutio voidaan johtaa tuohon muinaiseen metaboliareittiin. Sitä ei siis ole erikseen suunniteltu, vaan se on yksi tuon reitin synnyttämistä tuotteista.

"Ligniini on yksi lukemattomista Jumalan luomisratkaisuista, eli varmasti älykästä suunnittelua. Sen ansiosta puu kasvaa pitkäksi ja lujaksi ja ihminen saa mainiota raaka-ainetta moneen käyttöön."

Ligniinille on evoluution myötä kehittynyt monia erilaisia rakenteita, ja nyt voimme olettaa sen alunperin kehittyneen tuon metaboliareitin tuotteena.

Lue lisää

Sinun mielipiteesi eivät ole edes tiedettä, Solon!
Miksi ihmeessä sitten tarjoilet niitä?

saiskos tietoo kirjoitti:

Sinun mielipiteesi eivät ole edes tiedettä, Solon!
Miksi ihmeessä sitten tarjoilet niitä?

Ilmeisesti Perähikiällä on meneillään jotain yksityisiä keskusteluja Solonin kanssa. Täällähän Solon tarjoilee lähinnä tieteilijöiden mielipiteitä eikä niinkään omiaan. Ja
jos niitä ei yhtään ymmärrä, kannattaa tehdä niinkin rohkea veto että alkaa lopultakin hankkia kaaliinsa sivistystä.

*PM kirjoitti:

Minä: "Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

JC: "Tapahtuma (jokin jono) toteutuu todennäköisyydellä 1."

Ja mikäs onkaan tapahtuma "jokin jono" formaalisti esitettynä?

(Sivullisille: Tollon JCn ketkuilu-tapahtuma "jokin jono" on Ω, koska P(Ω) = 1, aivan kuten todennäkösyyden 2. aksiooma toteaa)

JC: "Mitä jonoa puolimutka tarkoitat, kun kirjoitat "jokin niistä"?

Säälittävää kiemurtelua. Joudutko esittämään noin typerän kysymyksen tollouttas vaiko epärehellisyyttäs?

Minun matematiikan mukanen vastaukseni on tietenkin se, että en mitään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa ei ole, jonka sattumisen todennäköisyys olis jotain muuta kuin 1/2^100. Ootkos eri mieltä kanssani? Jos oot erimieltä niin nimeä edes yksi sellainen tulosvaihtoehtona oleva yksittäinen jono, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2^100. Ja jos et sellaista jonoa kykene nimeämään, niin olet kanssani samaa mieltä siitä, että olet ollut koko ajan väärässä E:n esimerkin suhteen.

"Tai yksinkertaisuuden vuoksi, mitä silmälukua nopalla tarkoitat vastaavilla sanoilla?"

Sama vastaus kuin edellä nopan heittoon soveltuna.

Lue lisää

"Sama vastaus kuin edellä nopan heittoon soveltuna."

eli

"Minun matematiikan mukanen vastaukseni on tietenkin se, että en mitään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa silmälukua ei ole, jonka sattumisen todennäköisyys olis jotain muuta kuin 1/6"

Voi mitä kiemurtelua. Toki huomaan, että olet väsynyt. Työsi on varmasti ollut raskas, mutta sellaista on valheen puolustus.

Jos vielä jaksat, yritä uudelleen. Kun toisaalla olet kertonut tuntevasi nopan tulosvaihtoehdot eli silmäluvut.

Mitä silmälukua nopalla tarkoitat sanoilla "jokin niistä"? Ne ovat omia sanojasi puolimutka, kai tiedät mitä tarkoitat?

*PM kirjoitti:

Minä: "Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

JC: "Tapahtuma (jokin jono) toteutuu todennäköisyydellä 1."

Ja mikäs onkaan tapahtuma "jokin jono" formaalisti esitettynä?

(Sivullisille: Tollon JCn ketkuilu-tapahtuma "jokin jono" on Ω, koska P(Ω) = 1, aivan kuten todennäkösyyden 2. aksiooma toteaa)

JC: "Mitä jonoa puolimutka tarkoitat, kun kirjoitat "jokin niistä"?

Säälittävää kiemurtelua. Joudutko esittämään noin typerän kysymyksen tollouttas vaiko epärehellisyyttäs?

Minun matematiikan mukanen vastaukseni on tietenkin se, että en mitään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa ei ole, jonka sattumisen todennäköisyys olis jotain muuta kuin 1/2^100. Ootkos eri mieltä kanssani? Jos oot erimieltä niin nimeä edes yksi sellainen tulosvaihtoehtona oleva yksittäinen jono, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2^100. Ja jos et sellaista jonoa kykene nimeämään, niin olet kanssani samaa mieltä siitä, että olet ollut koko ajan väärässä E:n esimerkin suhteen.

"Tai yksinkertaisuuden vuoksi, mitä silmälukua nopalla tarkoitat vastaavilla sanoilla?"

Sama vastaus kuin edellä nopan heittoon soveltuna.

Lue lisää

Sivullisille vielä tiedoksi. puolimutkan ei tarvitse tähän enää vastata ja itseään turhaan rasittaa.

"Let X be any set.

The family consisting only of the empty set and the set X, called the minimal or trivial σ-algebra over X."

Tällainen pienin mahdollinen sigma-algebra oli E:n esimerkissä. Ylöskirjattu jono ei kuulunut siihen, joten se ei voinut tapahtua väitetyllä todennäköisyydellä 1/2^100.

"The collection {∅, A, Ac, X} is a simple σ-algebra generated by the subset A."

Tällainen sigma-algebra on vaikkapa nopanheitossa silloin, kun esitetään yksi veikkaus tietystä silmäluvusta. Siitä syntyy osajoukko A sigma-algebraan. Lausuttuna tapahtumat ovat:

Tyhjä joukko, A sattuu, A ei satu ja jokin silmäluku sattuu.

E:n esimerkissä oli 0 kpl osajoukkoa A vastaavaa tapahtumaa. Niinpä sen sigma-algebraan ainoaksi toteutuvaksi tapahtumaksi jäi otosavaruus, eli vain tapahtuma (jokin jono) toteutui. Tapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 ei voinut toteutua, koska sellaista ei ollut edes olemassa.

Sigma-algebroja on erilaisia, aina määriteltyjen tapahtumien mukaisesti.

Ylläoleva matemaattinen tarkastelu kumoaa muutaman evon esillä pitämän järjettömyyden, että hyvin epätodennäköinen tapahtuma muka toteutuisi aina.

Järjettömyydet kun eivät ole koskaan matematiikkaa.

*JC kirjoitti:

"Sama vastaus kuin edellä nopan heittoon soveltuna."

eli

"Minun matematiikan mukanen vastaukseni on tietenkin se, että en mitään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa silmälukua ei ole, jonka sattumisen todennäköisyys olis jotain muuta kuin 1/6"

Voi mitä kiemurtelua. Toki huomaan, että olet väsynyt. Työsi on varmasti ollut raskas, mutta sellaista on valheen puolustus.

Jos vielä jaksat, yritä uudelleen. Kun toisaalla olet kertonut tuntevasi nopan tulosvaihtoehdot eli silmäluvut.

Mitä silmälukua nopalla tarkoitat sanoilla "jokin niistä"? Ne ovat omia sanojasi puolimutka, kai tiedät mitä tarkoitat?

Lue lisää

"Minun matematiikan mukanen vastaukseni on tietenkin se, että en mitään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa silmälukua ei ole, jonka sattumisen todennäköisyys olis jotain muuta kuin 1/6"

Voi mitä kiemurtelua. Toki huomaan, että olet väsynyt. Työsi on varmasti ollut raskas, mutta sellaista on valheen puolustus."

Ai mikä työ ja miten niin raskas? Tolloutesi ja kieroilujesi esille tuominen on erittäin antoisaa ja helppoa.

Kirjotusvirheitä toki tulee silloin tällöin, niinkuin tuossa kommenttissani. Tässä korjattuna:

"Minun matematiikan mukainen vastaukseni on tietenkin se, että mitään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa silmälukua ei ole, jonka sattumisen todennäköisyys olis jotain muuta kuin 1/6"

"Jos vielä jaksat, yritä uudelleen. Kun toisaalla olet kertonut tuntevasi nopan tulosvaihtoehdot eli silmäluvut."

Toki jaksan ja yllä korjattuna.

"Mitä silmälukua nopalla tarkoitat sanoilla "jokin niistä"? Ne ovat omia sanojasi puolimutka, kai tiedät mitä tarkoitat?"

Voi mitä kiemurtelua multinikki-JC. Vastaa vain yksinkertaiseen, yksiselitteiseen ja selkeään kysymykseen:

Onko 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehtoina olevista silmälukujen joukossa (1, 2, 3, 4, 5, 6) sellainen silmäluku, että sen sattumisen todennäköisyys ei ole 1/6?


Sinulta ketku "unohtui" vastata myös seuraavaan kysymykseen: "Ja mikäs onkaan tapahtumasi "jokin jono" formaalisti esitettynä?

Kirjoitin myös: "Minun matematiikan mukanen vastaukseni on tietenkin se, että en mitään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa ei ole, jonka sattumisen todennäköisyys olis jotain muuta kuin 1/2^100. Ootkos eri mieltä kanssani? Jos oot erimieltä niin nimeä edes yksi sellainen tulosvaihtoehtona oleva yksittäinen jono, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2^100. Ja jos et sellaista jonoa kykene nimeämään, niin olet kanssani samaa mieltä siitä, että olet ollut koko ajan väärässä E:n esimerkin suhteen"

Et näköjään kyennyt nimeämään E:n esimerkistä sellaista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei ole 1/2^100. Sehän oli tietenkin odotettavissa.

Oot siis kanssamme samaa mieltä, että Enqvist on oikeassa ja sinä tollo tapojesi mukaan väärässä.

*JC kirjoitti:

Sivullisille vielä tiedoksi. puolimutkan ei tarvitse tähän enää vastata ja itseään turhaan rasittaa.

"Let X be any set.

The family consisting only of the empty set and the set X, called the minimal or trivial σ-algebra over X."

Tällainen pienin mahdollinen sigma-algebra oli E:n esimerkissä. Ylöskirjattu jono ei kuulunut siihen, joten se ei voinut tapahtua väitetyllä todennäköisyydellä 1/2^100.

"The collection {∅, A, Ac, X} is a simple σ-algebra generated by the subset A."

Tällainen sigma-algebra on vaikkapa nopanheitossa silloin, kun esitetään yksi veikkaus tietystä silmäluvusta. Siitä syntyy osajoukko A sigma-algebraan. Lausuttuna tapahtumat ovat:

Tyhjä joukko, A sattuu, A ei satu ja jokin silmäluku sattuu.

E:n esimerkissä oli 0 kpl osajoukkoa A vastaavaa tapahtumaa. Niinpä sen sigma-algebraan ainoaksi toteutuvaksi tapahtumaksi jäi otosavaruus, eli vain tapahtuma (jokin jono) toteutui. Tapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 ei voinut toteutua, koska sellaista ei ollut edes olemassa.

Sigma-algebroja on erilaisia, aina määriteltyjen tapahtumien mukaisesti.

Ylläoleva matemaattinen tarkastelu kumoaa muutaman evon esillä pitämän järjettömyyden, että hyvin epätodennäköinen tapahtuma muka toteutuisi aina.

Järjettömyydet kun eivät ole koskaan matematiikkaa.

Lue lisää

" Ylläoleva matemaattinen tarkastelu kumoaa muutaman evon esillä pitämän järjettömyyden, että hyvin epätodennäköinen tapahtuma muka toteutuisi aina. "

Minä kun olen muistavinani s i n u n olleen tulenpalavasti sitä mieltä, että Enqvistin esimerkin todennäköisyys oli 1/1, koska tiedämme sen tapahtuneen, mutta voi olla etten ole pysynyt kaikissa kiemuroissasi mukana.

moloch_horridus kirjoitti:

"Alä yritä moloch, älä ota esimerkkiä puolimutkan ketkuiluista. Kuvitelma bakteerien ja kasvien sukulaisuudesta on kokonaan omasi."

Itsehän sinä kerroit, että nuo bakteerit, joilla oli metaboliareitti myöhemmälle ligniinille, ovat saattaneet olla baramineja.

"Tieteellinen kreationismi ei tunnusta evoluutiota lajien synnyn selittäjäksi."

Tieteellistä kreationismia ei edelleenkään ole olemassakaan. Jos on, niin linkkaapa sivuille. Siis esim. jonkin yliopiston sivuille. Miksi muuten kiistätte lajien synnyn evoluution avulla, kun se on havaittu prosessi?

"Lajit eivät "kehity" toisiksi lajeiksi koskaan, vaan säilyvät aina lajiensa mukaisina tai sitten häviävät."

Hohhoh. Tuossa esimerkki uuden sirkkulajin synnystä juuri evoluutioteorian mallien mukaisesti:

http://www.wired.com/2009/11/speciation-in-action/

Kerropas sinä oma käsityksesi jääkalojen synnystä. Ovatko ne pyrkineet säilyttämään "lajimukaisuutensa" lähisukulaislajien kanssa?

Lue lisää

"Itsehän sinä kerroit, että nuo bakteerit, joilla oli metaboliareitti myöhemmälle ligniinille, ovat saattaneet olla baramineja."

Ne ovat voineet olla baramineja vain toisille bakteereille, ei tietenkään kasveille.

Evolutionistisilla yliopistoilla ei ole yksinoikeutta tieteeseen.

"Miksi muuten kiistätte lajien synnyn evoluution avulla, kun se on havaittu prosessi?"

Et ole kyennyt esittämään yhtäkään uutta lajia, joka olisi evoluution tulos. Sirkkusi on vain lajistaan rappeutuneen osapopulaation edustaja.

Jääkaloja en tunne. En oikein ymmärrä kysymystäsi, mutta jääkalatkin elävät ja lisääntyvät kuten mikä tahansa muu eläinlaji. Aina lajinsa mukaisesti.

naapurin.kissa kirjoitti:

> Bakteerit eivät hyödynnä ligniiniä (jos asia nyt todella on (ollut?) noin) kuin puut, koska ne eivät ole puita. Miksi ihmeessä bakteerien tulisi kasvattaa pitkä puumainen runko? <

Minkähän takia Anthonis van Dyck ja jotkut yhdysvaltalaiset veturitehtaat hyödynsivät ruskohiiltä aivan erilaisin tavoin? Olisiko jommallekummalle ollut hyötyä esimerkiksi pitkästä puumaisesta rungosta?

Lue lisää

Lonkalta arvioiden: ruskohiilen lämpöarvo on huono ja veturissa tarvitaan iso arina, mutta jos ruskohiiltä on saatavana paljon ja halvalla niin mikäpä ettei.

*JC kirjoitti:

"Itsehän sinä kerroit, että nuo bakteerit, joilla oli metaboliareitti myöhemmälle ligniinille, ovat saattaneet olla baramineja."

Ne ovat voineet olla baramineja vain toisille bakteereille, ei tietenkään kasveille.

Evolutionistisilla yliopistoilla ei ole yksinoikeutta tieteeseen.

"Miksi muuten kiistätte lajien synnyn evoluution avulla, kun se on havaittu prosessi?"

Et ole kyennyt esittämään yhtäkään uutta lajia, joka olisi evoluution tulos. Sirkkusi on vain lajistaan rappeutuneen osapopulaation edustaja.

Jääkaloja en tunne. En oikein ymmärrä kysymystäsi, mutta jääkalatkin elävät ja lisääntyvät kuten mikä tahansa muu eläinlaji. Aina lajinsa mukaisesti.

Lue lisää

Olisiko sinulla vastausta ilkimyksen esi-isän kysymykseen:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12418482

marsunkiillottaja kirjoitti:

" Ylläoleva matemaattinen tarkastelu kumoaa muutaman evon esillä pitämän järjettömyyden, että hyvin epätodennäköinen tapahtuma muka toteutuisi aina. "

Minä kun olen muistavinani s i n u n olleen tulenpalavasti sitä mieltä, että Enqvistin esimerkin todennäköisyys oli 1/1, koska tiedämme sen tapahtuneen, mutta voi olla etten ole pysynyt kaikissa kiemuroissasi mukana.

Lue lisää

"Jälkikäteistodennäköisyydet" ovat oikeastaan pelkkää ilveilyä. Toki voidaan sanoa, että jo tapahtuneen tapahtuman todennäköisyys on 1. Sehän tapahtui, eli asia on varma..

E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys oli 1, koska sattunut jono toteutti vain ja ainoastaan tapahtuman (jokin jono). P(jokin jono) = 1.

Eikö sinunkin järkesi, hyvä marsunkiillottaja, sano, että hyvin epätodennäköinen tapahtuma sattuu harvoin?

*PM kirjoitti:

"Minun matematiikan mukanen vastaukseni on tietenkin se, että en mitään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa silmälukua ei ole, jonka sattumisen todennäköisyys olis jotain muuta kuin 1/6"

Voi mitä kiemurtelua. Toki huomaan, että olet väsynyt. Työsi on varmasti ollut raskas, mutta sellaista on valheen puolustus."

Ai mikä työ ja miten niin raskas? Tolloutesi ja kieroilujesi esille tuominen on erittäin antoisaa ja helppoa.

Kirjotusvirheitä toki tulee silloin tällöin, niinkuin tuossa kommenttissani. Tässä korjattuna:

"Minun matematiikan mukainen vastaukseni on tietenkin se, että mitään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa silmälukua ei ole, jonka sattumisen todennäköisyys olis jotain muuta kuin 1/6"

"Jos vielä jaksat, yritä uudelleen. Kun toisaalla olet kertonut tuntevasi nopan tulosvaihtoehdot eli silmäluvut."

Toki jaksan ja yllä korjattuna.

"Mitä silmälukua nopalla tarkoitat sanoilla "jokin niistä"? Ne ovat omia sanojasi puolimutka, kai tiedät mitä tarkoitat?"

Voi mitä kiemurtelua multinikki-JC. Vastaa vain yksinkertaiseen, yksiselitteiseen ja selkeään kysymykseen:

Onko 6-tahkoisen symmetrisen nopan tulosvaihtoehtoina olevista silmälukujen joukossa (1, 2, 3, 4, 5, 6) sellainen silmäluku, että sen sattumisen todennäköisyys ei ole 1/6?


Sinulta ketku "unohtui" vastata myös seuraavaan kysymykseen: "Ja mikäs onkaan tapahtumasi "jokin jono" formaalisti esitettynä?

Kirjoitin myös: "Minun matematiikan mukanen vastaukseni on tietenkin se, että en mitään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa ei ole, jonka sattumisen todennäköisyys olis jotain muuta kuin 1/2^100. Ootkos eri mieltä kanssani? Jos oot erimieltä niin nimeä edes yksi sellainen tulosvaihtoehtona oleva yksittäinen jono, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2^100. Ja jos et sellaista jonoa kykene nimeämään, niin olet kanssani samaa mieltä siitä, että olet ollut koko ajan väärässä E:n esimerkin suhteen"

Et näköjään kyennyt nimeämään E:n esimerkistä sellaista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei ole 1/2^100. Sehän oli tietenkin odotettavissa.

Oot siis kanssamme samaa mieltä, että Enqvist on oikeassa ja sinä tollo tapojesi mukaan väärässä.

Lue lisää

"Et näköjään kyennyt nimeämään E:n esimerkistä sellaista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei ole 1/2^100. Sehän oli tietenkin odotettavissa."

Miksi tivaat vielä tällaista älyttömyyttä? Eihän Enqvistkään nimennyt yhtään jonoa, jonka sattuma olisi voinut valita - miksi minun pitäisi? Jos nimeäisin, se ei liittyisi lainkaan E:n esimerkkiin.

Vahingoitat puolimutka vain itseäsi tällaisilla asiattomilla ketkuilukysymyksilläsi, jotka heti paljastan.

Mutta sanat "jokin niistä" ovat omia sanojasi. Eli mitä silmälukua tarkoitat?

Voin kysyä myös toisin: Tarkoitatko mitä tahansa silmälukua? Kyllä vai ei?

*JC kirjoitti:

"Sinun Jumalasi ei näytä osanneen suunnitella hyötyeläimiä ja -kasveja lähimainkaan loppuun asti. "

Jumalan luomistyö on täsmälleen Hänen tahtomansa kalltainen. Ja Paratiisin aikoihin kaikki toimi sopusoinnussa ja täydellisesti.

Perisynnin ja karkotuksen jälkeen:

"...kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi...orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu."

Silti Jumala hyvydessään on määrännyt, että ihmisellä on riittämiin hyötykasveja, eläimiä ja mereneläviä ravinnokseen käytettäväksi. Vedestä ei ole pulaa, kyse on vain sen saamisen ja jakamisen vaikeuksista tietyillä alueilla. Eli se on ihmisen ongelma.

Lue lisää

"Ja Paratiisin aikoihin kaikki toimi sopusoinnussa ja täydellisesti."

Olitko näkemässä?

*JC kirjoitti:

"Itsehän sinä kerroit, että nuo bakteerit, joilla oli metaboliareitti myöhemmälle ligniinille, ovat saattaneet olla baramineja."

Ne ovat voineet olla baramineja vain toisille bakteereille, ei tietenkään kasveille.

Evolutionistisilla yliopistoilla ei ole yksinoikeutta tieteeseen.

"Miksi muuten kiistätte lajien synnyn evoluution avulla, kun se on havaittu prosessi?"

Et ole kyennyt esittämään yhtäkään uutta lajia, joka olisi evoluution tulos. Sirkkusi on vain lajistaan rappeutuneen osapopulaation edustaja.

Jääkaloja en tunne. En oikein ymmärrä kysymystäsi, mutta jääkalatkin elävät ja lisääntyvät kuten mikä tahansa muu eläinlaji. Aina lajinsa mukaisesti.

Lue lisää

" Et ole kyennyt esittämään yhtäkään uutta lajia, joka olisi evoluution tulos. "

Mikä kelpaisi?

*JC kirjoitti:

Sivullisille vielä tiedoksi. puolimutkan ei tarvitse tähän enää vastata ja itseään turhaan rasittaa.

"Let X be any set.

The family consisting only of the empty set and the set X, called the minimal or trivial σ-algebra over X."

Tällainen pienin mahdollinen sigma-algebra oli E:n esimerkissä. Ylöskirjattu jono ei kuulunut siihen, joten se ei voinut tapahtua väitetyllä todennäköisyydellä 1/2^100.

"The collection {∅, A, Ac, X} is a simple σ-algebra generated by the subset A."

Tällainen sigma-algebra on vaikkapa nopanheitossa silloin, kun esitetään yksi veikkaus tietystä silmäluvusta. Siitä syntyy osajoukko A sigma-algebraan. Lausuttuna tapahtumat ovat:

Tyhjä joukko, A sattuu, A ei satu ja jokin silmäluku sattuu.

E:n esimerkissä oli 0 kpl osajoukkoa A vastaavaa tapahtumaa. Niinpä sen sigma-algebraan ainoaksi toteutuvaksi tapahtumaksi jäi otosavaruus, eli vain tapahtuma (jokin jono) toteutui. Tapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 ei voinut toteutua, koska sellaista ei ollut edes olemassa.

Sigma-algebroja on erilaisia, aina määriteltyjen tapahtumien mukaisesti.

Ylläoleva matemaattinen tarkastelu kumoaa muutaman evon esillä pitämän järjettömyyden, että hyvin epätodennäköinen tapahtuma muka toteutuisi aina.

Järjettömyydet kun eivät ole koskaan matematiikkaa.

Lue lisää

"Sivullisille vielä tiedoksi. puolimutkan ei tarvitse tähän enää vastata ja itseään turhaan rasittaa."

(Sivullisille tiedoksi: Hauskaa, että multinikki-JC yrittää säälittävästi esittää jotain mukamas matemaattista lainauslouhimalla wikipediasta sigma-algebraan liittyvää artikkelia. Eikä JCn tollouden paljastaminen oo tietenkään rasittavaa. Päinvastoin. Hih hih)

""Let X be any set.

The family consisting only of the empty set and the set X, called the minimal or trivial σ-algebra over X.""

Multiketku-JC "unohti" linkittää lainauslouhimansa lähteen taas. Täältäpä se löytyy: http://en.wikipedia.org/wiki/Sigma-algebra#Examples

"Tällainen pienin mahdollinen sigma-algebra oli E:n esimerkissä. Ylöskirjattu jono ei kuulunut siihen, joten se ei voinut tapahtua väitetyllä todennäköisyydellä 1/2^100."

Hih hih. Nyt lensi kokis näppäimistölle. Tollo kopsaa pari riviä wikipedian tekstiä kommenttiinsa (yhden esimerkin annetusta listasta joukosta X muodostettavissa olevia sigma-algebroita) ja sitten hyppää tuohon johtopäätökseensä. Voi voi miten säälittävää ja noloa JC. Tämä lienee sitä ite aateltua kreationistista matematiista todistelua?

Esittäppä meille nyt matemaattinen formaali todistus siitä, että Enqvistin esimerkin satunnaiskokeella, joka on diskreetti, äärellinen ja symmetrinen, voi olla ainoastaan minimaalinen sigma-algebra eikä esimerkiksi sigma-algebraa, joka on otosavaruuden potenssijoukko:

"Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko F = \mathcal{P}(\Omega). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Klassinen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyysmalli

Btw. Tässäpä yksinkertainen esimerkki diskreetin sigma-algebran soveltamisesta yhden kolikon heitosta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Probability_space#Discrete_examples

"If the experiment consists of just one flip of a perfect coin, then the outcomes are either heads or tails: Ω = {H, T}. The σ-algebra F = 2^Ω contains 2² = 4 events, namely: {H} – “heads”, {T} – “tails”, {} – “neither heads nor tails”, and {H,T} – “either heads or tails”. So, F = {{}, {H}, {T}, {H,T}}. There is a fifty percent chance of tossing heads, and fifty percent for tails. Thus the probability measure in this example is P({}) = 0, P({H}) = 0.5, P({T}) = 0.5, P({H,T}) = 1."

Ja aivan sama pätee 100 kolikon heittoon, jolloin sigma-algebra F = 2^Ω, sisältää 2^(2^100) tapahtumaa, mukaan lukien kaikki 2^100 alkeistapahtumaa {ωi} ⊂ Ω, missä ωi ∈ Ω, i = 1, 2, ... 2^100

""The collection {∅, A, Ac, X} is a simple σ-algebra generated by the subset A."

Tällainen sigma-algebra ..."

Mikään ei estä soveltamasta nopan heitossa tuollaista sigma-algebraa, mutta mikään ei estä soveltamasta samassa satunnaiskokeessa sigma-algebraa pot(Ω).

"E:n esimerkissä oli 0 kpl osajoukkoa A vastaavaa tapahtumaa. Niinpä sen sigma-algebraan ainoaksi toteutuvaksi tapahtumaksi jäi otosavaruus, eli vain tapahtuma (jokin jono) toteutui. "

E:n esimerkissä ei esitetty mitään tapahtumaa suotuisia tapahtumia nimeämällä, mutta se ei millään tavalla estä mitään satunnaiskokeen alkeistapahtumaa tai muutakaan sigma-algebraan pot(Ω) kuuluvaa tapahtumaa toteutumasta. Multitollo-JCllä on sellainen naivi luulo, että valittu sigma-algebra jollakin tavoin estäisi jotain satunnaiskokeen mahdollista tapahtumaa toteutumasta.

"Tapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 ei voinut toteutua, koska sellaista ei ollut edes olemassa."

E:n esimerkki symmetrinen satunnaiskoe, jolloin mikä tahansa sigma-algebraan F = pot(Ω) voi toteutua, mukaan lukien kaikki alkeistapahtumat, joilla kullakin todennäkösyys 1/2^100.

"Sigma-algebroja on erilaisia..."

Totta, sigma-algebroita voidaan muodostaa monella tapaa.

"... aina määriteltyjen tapahtumien mukaisesti."

Väärin, sigma-algebra voi olla ilman mitään ongelmia symmetrisen satunnaiskokeen kohdalla esimerkiksi otosavaruuden potenssijoukko. Mikään ei estä sitä.


"Ylläoleva matemaattinen tarkastelu kumoaa muutaman evon esillä pitämän järjettömyyden, että hyvin epätodennäköinen tapahtuma muka toteutuisi aina."

Tuo lainauslouhintasi ei ollut mikään matemaattinen tarkastelu eikä kumoa yhtään mitään.

Sitä paitsi kukaan ei oo väittäny että satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen alkeistatapahtuma toteutuis aina. Sehän on todennäkösyyden aksioomien vastaista. Sen sijaan matematiikan mukaan satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta toteutuu väistämättä, mutta satunnaisesti aina yksi alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni.

"Järjettömyydet kun eivät ole koskaan matematiikkaa."

Aivan oikein. On käsittämätöntä miten suuren määrän oletkin niitä matematiikan vastaisia järjettömyyksiäs esitellyt. kuten tässäkin kommentissa esittämäsi typeryydet ja lapselliset ketkuilut.

*JC kirjoitti:

"Jälkikäteistodennäköisyydet" ovat oikeastaan pelkkää ilveilyä. Toki voidaan sanoa, että jo tapahtuneen tapahtuman todennäköisyys on 1. Sehän tapahtui, eli asia on varma..

E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys oli 1, koska sattunut jono toteutti vain ja ainoastaan tapahtuman (jokin jono). P(jokin jono) = 1.

Eikö sinunkin järkesi, hyvä marsunkiillottaja, sano, että hyvin epätodennäköinen tapahtuma sattuu harvoin?

Lue lisää

"E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys oli 1, koska sattunut jono toteutti vain ja ainoastaan tapahtuman (jokin jono). P(jokin jono) = 1. "

Satunnaiskokeen tulos on sattunut tulosvaihtoehto, joten kerrohan meille multinikki, mikä E:n kokeen 2^100 tulosvaihtoehdosta (mahdollisesta jonosta) on sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys on 1?


"Eikö sinunkin järkesi, hyvä marsunkiillottaja, sano, että hyvin epätodennäköinen tapahtuma sattuu harvoin?"

Eiköä sinunkin ymmärrettävästi hyvin rajallinen järkesi, tollo multinikki-JC, sano, että satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta yhden ja saman alkeistatapahtuman toteuminen on mahdotonta, mutta sen sijaan matematiikan mukaisesti satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta toteutuu väistämättä, mutta satunnaisesti, aina yksi alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys voi olla äärimmäisen pienikin (esim. 2^100) riippuen satunnaiskokeesta.

On joko niin, että tollona et ymmärrä E:n satunnaiskokeeseen liittyvää matematiikkaa tai sitten ketkuna narsistina, et kykene myöntämään väärässä oloas vaan mieluummin valehtelet ja vääristelet jumalasi nimeen. Kummasta vaihtoehdosta itse tykkäät multinikikki enemmän? Minä veikkaan sun kohdallasi jälkimmäistä.

*JC kirjoitti:

"Et näköjään kyennyt nimeämään E:n esimerkistä sellaista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei ole 1/2^100. Sehän oli tietenkin odotettavissa."

Miksi tivaat vielä tällaista älyttömyyttä? Eihän Enqvistkään nimennyt yhtään jonoa, jonka sattuma olisi voinut valita - miksi minun pitäisi? Jos nimeäisin, se ei liittyisi lainkaan E:n esimerkkiin.

Vahingoitat puolimutka vain itseäsi tällaisilla asiattomilla ketkuilukysymyksilläsi, jotka heti paljastan.

Mutta sanat "jokin niistä" ovat omia sanojasi. Eli mitä silmälukua tarkoitat?

Voin kysyä myös toisin: Tarkoitatko mitä tahansa silmälukua? Kyllä vai ei?

Lue lisää

2"Et näköjään kyennyt nimeämään E:n esimerkistä sellaista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei ole 1/2^100. Sehän oli tietenkin odotettavissa."

Miksi tivaat vielä tällaista älyttömyyttä?"

Miksi kysyt kun tiedät. Me kaikki toki tiedämme, että E:n esimerkissä jokaisen mahdollisen jonon sattumisen todennäköisyys on 1/2^100. Mikä tietenkin todistaa sen, että oot ollut kaiken aikaa väärässä.

" Eihän Enqvistkään nimennyt yhtään jonoa, jonka sattuma olisi voinut valita"

Eihän hänen tarvinnutkaan. Hän vain määritteli satunnaiskokeen, jossa 2^100 tulosvaihtoehtoa ja kertoi, että tulokseksi väistämättä sattuu yksi tulosvaihtoehdoista, joista kullakin on todennäkösyys 1/2^100 (triljoonasosan trijoonasosa) sattua.

" - miksi minun pitäisi? Jos nimeäisin, se ei liittyisi lainkaan E:n esimerkkiin."

Tokihan se liittyy täsmälleen E:n esimerkin satunnaiskokeeseen, koska on kysymys sen tulosvaihtoehdoista. Joten olet siis samaa mieltä siitä, että on mahdotonta nimetä mitään sellaista tulosvaihtoehtoa E:n kokeesta, jonka todennäköisyys sattua on jotain muuta kuin 1/2^100. Ja edelleen, jos et ole vieläkään jostain käsittämätömästä syystä ja matematiikan vastaisesti samaa mieltä, niin joudut esittelemään meille sellaisen tulosvaihtoehdon, jonka sattumisen todennäkösyys

"Vahingoitat puolimutka vain itseäsi tällaisilla asiattomilla ketkuilukysymyksilläsi, jotka heti paljastan."

Paljastat ketku multinikki vain ja ainoastaan oman epärehellisyytesi.

"Mutta sanat "jokin niistä" ovat omia sanojasi." Eli mitä silmälukua tarkoitat?

Etkö ymmärrä suomen kieltä? Eihän suomenkielinen ilmaisu "jokin niistä" voi viitata mihinkään tiettyyn viitatun joukon jäseneen.

"Voin kysyä myös toisin: Tarkoitatko mitä tahansa silmälukua? Kyllä vai ei?"

Hih hih. Sinun tehtäväsihän se on kertoa onko nopan silmälukujen joukossa sellainen silmäluku, jonka sattumisen todennäköisyys ei oo 1/6. Et kai sinä niin typerä ole ettet tiede mitkä ovat 6-tahkoisen nopan silmäluvut.

Nuo sun kiemurtelusi ovat todella säälittäviä multinikki. Olisikohan niin, että ainoa tollo, johon noin lapselliset kiemurtelut voivat upota olet sinä itse.

Todella hienolla tavalla esittelet kommentistas toiseen epärehellisyyttäs ja sitä miten lapsellisen kököillä tavoilla yrität kiemurrella. Mutta juuri sehän on tarkotuskin.

*JC kirjoitti:

"Itsehän sinä kerroit, että nuo bakteerit, joilla oli metaboliareitti myöhemmälle ligniinille, ovat saattaneet olla baramineja."

Ne ovat voineet olla baramineja vain toisille bakteereille, ei tietenkään kasveille.

Evolutionistisilla yliopistoilla ei ole yksinoikeutta tieteeseen.

"Miksi muuten kiistätte lajien synnyn evoluution avulla, kun se on havaittu prosessi?"

Et ole kyennyt esittämään yhtäkään uutta lajia, joka olisi evoluution tulos. Sirkkusi on vain lajistaan rappeutuneen osapopulaation edustaja.

Jääkaloja en tunne. En oikein ymmärrä kysymystäsi, mutta jääkalatkin elävät ja lisääntyvät kuten mikä tahansa muu eläinlaji. Aina lajinsa mukaisesti.

Lue lisää

Siis sinun mielestäsi:

"Et ole kyennyt esittämään yhtäkään uutta lajia, joka olisi evoluution tulos."

On helppo ennustaa, ettei kukaan koskaan pysty esittämään sinulle kelpaavaa evoluution tuottamaa eliölajia. Sinähän esität trolliroolissasi kreatioinistista denialistia.

Merkitystä on sillä, että nuo lajit kelpaavat mainiosti biologeille ja muille asiansa osaaville tieteilijöille.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Siis sinun mielestäsi:

"Et ole kyennyt esittämään yhtäkään uutta lajia, joka olisi evoluution tulos."

On helppo ennustaa, ettei kukaan koskaan pysty esittämään sinulle kelpaavaa evoluution tuottamaa eliölajia. Sinähän esität trolliroolissasi kreatioinistista denialistia.

Merkitystä on sillä, että nuo lajit kelpaavat mainiosti biologeille ja muille asiansa osaaville tieteilijöille.

Lue lisää

"Sinähän esität trolliroolissasi kreatioinistista denialistia."

Aivan. Ja matematiikkaa ymmärtämätöntä denialistia.

Puolimutkateisti kirjoitti:

"a juuri siksi - rakas JC - "tieteellinen kreationismi" on aivan samantasoinen todellisuuden selittäjänä kuin sinä olet taksonomistina."

Tulkitsenko oikein, että molempien taso on nolla. Eli kumpikaan ei osaa selittää todellisuuden suhteen mitään.

Lue lisää

Tulkintasi on kovin ystävällinen, itse olisin asettanut molemmat vielä hieman alemmaksikin, sillä kumpikaan ei osaa selittää mitään, mutta yrittää silti sotkea muidenkin asioita tietoisesti ja pahantahtoisesti.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Siis sinun mielestäsi:

"Et ole kyennyt esittämään yhtäkään uutta lajia, joka olisi evoluution tulos."

On helppo ennustaa, ettei kukaan koskaan pysty esittämään sinulle kelpaavaa evoluution tuottamaa eliölajia. Sinähän esität trolliroolissasi kreatioinistista denialistia.

Merkitystä on sillä, että nuo lajit kelpaavat mainiosti biologeille ja muille asiansa osaaville tieteilijöille.

Lue lisää

> Sinähän esität trolliroolissasi kreatioinistista denialistia. <

Rohkenen edelleen olla sitä mieltä että JC on tosissaan.

naapurin.kissa kirjoitti:

> Sinähän esität trolliroolissasi kreatioinistista denialistia. <

Rohkenen edelleen olla sitä mieltä että JC on tosissaan.

"Rohkenen edelleen olla sitä mieltä että JC on tosissaan."

Ja kumpikohan vaihtoehto on JClle parempi? Joka tapauksessa JC valehtelee täysin tietoisesti.

Puolimutkateisti kirjoitti:

"Rohkenen edelleen olla sitä mieltä että JC on tosissaan."

Ja kumpikohan vaihtoehto on JClle parempi? Joka tapauksessa JC valehtelee täysin tietoisesti.

Ei, vaan sinä puolimutka valehtelet tietoisesti. Olet todistanut olevasi valehteleva ketku, joka asettaa ideologiansa totuuden edelle.

Olet puolimutka tieteellisyyden irvikuva. Häpeä.

Toisaalta uskon, ettet tietoisesti valehtele aivan kaikesta. Epäilemättä uskot aidosti evoluutioon, kuvittelet epätodennäköisten tapahtumien sattuvan aina ja aidosti haluat kieltää Jumalan. Niissä erehdyt ymmärtämättömyyttäsi ja tietämättömyyttäsi.

*JC kirjoitti:

Ei, vaan sinä puolimutka valehtelet tietoisesti. Olet todistanut olevasi valehteleva ketku, joka asettaa ideologiansa totuuden edelle.

Olet puolimutka tieteellisyyden irvikuva. Häpeä.

Toisaalta uskon, ettet tietoisesti valehtele aivan kaikesta. Epäilemättä uskot aidosti evoluutioon, kuvittelet epätodennäköisten tapahtumien sattuvan aina ja aidosti haluat kieltää Jumalan. Niissä erehdyt ymmärtämättömyyttäsi ja tietämättömyyttäsi.

Lue lisää

"Olet todistanut olevasi valehteleva ketku, joka asettaa ideologiansa totuuden edelle."

Hih hih. Multinikki projisoi omaa valehteluaan minuun. Esittelisitko meille kommentin, jossa olen valehdellut ja myös todistat, että oon valehdellut.

Minä puolestani voin linkittää kommenttejasi, jotka todistavat tietoiset kieroilusi. Tarkasteltaisiinko vaikka lukuisia lainauslouhintojasi?

Olen katsos multinilkki aina valmis esittelemään sun kieroiluja.

*JC kirjoitti:

Ei, vaan sinä puolimutka valehtelet tietoisesti. Olet todistanut olevasi valehteleva ketku, joka asettaa ideologiansa totuuden edelle.

Olet puolimutka tieteellisyyden irvikuva. Häpeä.

Toisaalta uskon, ettet tietoisesti valehtele aivan kaikesta. Epäilemättä uskot aidosti evoluutioon, kuvittelet epätodennäköisten tapahtumien sattuvan aina ja aidosti haluat kieltää Jumalan. Niissä erehdyt ymmärtämättömyyttäsi ja tietämättömyyttäsi.

Lue lisää

"Olet puolimutka tieteellisyyden irvikuva. Häpeä."

Ja noin projisoi ketku, joka vääristelee matematiikan määrittelyjä eikä ketkuilunsa vuoksi esitä ja todista väitteitään matematikalla, yksikäsitteisesti ja formaalisti.

Otetaan esimerkki: Esittäisitkö meille mikä on E:n esimerkkiin liittyvissä keskusteluissa käyttämäsi ketkuilu-tapahtumasi "jokin jono" formaali, joukko-oppiin pohjautuva määrittely?

Oot multinikki selvästikin hirveän kateellinen kun minä perustan väitteeni tieteeseen ja matematiikkaan sekä osaan todistaa väitteeni matemaattisesti sekä tarvittaessa myös formaalisti. Sun kommenttis ovat tollon sössötystä ja ketkun vääristelyä.

Aivan oikein kirjoitti:

Tulkintasi on kovin ystävällinen, itse olisin asettanut molemmat vielä hieman alemmaksikin, sillä kumpikaan ei osaa selittää mitään, mutta yrittää silti sotkea muidenkin asioita tietoisesti ja pahantahtoisesti.

Lue lisää

Noinhan se on. Saahan sitä tyhmä olla, mutta JC on pahansuopa kieroilija ja vääristelijä.

*PM kirjoitti:

"Sivullisille vielä tiedoksi. puolimutkan ei tarvitse tähän enää vastata ja itseään turhaan rasittaa."

(Sivullisille tiedoksi: Hauskaa, että multinikki-JC yrittää säälittävästi esittää jotain mukamas matemaattista lainauslouhimalla wikipediasta sigma-algebraan liittyvää artikkelia. Eikä JCn tollouden paljastaminen oo tietenkään rasittavaa. Päinvastoin. Hih hih)

""Let X be any set.

The family consisting only of the empty set and the set X, called the minimal or trivial σ-algebra over X.""

Multiketku-JC "unohti" linkittää lainauslouhimansa lähteen taas. Täältäpä se löytyy: http://en.wikipedia.org/wiki/Sigma-algebra#Examples

"Tällainen pienin mahdollinen sigma-algebra oli E:n esimerkissä. Ylöskirjattu jono ei kuulunut siihen, joten se ei voinut tapahtua väitetyllä todennäköisyydellä 1/2^100."

Hih hih. Nyt lensi kokis näppäimistölle. Tollo kopsaa pari riviä wikipedian tekstiä kommenttiinsa (yhden esimerkin annetusta listasta joukosta X muodostettavissa olevia sigma-algebroita) ja sitten hyppää tuohon johtopäätökseensä. Voi voi miten säälittävää ja noloa JC. Tämä lienee sitä ite aateltua kreationistista matematiista todistelua?

Esittäppä meille nyt matemaattinen formaali todistus siitä, että Enqvistin esimerkin satunnaiskokeella, joka on diskreetti, äärellinen ja symmetrinen, voi olla ainoastaan minimaalinen sigma-algebra eikä esimerkiksi sigma-algebraa, joka on otosavaruuden potenssijoukko:

"Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko F = \mathcal{P}(\Omega). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Klassinen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyysmalli

Btw. Tässäpä yksinkertainen esimerkki diskreetin sigma-algebran soveltamisesta yhden kolikon heitosta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Probability_space#Discrete_examples

"If the experiment consists of just one flip of a perfect coin, then the outcomes are either heads or tails: Ω = {H, T}. The σ-algebra F = 2^Ω contains 2² = 4 events, namely: {H} – “heads”, {T} – “tails”, {} – “neither heads nor tails”, and {H,T} – “either heads or tails”. So, F = {{}, {H}, {T}, {H,T}}. There is a fifty percent chance of tossing heads, and fifty percent for tails. Thus the probability measure in this example is P({}) = 0, P({H}) = 0.5, P({T}) = 0.5, P({H,T}) = 1."

Ja aivan sama pätee 100 kolikon heittoon, jolloin sigma-algebra F = 2^Ω, sisältää 2^(2^100) tapahtumaa, mukaan lukien kaikki 2^100 alkeistapahtumaa {ωi} ⊂ Ω, missä ωi ∈ Ω, i = 1, 2, ... 2^100

""The collection {∅, A, Ac, X} is a simple σ-algebra generated by the subset A."

Tällainen sigma-algebra ..."

Mikään ei estä soveltamasta nopan heitossa tuollaista sigma-algebraa, mutta mikään ei estä soveltamasta samassa satunnaiskokeessa sigma-algebraa pot(Ω).

"E:n esimerkissä oli 0 kpl osajoukkoa A vastaavaa tapahtumaa. Niinpä sen sigma-algebraan ainoaksi toteutuvaksi tapahtumaksi jäi otosavaruus, eli vain tapahtuma (jokin jono) toteutui. "

E:n esimerkissä ei esitetty mitään tapahtumaa suotuisia tapahtumia nimeämällä, mutta se ei millään tavalla estä mitään satunnaiskokeen alkeistapahtumaa tai muutakaan sigma-algebraan pot(Ω) kuuluvaa tapahtumaa toteutumasta. Multitollo-JCllä on sellainen naivi luulo, että valittu sigma-algebra jollakin tavoin estäisi jotain satunnaiskokeen mahdollista tapahtumaa toteutumasta.

"Tapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 ei voinut toteutua, koska sellaista ei ollut edes olemassa."

E:n esimerkki symmetrinen satunnaiskoe, jolloin mikä tahansa sigma-algebraan F = pot(Ω) voi toteutua, mukaan lukien kaikki alkeistapahtumat, joilla kullakin todennäkösyys 1/2^100.

"Sigma-algebroja on erilaisia..."

Totta, sigma-algebroita voidaan muodostaa monella tapaa.

"... aina määriteltyjen tapahtumien mukaisesti."

Väärin, sigma-algebra voi olla ilman mitään ongelmia symmetrisen satunnaiskokeen kohdalla esimerkiksi otosavaruuden potenssijoukko. Mikään ei estä sitä.


"Ylläoleva matemaattinen tarkastelu kumoaa muutaman evon esillä pitämän järjettömyyden, että hyvin epätodennäköinen tapahtuma muka toteutuisi aina."

Tuo lainauslouhintasi ei ollut mikään matemaattinen tarkastelu eikä kumoa yhtään mitään.

Sitä paitsi kukaan ei oo väittäny että satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen alkeistatapahtuma toteutuis aina. Sehän on todennäkösyyden aksioomien vastaista. Sen sijaan matematiikan mukaan satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta toteutuu väistämättä, mutta satunnaisesti aina yksi alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni.

"Järjettömyydet kun eivät ole koskaan matematiikkaa."

Aivan oikein. On käsittämätöntä miten suuren määrän oletkin niitä matematiikan vastaisia järjettömyyksiäs esitellyt. kuten tässäkin kommentissa esittämäsi typeryydet ja lapselliset ketkuilut.

Lue lisää

"Väärin, sigma-algebra voi olla ilman mitään ongelmia symmetrisen satunnaiskokeen kohdalla esimerkiksi otosavaruuden potenssijoukko. Mikään ei estä sitä."

Vai ei estä. Mikäpä estää ihmistä olla typerys niin halutessaan. Matemaatikolle se sopii kovin huonosti, mutta sellainenhan sinä puolimutka et ole.

"Sitä paitsi kukaan ei oo väittäny että satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen alkeistatapahtuma toteutuis aina."

Voi sinua, puolimutka mitä kirjoittelet.

"Sen sijaan matematiikan mukaan satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta toteutuu väistämättä, mutta satunnaisesti aina yksi alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni."

Alku melkein oikein, loppu asiatonta horinaa. Tapahtumasi "toteutuu väistämättä, mutta satunnaisesti..." tarkoittaa tapahtumaa (jokin tulos). Sen tapahtuman todennäköisyys on 1. Sillä, mikä alkeistapaus toteuttaa tuon tapahtuman, ei ole todennäköisyyden kannalta mitään merkitystä.

"Alkeistapahtumasi", jonka "todennäköisyys on äärimmäisen pieni", on pelkkää ketkun kieroilua keskustelumme asiayhteydessä. Sellaista tapahtumaa kun ei ollut edes olemassa.

"E:n esimerkki symmetrinen satunnaiskoe, jolloin mikä tahansa sigma-algebraan F = pot(Ω) voi toteutua, mukaan lukien kaikki alkeistapahtumat, joilla kullakin todennäkösyys 1/2^100."

Älä viitsi enää höpöttää, puolimutka. Mihin satunnaiskokeeseen minimaalinen sigma-algebra sitten liittyisi, jos ei E:n esimerkkiin? Olethan itse useaan otteeseen myöntänyt, että siihen ei määritelty yhtään tapahtumaa.

Kai muuten huomasit, että myös marsunkiillottaja ymmärtää epätodennäköisten tapahtumien olevan harvinaisia?

Alat olla kuvitelmiesi kanssa varsin yksin, puolimutka. Osasi on epäilemättä ollut hyvin raskas, enkä siitä iloitse. Mielestäni sinun on nyt parasta tehdä kuten moloch on tehnyt, eli jättää tämä koko keskustelu taaksesi. Kukaan ei sinua siitä tuomitse enkä tule asiaan palaamaan - jos vain totuus jätetään loukkaamattomaksi.





.

*PM kirjoitti:

2"Et näköjään kyennyt nimeämään E:n esimerkistä sellaista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei ole 1/2^100. Sehän oli tietenkin odotettavissa."

Miksi tivaat vielä tällaista älyttömyyttä?"

Miksi kysyt kun tiedät. Me kaikki toki tiedämme, että E:n esimerkissä jokaisen mahdollisen jonon sattumisen todennäköisyys on 1/2^100. Mikä tietenkin todistaa sen, että oot ollut kaiken aikaa väärässä.

" Eihän Enqvistkään nimennyt yhtään jonoa, jonka sattuma olisi voinut valita"

Eihän hänen tarvinnutkaan. Hän vain määritteli satunnaiskokeen, jossa 2^100 tulosvaihtoehtoa ja kertoi, että tulokseksi väistämättä sattuu yksi tulosvaihtoehdoista, joista kullakin on todennäkösyys 1/2^100 (triljoonasosan trijoonasosa) sattua.

" - miksi minun pitäisi? Jos nimeäisin, se ei liittyisi lainkaan E:n esimerkkiin."

Tokihan se liittyy täsmälleen E:n esimerkin satunnaiskokeeseen, koska on kysymys sen tulosvaihtoehdoista. Joten olet siis samaa mieltä siitä, että on mahdotonta nimetä mitään sellaista tulosvaihtoehtoa E:n kokeesta, jonka todennäköisyys sattua on jotain muuta kuin 1/2^100. Ja edelleen, jos et ole vieläkään jostain käsittämätömästä syystä ja matematiikan vastaisesti samaa mieltä, niin joudut esittelemään meille sellaisen tulosvaihtoehdon, jonka sattumisen todennäkösyys

"Vahingoitat puolimutka vain itseäsi tällaisilla asiattomilla ketkuilukysymyksilläsi, jotka heti paljastan."

Paljastat ketku multinikki vain ja ainoastaan oman epärehellisyytesi.

"Mutta sanat "jokin niistä" ovat omia sanojasi." Eli mitä silmälukua tarkoitat?

Etkö ymmärrä suomen kieltä? Eihän suomenkielinen ilmaisu "jokin niistä" voi viitata mihinkään tiettyyn viitatun joukon jäseneen.

"Voin kysyä myös toisin: Tarkoitatko mitä tahansa silmälukua? Kyllä vai ei?"

Hih hih. Sinun tehtäväsihän se on kertoa onko nopan silmälukujen joukossa sellainen silmäluku, jonka sattumisen todennäköisyys ei oo 1/6. Et kai sinä niin typerä ole ettet tiede mitkä ovat 6-tahkoisen nopan silmäluvut.

Nuo sun kiemurtelusi ovat todella säälittäviä multinikki. Olisikohan niin, että ainoa tollo, johon noin lapselliset kiemurtelut voivat upota olet sinä itse.

Todella hienolla tavalla esittelet kommentistas toiseen epärehellisyyttäs ja sitä miten lapsellisen kököillä tavoilla yrität kiemurrella. Mutta juuri sehän on tarkotuskin.

Lue lisää

"Eihän suomenkielinen ilmaisu "jokin niistä" voi viitata mihinkään tiettyyn viitatun joukon jäseneen. "

Siis tarkoitit mitä tahansa tulosvaihtoehtoa, satunnaista tulosvaihtoehtoa. Siispä kysymyksesi:

"Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

voidaan kirjoittaa uudelleen:

"Onko satunnainen jono sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys ei ole 1/2^100?"

Kyllä on. Satunnainen jono eli jono (mikä tahansa jono) sattuu todennäköisyydellä 1. Niin tapahtuii E:n esimerkissä.

Myönsit juuri puolimutka E:n esimerkissään ilmoittaman tuloksen todennäköisyyden täysin vääräksi ja valheelliseksi. Mutta ilman apuani et olisi siihen kyennyt. Hyvä näinkin.

*PM kirjoitti:

"Olet puolimutka tieteellisyyden irvikuva. Häpeä."

Ja noin projisoi ketku, joka vääristelee matematiikan määrittelyjä eikä ketkuilunsa vuoksi esitä ja todista väitteitään matematikalla, yksikäsitteisesti ja formaalisti.

Otetaan esimerkki: Esittäisitkö meille mikä on E:n esimerkkiin liittyvissä keskusteluissa käyttämäsi ketkuilu-tapahtumasi "jokin jono" formaali, joukko-oppiin pohjautuva määrittely?

Oot multinikki selvästikin hirveän kateellinen kun minä perustan väitteeni tieteeseen ja matematiikkaan sekä osaan todistaa väitteeni matemaattisesti sekä tarvittaessa myös formaalisti. Sun kommenttis ovat tollon sössötystä ja ketkun vääristelyä.

Lue lisää

"...sekä osaan todistaa väitteeni matemaattisesti sekä tarvittaessa myös formaalisti."

Huvittavaa. Näin kirjoittaa paatunut ketku, joka ei pyydettäessä kykene nimeämään sellaista tapahtumaa nopanheittoon, jonka todennäköisyys on 1/6. Saamme vain lukeaksemme hävyttömiä ketkuiluja, "jokin niistä silmäluvuista", "alkeistapahtuma" tms roskaa, joilla muka olisi tuo todennäköisyys.

"Esittäisitkö meille mikä on E:n esimerkkiin liittyvissä keskusteluissa käyttämäsi ketkuilu-tapahtumasi "jokin jono" formaali, joukko-oppiin pohjautuva määrittely?"

Aivan triviaali, asiaton ja valheellinen kysymys. Vastahan kerroin E:n esimerkin minimaalisesta sigma-algebrasta, johon kuuluvat vain otosavaruus ja sen komplementti. Mitään muita joukkoja eli tapahtumia ei siinä ole, kuten olen jo aikoja sitten kertonut.

Tunnen lähinnä sääliä sinua kohtaan, puolimutka. Ajoittain julkea ketkuilusi saa minut yhä kiivastumaan, koska teet silloin pilkkaa totuudesta ja yrität johtaa palstaa lukevia valheen tielle. Sitä minun on vaikea sietää.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Siis sinun mielestäsi:

"Et ole kyennyt esittämään yhtäkään uutta lajia, joka olisi evoluution tulos."

On helppo ennustaa, ettei kukaan koskaan pysty esittämään sinulle kelpaavaa evoluution tuottamaa eliölajia. Sinähän esität trolliroolissasi kreatioinistista denialistia.

Merkitystä on sillä, että nuo lajit kelpaavat mainiosti biologeille ja muille asiansa osaaville tieteilijöille.

Lue lisää

"Sinähän esität trolliroolissasi kreatioinistista denialistia."

Luuletko tieteenharrastaja, että olen ateisti? Luuletko, että uskon ihmisen ja eläinlajien olevan evoluution kehittämiä? Luuletko, että uskon Enqvistiä, kun hän väittää esimerkkinsä täysin satunnaisen tuloksen olevan "juuri tuo"? Luuletko, että uskon äärimmäisen epätodennäköisen tapahtuman tapahtuvan satunnaiskokeessa aina?

"Merkitystä on sillä, että nuo lajit kelpaavat mainiosti biologeille ja muille asiansa osaaville tieteilijöille."

Varmasti kelpaavat, kun Jumala on ne luonut.

*JC kirjoitti:

"Väärin, sigma-algebra voi olla ilman mitään ongelmia symmetrisen satunnaiskokeen kohdalla esimerkiksi otosavaruuden potenssijoukko. Mikään ei estä sitä."

Vai ei estä. Mikäpä estää ihmistä olla typerys niin halutessaan. Matemaatikolle se sopii kovin huonosti, mutta sellainenhan sinä puolimutka et ole.

"Sitä paitsi kukaan ei oo väittäny että satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen alkeistatapahtuma toteutuis aina."

Voi sinua, puolimutka mitä kirjoittelet.

"Sen sijaan matematiikan mukaan satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta toteutuu väistämättä, mutta satunnaisesti aina yksi alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni."

Alku melkein oikein, loppu asiatonta horinaa. Tapahtumasi "toteutuu väistämättä, mutta satunnaisesti..." tarkoittaa tapahtumaa (jokin tulos). Sen tapahtuman todennäköisyys on 1. Sillä, mikä alkeistapaus toteuttaa tuon tapahtuman, ei ole todennäköisyyden kannalta mitään merkitystä.

"Alkeistapahtumasi", jonka "todennäköisyys on äärimmäisen pieni", on pelkkää ketkun kieroilua keskustelumme asiayhteydessä. Sellaista tapahtumaa kun ei ollut edes olemassa.

"E:n esimerkki symmetrinen satunnaiskoe, jolloin mikä tahansa sigma-algebraan F = pot(Ω) voi toteutua, mukaan lukien kaikki alkeistapahtumat, joilla kullakin todennäkösyys 1/2^100."

Älä viitsi enää höpöttää, puolimutka. Mihin satunnaiskokeeseen minimaalinen sigma-algebra sitten liittyisi, jos ei E:n esimerkkiin? Olethan itse useaan otteeseen myöntänyt, että siihen ei määritelty yhtään tapahtumaa.

Kai muuten huomasit, että myös marsunkiillottaja ymmärtää epätodennäköisten tapahtumien olevan harvinaisia?

Alat olla kuvitelmiesi kanssa varsin yksin, puolimutka. Osasi on epäilemättä ollut hyvin raskas, enkä siitä iloitse. Mielestäni sinun on nyt parasta tehdä kuten moloch on tehnyt, eli jättää tämä koko keskustelu taaksesi. Kukaan ei sinua siitä tuomitse enkä tule asiaan palaamaan - jos vain totuus jätetään loukkaamattomaksi.





.

Lue lisää

"Vai ei estä."

Ei tietenkään. Täysin typeryshän sinä oot ollut kun niin oot kuvitellut.

"Mikäpä estää ihmistä olla typerys niin halutessaan."

Niinpä. Sinulla se on jokin käsittämätön into olla typerys.

"Matemaatikolle se sopii kovin huonosti, mutta sellainenhan sinä puolimutka et ole."

En toki oo matemaatikko, mutta en ainakaan esitä matikan vastasia käsittämättömiä pöljäilyjä kuten sinä ja osaan todistaa esittämäni todennäköisyyttä koskevat väitteeni matematiikan avulla toisin kuin sinä.

"Sen sijaan matematiikan mukaan satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta toteutuu väistämättä, mutta satunnaisesti aina yksi alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni."

"Alku melkein oikein, loppu asiatonta horinaa."

Ja lässyn lässyn. Väitteeni on täysin oikea.

"Tapahtumasi "toteutuu väistämättä, mutta satunnaisesti..." tarkoittaa tapahtumaa (jokin tulos). ..."

Säälittävää vääristelyä multinilkki.

""Alkeistapahtumasi", jonka "todennäköisyys on äärimmäisen pieni", on pelkkää ketkun kieroilua keskustelumme asiayhteydessä. Sellaista tapahtumaa kun ei ollut edes olemassa."

Ja siinä tuli taas täysin puhdas ja tietoinen valhe. Eihän minun tarvinnut edes vaivautua linkittämään mitään lukuisista aiemmista valheistas kun ystävällisesti pamautit uuden. Hih hih.

Näin toteaa matematiikka:

http://s-mat-pcs.oulu.fi/~keba/Tilasto/Prosper_kalvot.pdf :

"Satunnaiskoe: Kokeen tulos satunnainen, havainnoitava alkeistapahtuma"

http://www2.it.lut.fi/kurssit/07-08/CT20A2000/luennot/17/Kombinatoriikka.pdf :

"Satunnaiskoe: toistettavissa oleva ilmiö, jonka lopputuloksen määrää satunnainen mekanismi

- Lopputulos = alkeistapahtuma
- Otosavaruus = kaikkien alkeistapahtumien joukko"

https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/mat-1.2620/luennot/Mat-1_2620_luento1.pdf

"Tarkasteltavan satunnaisilmiön tapahtumat ovat otosavaruuden S alkeistapahtumien muodostamia joukkoja.
...

Kun sanomme, että tapahtuma A sattuu, tarkoitamme aina sitä, että jokin tapahtumaan A kuuluva alkeistapahtuma s sattuu."

http://www.math.tut.fi/courses/MAT-20500/Vattulainen/materiaalia/todennakoisyys181005.pdf :

"
• alkeistapahtuma = mahdollinen koetulos, satunnaismuuttujan arvo
• otosavaruus Ω = kaikkien alkeistapahtumien joukko, satunnaismuuttujan ar- vojoukko"

http://people.uta.fi/~al18853/todenn.pdf :

"Todennäköisyysilmiötä voidaan kuvata joukko-opillisin käsittein. Lähtökohtana on perusjoukko E
(jota myös kutsutaan otosavaruudeksi). Tämän joukon alkioita kutsutaan alkeistapahtumiksi.
Satunnaisilmiössä perusjoukosta valitaan yksi alkeistapahtuma. Alkeistapahtumien joukkoja, siis
E:n osajoukkoja kutsutaan tapahtumiksi. Sanotaan, että tapahtuma A sattuu (toteutuu), jos valittu
alkeistapahtuma kuuluu joukkoon A. "

Nyt sitten pitäis valita, että uskookO yliopistojen matematiikan laitoisten tuottamia kurssimateriaaleja vaiko ketkua denialistitollo JCtä, joka on valmis tietoisesti valehtelemana vaikka jumalansa nimeen. Hih hih.

""E:n esimerkki symmetrinen satunnaiskoe, jolloin mikä tahansa sigma-algebraan F = pot(Ω) voi toteutua ..."

Älä viitsi enää höpöttää, puolimutka."

Enhän minä oo koskaan höpöttänytkään, multinikki.

"Mihin satunnaiskokeeseen minimaalinen sigma-algebra sitten liittyisi, jos ei E:n esimerkkiin?"

Käytännössä minimaalisesllä sigma-algebralla ei oo satunnaiskokeen matemaattisessa tarkastelussa merkitystä. Se on määritelmällinen juttu.

"Olethan itse useaan otteeseen myöntänyt, että siihen ei määritelty yhtään tapahtumaa."

Aivan oikein. Ei E määritellyt mitään tapahtumaa suotusia tapauksia nimeämällä. Mutta se ei estä mitään mahdollista sigma-algebraan F = pot(Ω) kuuluvaa tapahtumaa toteutumasta.

"Kai muuten huomasit, että myös marsunkiillottaja ymmärtää epätodennäköisten tapahtumien olevan harvinaisia?"

Tottakai, marsunkiillottaja on fiksu, rehellinen ja matematiikkaa ymmärtävä toisin kuin sinä. Marsunkiillottaja ymmärtää myös, että symmetrinen satunnaiskoe S suoritettaessa kuitenkin yksi sen symmetrisistä alkeistapahtumista, joita N kappaletta ja joista kunkin todennäkösyys on 1/N, sattuu tulokseksi, oli N sitten miten suuri tahansa.

"Alat olla kuvitelmiesi kanssa varsin yksin, puolimutka."

Voi multinikkiä. Eikös oo noloa, ettet kykene mihinkään muuhun kun lapselliseen ja noloon vääristelyyn, joka on aivan kaikille sivullisille ilmiselvää. Eiväthän esittämäni matemaattiset faktat oo mitään kuvitelmia.

"Mielestäni sinun on nyt parasta tehdä kuten moloch on tehnyt, eli jättää tämä koko keskustelu taaksesi."

Mitä ja jäisin paitsi siitä huvista, että voin toistuvasti paljastaa sun tolloilut ja vääristelyt? Hih hih.

"Kukaan ei sinua siitä tuomitse enkä tule asiaan palaamaan - jos vain totuus jätetään loukkaamattomaksi."

Emmehän me toki ala matemaattisen totuuden vastaisesti väittämään, että E:n väite olis väärin ja sinä oikeassa. Ei tietenkään. Joten pitäydytään vain objektiivisessa totuudessa siitä, että E:n väite on matemaattisesti oikein ja sinä oot ollut alusta alkaen väärässä.

*JC kirjoitti:

"Eihän suomenkielinen ilmaisu "jokin niistä" voi viitata mihinkään tiettyyn viitatun joukon jäseneen. "

Siis tarkoitit mitä tahansa tulosvaihtoehtoa, satunnaista tulosvaihtoehtoa. Siispä kysymyksesi:

"Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

voidaan kirjoittaa uudelleen:

"Onko satunnainen jono sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys ei ole 1/2^100?"

Kyllä on. Satunnainen jono eli jono (mikä tahansa jono) sattuu todennäköisyydellä 1. Niin tapahtuii E:n esimerkissä.

Myönsit juuri puolimutka E:n esimerkissään ilmoittaman tuloksen todennäköisyyden täysin vääräksi ja valheelliseksi. Mutta ilman apuani et olisi siihen kyennyt. Hyvä näinkin.

Lue lisää

"Eihän suomenkielinen ilmaisu "jokin niistä" voi viitata mihinkään tiettyyn viitatun joukon jäseneen. "

Siis tarkoitit mitä tahansa tulosvaihtoehtoa, satunnaista tulosvaihtoehtoa. Siispä kysymyksesi:

"Onko jokin niistä sellainen että sen sattumisen todennäköisyys ei oo 1/2^100?"

voidaan kirjoittaa uudelleen:

"Onko satunnainen jono sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys ei ole 1/2^100?""

Hih hih. Jälleen tyypillinen esimerkki multiketku-JCn kielellisestä ketkuilusta. Ei toki voida kirjottaa uudelleen. Muutat kysymyksen sisällön.

"Kyllä on. Satunnainen jono eli jono (mikä tahansa jono) sattuu todennäköisyydellä 1. Niin tapahtuii E:n esimerkissä.

Myönsit juuri puolimutka E:n esimerkissään ilmoittaman tuloksen todennäköisyyden täysin vääräksi ja valheelliseksi. Mutta ilman apuani et olisi siihen kyennyt. Hyvä näinkin."

Ja lässyn lässyn ketku. Jospas lapsellisen vääristelyn ja ketkuilun sijaan vastaisit rehellisesti yksinkertaiseen ja yksiselitteiseen kysymykseeni:

Onko E:n esimerkin satunnaiskokeessa sellaista tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäköisyys ei ole 1/2^100?

Se että et siihen kykyne rehellisesti oikeinvastaamaan, osoittaa täysin yksiselitteisesti, että tietoisesti valehtelet ja vieläpä jumalasi nimeen.

Mutta sellaisihan kreationistit ovat kuin on kreationismikin: kokoelma tietoisia valheita ja vääristelyjä.

*JC kirjoitti:

"...sekä osaan todistaa väitteeni matemaattisesti sekä tarvittaessa myös formaalisti."

Huvittavaa. Näin kirjoittaa paatunut ketku, joka ei pyydettäessä kykene nimeämään sellaista tapahtumaa nopanheittoon, jonka todennäköisyys on 1/6. Saamme vain lukeaksemme hävyttömiä ketkuiluja, "jokin niistä silmäluvuista", "alkeistapahtuma" tms roskaa, joilla muka olisi tuo todennäköisyys.

"Esittäisitkö meille mikä on E:n esimerkkiin liittyvissä keskusteluissa käyttämäsi ketkuilu-tapahtumasi "jokin jono" formaali, joukko-oppiin pohjautuva määrittely?"

Aivan triviaali, asiaton ja valheellinen kysymys. Vastahan kerroin E:n esimerkin minimaalisesta sigma-algebrasta, johon kuuluvat vain otosavaruus ja sen komplementti. Mitään muita joukkoja eli tapahtumia ei siinä ole, kuten olen jo aikoja sitten kertonut.

Tunnen lähinnä sääliä sinua kohtaan, puolimutka. Ajoittain julkea ketkuilusi saa minut yhä kiivastumaan, koska teet silloin pilkkaa totuudesta ja yrität johtaa palstaa lukevia valheen tielle. Sitä minun on vaikea sietää.

Lue lisää

"Huvittavaa. Näin kirjoittaa paatunut ketku, joka ei pyydettäessä kykene nimeämään sellaista tapahtumaa nopanheittoon, jonka todennäköisyys on 1/6."

Voi sehän on aivan helppoa, kuten olen monesti tehnytkin. Nopan heiton satunnaiskokeessa kaikilla alkeistapahtumilla on todennäkösyys 1/6 toteutua. Ja voin vaikka ne kaikki luetellakin {1}, {2}, {3}, {4}, {5} ja {6}. Näin helppoa minun on rehellisesti vastata kysymyksiin. Ei vaan onnistu sulta ketku. Hih hih.

"Saamme vain lukeaksemme hävyttömiä ketkuiluja, "jokin niistä silmäluvuista", "alkeistapahtuma" tms roskaa, joilla muka olisi tuo todennäköisyys."

On varsin huvittaa, että JC, joka väittää "täydellisesti" ymmärtävänsä todennäköisyysmatematiikan, joutuu ketkuillakseen kiistämään sellaisen todennäköisyyden peruskäsitteen kuin alkeistapahtuma. Täytyy olla jo varsin häiriintynyt luonne.


""Esittäisitkö meille mikä on E:n esimerkkiin liittyvissä keskusteluissa käyttämäsi ketkuilu-tapahtumasi "jokin jono" formaali, joukko-oppiin pohjautuva määrittely?"

Aivan triviaali, asiaton ja valheellinen kysymys."

Ja noin ketku kiemurtelee vastaamasta. Täysin odotetusti. Todistit jälleen epärehellisyytesi.

"Vastahan kerroin E:n esimerkin minimaalisesta sigma-algebrasta, johon kuuluvat vain otosavaruus ja sen komplementti. Mitään muita joukkoja eli tapahtumia ei siinä ole, kuten olen jo aikoja sitten kertonut."

Sinä multinikki oot kyllä kieltämättä höperöinnyt käsittämättömän määrän matematiikan vastaisia väitteitä. Noilla höperöinneilläsi vaan et todista väitteitäsi matemaattisesti oikeiksi.

"Tunnen lähinnä sääliä sinua kohtaan, puolimutka. Ajoittain julkea ketkuilusi saa minut yhä kiivastumaan, koska teet silloin pilkkaa totuudesta ja yrität johtaa palstaa lukevia valheen tielle. Sitä minun on vaikea sietää."

No voi voi. Jokos oot multinilkki valmis myöntämään trollauksesi? Vaiko haluatko edelleen teeskennellä olevasti tosissasi?

Ihan sama ootko säälittävä trolli vai ketku kreationisti. Väitteesi ovat yksinkertaisesti matematiikan vastais

*JC kirjoitti:

"Sinähän esität trolliroolissasi kreatioinistista denialistia."

Luuletko tieteenharrastaja, että olen ateisti? Luuletko, että uskon ihmisen ja eläinlajien olevan evoluution kehittämiä? Luuletko, että uskon Enqvistiä, kun hän väittää esimerkkinsä täysin satunnaisen tuloksen olevan "juuri tuo"? Luuletko, että uskon äärimmäisen epätodennäköisen tapahtuman tapahtuvan satunnaiskokeessa aina?

"Merkitystä on sillä, että nuo lajit kelpaavat mainiosti biologeille ja muille asiansa osaaville tieteilijöille."

Varmasti kelpaavat, kun Jumala on ne luonut.

Lue lisää

Tuosta en luule mitään:

"Luuletko tieteenharrastaja, että olen ateisti?"

Siitä olen varma, että olet denialisti tieteen tulosten suhteen. Asiaa ei muuta, trollaatko vain vai oletko sitä tosissasi.

Nuo lajit siis kelpaavat biologeille evoluution luomina, toisille Jumalan tahdosta ja toisille ilman sitä.

*JC kirjoitti:

"Väärin, sigma-algebra voi olla ilman mitään ongelmia symmetrisen satunnaiskokeen kohdalla esimerkiksi otosavaruuden potenssijoukko. Mikään ei estä sitä."

Vai ei estä. Mikäpä estää ihmistä olla typerys niin halutessaan. Matemaatikolle se sopii kovin huonosti, mutta sellainenhan sinä puolimutka et ole.

"Sitä paitsi kukaan ei oo väittäny että satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen alkeistatapahtuma toteutuis aina."

Voi sinua, puolimutka mitä kirjoittelet.

"Sen sijaan matematiikan mukaan satunnaiskokeen alkeistapahtumien joukosta toteutuu väistämättä, mutta satunnaisesti aina yksi alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni."

Alku melkein oikein, loppu asiatonta horinaa. Tapahtumasi "toteutuu väistämättä, mutta satunnaisesti..." tarkoittaa tapahtumaa (jokin tulos). Sen tapahtuman todennäköisyys on 1. Sillä, mikä alkeistapaus toteuttaa tuon tapahtuman, ei ole todennäköisyyden kannalta mitään merkitystä.

"Alkeistapahtumasi", jonka "todennäköisyys on äärimmäisen pieni", on pelkkää ketkun kieroilua keskustelumme asiayhteydessä. Sellaista tapahtumaa kun ei ollut edes olemassa.

"E:n esimerkki symmetrinen satunnaiskoe, jolloin mikä tahansa sigma-algebraan F = pot(Ω) voi toteutua, mukaan lukien kaikki alkeistapahtumat, joilla kullakin todennäkösyys 1/2^100."

Älä viitsi enää höpöttää, puolimutka. Mihin satunnaiskokeeseen minimaalinen sigma-algebra sitten liittyisi, jos ei E:n esimerkkiin? Olethan itse useaan otteeseen myöntänyt, että siihen ei määritelty yhtään tapahtumaa.

Kai muuten huomasit, että myös marsunkiillottaja ymmärtää epätodennäköisten tapahtumien olevan harvinaisia?

Alat olla kuvitelmiesi kanssa varsin yksin, puolimutka. Osasi on epäilemättä ollut hyvin raskas, enkä siitä iloitse. Mielestäni sinun on nyt parasta tehdä kuten moloch on tehnyt, eli jättää tämä koko keskustelu taaksesi. Kukaan ei sinua siitä tuomitse enkä tule asiaan palaamaan - jos vain totuus jätetään loukkaamattomaksi.





.

Lue lisää

Koskapa nyt on käynyt niin, että minulle on langennut osa omien sanojensa mukaan täydellisesti todennäkösyysteorian ymmärtävän multinilkki-JCn opettamisesta, niin hoidanpa ystävällisesti velvollisuuteni. "Täydellisesti todennäkösyysteorian ymmärtävä" JC joutui esittämään minulle tämä kysymyksen:

"Mihin satunnaiskokeeseen minimaalinen sigma-algebra sitten liittyisi, jos ei E:n esimerkkiin?"

Vastaanpa tähän nyt vielä perusteellisemmin, kun "täydellisesti todennäkösyysteoriaa ymmärtävä" multinikki ei oo vielä saavuttanut ymmärtämistä sen suhteen kuin minimaalinen sigma-algebra muodostuu ja mikä merkitys sillä on klassisen todennäkösyysmalliin soveltuvissa satunnaiskokeissa.

Ensinnäkin mistä triviaalinen sigma-algebra on seurausta? No tietenkin sigma-algebran määritelmässä sille asetuista vaatimuksista- (Huom. nyt tarkastellaan vaatimuksia todennäkösyysavaruuden kontekstissa, jolloin sigma-algebran perusjoukko on otosavaruus ):

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigma-algebra#Sigma-algebran_m.C3.A4.C3.A4ritelm.C3.A4

"Olkoon Ω mielivaltainen epätyhjä joukko. Sigma-algebra perusjoukolla Ω on sen osajoukkojen joukkoperhe F, joka toteuttaa ehdot:

1. Ø ∈ F
2. joa A ∈ F, niin A' ∈ F (A' on siis A:n komplementti)
3. jos Ak ∈ F kaikilla k ∈ K, missä K on numeroituva joukko, niin A = A1 ∪ A2 ∪ ... ∪ An ∈ F (Huom. Merkkasin An, koska perusjoukko on tässä tapauksessä äärellinen ja siten K on numeroituva joukko, jonka mahtavuus on äärellinen)

Kohdan 1 vaatimuksen mukaan sigma-algebra ei voi olla tyhjä. Sen täytyy sisältää vähintään yksi joukko A, jolle pätee A ⊂ X. Yksinkertasin joukko on tyhjä joukko Ø (tai {}). Nyt kuitenkin kohta 2 vaatii, että kun Ø ∈ F niin Ø:n komplementti, joka perusjoukon Ω suhteen on Ω\Ø = Ω täytyy myös Ω ∈ F. Kohdan 3 vaatimus täyttyy myös koska Ω ∪ Ø = Ω

Tässä välissä täytyy muistuttaa omien sanojensa "täydellisesti todennäkösyyttä ymmärtävää" multinikki-JCtä siitä, että tyhjä joukko Ø ei voi toteutua koska sen todennäkösyys P(Ø) = 0. Multinikki väitti jokin aika sitten että tyhjä joukko voi toteutua tapathtumana.

Sitten mikä merkitys on triviaalilla sigma-algbrella on satunnaiskokeen suhteen? Siitäpä ei juuri iloa ole, sen avulla voidaan tarkastella todennäkösyysavaruutta kahdelle tapahtumalle Ω ja Ø, joille todennäkösyysmitta antaa todennäkösyydet P(Ω) ja P(Ø). Mutta jos joku haluaa jostain syystä määritellä satunnaiskokeelle todennäkösyysavaruuden, jossa sigma-algbra on triviaali sigma-algebra, niin se ei estä soveltamasta samaiselle satunnaiskokeelle jotain muuta soveltuvaa sigma-algebraa eikä se estä minkään matemaattisesti mahdollisen tapahtuman mahdollista toteutumista.

E:n kokeeseen, joka on symmetrinen satunnaiskoe, voidaan soveltaa sigma-algebraa F = pot(Ω):

"Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko F=pot(Ω) Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Klassinen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyysmalli

Ja tässä esimerkki, sigma-albgran F=pot(Ω) soveltamisesta kolikonheitossa:


http://en.wikipedia.org/wiki/Probability_space#Discrete_examples

"If the experiment consists of just one flip of a perfect coin, then the outcomes are either heads or tails: Ω = {H, T}. The σ-algebra F = 2^Ω contains 2² = 4 events, namely: {H} – “heads”, {T} – “tails”, {} – “neither heads nor tails”, and {H,T} – “either heads or tails”. So, F = {{}, {H}, {T}, {H,T}}. There is a fifty percent chance of tossing heads, and fifty percent for tails. Thus the probability measure in this example is P({}) = 0, P({H}) = 0.5, P({T}) = 0.5, P({H,T}) = 1."

Ja aivan sama pätee 100 kolikon heittoon, jolloin sigma-algebra F = 2^Ω, sisältää 2^(2^100) tapahtumaa, mukaan lukien kaikki 2^100 alkeistapahtumaa {ωi} ⊂ Ω, missä ωi ∈ Ω, i = 1, 2, ... 2^100

Tämän opetustuokion jälkeen, jos multinilkki-JC höperöi sigma-algbra-höperöinneillään, E:n väittämää vääräksi on JC joko 1) todennäkösyysteoriaa ymmärtämätön tollo tai 2) tietoisesti valehteleva ketku kretu(trolli)

*PM kirjoitti:

Koskapa nyt on käynyt niin, että minulle on langennut osa omien sanojensa mukaan täydellisesti todennäkösyysteorian ymmärtävän multinilkki-JCn opettamisesta, niin hoidanpa ystävällisesti velvollisuuteni. "Täydellisesti todennäkösyysteorian ymmärtävä" JC joutui esittämään minulle tämä kysymyksen:

"Mihin satunnaiskokeeseen minimaalinen sigma-algebra sitten liittyisi, jos ei E:n esimerkkiin?"

Vastaanpa tähän nyt vielä perusteellisemmin, kun "täydellisesti todennäkösyysteoriaa ymmärtävä" multinikki ei oo vielä saavuttanut ymmärtämistä sen suhteen kuin minimaalinen sigma-algebra muodostuu ja mikä merkitys sillä on klassisen todennäkösyysmalliin soveltuvissa satunnaiskokeissa.

Ensinnäkin mistä triviaalinen sigma-algebra on seurausta? No tietenkin sigma-algebran määritelmässä sille asetuista vaatimuksista- (Huom. nyt tarkastellaan vaatimuksia todennäkösyysavaruuden kontekstissa, jolloin sigma-algebran perusjoukko on otosavaruus ):

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigma-algebra#Sigma-algebran_m.C3.A4.C3.A4ritelm.C3.A4

"Olkoon Ω mielivaltainen epätyhjä joukko. Sigma-algebra perusjoukolla Ω on sen osajoukkojen joukkoperhe F, joka toteuttaa ehdot:

1. Ø ∈ F
2. joa A ∈ F, niin A' ∈ F (A' on siis A:n komplementti)
3. jos Ak ∈ F kaikilla k ∈ K, missä K on numeroituva joukko, niin A = A1 ∪ A2 ∪ ... ∪ An ∈ F (Huom. Merkkasin An, koska perusjoukko on tässä tapauksessä äärellinen ja siten K on numeroituva joukko, jonka mahtavuus on äärellinen)

Kohdan 1 vaatimuksen mukaan sigma-algebra ei voi olla tyhjä. Sen täytyy sisältää vähintään yksi joukko A, jolle pätee A ⊂ X. Yksinkertasin joukko on tyhjä joukko Ø (tai {}). Nyt kuitenkin kohta 2 vaatii, että kun Ø ∈ F niin Ø:n komplementti, joka perusjoukon Ω suhteen on Ω\Ø = Ω täytyy myös Ω ∈ F. Kohdan 3 vaatimus täyttyy myös koska Ω ∪ Ø = Ω

Tässä välissä täytyy muistuttaa omien sanojensa "täydellisesti todennäkösyyttä ymmärtävää" multinikki-JCtä siitä, että tyhjä joukko Ø ei voi toteutua koska sen todennäkösyys P(Ø) = 0. Multinikki väitti jokin aika sitten että tyhjä joukko voi toteutua tapathtumana.

Sitten mikä merkitys on triviaalilla sigma-algbrella on satunnaiskokeen suhteen? Siitäpä ei juuri iloa ole, sen avulla voidaan tarkastella todennäkösyysavaruutta kahdelle tapahtumalle Ω ja Ø, joille todennäkösyysmitta antaa todennäkösyydet P(Ω) ja P(Ø). Mutta jos joku haluaa jostain syystä määritellä satunnaiskokeelle todennäkösyysavaruuden, jossa sigma-algbra on triviaali sigma-algebra, niin se ei estä soveltamasta samaiselle satunnaiskokeelle jotain muuta soveltuvaa sigma-algebraa eikä se estä minkään matemaattisesti mahdollisen tapahtuman mahdollista toteutumista.

E:n kokeeseen, joka on symmetrinen satunnaiskoe, voidaan soveltaa sigma-algebraa F = pot(Ω):

"Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko F=pot(Ω) Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Klassinen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyysmalli

Ja tässä esimerkki, sigma-albgran F=pot(Ω) soveltamisesta kolikonheitossa:


http://en.wikipedia.org/wiki/Probability_space#Discrete_examples

"If the experiment consists of just one flip of a perfect coin, then the outcomes are either heads or tails: Ω = {H, T}. The σ-algebra F = 2^Ω contains 2² = 4 events, namely: {H} – “heads”, {T} – “tails”, {} – “neither heads nor tails”, and {H,T} – “either heads or tails”. So, F = {{}, {H}, {T}, {H,T}}. There is a fifty percent chance of tossing heads, and fifty percent for tails. Thus the probability measure in this example is P({}) = 0, P({H}) = 0.5, P({T}) = 0.5, P({H,T}) = 1."

Ja aivan sama pätee 100 kolikon heittoon, jolloin sigma-algebra F = 2^Ω, sisältää 2^(2^100) tapahtumaa, mukaan lukien kaikki 2^100 alkeistapahtumaa {ωi} ⊂ Ω, missä ωi ∈ Ω, i = 1, 2, ... 2^100

Tämän opetustuokion jälkeen, jos multinilkki-JC höperöi sigma-algbra-höperöinneillään, E:n väittämää vääräksi on JC joko 1) todennäkösyysteoriaa ymmärtämätön tollo tai 2) tietoisesti valehteleva ketku kretu(trolli)

Lue lisää

Vai opetustuokion, huvittavaa. Ei sinusta puolimutka ole ketään opettamaan, kun onneton vielä luulet että hyvin epätodennäköinen tapahtuma toteutuu satunnaiskokeessa aina.

Marsunkiillottajakin ymmärtää, ettei niin ole, koska hän ei ole täysi typerys.

"Sitten mikä merkitys on triviaalilla sigma-algbrella on satunnaiskokeen suhteen? Siitäpä ei juuri iloa ole, sen avulla voidaan tarkastella todennäkösyysavaruutta kahdelle tapahtumalle Ω ja Ø, "

Millainen satunnaiskoe, sellainen sigma-algebra. Mitään iloa E:n esimerkistä ei todellakaan ole - jo kauan sitten totesin että se olisi pitänyt jättää suorittamatta. Huijaus oli sen ainoa motiivi ja vain siksi se suoritettiin.

"Mutta jos joku haluaa jostain syystä määritellä satunnaiskokeelle todennäkösyysavaruuden, jossa sigma-algbra on triviaali sigma-algebra, niin se ei estä soveltamasta samaiselle satunnaiskokeelle jotain muuta soveltuvaa sigma-algebraa eikä se estä minkään matemaattisesti mahdollisen tapahtuman mahdollista toteutumista. "

Typerys voi toki sortua asiattomuuteen, ja niin olet puolimutka totisesti todistanut olevan. Heitäpä nyt puolimutka kolikkoa sata kertaa, kirjaa tulos ylös ja ihmettele sitten toteutunutta "alkeistapahtumaasi" ja kaikkia muitakin mahdollisia tapahtumia.

"E:n kokeeseen, joka on symmetrinen satunnaiskoe, voidaan soveltaa sigma-algebraa F = pot(Ω)"

Höpönhöpö. Ylläolevan triviaalin jaarituksesi alle yrität peitellä sitä, ettet kyennyt vastaamaan kysymykseeni, jonka muka "jouduin" esittämään:

"Mihin satunnaiskokeeseen minimaalinen sigma-algebra sitten liittyisi, jos ei E:n esimerkkiin?"

Yritäpä uudestaan puolimutka, jos vielä jaksat. Aiempi "Se on määritelmällinen juttu" ei aivan täytä formaalin matematiikan vaatimuksia. Se oli pelkkä ketkun halpa tekoselitys.

"Mutta jos joku haluaa jostain syystä määritellä satunnaiskokeelle todennäkösyysavaruuden, jossa sigma-algbra on triviaali sigma-algebra, niin se ei estä soveltamasta samaiselle satunnaiskokeelle jotain muuta soveltuvaa sigma-algebraa eikä se estä minkään matemaattisesti mahdollisen tapahtuman mahdollista toteutumista."

Kieltäydyt puolimutka denialistina ymmärtämästä, että käytännön satunnaiskokeessa sigma-algebra ei ole "havaittavissa olevien" vaan "olennaisten ja merkityksellisten" tapahtumien joukko. Alkuperäinen Wikipedian lausehan oli muotoa A tai B, ja senkin paatunut ketku puolimutka kieroili väittämällä olevan A ja B.

"The collection {∅, A, Ac, X} is a simple σ-algebra generated by the subset A."

Huomaatko puolimutka, tuossa lukee että osajoukko A eli tapahtuma A luo sigma-algebran, eli tulee sen jäseneksi. Kukahan tolloili aiemmin, että tapahtumat syntyvät sigma-algebraan itsestään, ilman tapahtumien (suotuisten tapausten) nimeämistä? Vai luuleeko puolimutka tapahtuman A syntyneen itsestään, kenties evoluutiolla?

Kaikkien mahdollisten tapahtumien joukosta ei tuossa ei ole mitään mainintaa. Se olisikin täysin asiatonta höperehtimistä, kun kiinnostus kohdistuu vain siihen, toteutuuko tapahtuma A vai ei.

E:n esimerkissä ei ollut A:ta vastaavaa tapahtumaa lainkaan. Siksi tulos oli vain ja ainoastaan jokin jono, "välttämättä jokin", kuten E itsekin lopulta rehdisti myönsi. Mutta puolimutka ei samaan kykene, vaan mielipuolisesti käy paitsi totuutta myös Enqvistiä vastaan.

Huomaan, että totuus sigma-algebroista on ollut sinulle puolimutka tuskallinen. Mutta totuus on hyväksyttävä, vetkuttelulla ja jaarittelulla vain vahingoitat itseäsi yhä enemmän.

Lopulta valitsemasi valheen tie vie helvettiin.

*JC kirjoitti:

Vai opetustuokion, huvittavaa. Ei sinusta puolimutka ole ketään opettamaan, kun onneton vielä luulet että hyvin epätodennäköinen tapahtuma toteutuu satunnaiskokeessa aina.

Marsunkiillottajakin ymmärtää, ettei niin ole, koska hän ei ole täysi typerys.

"Sitten mikä merkitys on triviaalilla sigma-algbrella on satunnaiskokeen suhteen? Siitäpä ei juuri iloa ole, sen avulla voidaan tarkastella todennäkösyysavaruutta kahdelle tapahtumalle Ω ja Ø, "

Millainen satunnaiskoe, sellainen sigma-algebra. Mitään iloa E:n esimerkistä ei todellakaan ole - jo kauan sitten totesin että se olisi pitänyt jättää suorittamatta. Huijaus oli sen ainoa motiivi ja vain siksi se suoritettiin.

"Mutta jos joku haluaa jostain syystä määritellä satunnaiskokeelle todennäkösyysavaruuden, jossa sigma-algbra on triviaali sigma-algebra, niin se ei estä soveltamasta samaiselle satunnaiskokeelle jotain muuta soveltuvaa sigma-algebraa eikä se estä minkään matemaattisesti mahdollisen tapahtuman mahdollista toteutumista. "

Typerys voi toki sortua asiattomuuteen, ja niin olet puolimutka totisesti todistanut olevan. Heitäpä nyt puolimutka kolikkoa sata kertaa, kirjaa tulos ylös ja ihmettele sitten toteutunutta "alkeistapahtumaasi" ja kaikkia muitakin mahdollisia tapahtumia.

"E:n kokeeseen, joka on symmetrinen satunnaiskoe, voidaan soveltaa sigma-algebraa F = pot(Ω)"

Höpönhöpö. Ylläolevan triviaalin jaarituksesi alle yrität peitellä sitä, ettet kyennyt vastaamaan kysymykseeni, jonka muka "jouduin" esittämään:

"Mihin satunnaiskokeeseen minimaalinen sigma-algebra sitten liittyisi, jos ei E:n esimerkkiin?"

Yritäpä uudestaan puolimutka, jos vielä jaksat. Aiempi "Se on määritelmällinen juttu" ei aivan täytä formaalin matematiikan vaatimuksia. Se oli pelkkä ketkun halpa tekoselitys.

"Mutta jos joku haluaa jostain syystä määritellä satunnaiskokeelle todennäkösyysavaruuden, jossa sigma-algbra on triviaali sigma-algebra, niin se ei estä soveltamasta samaiselle satunnaiskokeelle jotain muuta soveltuvaa sigma-algebraa eikä se estä minkään matemaattisesti mahdollisen tapahtuman mahdollista toteutumista."

Kieltäydyt puolimutka denialistina ymmärtämästä, että käytännön satunnaiskokeessa sigma-algebra ei ole "havaittavissa olevien" vaan "olennaisten ja merkityksellisten" tapahtumien joukko. Alkuperäinen Wikipedian lausehan oli muotoa A tai B, ja senkin paatunut ketku puolimutka kieroili väittämällä olevan A ja B.

"The collection {∅, A, Ac, X} is a simple σ-algebra generated by the subset A."

Huomaatko puolimutka, tuossa lukee että osajoukko A eli tapahtuma A luo sigma-algebran, eli tulee sen jäseneksi. Kukahan tolloili aiemmin, että tapahtumat syntyvät sigma-algebraan itsestään, ilman tapahtumien (suotuisten tapausten) nimeämistä? Vai luuleeko puolimutka tapahtuman A syntyneen itsestään, kenties evoluutiolla?

Kaikkien mahdollisten tapahtumien joukosta ei tuossa ei ole mitään mainintaa. Se olisikin täysin asiatonta höperehtimistä, kun kiinnostus kohdistuu vain siihen, toteutuuko tapahtuma A vai ei.

E:n esimerkissä ei ollut A:ta vastaavaa tapahtumaa lainkaan. Siksi tulos oli vain ja ainoastaan jokin jono, "välttämättä jokin", kuten E itsekin lopulta rehdisti myönsi. Mutta puolimutka ei samaan kykene, vaan mielipuolisesti käy paitsi totuutta myös Enqvistiä vastaan.

Huomaan, että totuus sigma-algebroista on ollut sinulle puolimutka tuskallinen. Mutta totuus on hyväksyttävä, vetkuttelulla ja jaarittelulla vain vahingoitat itseäsi yhä enemmän.

Lopulta valitsemasi valheen tie vie helvettiin.

Lue lisää

"Ei sinusta puolimutka ole ketään opettamaan, kun onneton vielä luulet että hyvin epätodennäköinen tapahtuma toteutuu satunnaiskokeessa aina."

Pelkkää vääristelyä jälleen. Symmetrisen satunnaiskokeen alkeistapahtumista toteutuu aina yksi, oli alkeistapahtumien todennäköisyys miten pieni tahansa.

"Marsunkiillottajakin ymmärtää ..."

Hän ymmärtääkin matemaattisesti oikein toisin kuin sinä ketku.

"... Mitään iloa E:n esimerkistä ei todellakaan ole"

Onhan toki. Sen avullahan todistetaan miten typeriä ja ketkuja kreationistit, kuten sinä, ovat.

" - jo kauan sitten totesin että se olisi pitänyt jättää suorittamatta."

Jaa kukas sen on muka suorittanut?

"... vain siksi se suoritettiin."

Kuka suoritti ja missä?

"Typerys voi toki sortua asiattomuuteen..."

Ja sinun mielestäsi se, että minä esitän matemaattiikan mukasia väitteitä, linkitän väitteideni tueksi matemaattista kirjallisuutta ja todistan väitteeni matemaattisesti on asiattomuutta.

"E:n kokeeseen, joka on symmetrinen satunnaiskoe, voidaan soveltaa sigma-algebraa F = pot(Ω)"

"Yritäpä uudestaan puolimutka, jos vielä jaksat. Aiempi "Se on määritelmällinen juttu" ei aivan täytä formaalin matematiikan vaatimuksia. ..."

Siksipä kirjoitin: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12420205#comment-69355154-view

"Kieltäydyt puolimutka denialistina ymmärtämästä, että käytännön satunnaiskokeessa sigma-algebra ei ole "havaittavissa olevien" vaan "olennaisten ja merkityksellisten" tapahtumien joukko."

Hih hih. Lässyn lässyn. Typeryksen lainauslouhinnalla et todista mitään. Klassisen todennäköisyysmallin satunnaiskokeiden, jollainen E:n koe on pätee seuraava:

"Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko F=pot(Ω) Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Klassinen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyysmalli

Ja kuten sanottu, minkään sigma-algebran valinta ei estä minkään satunnaiskokeen mahdollisen tapahtuman mahdollista toteutumista. Jos väität ketku vastaan, joudut todistamaan nykyisen todennäkösyysteorian vääräksi.

"Alkuperäinen Wikipedian lausehan oli muotoa A tai B, ja senkin paatunut ketku puolimutka kieroili väittämällä olevan A ja B. "

Ko. wikipedia-artikkelissa todetaan näin:

"Tulkinnallisesti sigma-algebra on satunnaiskokeesta havaittavissa olevien, tai muuten mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukko."

Minä toin vain esille sen, että sinä "unohdit" tuon kohdan "... satunnaiskokeesta havaittavissa olevien... ". En tehnyt mitään "A ja B" väitettä. Tunnettuhan on, että oot surkea suomen kielen käyttäjä sekä logiseen ajatteluun kykenemätön: "A tai B" (A OR B) ei tarkoita samaa kuin "joko A tai B" (A XOR B).


""The collection {∅, A, Ac, X} is a simple σ-algebra generated by the subset A."

Huomaatko puolimutka, tuossa lukee että osajoukko A eli tapahtuma A luo sigma-algebran, eli tulee sen jäseneksi. Kukahan tolloili aiemmin, että tapahtumat syntyvät sigma-algebraan itsestään, ilman tapahtumien (suotuisten tapausten) nimeämistä?"

Viittasin sigma-algebraan, jota sovelletaan klassisessa todennäkösyysmallissa ja joka on F=pot(Ω). Ei tuollaisen sigma-algebran määrittelyssä mitään suotuisia tapauksia nimetä.

"Kaikkien mahdollisten tapahtumien joukosta ei tuossa ei ole mitään mainintaa."

Ei tietenkään, koska tuossa kohdassa esitellään esimerkkinä sigma-algabra, joka on määriteltu tapahtuman A ja sen komplentin avulla. Aivan yhtä hyvin voidaan määritellä samalle satunnaiskokeella sigma-algebra vaikka kolmen tapahtuman A, B, C avulla jne.

"Se olisikin täysin asiatonta höperehtimistä, kun kiinnostus kohdistuu vain siihen, toteutuuko tapahtuma A vai ei."

Vaikka kiinnostus kohdistuisikin tapahtuman A toteutumiseen se ei estä tapahtumaa B toteutumasta, joka on joko A:n tai A komplementin osajoukko.

"E:n esimerkissä ei ollut A:ta vastaavaa tapahtumaa lainkaan...."

Enqvistin esimerkissä ei suotuisia tapauksia nimeämällä viitattu mihinkään tiettyyn tapahtumaan. Siitä huolimatta E:n kokeessa voi toteutua se suoritettaessa lukematon määrä tapahtumia, jotka kaikki kuuluvat sigma-algebraan F = 2^Ω.

"Huomaan, että totuus sigma-algebroista on ollut sinulle puolimutka tuskallinen. "

Hih hih. Ei suinkaan vaan totuus sigma-algebroista on minulle matemaattinen. Sinulle se on kiusallinen koska et niitä ymmärrä, höperöit niiden kanssa ja yrität niitä lainauslouhimalla epätoivosesti ketkuilla.

"Mutta totuus on hyväksyttävä, ..."

Siksipä minä hyväksynkin totuuden siitä, että Enqvist on oikeassa. En alentuisi missään tapauksessa valehtelemaan ja kieroilemaan kuten sinä.

"Lopulta valitsemasi valheen tie vie helvettiin."

Jos rehellisyys ja matemaattisessa totuudessa pitäytyminen vie helvettiin niin minkäs teet. Se vain osoittais Jumalan olevan sadistinen ketku.

Joten kumpikas sinää oot ketku kretu(trolli) vaiko yksinkertaisesti typerys?

*PM kirjoitti:

"Ei sinusta puolimutka ole ketään opettamaan, kun onneton vielä luulet että hyvin epätodennäköinen tapahtuma toteutuu satunnaiskokeessa aina."

Pelkkää vääristelyä jälleen. Symmetrisen satunnaiskokeen alkeistapahtumista toteutuu aina yksi, oli alkeistapahtumien todennäköisyys miten pieni tahansa.

"Marsunkiillottajakin ymmärtää ..."

Hän ymmärtääkin matemaattisesti oikein toisin kuin sinä ketku.

"... Mitään iloa E:n esimerkistä ei todellakaan ole"

Onhan toki. Sen avullahan todistetaan miten typeriä ja ketkuja kreationistit, kuten sinä, ovat.

" - jo kauan sitten totesin että se olisi pitänyt jättää suorittamatta."

Jaa kukas sen on muka suorittanut?

"... vain siksi se suoritettiin."

Kuka suoritti ja missä?

"Typerys voi toki sortua asiattomuuteen..."

Ja sinun mielestäsi se, että minä esitän matemaattiikan mukasia väitteitä, linkitän väitteideni tueksi matemaattista kirjallisuutta ja todistan väitteeni matemaattisesti on asiattomuutta.

"E:n kokeeseen, joka on symmetrinen satunnaiskoe, voidaan soveltaa sigma-algebraa F = pot(Ω)"

"Yritäpä uudestaan puolimutka, jos vielä jaksat. Aiempi "Se on määritelmällinen juttu" ei aivan täytä formaalin matematiikan vaatimuksia. ..."

Siksipä kirjoitin: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12420205#comment-69355154-view

"Kieltäydyt puolimutka denialistina ymmärtämästä, että käytännön satunnaiskokeessa sigma-algebra ei ole "havaittavissa olevien" vaan "olennaisten ja merkityksellisten" tapahtumien joukko."

Hih hih. Lässyn lässyn. Typeryksen lainauslouhinnalla et todista mitään. Klassisen todennäköisyysmallin satunnaiskokeiden, jollainen E:n koe on pätee seuraava:

"Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko F=pot(Ω) Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Klassinen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyysmalli

Ja kuten sanottu, minkään sigma-algebran valinta ei estä minkään satunnaiskokeen mahdollisen tapahtuman mahdollista toteutumista. Jos väität ketku vastaan, joudut todistamaan nykyisen todennäkösyysteorian vääräksi.

"Alkuperäinen Wikipedian lausehan oli muotoa A tai B, ja senkin paatunut ketku puolimutka kieroili väittämällä olevan A ja B. "

Ko. wikipedia-artikkelissa todetaan näin:

"Tulkinnallisesti sigma-algebra on satunnaiskokeesta havaittavissa olevien, tai muuten mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukko."

Minä toin vain esille sen, että sinä "unohdit" tuon kohdan "... satunnaiskokeesta havaittavissa olevien... ". En tehnyt mitään "A ja B" väitettä. Tunnettuhan on, että oot surkea suomen kielen käyttäjä sekä logiseen ajatteluun kykenemätön: "A tai B" (A OR B) ei tarkoita samaa kuin "joko A tai B" (A XOR B).


""The collection {∅, A, Ac, X} is a simple σ-algebra generated by the subset A."

Huomaatko puolimutka, tuossa lukee että osajoukko A eli tapahtuma A luo sigma-algebran, eli tulee sen jäseneksi. Kukahan tolloili aiemmin, että tapahtumat syntyvät sigma-algebraan itsestään, ilman tapahtumien (suotuisten tapausten) nimeämistä?"

Viittasin sigma-algebraan, jota sovelletaan klassisessa todennäkösyysmallissa ja joka on F=pot(Ω). Ei tuollaisen sigma-algebran määrittelyssä mitään suotuisia tapauksia nimetä.

"Kaikkien mahdollisten tapahtumien joukosta ei tuossa ei ole mitään mainintaa."

Ei tietenkään, koska tuossa kohdassa esitellään esimerkkinä sigma-algabra, joka on määriteltu tapahtuman A ja sen komplentin avulla. Aivan yhtä hyvin voidaan määritellä samalle satunnaiskokeella sigma-algebra vaikka kolmen tapahtuman A, B, C avulla jne.

"Se olisikin täysin asiatonta höperehtimistä, kun kiinnostus kohdistuu vain siihen, toteutuuko tapahtuma A vai ei."

Vaikka kiinnostus kohdistuisikin tapahtuman A toteutumiseen se ei estä tapahtumaa B toteutumasta, joka on joko A:n tai A komplementin osajoukko.

"E:n esimerkissä ei ollut A:ta vastaavaa tapahtumaa lainkaan...."

Enqvistin esimerkissä ei suotuisia tapauksia nimeämällä viitattu mihinkään tiettyyn tapahtumaan. Siitä huolimatta E:n kokeessa voi toteutua se suoritettaessa lukematon määrä tapahtumia, jotka kaikki kuuluvat sigma-algebraan F = 2^Ω.

"Huomaan, että totuus sigma-algebroista on ollut sinulle puolimutka tuskallinen. "

Hih hih. Ei suinkaan vaan totuus sigma-algebroista on minulle matemaattinen. Sinulle se on kiusallinen koska et niitä ymmärrä, höperöit niiden kanssa ja yrität niitä lainauslouhimalla epätoivosesti ketkuilla.

"Mutta totuus on hyväksyttävä, ..."

Siksipä minä hyväksynkin totuuden siitä, että Enqvist on oikeassa. En alentuisi missään tapauksessa valehtelemaan ja kieroilemaan kuten sinä.

"Lopulta valitsemasi valheen tie vie helvettiin."

Jos rehellisyys ja matemaattisessa totuudessa pitäytyminen vie helvettiin niin minkäs teet. Se vain osoittais Jumalan olevan sadistinen ketku.

Joten kumpikas sinää oot ketku kretu(trolli) vaiko yksinkertaisesti typerys?

Lue lisää

"Vaikka kiinnostus kohdistuisikin tapahtuman A toteutumiseen se ei estä tapahtumaa B toteutumasta, joka on joko A:n tai A komplementin osajoukko."

Tapahtuma B on vain kuvitelmaasi, puolimutka. Luulosi, että kuvitelma-tapahtumasi B voisi toteutua, on harhainen. Todelliset tapahtumat olivat: ∅, A, Ac, X, muita tapahtumia ei ollut olemassa.

"Viittasin sigma-algebraan, jota sovelletaan klassisessa todennäkösyysmallissa ja joka on F=pot(Ω). Ei tuollaisen sigma-algebran määrittelyssä mitään suotuisia tapauksia nimetä."

Siksipä se onkin pelkkää teoretisointia. Yksikään sellaisen sigma-algebran tapahtuma ei ole "olennainen ja merkityksellinen", kuten järkevässä käytännön satunnaiskokeessa tulee olla.

Sen toki myönnän, että E.n esimerkki ei ollut järkevä satunnaiskoe. Se oli vain kiero ketkuilu.

"Siksipä minä hyväksynkin totuuden siitä, että Enqvist on oikeassa."

Siis hyväksyt sen, että tulos oli "välttämättä jokin"? Siis tunnustat, että E:n esimerkin ainoa toteutunut tapahtuma oli (jokin jono), todennäköisyydellä 1?

Sitähän "välttämättä jokin" tarkoittaa, mikään muu tapahtuma ei Enqvistin mukaan voinut toteutua.

Hyvä puolimutka, minä olen paras ystäväsi tällä palstalla. Kaikin voimin yritän saada sinut luopumaan valheestasi, jotta sielullasi olisi mahdollisuus vielä pelastua. Jos kykenen kirjoituksillani pelastamaan edes yhden sielun kadotukselta, se olisi mittaamattoman arvokas saavutus. Silloin olisin ihmisenä Jumalan tarkoittaman arvoinen.

Jumala tietää, että yritän kovasti.

*PM kirjoitti:

Koskapa nyt on käynyt niin, että minulle on langennut osa omien sanojensa mukaan täydellisesti todennäkösyysteorian ymmärtävän multinilkki-JCn opettamisesta, niin hoidanpa ystävällisesti velvollisuuteni. "Täydellisesti todennäkösyysteorian ymmärtävä" JC joutui esittämään minulle tämä kysymyksen:

"Mihin satunnaiskokeeseen minimaalinen sigma-algebra sitten liittyisi, jos ei E:n esimerkkiin?"

Vastaanpa tähän nyt vielä perusteellisemmin, kun "täydellisesti todennäkösyysteoriaa ymmärtävä" multinikki ei oo vielä saavuttanut ymmärtämistä sen suhteen kuin minimaalinen sigma-algebra muodostuu ja mikä merkitys sillä on klassisen todennäkösyysmalliin soveltuvissa satunnaiskokeissa.

Ensinnäkin mistä triviaalinen sigma-algebra on seurausta? No tietenkin sigma-algebran määritelmässä sille asetuista vaatimuksista- (Huom. nyt tarkastellaan vaatimuksia todennäkösyysavaruuden kontekstissa, jolloin sigma-algebran perusjoukko on otosavaruus ):

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigma-algebra#Sigma-algebran_m.C3.A4.C3.A4ritelm.C3.A4

"Olkoon Ω mielivaltainen epätyhjä joukko. Sigma-algebra perusjoukolla Ω on sen osajoukkojen joukkoperhe F, joka toteuttaa ehdot:

1. Ø ∈ F
2. joa A ∈ F, niin A' ∈ F (A' on siis A:n komplementti)
3. jos Ak ∈ F kaikilla k ∈ K, missä K on numeroituva joukko, niin A = A1 ∪ A2 ∪ ... ∪ An ∈ F (Huom. Merkkasin An, koska perusjoukko on tässä tapauksessä äärellinen ja siten K on numeroituva joukko, jonka mahtavuus on äärellinen)

Kohdan 1 vaatimuksen mukaan sigma-algebra ei voi olla tyhjä. Sen täytyy sisältää vähintään yksi joukko A, jolle pätee A ⊂ X. Yksinkertasin joukko on tyhjä joukko Ø (tai {}). Nyt kuitenkin kohta 2 vaatii, että kun Ø ∈ F niin Ø:n komplementti, joka perusjoukon Ω suhteen on Ω\Ø = Ω täytyy myös Ω ∈ F. Kohdan 3 vaatimus täyttyy myös koska Ω ∪ Ø = Ω

Tässä välissä täytyy muistuttaa omien sanojensa "täydellisesti todennäkösyyttä ymmärtävää" multinikki-JCtä siitä, että tyhjä joukko Ø ei voi toteutua koska sen todennäkösyys P(Ø) = 0. Multinikki väitti jokin aika sitten että tyhjä joukko voi toteutua tapathtumana.

Sitten mikä merkitys on triviaalilla sigma-algbrella on satunnaiskokeen suhteen? Siitäpä ei juuri iloa ole, sen avulla voidaan tarkastella todennäkösyysavaruutta kahdelle tapahtumalle Ω ja Ø, joille todennäkösyysmitta antaa todennäkösyydet P(Ω) ja P(Ø). Mutta jos joku haluaa jostain syystä määritellä satunnaiskokeelle todennäkösyysavaruuden, jossa sigma-algbra on triviaali sigma-algebra, niin se ei estä soveltamasta samaiselle satunnaiskokeelle jotain muuta soveltuvaa sigma-algebraa eikä se estä minkään matemaattisesti mahdollisen tapahtuman mahdollista toteutumista.

E:n kokeeseen, joka on symmetrinen satunnaiskoe, voidaan soveltaa sigma-algebraa F = pot(Ω):

"Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko F=pot(Ω) Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Klassinen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyysmalli

Ja tässä esimerkki, sigma-albgran F=pot(Ω) soveltamisesta kolikonheitossa:


http://en.wikipedia.org/wiki/Probability_space#Discrete_examples

"If the experiment consists of just one flip of a perfect coin, then the outcomes are either heads or tails: Ω = {H, T}. The σ-algebra F = 2^Ω contains 2² = 4 events, namely: {H} – “heads”, {T} – “tails”, {} – “neither heads nor tails”, and {H,T} – “either heads or tails”. So, F = {{}, {H}, {T}, {H,T}}. There is a fifty percent chance of tossing heads, and fifty percent for tails. Thus the probability measure in this example is P({}) = 0, P({H}) = 0.5, P({T}) = 0.5, P({H,T}) = 1."

Ja aivan sama pätee 100 kolikon heittoon, jolloin sigma-algebra F = 2^Ω, sisältää 2^(2^100) tapahtumaa, mukaan lukien kaikki 2^100 alkeistapahtumaa {ωi} ⊂ Ω, missä ωi ∈ Ω, i = 1, 2, ... 2^100

Tämän opetustuokion jälkeen, jos multinilkki-JC höperöi sigma-algbra-höperöinneillään, E:n väittämää vääräksi on JC joko 1) todennäkösyysteoriaa ymmärtämätön tollo tai 2) tietoisesti valehteleva ketku kretu(trolli)

Lue lisää

"Ensinnäkin mistä triviaalinen sigma-algebra on seurausta? No tietenkin sigma-algebran määritelmässä sille asetuista vaatimuksista"

Höpönhöpö. MInimaalinen sigma-algebra on yksinkertaisesti seurausta siitä, että mitään tapahtumia satunnaiskokeeseen ei ole määritelty. Tämä oli tilanne E:n esimerkissä.

Jos määritellään tapahtuma A, sigma-algebraan tulee kaksi uutta tapahtumaa: A toteutuu ja A ei toteudu. Ja jos määritellään muita tapahtumia, ne kaikki tulevat sisältymään ko. satunnaiskokeen sigma-algebraan.

Nähkööt sivulliset nyt puolimutkan varoittavana esimerkkinä siitä, mihin johtaa valheen puolustus. puolimutka kiemurtelee, jaarittelee ja höpöttelee, koska hänellä ei ole vielä voimia ja rohkeutta hyväksyä totuutta.

Totuus on suora ja yksinkertainen. Olen sen nyt kaikille luettavaksi kertonut. Kukaan ei voi sitä kiistää.

*JC kirjoitti:

"Vaikka kiinnostus kohdistuisikin tapahtuman A toteutumiseen se ei estä tapahtumaa B toteutumasta, joka on joko A:n tai A komplementin osajoukko."

Tapahtuma B on vain kuvitelmaasi, puolimutka. Luulosi, että kuvitelma-tapahtumasi B voisi toteutua, on harhainen. Todelliset tapahtumat olivat: ∅, A, Ac, X, muita tapahtumia ei ollut olemassa.

"Viittasin sigma-algebraan, jota sovelletaan klassisessa todennäkösyysmallissa ja joka on F=pot(Ω). Ei tuollaisen sigma-algebran määrittelyssä mitään suotuisia tapauksia nimetä."

Siksipä se onkin pelkkää teoretisointia. Yksikään sellaisen sigma-algebran tapahtuma ei ole "olennainen ja merkityksellinen", kuten järkevässä käytännön satunnaiskokeessa tulee olla.

Sen toki myönnän, että E.n esimerkki ei ollut järkevä satunnaiskoe. Se oli vain kiero ketkuilu.

"Siksipä minä hyväksynkin totuuden siitä, että Enqvist on oikeassa."

Siis hyväksyt sen, että tulos oli "välttämättä jokin"? Siis tunnustat, että E:n esimerkin ainoa toteutunut tapahtuma oli (jokin jono), todennäköisyydellä 1?

Sitähän "välttämättä jokin" tarkoittaa, mikään muu tapahtuma ei Enqvistin mukaan voinut toteutua.

Hyvä puolimutka, minä olen paras ystäväsi tällä palstalla. Kaikin voimin yritän saada sinut luopumaan valheestasi, jotta sielullasi olisi mahdollisuus vielä pelastua. Jos kykenen kirjoituksillani pelastamaan edes yhden sielun kadotukselta, se olisi mittaamattoman arvokas saavutus. Silloin olisin ihmisenä Jumalan tarkoittaman arvoinen.

Jumala tietää, että yritän kovasti.

Lue lisää

""Vaikka kiinnostus kohdistuisikin tapahtuman A toteutumiseen se ei estä tapahtumaa B toteutumasta, joka on joko A:n tai A komplementin osajoukko."

Tapahtuma B on vain kuvitelmaasi, puolimutka. Luulosi, että kuvitelma-tapahtumasi B voisi toteutua, on harhainen. Todelliset tapahtumat olivat: ∅, A, Ac, X, muita tapahtumia ei ollut olemassa."

On liiankin helppo todistaa yksinkertasella esimerkillä että tollo multinikki-JC on väärässä. "Todennäkösyyden täydellisesti ymmärtävä" JC heittää noppaa ja on hirveen kiinnostunut silmäluvun 4 sattumisesta. Siispä JC laatii ennen nopan heittoa sigma-algebran tapahtumalle A = {4}. Sigma-algebra vaatii tietty myös A:n komplementin: A' = {1, 2, 3, 5, 6}. Näin multinikki saa määriteltyä sigma-algebran F = {∅, {4}, {1, 2, 3, 5, 6} , Ω}. JC heittää noppaa, jolloin sattuu silmäluku 5 eli alkeistapahtuma {5} toteutuu. JCn ystävällinen ja kärsivällinen opettaja Puolimutka saapuu paikalle ja lohduttaa multinikkiä: "Valitettavasti sulle hirveen mielenkiintoinen ja olennainen tapahtuma {4} ei tällä kertaa toteutunut. Mutta sua lohduttaa tieto siitä, että esimerkiksi tapahtumat {1, 3, 5}, {5} ja {5, 6} kyllä toteutuivat".

Ja noin osoitettiin jälleen kerran JCn väitteet huvittaviksi tolloiluiksi.

"Siksipä se onkin pelkkää teoretisointia. Yksikään sellaisen sigma-algebran tapahtuma ei ole "olennainen ja merkityksellinen", kuten järkevässä käytännön satunnaiskokeessa tulee olla."

Hih hih. Reppana multinikki joutuu raapimaan jo säälittävyyden laarin pohjia lanseeraamalla ketkuilu-käsitteen "järkevä käytännön satunnaiskoe". Mitähän seuraavaksi?

"Sen toki myönnän, että E.n esimerkki ei ollut järkevä satunnaiskoe. Se oli vain kiero ketkuilu."

E:n väite on tosi ja sinä menit tollouttasi väittämään matematiikan vastaisesti että se on väärin.

""Siksipä minä hyväksynkin totuuden siitä, että Enqvist on oikeassa."

Siis hyväksyt sen, että tulos oli "välttämättä jokin"? Siis tunnustat, että E:n esimerkin ainoa toteutunut tapahtuma oli (jokin jono), todennäköisyydellä 1? "

En kai minä tuollaisia matematiikan vastasia väitteitä hyväksy. Sinähän multinilkki oot enemmön kuin täysi idiootti, jos kuvittelet minun niin tekevän. Hih hih.

"Sitähän "välttämättä jokin" tarkoittaa, mikään muu tapahtuma ei Enqvistin mukaan voinut toteutua."

Ja missäs kohtaan Enqvist niin väitti? Osoitatko meille sen kohdan täältä Enqvistin kuvaamasta satunnaiskokeesta, jossa Enqvist muka väittää ettei mitään muuta tapahtumaa voinut toteutua: http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html

"Hyvä puolimutka, minä olen paras ystäväsi tällä palstalla."

No en ala sua ketku. Hih hih. Karmee ajatus, että palstan kieroin liero olis paras ystäväni.

"Kaikin voimin yritän saada sinut luopumaan valheestasi, jotta sielullasi olisi mahdollisuus vielä pelastua."

Ai mistä valheestani? Et ole pyynnöistäni huolimatta osoittanut minulta yhtään valhetta.

"Jos kykenen kirjoituksillani pelastamaan edes yhden sielun kadotukselta, se olisi mittaamattoman arvokas saavutus. Silloin olisin ihmisenä Jumalan tarkoittaman arvoinen."

Oot sinä kyllä niin hyvä ihminen JC, taivaaseehan tuollainen pyhimys sekä rehellisyyden ja nöyryyden lihallinen ilmentymä ihmisten joukosta pitäisi heti tempaista. Hih hih.


"Jumala tietää, että yritän kovasti."

Ai se sama jumala, jonka nimeen valehtelet, joka tahtoo että puolustat kieroilujasi ja se joka lähettää rehelliset, matematiikka puolustavat helvetin tielle?

Myönnettäköön, että yrität kovasti välttää myöntämästä väärässä oloasi valehtemalla ja kieroilemalla väsymättä.

Huomaatkos JC että teemme loistavaa yhteistyötä kreationistien typeryyden ja epärehellisyydeen todistamiseen sivullisille? Sinä esität kommentteja, joissa esität typeriä matematiikan vastaisia väittämiä ja ketkuilet. Minä puolestani paljastan sivullisille ne. Ja tätä hedelmällistä yhteistyötä taatusti jatketaan niin kauan kuin sinä tolloilet ja kieroilet.

*JC kirjoitti:

"Ensinnäkin mistä triviaalinen sigma-algebra on seurausta? No tietenkin sigma-algebran määritelmässä sille asetuista vaatimuksista"

Höpönhöpö. MInimaalinen sigma-algebra on yksinkertaisesti seurausta siitä, että mitään tapahtumia satunnaiskokeeseen ei ole määritelty. Tämä oli tilanne E:n esimerkissä.

Jos määritellään tapahtuma A, sigma-algebraan tulee kaksi uutta tapahtumaa: A toteutuu ja A ei toteudu. Ja jos määritellään muita tapahtumia, ne kaikki tulevat sisältymään ko. satunnaiskokeen sigma-algebraan.

Nähkööt sivulliset nyt puolimutkan varoittavana esimerkkinä siitä, mihin johtaa valheen puolustus. puolimutka kiemurtelee, jaarittelee ja höpöttelee, koska hänellä ei ole vielä voimia ja rohkeutta hyväksyä totuutta.

Totuus on suora ja yksinkertainen. Olen sen nyt kaikille luettavaksi kertonut. Kukaan ei voi sitä kiistää.

Lue lisää

""Ensinnäkin mistä triviaalinen sigma-algebra on seurausta? No tietenkin sigma-algebran määritelmässä sille asetuista vaatimuksista"

Höpönhöpö. MInimaalinen sigma-algebra on yksinkertaisesti seurausta siitä, että mitään tapahtumia satunnaiskokeeseen ei ole määritelty. Tämä oli tilanne E:n esimerkissä."

Et sitten multinilkki väsy esittelemään "täydellistä todennäkösyysteorian ymmärtämistäsi" a.k.a JCn kreationistista todennäkösyystulkintaa, jolla ei oo mitään tekemistä matematiikan kanssa?

Yhdelle ja samalle satunnaiskokeelle voidaan laatia lukemattomia sigma-algebroita. Eivät sigma-algebrat määrittele mitä tapahtumia satunnaiskokeessa voi toteutua. Todennäkösyysavaruuden perusjoukko Ω määrittelee satunnaiskokeen tulosvaihtoehdot ja siten satunnaiskokeen yksinkertaisimmat tapahtumat eli alkeistapahtumat. Sigma-algebra kuvaa ainoastaan sen joukon tapahtumia, joille halutaan määritellä todennäköisyysmitta. Symmetristen satunnaiskokeiden kohdalla perusjoukon Ω potenssijoukko pot(Ω) määrittelee kaikki mahdolliset satunnaiskokeen tapahtumat.

"Jos määritellään tapahtuma A, sigma-algebraan tulee kaksi uutta tapahtumaa: A toteutuu ja A ei toteudu. Ja jos määritellään muita tapahtumia, ne kaikki tulevat sisältymään ko. satunnaiskokeen sigma-algebraan."

Esimerkki nopan heitoista. Vaikka määrittelet sigma-algbraan esimerkiksi tapahtuman A={2,3}, jolloin A' = {1, 4, 5, 6}, niin se ei estä satunnaiskokeessa tapahtumaa {5} tai {2, 4, 6} toteutumasta.

"Nähkööt sivulliset nyt puolimutkan varoittavana esimerkkinä siitä, mihin johtaa valheen puolustus. puolimutka kiemurtelee, jaarittelee ja höpöttelee, koska hänellä ei ole vielä voimia ja rohkeutta hyväksyä totuutta. "

Todellisuudessa, jota sinä multinilkki-JC et höperöinneilläsi kykene vääristelemään vaikka niin kuvitteletkin, sivulliset kyllä näkevät miten sinä raukka kieroilet.

"Totuus on suora ja yksinkertainen. Olen sen nyt kaikille luettavaksi kertonut. Kukaan ei voi sitä kiistää."

Tässä olet oikeassa. Sillä totuus on todellakin suora ja yksinkertainen: Sinä multinikki-JC oot ollut väärässä alusta lähtien väittäessäsi, että Enqvist satunnaiskokeen kuvauksessa annettu todennäköisyys on väärä ja että Enqvistin ilmottama todennäkösyys on huijausta.

Tätä totuutta ei kukaan voi kiistä. Mutta sinä onneton olet yrittänyt käsittämättömällä määrällä valheita ja ketkuiluja.

*PM kirjoitti:

""Ensinnäkin mistä triviaalinen sigma-algebra on seurausta? No tietenkin sigma-algebran määritelmässä sille asetuista vaatimuksista"

Höpönhöpö. MInimaalinen sigma-algebra on yksinkertaisesti seurausta siitä, että mitään tapahtumia satunnaiskokeeseen ei ole määritelty. Tämä oli tilanne E:n esimerkissä."

Et sitten multinilkki väsy esittelemään "täydellistä todennäkösyysteorian ymmärtämistäsi" a.k.a JCn kreationistista todennäkösyystulkintaa, jolla ei oo mitään tekemistä matematiikan kanssa?

Yhdelle ja samalle satunnaiskokeelle voidaan laatia lukemattomia sigma-algebroita. Eivät sigma-algebrat määrittele mitä tapahtumia satunnaiskokeessa voi toteutua. Todennäkösyysavaruuden perusjoukko Ω määrittelee satunnaiskokeen tulosvaihtoehdot ja siten satunnaiskokeen yksinkertaisimmat tapahtumat eli alkeistapahtumat. Sigma-algebra kuvaa ainoastaan sen joukon tapahtumia, joille halutaan määritellä todennäköisyysmitta. Symmetristen satunnaiskokeiden kohdalla perusjoukon Ω potenssijoukko pot(Ω) määrittelee kaikki mahdolliset satunnaiskokeen tapahtumat.

"Jos määritellään tapahtuma A, sigma-algebraan tulee kaksi uutta tapahtumaa: A toteutuu ja A ei toteudu. Ja jos määritellään muita tapahtumia, ne kaikki tulevat sisältymään ko. satunnaiskokeen sigma-algebraan."

Esimerkki nopan heitoista. Vaikka määrittelet sigma-algbraan esimerkiksi tapahtuman A={2,3}, jolloin A' = {1, 4, 5, 6}, niin se ei estä satunnaiskokeessa tapahtumaa {5} tai {2, 4, 6} toteutumasta.

"Nähkööt sivulliset nyt puolimutkan varoittavana esimerkkinä siitä, mihin johtaa valheen puolustus. puolimutka kiemurtelee, jaarittelee ja höpöttelee, koska hänellä ei ole vielä voimia ja rohkeutta hyväksyä totuutta. "

Todellisuudessa, jota sinä multinilkki-JC et höperöinneilläsi kykene vääristelemään vaikka niin kuvitteletkin, sivulliset kyllä näkevät miten sinä raukka kieroilet.

"Totuus on suora ja yksinkertainen. Olen sen nyt kaikille luettavaksi kertonut. Kukaan ei voi sitä kiistää."

Tässä olet oikeassa. Sillä totuus on todellakin suora ja yksinkertainen: Sinä multinikki-JC oot ollut väärässä alusta lähtien väittäessäsi, että Enqvist satunnaiskokeen kuvauksessa annettu todennäköisyys on väärä ja että Enqvistin ilmottama todennäkösyys on huijausta.

Tätä totuutta ei kukaan voi kiistä. Mutta sinä onneton olet yrittänyt käsittämättömällä määrällä valheita ja ketkuiluja.

Lue lisää

Et sitten... väsy esittelemään... todennäkösyystulkintaa, jolla ei oo mitään tekemistä matematiikan kanssa?

"In practice, rather than specifying a particular σ-algebra from scratch, there is usually a class of events of interest, C, which we want to be included in the
σ-algebra." California Institute of Technology

Eli täsmälleen aiemmin kertomani mukaisesti ja tottakai puolimutkan tyhjänpäiväisten σ-algebra-höperöintien vastaisesti.

Käytännössä, käytännön satunnaiskokeessa sigma-algebra on mielenkiintoisten tapahtumien joukko. Ne tapahtumat - ja vain ne - sisältyvät ko. sigma-algebraan.

Luuleeko puolimutka, että yliopiston, josta Wikipedia mainitsee:

"Vaikka Caltech on pieni oppilaitos, (noin 2100 opiskelijaa) se on rankattu maailman parhaaksi yliopistoksi",

luentomateriaalilla ei ole "mitään tekemistä matematiikan kanssa"? Voi puolimutkaa.

"Esimerkki nopan heitoista..."

Höperön/kieroilevan esimerkkisi nopanheitossa toteutuvat vain sen sigma-algebraan määritellyt, olemassaolevat tapahtumat. Kaikki muut tapahtumat siinä ovat mahdollisia tapahtumia, jotka voisivat olla olemassa, mutta ko satunnaiskokeessa eivät ole.

Voidaan toki tulkita siten, että tapahtumasi kuuluvat kyseiseen sigma-algebraan. Sinähän puolimutka esitit ne suotuisine tapauksineen. Silloin ne tietysti voivat toteutua.

Mutta noin E ei yhdellekään tapahtumalle tehnyt, eli jälleen puolimutka sorruit asiattomuuteen. Haluan uskoa, että nyt ketkuilit vain ymmärtämättömyyttäsi.

*PM kirjoitti:

""Ensinnäkin mistä triviaalinen sigma-algebra on seurausta? No tietenkin sigma-algebran määritelmässä sille asetuista vaatimuksista"

Höpönhöpö. MInimaalinen sigma-algebra on yksinkertaisesti seurausta siitä, että mitään tapahtumia satunnaiskokeeseen ei ole määritelty. Tämä oli tilanne E:n esimerkissä."

Et sitten multinilkki väsy esittelemään "täydellistä todennäkösyysteorian ymmärtämistäsi" a.k.a JCn kreationistista todennäkösyystulkintaa, jolla ei oo mitään tekemistä matematiikan kanssa?

Yhdelle ja samalle satunnaiskokeelle voidaan laatia lukemattomia sigma-algebroita. Eivät sigma-algebrat määrittele mitä tapahtumia satunnaiskokeessa voi toteutua. Todennäkösyysavaruuden perusjoukko Ω määrittelee satunnaiskokeen tulosvaihtoehdot ja siten satunnaiskokeen yksinkertaisimmat tapahtumat eli alkeistapahtumat. Sigma-algebra kuvaa ainoastaan sen joukon tapahtumia, joille halutaan määritellä todennäköisyysmitta. Symmetristen satunnaiskokeiden kohdalla perusjoukon Ω potenssijoukko pot(Ω) määrittelee kaikki mahdolliset satunnaiskokeen tapahtumat.

"Jos määritellään tapahtuma A, sigma-algebraan tulee kaksi uutta tapahtumaa: A toteutuu ja A ei toteudu. Ja jos määritellään muita tapahtumia, ne kaikki tulevat sisältymään ko. satunnaiskokeen sigma-algebraan."

Esimerkki nopan heitoista. Vaikka määrittelet sigma-algbraan esimerkiksi tapahtuman A={2,3}, jolloin A' = {1, 4, 5, 6}, niin se ei estä satunnaiskokeessa tapahtumaa {5} tai {2, 4, 6} toteutumasta.

"Nähkööt sivulliset nyt puolimutkan varoittavana esimerkkinä siitä, mihin johtaa valheen puolustus. puolimutka kiemurtelee, jaarittelee ja höpöttelee, koska hänellä ei ole vielä voimia ja rohkeutta hyväksyä totuutta. "

Todellisuudessa, jota sinä multinilkki-JC et höperöinneilläsi kykene vääristelemään vaikka niin kuvitteletkin, sivulliset kyllä näkevät miten sinä raukka kieroilet.

"Totuus on suora ja yksinkertainen. Olen sen nyt kaikille luettavaksi kertonut. Kukaan ei voi sitä kiistää."

Tässä olet oikeassa. Sillä totuus on todellakin suora ja yksinkertainen: Sinä multinikki-JC oot ollut väärässä alusta lähtien väittäessäsi, että Enqvist satunnaiskokeen kuvauksessa annettu todennäköisyys on väärä ja että Enqvistin ilmottama todennäkösyys on huijausta.

Tätä totuutta ei kukaan voi kiistä. Mutta sinä onneton olet yrittänyt käsittämättömällä määrällä valheita ja ketkuiluja.

Lue lisää

"Yhdelle ja samalle satunnaiskokeelle voidaan laatia lukemattomia sigma-algebroita."

Aina käytännön tarpeen mukaan. E.n esimerkissä laadittiin triviaali sigma-algebra, koska yhtäkään tapahtumaa ei ennen kolikonheittoa nimetty.

"Eivät sigma-algebrat määrittele mitä tapahtumia satunnaiskokeessa voi toteutua."

Määrittelevät. Potenssijoukko määrittelee kaikki mahdolliset tapahtumat, muut sigma-algebrat määrittelevät olennaiset tapahtumat. Käytännön satunnaiskokeessa merkitystä on ainoastaan olennaisilla tapahtumilla.

Tapahtumat, jotka eivät kuulu sigma-algebraan, eivät voi toteutua, koska niitä ei ole siinä olemassa.

"Todennäkösyysavaruuden perusjoukko Ω määrittelee satunnaiskokeen tulosvaihtoehdot ja siten satunnaiskokeen yksinkertaisimmat tapahtumat eli alkeistapahtumat."

Perusjoukko Ω ei synnytä yhtäkään tapahtumaa mihinkään sigma-algebraan. Perusjoukko ei ole mikään toimija, kuvitelma on lähinnä huvittava. Tulosvaihtoehdon ja sitä vastaavan tapahtuman suhde on täysin triviaali eikä liity keskusteluumme lainkaan.

"Sigma-algebra kuvaa ainoastaan sen joukon tapahtumia, joille halutaan määritellä todennäköisyysmitta."

Täysin väärin. Sigma-algebra on (käytännössä) niiden tapahtumien joukko, joiden toteutumista/toteutumatta jäämistä halutaan koetella sattumalla. Todennäköisyysmittaa ko. tapahtumille ei tarvitse tietää lainkaan.

Teoreettisesti se voi olla myös kaikkien mahdollisten tapahtumien joukko, mutta keskustelumme kannalta se on merkityksetöntä tai oikeastaan ketkuilua.

"Symmetristen satunnaiskokeiden kohdalla perusjoukon Ω potenssijoukko pot(Ω) määrittelee kaikki mahdolliset satunnaiskokeen tapahtumat."

E:n esimerkkiä ylöskirjattuine tuloksineen ei tuohon teoretisointiin tarvita. Eikä mahdollisten tapahtumien, jotka olisivat voineet kuulua sen sigma-algebraan, toteutumisilla ole siinä yhtään mitään merkitystä.

Eli höperehdit taas puolimutka tapasi mukaan asiattomuuksia.

*JC kirjoitti:

Et sitten... väsy esittelemään... todennäkösyystulkintaa, jolla ei oo mitään tekemistä matematiikan kanssa?

"In practice, rather than specifying a particular σ-algebra from scratch, there is usually a class of events of interest, C, which we want to be included in the
σ-algebra." California Institute of Technology

Eli täsmälleen aiemmin kertomani mukaisesti ja tottakai puolimutkan tyhjänpäiväisten σ-algebra-höperöintien vastaisesti.

Käytännössä, käytännön satunnaiskokeessa sigma-algebra on mielenkiintoisten tapahtumien joukko. Ne tapahtumat - ja vain ne - sisältyvät ko. sigma-algebraan.

Luuleeko puolimutka, että yliopiston, josta Wikipedia mainitsee:

"Vaikka Caltech on pieni oppilaitos, (noin 2100 opiskelijaa) se on rankattu maailman parhaaksi yliopistoksi",

luentomateriaalilla ei ole "mitään tekemistä matematiikan kanssa"? Voi puolimutkaa.

"Esimerkki nopan heitoista..."

Höperön/kieroilevan esimerkkisi nopanheitossa toteutuvat vain sen sigma-algebraan määritellyt, olemassaolevat tapahtumat. Kaikki muut tapahtumat siinä ovat mahdollisia tapahtumia, jotka voisivat olla olemassa, mutta ko satunnaiskokeessa eivät ole.

Voidaan toki tulkita siten, että tapahtumasi kuuluvat kyseiseen sigma-algebraan. Sinähän puolimutka esitit ne suotuisine tapauksineen. Silloin ne tietysti voivat toteutua.

Mutta noin E ei yhdellekään tapahtumalle tehnyt, eli jälleen puolimutka sorruit asiattomuuteen. Haluan uskoa, että nyt ketkuilit vain ymmärtämättömyyttäsi.

Lue lisää

"In practice, rather ..." California Institute of Technology"

Multinikki-JC lainauslouhi tällä kertaa täältä:
http://www.hss.caltech.edu/~mshum/stats/lect1.pdf

Siinä tapauksessa kun halutaan tarkastella jotain tiettyjä tapahtumia ja niiden todennäkösyysmittaa, niin sigma-algebra toki voidaan laatia sisällyttämällä ko. tapahtuma sekä niiden komplementit sigma-algebraan. Eihän tuossa ollut mitään uutta siihen, mitä jo aiemmin kerroin. Ja edelleenkään jonkin tietyn sigma-algebran laatiminen tai valinta ei estä mitään satunnaiskokeen mahdolllista tapahtumaa toteutumasta riippuen sattuneesta tuloksesta.

E:n kokeessa ei ollu mitään erityisiä tapahtumia, joita pitäisi alkaa tarkastelemaan laatimalla ko. tapahtumien avulla sigma-algebra.

Multinikin lainauslouhimassa dokumentissa oli muuten mielenkiintoinen esimerkki kolikkoheittoon soveltuvasta sigma-algebrasta, joka muodostetaan alkeistapahtumien (fundamental events) avulla. Esimerkiss' on kyse kahden kolikon heitoista, mutta sama idea skaalautuu 100 kolikon heittoon:

For a given sample space Ω, there are many different σ-algebras:
• {∅, Ω}: “trivial” σ-algebra
• The “powerset” P(Ω), which contains all the subsets of Ω

• For 2-coin toss example, the smallest σ-algebra containing (HH),(HT),(T H),(T T)
is... We call this the σ-algebra “generated” by the fundamental events (HH),(HT),(T H),(T T)"

Hih hih. Siinähän on sigma-algebra, joka rakentuu kolikonheiton alkeistapahtumien varaan. Täsmälleen sopiva sigma-algbebran tyyppi siis myös Enqvistin kokeeseen. Mietipä sitä ketku tollo.

"Eli täsmälleen aiemmin kertomani mukaisesti ja tottakai puolimutkan tyhjänpäiväisten σ-algebra-höperöintien vastaisesti."

Eihän tuossa lainauslouhimassasi tekstinpätkässä ollut ketku mitään sellaista, jonka vastaista olen muka esitttänyt. Minähän selitin, että sigma-algebroita voidaan määritellä valituilla tapahtumilla sekä lisäämällä myös niiden komplementit.

"Käytännössä, käytännön satunnaiskokeessa sigma-algebra on mielenkiintoisten tapahtumien joukko. Ne tapahtumat - ja vain ne - sisältyvät ko. sigma-algebraan. "

Ja mikäs se "käytännön satunnaiskoe" onkaan? Antaisitko meille ketku siitä määritelmän. Mille tahansa satunnaiskokeelle voi laatia millaisen tahansa sigma-algebran edellyttäen, että laadittu sigma-algebra täyttää asetetut vaatimukset. Silti mikään sigma-algebra ei estä mitään satunnaiskokeen mahdollista tapahtumaa toteutumasta riippuen sattuneesta tuloksesta.

"Luuleeko puolimutka, että yliopiston, josta Wikipedia mainitsee:

""Vaikka Caltech on pieni oppilaitos, (noin 2100 opiskelijaa) se on rankattu maailman parhaaksi yliopistoksi",

luentomateriaalilla ei ole "mitään tekemistä matematiikan kanssa"? Voi puolimutkaa."

En tietenkään luule. Hih hih. Tottakai heidän luentomateriaalinsa ovat matematiikka toisin kuin sun hörhöilyt sigma-algebran kanssa. Ja se sun hörhöilys on nimenomaan siinä, että sigma-algebrat jotenkin määrittelisivät mitkä tapahtumat ovat satunnaiskokeessa mahdollisia ja mitkä eivät.



""Esimerkki nopan heitoista..."

Höperön/kieroilevan esimerkkisi nopanheitossa toteutuvat vain sen sigma-algebraan määritellyt, olemassaolevat tapahtumat. Kaikki muut tapahtumat siinä ovat mahdollisia tapahtumia, jotka voisivat olla olemassa, mutta ko satunnaiskokeessa eivät ole."

Ja tuossahan se sun keskeinen hörhöilysi, josta jo mainitsin tuli sun itsesi muotoilemana. hih hih.

"Voidaan toki tulkita siten, että tapahtumasi kuuluvat kyseiseen sigma-algebraan. Sinähän puolimutka esitit ne suotuisine tapauksineen. Silloin ne tietysti voivat toteutua. "

Ei tarvitse mitään suotuisten kautta tapahtuvaa tulkintaa. Mikä tahansa mahdollinen satunnaiskokeen tapahtuma voi toteutua ilman suotuisten tapausten nimeämistä.

"Mutta noin E ei yhdellekään tapahtumalle tehnyt, eli jälleen puolimutka sorruit asiattomuuteen. Haluan uskoa, että nyt ketkuilit vain ymmärtämättömyyttäsi."

Ei E:n eikä kenenkään muunkaan tarvitse mitään tapahtumia etukäteen määritellä suotuisia tapauksia nimeämällä, jotta niiden olisi mahdollista toteutua.
Esitit jälleen yhden typeröinnin kreationistisesta todennäkösyystulkinnasta.

Et sitten vieläkään malttanut lopettaa typeryytesi esittelyä sigma-algebran suhteen. Kotiläksyksi annan sulle tollolle tehtäväksi perehdyä ajatuksen kanssa siihen kuinka kolikonheitolle, aivan kuten E:n satunnaiskokeen kohdalla, voidaan sigma-albegra laatia alkeistapahtumien avulla.

*PM kirjoitti:

""Vaikka kiinnostus kohdistuisikin tapahtuman A toteutumiseen se ei estä tapahtumaa B toteutumasta, joka on joko A:n tai A komplementin osajoukko."

Tapahtuma B on vain kuvitelmaasi, puolimutka. Luulosi, että kuvitelma-tapahtumasi B voisi toteutua, on harhainen. Todelliset tapahtumat olivat: ∅, A, Ac, X, muita tapahtumia ei ollut olemassa."

On liiankin helppo todistaa yksinkertasella esimerkillä että tollo multinikki-JC on väärässä. "Todennäkösyyden täydellisesti ymmärtävä" JC heittää noppaa ja on hirveen kiinnostunut silmäluvun 4 sattumisesta. Siispä JC laatii ennen nopan heittoa sigma-algebran tapahtumalle A = {4}. Sigma-algebra vaatii tietty myös A:n komplementin: A' = {1, 2, 3, 5, 6}. Näin multinikki saa määriteltyä sigma-algebran F = {∅, {4}, {1, 2, 3, 5, 6} , Ω}. JC heittää noppaa, jolloin sattuu silmäluku 5 eli alkeistapahtuma {5} toteutuu. JCn ystävällinen ja kärsivällinen opettaja Puolimutka saapuu paikalle ja lohduttaa multinikkiä: "Valitettavasti sulle hirveen mielenkiintoinen ja olennainen tapahtuma {4} ei tällä kertaa toteutunut. Mutta sua lohduttaa tieto siitä, että esimerkiksi tapahtumat {1, 3, 5}, {5} ja {5, 6} kyllä toteutuivat".

Ja noin osoitettiin jälleen kerran JCn väitteet huvittaviksi tolloiluiksi.

"Siksipä se onkin pelkkää teoretisointia. Yksikään sellaisen sigma-algebran tapahtuma ei ole "olennainen ja merkityksellinen", kuten järkevässä käytännön satunnaiskokeessa tulee olla."

Hih hih. Reppana multinikki joutuu raapimaan jo säälittävyyden laarin pohjia lanseeraamalla ketkuilu-käsitteen "järkevä käytännön satunnaiskoe". Mitähän seuraavaksi?

"Sen toki myönnän, että E.n esimerkki ei ollut järkevä satunnaiskoe. Se oli vain kiero ketkuilu."

E:n väite on tosi ja sinä menit tollouttasi väittämään matematiikan vastaisesti että se on väärin.

""Siksipä minä hyväksynkin totuuden siitä, että Enqvist on oikeassa."

Siis hyväksyt sen, että tulos oli "välttämättä jokin"? Siis tunnustat, että E:n esimerkin ainoa toteutunut tapahtuma oli (jokin jono), todennäköisyydellä 1? "

En kai minä tuollaisia matematiikan vastasia väitteitä hyväksy. Sinähän multinilkki oot enemmön kuin täysi idiootti, jos kuvittelet minun niin tekevän. Hih hih.

"Sitähän "välttämättä jokin" tarkoittaa, mikään muu tapahtuma ei Enqvistin mukaan voinut toteutua."

Ja missäs kohtaan Enqvist niin väitti? Osoitatko meille sen kohdan täältä Enqvistin kuvaamasta satunnaiskokeesta, jossa Enqvist muka väittää ettei mitään muuta tapahtumaa voinut toteutua: http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html

"Hyvä puolimutka, minä olen paras ystäväsi tällä palstalla."

No en ala sua ketku. Hih hih. Karmee ajatus, että palstan kieroin liero olis paras ystäväni.

"Kaikin voimin yritän saada sinut luopumaan valheestasi, jotta sielullasi olisi mahdollisuus vielä pelastua."

Ai mistä valheestani? Et ole pyynnöistäni huolimatta osoittanut minulta yhtään valhetta.

"Jos kykenen kirjoituksillani pelastamaan edes yhden sielun kadotukselta, se olisi mittaamattoman arvokas saavutus. Silloin olisin ihmisenä Jumalan tarkoittaman arvoinen."

Oot sinä kyllä niin hyvä ihminen JC, taivaaseehan tuollainen pyhimys sekä rehellisyyden ja nöyryyden lihallinen ilmentymä ihmisten joukosta pitäisi heti tempaista. Hih hih.


"Jumala tietää, että yritän kovasti."

Ai se sama jumala, jonka nimeen valehtelet, joka tahtoo että puolustat kieroilujasi ja se joka lähettää rehelliset, matematiikka puolustavat helvetin tielle?

Myönnettäköön, että yrität kovasti välttää myöntämästä väärässä oloasi valehtemalla ja kieroilemalla väsymättä.

Huomaatkos JC että teemme loistavaa yhteistyötä kreationistien typeryyden ja epärehellisyydeen todistamiseen sivullisille? Sinä esität kommentteja, joissa esität typeriä matematiikan vastaisia väittämiä ja ketkuilet. Minä puolestani paljastan sivullisille ne. Ja tätä hedelmällistä yhteistyötä taatusti jatketaan niin kauan kuin sinä tolloilet ja kieroilet.

Lue lisää

"Ja missäs kohtaan Enqvist niin väitti?"

Toisen, E:n esimerkkiä täysin vastaavan satunnaiskokeen yhteydessä. Muistaakseni KAT:in haamu -nimimerkin linkkama juttu, kiitos siitä hänelle. Etköhän muista asian hyvin.

"En kai minä tuollaisia matematiikan vastasia väitteitä hyväksy."

On matemaattinen tosiasia, että jos satunnaiskokeen sigma-algebra on pienin mahdollinen, tulos ei voi olla mitään muuta kuin jokin jono. Enqvistin itsensä sanoin: "välttämättä jokin".

Denialismisi takia tämän totuuden kiellät. Samalla väität mielipuolisesti puolustamasi esimerkin esittäjää Enqvistiä vastaan. Ristiriitasi on niin karkea, että tilannettasi on epämiellyttävää seurata.

Nyt vetoan järkeesi, puolimutka. Ehdota jotain sovinnollista, niin olen valmis lopettamaan tämän keskustelun ja voimme siirtyä muihin aiheisiin.

*PM kirjoitti:

"In practice, rather ..." California Institute of Technology"

Multinikki-JC lainauslouhi tällä kertaa täältä:
http://www.hss.caltech.edu/~mshum/stats/lect1.pdf

Siinä tapauksessa kun halutaan tarkastella jotain tiettyjä tapahtumia ja niiden todennäkösyysmittaa, niin sigma-algebra toki voidaan laatia sisällyttämällä ko. tapahtuma sekä niiden komplementit sigma-algebraan. Eihän tuossa ollut mitään uutta siihen, mitä jo aiemmin kerroin. Ja edelleenkään jonkin tietyn sigma-algebran laatiminen tai valinta ei estä mitään satunnaiskokeen mahdolllista tapahtumaa toteutumasta riippuen sattuneesta tuloksesta.

E:n kokeessa ei ollu mitään erityisiä tapahtumia, joita pitäisi alkaa tarkastelemaan laatimalla ko. tapahtumien avulla sigma-algebra.

Multinikin lainauslouhimassa dokumentissa oli muuten mielenkiintoinen esimerkki kolikkoheittoon soveltuvasta sigma-algebrasta, joka muodostetaan alkeistapahtumien (fundamental events) avulla. Esimerkiss' on kyse kahden kolikon heitoista, mutta sama idea skaalautuu 100 kolikon heittoon:

For a given sample space Ω, there are many different σ-algebras:
• {∅, Ω}: “trivial” σ-algebra
• The “powerset” P(Ω), which contains all the subsets of Ω

• For 2-coin toss example, the smallest σ-algebra containing (HH),(HT),(T H),(T T)
is... We call this the σ-algebra “generated” by the fundamental events (HH),(HT),(T H),(T T)"

Hih hih. Siinähän on sigma-algebra, joka rakentuu kolikonheiton alkeistapahtumien varaan. Täsmälleen sopiva sigma-algbebran tyyppi siis myös Enqvistin kokeeseen. Mietipä sitä ketku tollo.

"Eli täsmälleen aiemmin kertomani mukaisesti ja tottakai puolimutkan tyhjänpäiväisten σ-algebra-höperöintien vastaisesti."

Eihän tuossa lainauslouhimassasi tekstinpätkässä ollut ketku mitään sellaista, jonka vastaista olen muka esitttänyt. Minähän selitin, että sigma-algebroita voidaan määritellä valituilla tapahtumilla sekä lisäämällä myös niiden komplementit.

"Käytännössä, käytännön satunnaiskokeessa sigma-algebra on mielenkiintoisten tapahtumien joukko. Ne tapahtumat - ja vain ne - sisältyvät ko. sigma-algebraan. "

Ja mikäs se "käytännön satunnaiskoe" onkaan? Antaisitko meille ketku siitä määritelmän. Mille tahansa satunnaiskokeelle voi laatia millaisen tahansa sigma-algebran edellyttäen, että laadittu sigma-algebra täyttää asetetut vaatimukset. Silti mikään sigma-algebra ei estä mitään satunnaiskokeen mahdollista tapahtumaa toteutumasta riippuen sattuneesta tuloksesta.

"Luuleeko puolimutka, että yliopiston, josta Wikipedia mainitsee:

""Vaikka Caltech on pieni oppilaitos, (noin 2100 opiskelijaa) se on rankattu maailman parhaaksi yliopistoksi",

luentomateriaalilla ei ole "mitään tekemistä matematiikan kanssa"? Voi puolimutkaa."

En tietenkään luule. Hih hih. Tottakai heidän luentomateriaalinsa ovat matematiikka toisin kuin sun hörhöilyt sigma-algebran kanssa. Ja se sun hörhöilys on nimenomaan siinä, että sigma-algebrat jotenkin määrittelisivät mitkä tapahtumat ovat satunnaiskokeessa mahdollisia ja mitkä eivät.



""Esimerkki nopan heitoista..."

Höperön/kieroilevan esimerkkisi nopanheitossa toteutuvat vain sen sigma-algebraan määritellyt, olemassaolevat tapahtumat. Kaikki muut tapahtumat siinä ovat mahdollisia tapahtumia, jotka voisivat olla olemassa, mutta ko satunnaiskokeessa eivät ole."

Ja tuossahan se sun keskeinen hörhöilysi, josta jo mainitsin tuli sun itsesi muotoilemana. hih hih.

"Voidaan toki tulkita siten, että tapahtumasi kuuluvat kyseiseen sigma-algebraan. Sinähän puolimutka esitit ne suotuisine tapauksineen. Silloin ne tietysti voivat toteutua. "

Ei tarvitse mitään suotuisten kautta tapahtuvaa tulkintaa. Mikä tahansa mahdollinen satunnaiskokeen tapahtuma voi toteutua ilman suotuisten tapausten nimeämistä.

"Mutta noin E ei yhdellekään tapahtumalle tehnyt, eli jälleen puolimutka sorruit asiattomuuteen. Haluan uskoa, että nyt ketkuilit vain ymmärtämättömyyttäsi."

Ei E:n eikä kenenkään muunkaan tarvitse mitään tapahtumia etukäteen määritellä suotuisia tapauksia nimeämällä, jotta niiden olisi mahdollista toteutua.
Esitit jälleen yhden typeröinnin kreationistisesta todennäkösyystulkinnasta.

Et sitten vieläkään malttanut lopettaa typeryytesi esittelyä sigma-algebran suhteen. Kotiläksyksi annan sulle tollolle tehtäväksi perehdyä ajatuksen kanssa siihen kuinka kolikonheitolle, aivan kuten E:n satunnaiskokeen kohdalla, voidaan sigma-albegra laatia alkeistapahtumien avulla.

Lue lisää

"Ei E:n eikä kenenkään muunkaan tarvitse mitään tapahtumia etukäteen määritellä suotuisia tapauksia nimeämällä, jotta niiden olisi mahdollista toteutua."

Miksi sitten teit niin? Väitäkö, etteivät silmäluvut "{5} tai {2, 4, 6}" ole tapahtumiensa suotuisia tapauksia?

Voi sinua puolimutka. Nimesit itse tapahtumia etukäteen satunnaiskokeen sigma-algebraan, vaikka väität ettei niin tarvitse tehdä. Yritit väitellä kanssani, mutta puhuit itsesi pussiin.

Voit toki puolimutka yrittää esittää jonkin nopanheiton tapahtuman tulevaan nopanheittoon, ilman että se kuuluisi ko.:n kokeen sigma-algebraan.

"Ja mikäs se "käytännön satunnaiskoe" onkaan?"

Etkö vieläkään ymmärrä? Järkevä käytännön satunnaiskoe on sellainen, jossa koetellaan sattuvatko olennaiset tapahtumat vai eivätkö satu.

Esimerkiksi rahapeli Lotto on käytännön satunnaiskoe. Sen sigma-algebra syntyy osallistuvista lottoriveistä. Tietenkään Loton sigma-algebra ei ole mikään potenssijoukko - Veikkauksen matemaatikot nauraisivat sinulle puolimutka jos sellaista heille höperehtisit.

*JC kirjoitti:

"Yhdelle ja samalle satunnaiskokeelle voidaan laatia lukemattomia sigma-algebroita."

Aina käytännön tarpeen mukaan. E.n esimerkissä laadittiin triviaali sigma-algebra, koska yhtäkään tapahtumaa ei ennen kolikonheittoa nimetty.

"Eivät sigma-algebrat määrittele mitä tapahtumia satunnaiskokeessa voi toteutua."

Määrittelevät. Potenssijoukko määrittelee kaikki mahdolliset tapahtumat, muut sigma-algebrat määrittelevät olennaiset tapahtumat. Käytännön satunnaiskokeessa merkitystä on ainoastaan olennaisilla tapahtumilla.

Tapahtumat, jotka eivät kuulu sigma-algebraan, eivät voi toteutua, koska niitä ei ole siinä olemassa.

"Todennäkösyysavaruuden perusjoukko Ω määrittelee satunnaiskokeen tulosvaihtoehdot ja siten satunnaiskokeen yksinkertaisimmat tapahtumat eli alkeistapahtumat."

Perusjoukko Ω ei synnytä yhtäkään tapahtumaa mihinkään sigma-algebraan. Perusjoukko ei ole mikään toimija, kuvitelma on lähinnä huvittava. Tulosvaihtoehdon ja sitä vastaavan tapahtuman suhde on täysin triviaali eikä liity keskusteluumme lainkaan.

"Sigma-algebra kuvaa ainoastaan sen joukon tapahtumia, joille halutaan määritellä todennäköisyysmitta."

Täysin väärin. Sigma-algebra on (käytännössä) niiden tapahtumien joukko, joiden toteutumista/toteutumatta jäämistä halutaan koetella sattumalla. Todennäköisyysmittaa ko. tapahtumille ei tarvitse tietää lainkaan.

Teoreettisesti se voi olla myös kaikkien mahdollisten tapahtumien joukko, mutta keskustelumme kannalta se on merkityksetöntä tai oikeastaan ketkuilua.

"Symmetristen satunnaiskokeiden kohdalla perusjoukon Ω potenssijoukko pot(Ω) määrittelee kaikki mahdolliset satunnaiskokeen tapahtumat."

E:n esimerkkiä ylöskirjattuine tuloksineen ei tuohon teoretisointiin tarvita. Eikä mahdollisten tapahtumien, jotka olisivat voineet kuulua sen sigma-algebraan, toteutumisilla ole siinä yhtään mitään merkitystä.

Eli höperehdit taas puolimutka tapasi mukaan asiattomuuksia.

Lue lisää

"E.n esimerkissä laadittiin triviaali sigma-algebra, koska yhtäkään tapahtumaa ei ennen kolikonheittoa nimetty."

Näyttäisitkö kokeen kuvauksesta (http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html), missä väittämäsi triviaali sigma-algebra laaditaan?

Mutta jos laadittaisiin, se olis esimerkiksi alkeistapahtumien pohjalta laadittu sigma-algebra kuten tässä lainauslouhimassasi kurssimateriaalissa:

http://www.hss.caltech.edu/~mshum/stats/lect1.pdf

"For a given sample space Ω, there are many different σ-algebras:
...
• For 2-coin toss example, the smallest σ-algebra containing (HH),(HT),(T H),(T T)
is... We call this the σ-algebra “generated” by the fundamental events (HH),(HT),(T H),(T T)."

Todella ironista tässä on että sinä löysit tuon E:n esimerkin kohdalla täysin pätevän sigma-algebran lainauslouhiessasi tekstiä ketkuiluusi. Ja se vielä laaditaan alkeistapahtumien avulla, jotka sinä denialistitollo kiistät monella tapaa.

"Eivät sigma-algebrat määrittele mitä tapahtumia satunnaiskokeessa voi toteutua."

"Määrittelevät. ... Käytännön satunnaiskokeessa merkitystä on ainoastaan olennaisilla tapahtumilla."

Turhaa ketkuilua. Mikään johonkin satunnaiskokeeseen S soveltuva sigma-algebra ei estä mitään ko. satunnaiskokeen mahdollista tapahtumaa toteutumasta. Jos esimerkiksi laadin nopan heitolle todennäkösyysavaruuden, jonka sigma-algebra on triviaalinen F = {∅, Ω}, niin se ei todellakaan estä mitään mahdollista tapahtumaa, esimerkiksi {1}, {2,4,6}, {1, 2, 3, 5, 6} toteutumasta. Väitteesi on täysin idioottimaisesti matematiikan vastainen.

"Tapahtumat, jotka eivät kuulu sigma-algebraan, eivät voi toteutua, koska niitä ei ole siinä olemassa."

Hih hih. Taas meinas lentää kokis näppikselle. Teen näistä sigma-algebra hörhöilyistäsi avauksen matematiikkapalstalle ...

""Todennäkösyysavaruuden perusjoukko Ω määrittelee..."

"Perusjoukko Ω ei synnytä yhtäkään tapahtumaa mihinkään sigma-algebraan." Perusjoukko ei ole mikään toimija, kuvitelma on lähinnä huvittava. "

Itseppäs tollo noita kuvitelmia perusjoukosta "toimijana" keksit. Huvittavahan se on niin kuin sun hörhöilyt yleensä.

Matematiikkassa määritellään näin:

http://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/TodLaskLaskusaannot.pdf

"3.2. Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet

Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet ovat alkeistapahtuma, otosavaruus ja tapahtuma:

(i) Sanomme, että satunnaisilmiön tulosvaihtoehto on alkeistapahtuma, jos satunnaisilmiötä ei
voida ”purkaa” sitä alkeellisempiin tulosvaihtoehtoihin
(ii) Kutsumme satunnaisilmiön tai satunnaiskokeen kaikkien alkeistapahtumien muodostamaa joukkoa otosavaruudeksi.

...

"Otosavaruus S muodostaa siis sen perusjoukon, jossa satunnaisilmiön tulosvaihtoehtoja tarkastellaan. Koska satunnaisilmiötä ei voida purkaa alkeistapahtumia alkeellisempiin tulosvaihtoehtoihin, niin alkeistapahtumat ovat otosavaruuden alkioita. Tarkasteltavan satunnaisilmiön tapahtumat ovat otosavaruuden S alkioiden eli alkeistapahtumien muodostamia otosavaruuden S osajoukkoja."

"Tulosvaihtoehdon ja sitä vastaavan tapahtuman suhde on täysin triviaali eikä liity keskusteluumme lainkaan."

Lässyn lässyn. Tottakai liittyy. Alkeistapahtuma on yksi todennäköisyyden peruskäsitteistä kuten matematiikka määrittelee.

""Sigma-algebra kuvaa ..."

Täysin väärin. Sigma-algebra on (käytännössä) niiden tapahtumien joukko, joiden toteutumista/toteutumatta jäämistä halutaan koetella sattumalla. Todennäköisyysmittaa ko. tapahtumille ei tarvitse tietää lainkaan."

Hih hih. Jessus mikä tollo oot. Siksihän niitä todennäkösyysavaruuksia, sigma-algebroineen ja todennäkösyysmittoineen laaditaan, kun halutaan selvittää tapahtumien todennäkösyyksiä.

"Teoreettisesti se voi olla myös kaikkien mahdollisten tapahtumien joukko, mutta keskustelumme kannalta se on merkityksetöntä tai oikeastaan ketkuilua."

Ketkuilua on ainoastaan se, että yrität näillä sigma-algebraan liityvillä hörhöilyilläsi välttää tunnustamasta sitä matemaattista faktaa, että oot väärässä.

""Symmetristen satunnaiskokeiden kohdalla perusjoukon Ω potenssijoukko pot(Ω) määrittelee kaikki mahdolliset satunnaiskokeen tapahtumat."

E:n esimerkkiä ylöskirjattuine tuloksineen ei tuohon teoretisointiin tarvita. Eikä mahdollisten tapahtumien, jotka olisivat voineet kuulua sen sigma-algebraan, toteutumisilla ole siinä yhtään mitään merkitystä."

Todellisuudessahan sigma-algebraa ei tarvita lainkaan E:n kokeen väitteen tarkasteluun. Se koe on yksinkertainen satunnaiskoe, jonka symmetrisen alkeistapahtumien todennäkösyyden hän aivan oikein ilmoittaa. Vedit sigma-algebraan liittyvät hörhöilysi mukaan keskusteluun, koska ketkuna kuvittelit, että voisit jotenkin niiden avulla sumuttaa jonkun uskomaan matematiikan vastasia väitteitäs.

"Eli höperehdit taas puolimutka tapasi mukaan asiattomuuksia."

Voi voi multinikki. Mitä sinä luulet näillä valheillasi saavuttavasi? Kaikkihan voivat itse todeta miten ketkuilet ja vääristelet.

*JC kirjoitti:

"Ei E:n eikä kenenkään muunkaan tarvitse mitään tapahtumia etukäteen määritellä suotuisia tapauksia nimeämällä, jotta niiden olisi mahdollista toteutua."

Miksi sitten teit niin? Väitäkö, etteivät silmäluvut "{5} tai {2, 4, 6}" ole tapahtumiensa suotuisia tapauksia?

Voi sinua puolimutka. Nimesit itse tapahtumia etukäteen satunnaiskokeen sigma-algebraan, vaikka väität ettei niin tarvitse tehdä. Yritit väitellä kanssani, mutta puhuit itsesi pussiin.

Voit toki puolimutka yrittää esittää jonkin nopanheiton tapahtuman tulevaan nopanheittoon, ilman että se kuuluisi ko.:n kokeen sigma-algebraan.

"Ja mikäs se "käytännön satunnaiskoe" onkaan?"

Etkö vieläkään ymmärrä? Järkevä käytännön satunnaiskoe on sellainen, jossa koetellaan sattuvatko olennaiset tapahtumat vai eivätkö satu.

Esimerkiksi rahapeli Lotto on käytännön satunnaiskoe. Sen sigma-algebra syntyy osallistuvista lottoriveistä. Tietenkään Loton sigma-algebra ei ole mikään potenssijoukko - Veikkauksen matemaatikot nauraisivat sinulle puolimutka jos sellaista heille höperehtisit.

Lue lisää

""Ei E:n eikä kenenkään muunkaan tarvitse mitään tapahtumia etukäteen määritellä suotuisia tapauksia nimeämällä, jotta niiden olisi mahdollista toteutua."

Miksi sitten teit niin? Väitäkö, etteivät silmäluvut "{5} tai {2, 4, 6}" ole tapahtumiensa suotuisia tapauksia?"

Hih hih. Tollo. Eihän {5} eikä {2, 4, 6} oo silmälukuja. Nehän ovat joukkoina määriteltyjä tapahtumia.

"Voi sinua puolimutka. Nimesit itse tapahtumia etukäteen satunnaiskokeen sigma-algebraan, vaikka väität ettei niin tarvitse tehdä. Yritit väitellä kanssani, mutta puhuit itsesi pussiin."

Voi sinua multinikki. Enhän minä nimennyt mitään tapahtumia satunnaiskokeen sigma-algebraan. Minähän totesin, että valitusta sigma-algebrasta huolimatta esimerkkeinä mainitsemani tapahtumat voivat todeta. Onko sinulla vakavia kognitiivisa vaikeuksia ymmärtää suomen kielistä tekstiä vai ootko noin naurettavan lapsellinen ketku?

"Voit toki puolimutka yrittää esittää jonkin nopanheiton tapahtuman tulevaan nopanheittoon, ilman että se kuuluisi ko.:n kokeen sigma-algebraan."

Väärin. Voin viitata mihin tahansa satunnaiskokeen tapahtumaan täysin riippumatta valitusta sigma-algebrasta. Ei oo kysymys siitä, että voin 'yrittää' tehdä niin vaan yksinkertaisesti voin tehdä niin.

""Ja mikäs se "käytännön satunnaiskoe" onkaan?"

Etkö vieläkään ymmärrä? Järkevä käytännön satunnaiskoe on sellainen, jossa koetellaan sattuvatko olennaiset tapahtumat vai eivätkö satu."

Hih hih. Ja mites se koettelu tapahtuu? Satunnaiskokeita suorittamallako?


"Esimerkiksi rahapeli Lotto on käytännön satunnaiskoe. Sen sigma-algebra syntyy osallistuvista lottoriveistä."

Hih hih. Ja kukas sen sigma-algebran siellä laativat? Veikkauksen matemaatikotko. Laaditaanko se sigma-algebra siellä Veikkauksessa aina kun kaikki lottoarvontaan osallistuvat kupongit on vastaanotettu? Vai syntyykö se sigma-algebra itsestään?

Oleellisin kysymys tietenkin on, että mitä ihmettä kuvittelet Veikkauksen matemaatikkojen tekevän sigma-algebralla, joka "syntyy" jätetyistä lottoriveistä? Selittäpä se meille. Sun pöljyyksia on aina niin viihdyttävää lukea.

"Tietenkään Loton sigma-algebra ei ole mikään potenssijoukko -"

Se millaista sigma-algebraa Loton suhteen käytettäisiin, jos haluttaisiin, riippuisi täysin siitä mitä Loton voittomahdollisuuksia ja niihin liittyviä tapahtumia haluttaisiin tarkastella.

Todellisuudessa Veikkauksen matemaatikot eivät edes laadi sigma-algebraa, vaan Loton pelisysteemiin liittyvien voittovaihtoehtojen todennäkösyydet on laskettu esim. kombinatoriikan avulla.

"Veikkauksen matemaatikot nauraisivat sinulle puolimutka jos sellaista heille höperehtisit."

Tiedän kyllä tasan tarkkaan että veikkauksen matemaatikot nauraisivat sun kreationistisen todennäkösyyden hörhötulkinnoille Loton suhteen.

*JC kirjoitti:

"Ja missäs kohtaan Enqvist niin väitti?"

Toisen, E:n esimerkkiä täysin vastaavan satunnaiskokeen yhteydessä. Muistaakseni KAT:in haamu -nimimerkin linkkama juttu, kiitos siitä hänelle. Etköhän muista asian hyvin.

"En kai minä tuollaisia matematiikan vastasia väitteitä hyväksy."

On matemaattinen tosiasia, että jos satunnaiskokeen sigma-algebra on pienin mahdollinen, tulos ei voi olla mitään muuta kuin jokin jono. Enqvistin itsensä sanoin: "välttämättä jokin".

Denialismisi takia tämän totuuden kiellät. Samalla väität mielipuolisesti puolustamasi esimerkin esittäjää Enqvistiä vastaan. Ristiriitasi on niin karkea, että tilannettasi on epämiellyttävää seurata.

Nyt vetoan järkeesi, puolimutka. Ehdota jotain sovinnollista, niin olen valmis lopettamaan tämän keskustelun ja voimme siirtyä muihin aiheisiin.

Lue lisää

""Ja missäs kohtaan Enqvist niin väitti?"

Toisen, E:n esimerkkiä täysin vastaavan satunnaiskokeen yhteydessä. Muistaakseni KAT:in haamu -nimimerkin linkkama juttu, kiitos siitä hänelle. Etköhän muista asian hyvin."

Tarkoitat siis tätä lukuisat kerrat lainauslouhimaasi juttua, jossa Enqvist toteaa:

http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm

Enqvist: "Kuvitellaan vielä, että otamme arpanopan, heitämme sitä vaikkapa kuusikymmentä kertaa ja kirjaamme jokaisen heittokerran silmäluvun paperille. Lopputuloksena on kuudenkymmenen numeron sarja, jossa esiintyy lukuja ykkösen ja kuutosen väliltä. Miten on mahdollista, että saimme juuri tämän sarjan? Sen todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta – onko kyseessä ihme? Eipä tietenkään. Nopanheiton tuloksena on välttämättä jokin sarja. Jokainen niistä on täsmälleen yhtä epätodennäköinen, näyttipä sarja meistä miten kummalliselta tahansa."

Tuossahan Enqvist aivan oikein esittää sen, että kunkin tulosvaihtoehdon sattumisen eli alkeistapahtuman toteutumisen todennäköisyys on "yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta" eli matemaattisesti ilmaistuna: P({ωi}) = 1/n , {ωi} ⊂ Ω, i = 1, 2, ... n, n = 1/6^60

""En kai minä tuollaisia matematiikan vastasia väitteitä hyväksy."

On matemaattinen tosiasia, että jos satunnaiskokeen sigma-algebra on pienin mahdollinen, tulos ei voi olla mitään muuta kuin jokin jono."

Hih hih. Matematiikan fakta on kylläkin se, että sigma-algebrasta valinnalla tai valitsemattomuudella ei oo kertakaikkisen mitään vaikutusta siihen, että satunnaiskokeen tulos on satunnaisesti aina yksi tulosvaihtoehdoista. Ja symmetrisisessä satunnaiskokeessa, kunkin tulosvaihtoehdon sattumisen todennäkösyys on 1/N, missä N on symmetrisen alkeistapahtumien lukumäärä.

"Enqvistin itsensä sanoin: "välttämättä jokin". "

eli P(Ω) = 1, kuten todennäkösyyden 2. aksiooma toteaa.

Ja minkä lisäksi hän totesi: "Lopputuloksena on kuudenkymmenen numeron sarja, jossa esiintyy lukuja ykkösen ja kuutosen väliltä. ... Sen todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta.." ja "... Jokainen niistä on täsmälleen yhtä epätodennäköinen, ..."

"Denialismisi takia tämän totuuden kiellät."

Hih hih. Enhän minä voi olla denialisti kun en kiellä tieteen, kuten matematiikan väittämiä. Sinähän olet esittänyt lukemattoman määrän täysin matematiikan vastaisia väitteitä.

"Samalla väität mielipuolisesti puolustamasi esimerkin esittäjää Enqvistiä vastaan."

Oletkos ihan reikäpää? Minä, Enqvist ja matematiikka oomme väistämättä sitä mieltä, että esimerkiksi lainauslouhimassasi esimerkissä (http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm) kuvatussa satunnaiskokeessa: Nopanheiton tuloksena on välttämättä jokin sarja. Jokainen niistä on täsmälleen yhtä epätodennäköinen eli jokaisen sarjan todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta.

"Ristiriitasi on niin karkea, että tilannettasi on epämiellyttävää seurata."

No voi voi multinilkki. Tämä "ristiriitani" on täysin sun ketkun kuvittelema ja vääristelevä väittämä.

"Nyt vetoan järkeesi, puolimutka. Ehdota jotain sovinnollista,"

Vai sovinnollista? Ei matematiikan faktoja ole muuteltavissa sun narsistisen egon mieltymysten mukaan. Matemaattiset faktat ovat faktoja. Ja niiden mukaan sinä tollo oot ollut väärässä alusta lähtien. Eivät ne matemaattiset faktat miksikään muutu millään määrällä sun ketkun kieroiluja.

Ei mun todellakaan tarvitse ehdottaa jotain sovinnollista vain siksi että sinä narsistina ketkuna välttyisit tunnustamasta väärässä olos. Yksinkertasesti sinä oot väärässä ja se on täysin selvää kaikille. Jopa sulle itsellesi.

"niin olen valmis lopettamaan tämän keskustelun ja voimme siirtyä muihin aiheisiin."

Sinä multinikki oot ihan vapaa siirtymään milloin tahansa muihin aiheisiin. Jos vielä jatkat matematiikan vastaisten väitteidesi esittämistä tai Enqvistin esimerkkiin liittyvää valehtelua ja vääristelyä, niin tottakai minä ne osoitan sivullisille. Valinta on sinun.

*PM kirjoitti:

""Ei E:n eikä kenenkään muunkaan tarvitse mitään tapahtumia etukäteen määritellä suotuisia tapauksia nimeämällä, jotta niiden olisi mahdollista toteutua."

Miksi sitten teit niin? Väitäkö, etteivät silmäluvut "{5} tai {2, 4, 6}" ole tapahtumiensa suotuisia tapauksia?"

Hih hih. Tollo. Eihän {5} eikä {2, 4, 6} oo silmälukuja. Nehän ovat joukkoina määriteltyjä tapahtumia.

"Voi sinua puolimutka. Nimesit itse tapahtumia etukäteen satunnaiskokeen sigma-algebraan, vaikka väität ettei niin tarvitse tehdä. Yritit väitellä kanssani, mutta puhuit itsesi pussiin."

Voi sinua multinikki. Enhän minä nimennyt mitään tapahtumia satunnaiskokeen sigma-algebraan. Minähän totesin, että valitusta sigma-algebrasta huolimatta esimerkkeinä mainitsemani tapahtumat voivat todeta. Onko sinulla vakavia kognitiivisa vaikeuksia ymmärtää suomen kielistä tekstiä vai ootko noin naurettavan lapsellinen ketku?

"Voit toki puolimutka yrittää esittää jonkin nopanheiton tapahtuman tulevaan nopanheittoon, ilman että se kuuluisi ko.:n kokeen sigma-algebraan."

Väärin. Voin viitata mihin tahansa satunnaiskokeen tapahtumaan täysin riippumatta valitusta sigma-algebrasta. Ei oo kysymys siitä, että voin 'yrittää' tehdä niin vaan yksinkertaisesti voin tehdä niin.

""Ja mikäs se "käytännön satunnaiskoe" onkaan?"

Etkö vieläkään ymmärrä? Järkevä käytännön satunnaiskoe on sellainen, jossa koetellaan sattuvatko olennaiset tapahtumat vai eivätkö satu."

Hih hih. Ja mites se koettelu tapahtuu? Satunnaiskokeita suorittamallako?


"Esimerkiksi rahapeli Lotto on käytännön satunnaiskoe. Sen sigma-algebra syntyy osallistuvista lottoriveistä."

Hih hih. Ja kukas sen sigma-algebran siellä laativat? Veikkauksen matemaatikotko. Laaditaanko se sigma-algebra siellä Veikkauksessa aina kun kaikki lottoarvontaan osallistuvat kupongit on vastaanotettu? Vai syntyykö se sigma-algebra itsestään?

Oleellisin kysymys tietenkin on, että mitä ihmettä kuvittelet Veikkauksen matemaatikkojen tekevän sigma-algebralla, joka "syntyy" jätetyistä lottoriveistä? Selittäpä se meille. Sun pöljyyksia on aina niin viihdyttävää lukea.

"Tietenkään Loton sigma-algebra ei ole mikään potenssijoukko -"

Se millaista sigma-algebraa Loton suhteen käytettäisiin, jos haluttaisiin, riippuisi täysin siitä mitä Loton voittomahdollisuuksia ja niihin liittyviä tapahtumia haluttaisiin tarkastella.

Todellisuudessa Veikkauksen matemaatikot eivät edes laadi sigma-algebraa, vaan Loton pelisysteemiin liittyvien voittovaihtoehtojen todennäkösyydet on laskettu esim. kombinatoriikan avulla.

"Veikkauksen matemaatikot nauraisivat sinulle puolimutka jos sellaista heille höperehtisit."

Tiedän kyllä tasan tarkkaan että veikkauksen matemaatikot nauraisivat sun kreationistisen todennäkösyyden hörhötulkinnoille Loton suhteen.

Lue lisää

"Voin viitata mihin tahansa satunnaiskokeen tapahtumaan täysin riippumatta valitusta sigma-algebrasta."

Et voi. Kun teet niin, nimeät aina tapahtuman sigma-algebraan tai luot uuden sigma-algebran. Eli tapahtumasi tulee merkitykselliseksi ja lakkaa olemasta "mikä tahansa". Halusit puolimutka sitä tai et.

"Ei oo kysymys siitä, että voin 'yrittää' tehdä niin vaan yksinkertaisesti voin tehdä niin."

Juurihan yritit, ja puhuit itsesi pussiin.

"Enhän minä nimennyt mitään tapahtumia satunnaiskokeen sigma-algebraan."

Nimesit. Tapahtuma luo välttämättä sigma-algebransa tai tulee osaksi jo olemassaolevaa sigma-algebraa.

"Eihän {5} eikä {2, 4, 6} oo silmälukuja."

Sulkeiden sisällä näkyvät numerot ovat nopan silmälukuja, nimeämiesi tapahtumien suotuisia tapahtumia. Saivartelusi on merkityksetöntä.

"Ja kukas sen sigma-algebran siellä laativat? Veikkauksen matemaatikotko. Laaditaanko se sigma-algebra siellä Veikkauksessa aina kun kaikki lottoarvontaan osallistuvat kupongit on vastaanotettu?"

Siellä? Matemaatikotko? Mitä ihmettä sinä puolimutka kirjoittelet?

Loton sigma-algebran laativat lottoajat siihen esittämillään tapahtumilla, lottoriveillä. Veikkauksella ei ole sigma-algebran sisältöön mitään osaa.

Veikkaus on arvonnan järjestäjä, joka kirjaa esitetyt tapahtumat ylös ja selvittää lottokoneella arpomalla, mikä lottoajien esittämistä riveistä on voittorivi - vai onko mikään.

"....että mitä ihmettä kuvittelet Veikkauksen matemaatikkojen tekevän sigma-algebralla, joka "syntyy" jätetyistä lottoriveistä?"

Oletko puolimutka nauttinut päihteitä?

Eihän nyt Loton viikoittaiseen suoritukseen mitään matemaatikkoja tarvita, pari virallista valvojaa ja lottotyttö riittää hyvin.

Veikkaus maksaa voitot viikoittaisen sigma-algebran toteutuneille tapahtumille. Sitä se "tekee" jätetyillä lottoriveillä, niistä perityn maksun lisäksi.

"Se millaista sigma-algebraa Loton suhteen käytettäisiin, jos haluttaisiin, riippuisi täysin siitä mitä Loton voittomahdollisuuksia ja niihin liittyviä tapahtumia haluttaisiin tarkastella."

Vai "jos haluttaisiin"! Usko pois, puolimutka, joka viikko Lottoon syntyy tietty sigma-algebransa, eli merkityksellisten ja olennaisten tapahtumien joukko.

Yksinkertaisuuden vuoksi on tässä yhteydessä turha mennä alempiin voittoluokkiin. Yhdellä rivillä lottoaja tietysti esittää lukuisia tapahtumia arvonnan sigma-algebraan.

"Todellisuudessa Veikkauksen matemaatikot eivät edes laadi sigma-algebraa, vaan Loton pelisysteemiin liittyvien voittovaihtoehtojen todennäkösyydet on laskettu esim. kombinatoriikan avulla."

Voi sinua puolimutka mitä kirjoittelet. Aivan höpönhöpöä. Ryhdistäydypä nyt, vai joko tunnustat totuuden?

"Ja mites se koettelu tapahtuu? Satunnaiskokeita suorittamallako?"

Kuinkas muutenkaan.

Eiköhän sinun puolimutka ole nyt parasta lopettaa, ainakin tällä erää. Olet aivan kuutamolla.

*PM kirjoitti:

""Ja missäs kohtaan Enqvist niin väitti?"

Toisen, E:n esimerkkiä täysin vastaavan satunnaiskokeen yhteydessä. Muistaakseni KAT:in haamu -nimimerkin linkkama juttu, kiitos siitä hänelle. Etköhän muista asian hyvin."

Tarkoitat siis tätä lukuisat kerrat lainauslouhimaasi juttua, jossa Enqvist toteaa:

http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm

Enqvist: "Kuvitellaan vielä, että otamme arpanopan, heitämme sitä vaikkapa kuusikymmentä kertaa ja kirjaamme jokaisen heittokerran silmäluvun paperille. Lopputuloksena on kuudenkymmenen numeron sarja, jossa esiintyy lukuja ykkösen ja kuutosen väliltä. Miten on mahdollista, että saimme juuri tämän sarjan? Sen todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta – onko kyseessä ihme? Eipä tietenkään. Nopanheiton tuloksena on välttämättä jokin sarja. Jokainen niistä on täsmälleen yhtä epätodennäköinen, näyttipä sarja meistä miten kummalliselta tahansa."

Tuossahan Enqvist aivan oikein esittää sen, että kunkin tulosvaihtoehdon sattumisen eli alkeistapahtuman toteutumisen todennäköisyys on "yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta" eli matemaattisesti ilmaistuna: P({ωi}) = 1/n , {ωi} ⊂ Ω, i = 1, 2, ... n, n = 1/6^60

""En kai minä tuollaisia matematiikan vastasia väitteitä hyväksy."

On matemaattinen tosiasia, että jos satunnaiskokeen sigma-algebra on pienin mahdollinen, tulos ei voi olla mitään muuta kuin jokin jono."

Hih hih. Matematiikan fakta on kylläkin se, että sigma-algebrasta valinnalla tai valitsemattomuudella ei oo kertakaikkisen mitään vaikutusta siihen, että satunnaiskokeen tulos on satunnaisesti aina yksi tulosvaihtoehdoista. Ja symmetrisisessä satunnaiskokeessa, kunkin tulosvaihtoehdon sattumisen todennäkösyys on 1/N, missä N on symmetrisen alkeistapahtumien lukumäärä.

"Enqvistin itsensä sanoin: "välttämättä jokin". "

eli P(Ω) = 1, kuten todennäkösyyden 2. aksiooma toteaa.

Ja minkä lisäksi hän totesi: "Lopputuloksena on kuudenkymmenen numeron sarja, jossa esiintyy lukuja ykkösen ja kuutosen väliltä. ... Sen todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta.." ja "... Jokainen niistä on täsmälleen yhtä epätodennäköinen, ..."

"Denialismisi takia tämän totuuden kiellät."

Hih hih. Enhän minä voi olla denialisti kun en kiellä tieteen, kuten matematiikan väittämiä. Sinähän olet esittänyt lukemattoman määrän täysin matematiikan vastaisia väitteitä.

"Samalla väität mielipuolisesti puolustamasi esimerkin esittäjää Enqvistiä vastaan."

Oletkos ihan reikäpää? Minä, Enqvist ja matematiikka oomme väistämättä sitä mieltä, että esimerkiksi lainauslouhimassasi esimerkissä (http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm) kuvatussa satunnaiskokeessa: Nopanheiton tuloksena on välttämättä jokin sarja. Jokainen niistä on täsmälleen yhtä epätodennäköinen eli jokaisen sarjan todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta.

"Ristiriitasi on niin karkea, että tilannettasi on epämiellyttävää seurata."

No voi voi multinilkki. Tämä "ristiriitani" on täysin sun ketkun kuvittelema ja vääristelevä väittämä.

"Nyt vetoan järkeesi, puolimutka. Ehdota jotain sovinnollista,"

Vai sovinnollista? Ei matematiikan faktoja ole muuteltavissa sun narsistisen egon mieltymysten mukaan. Matemaattiset faktat ovat faktoja. Ja niiden mukaan sinä tollo oot ollut väärässä alusta lähtien. Eivät ne matemaattiset faktat miksikään muutu millään määrällä sun ketkun kieroiluja.

Ei mun todellakaan tarvitse ehdottaa jotain sovinnollista vain siksi että sinä narsistina ketkuna välttyisit tunnustamasta väärässä olos. Yksinkertasesti sinä oot väärässä ja se on täysin selvää kaikille. Jopa sulle itsellesi.

"niin olen valmis lopettamaan tämän keskustelun ja voimme siirtyä muihin aiheisiin."

Sinä multinikki oot ihan vapaa siirtymään milloin tahansa muihin aiheisiin. Jos vielä jatkat matematiikan vastaisten väitteidesi esittämistä tai Enqvistin esimerkkiin liittyvää valehtelua ja vääristelyä, niin tottakai minä ne osoitan sivullisille. Valinta on sinun.

Lue lisää

Sinua viisaammat kirjoittajat, mm. tieteenharrastaja ja bwm aikoinaan kirjoittivat varsin kriittiseen sävyyn E:n esimerkistä. Olisin tuolloin voinut tyytyä keskustelun lopputulokseen - asiahan oli selvä - mutta totuutta ja henkilöäni vastaan käydyt hyökkäykset saivat minut jatkamaan.

Em. kaksi ovat luopuneet keskustelusta, samoin moloch on luopunut. Palstan aikoinaan terävimmät evot, illuminatus ja Heh ! ovat luopuneet ja jättäneet käytännössä koko palstan. antimytomaani on luopunut. marsunkiillottaja, naapurin kissa, RepeR, exhellari ym. ovat tunnustaneet totuuden: he eivät usko, että äärimmäisen harvinainen tapahtuma toteutuu satunnaiskokeessa aina.

Toki voin lopettaa tämän keskustelun halutessani. Olenhan kertonut toistuvasti tyytyväni keskustelumme lopputulemaan. Mutta sitten ajattelin että nujertamalla sinut puolimutka täydellisesti, tekisin hyvän teon, koska silloin löisin ateistin ja evolutionistin. Luther oli tunnetusti kova vastustajilleen, miksi en itse olisi?

"Minä, Enqvist ja matematiikka oomme väistämättä sitä mieltä, että esimerkissä (http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm) kuvatussa satunnaiskokeessa: Nopanheiton tuloksena on välttämättä jokin sarja."

Olet edistynyt puolimutka. Parasta on, että tunnustat vielä E:n esimerkki olevan tuota satunnaiskoetta täysin vastaava ja että myös sen tulos oli "välttämättä jokin".

Pystytkö vielä tähän?

*PM kirjoitti:

"E.n esimerkissä laadittiin triviaali sigma-algebra, koska yhtäkään tapahtumaa ei ennen kolikonheittoa nimetty."

Näyttäisitkö kokeen kuvauksesta (http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html), missä väittämäsi triviaali sigma-algebra laaditaan?

Mutta jos laadittaisiin, se olis esimerkiksi alkeistapahtumien pohjalta laadittu sigma-algebra kuten tässä lainauslouhimassasi kurssimateriaalissa:

http://www.hss.caltech.edu/~mshum/stats/lect1.pdf

"For a given sample space Ω, there are many different σ-algebras:
...
• For 2-coin toss example, the smallest σ-algebra containing (HH),(HT),(T H),(T T)
is... We call this the σ-algebra “generated” by the fundamental events (HH),(HT),(T H),(T T)."

Todella ironista tässä on että sinä löysit tuon E:n esimerkin kohdalla täysin pätevän sigma-algebran lainauslouhiessasi tekstiä ketkuiluusi. Ja se vielä laaditaan alkeistapahtumien avulla, jotka sinä denialistitollo kiistät monella tapaa.

"Eivät sigma-algebrat määrittele mitä tapahtumia satunnaiskokeessa voi toteutua."

"Määrittelevät. ... Käytännön satunnaiskokeessa merkitystä on ainoastaan olennaisilla tapahtumilla."

Turhaa ketkuilua. Mikään johonkin satunnaiskokeeseen S soveltuva sigma-algebra ei estä mitään ko. satunnaiskokeen mahdollista tapahtumaa toteutumasta. Jos esimerkiksi laadin nopan heitolle todennäkösyysavaruuden, jonka sigma-algebra on triviaalinen F = {∅, Ω}, niin se ei todellakaan estä mitään mahdollista tapahtumaa, esimerkiksi {1}, {2,4,6}, {1, 2, 3, 5, 6} toteutumasta. Väitteesi on täysin idioottimaisesti matematiikan vastainen.

"Tapahtumat, jotka eivät kuulu sigma-algebraan, eivät voi toteutua, koska niitä ei ole siinä olemassa."

Hih hih. Taas meinas lentää kokis näppikselle. Teen näistä sigma-algebra hörhöilyistäsi avauksen matematiikkapalstalle ...

""Todennäkösyysavaruuden perusjoukko Ω määrittelee..."

"Perusjoukko Ω ei synnytä yhtäkään tapahtumaa mihinkään sigma-algebraan." Perusjoukko ei ole mikään toimija, kuvitelma on lähinnä huvittava. "

Itseppäs tollo noita kuvitelmia perusjoukosta "toimijana" keksit. Huvittavahan se on niin kuin sun hörhöilyt yleensä.

Matematiikkassa määritellään näin:

http://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/TodLaskLaskusaannot.pdf

"3.2. Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet

Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet ovat alkeistapahtuma, otosavaruus ja tapahtuma:

(i) Sanomme, että satunnaisilmiön tulosvaihtoehto on alkeistapahtuma, jos satunnaisilmiötä ei
voida ”purkaa” sitä alkeellisempiin tulosvaihtoehtoihin
(ii) Kutsumme satunnaisilmiön tai satunnaiskokeen kaikkien alkeistapahtumien muodostamaa joukkoa otosavaruudeksi.

...

"Otosavaruus S muodostaa siis sen perusjoukon, jossa satunnaisilmiön tulosvaihtoehtoja tarkastellaan. Koska satunnaisilmiötä ei voida purkaa alkeistapahtumia alkeellisempiin tulosvaihtoehtoihin, niin alkeistapahtumat ovat otosavaruuden alkioita. Tarkasteltavan satunnaisilmiön tapahtumat ovat otosavaruuden S alkioiden eli alkeistapahtumien muodostamia otosavaruuden S osajoukkoja."

"Tulosvaihtoehdon ja sitä vastaavan tapahtuman suhde on täysin triviaali eikä liity keskusteluumme lainkaan."

Lässyn lässyn. Tottakai liittyy. Alkeistapahtuma on yksi todennäköisyyden peruskäsitteistä kuten matematiikka määrittelee.

""Sigma-algebra kuvaa ..."

Täysin väärin. Sigma-algebra on (käytännössä) niiden tapahtumien joukko, joiden toteutumista/toteutumatta jäämistä halutaan koetella sattumalla. Todennäköisyysmittaa ko. tapahtumille ei tarvitse tietää lainkaan."

Hih hih. Jessus mikä tollo oot. Siksihän niitä todennäkösyysavaruuksia, sigma-algebroineen ja todennäkösyysmittoineen laaditaan, kun halutaan selvittää tapahtumien todennäkösyyksiä.

"Teoreettisesti se voi olla myös kaikkien mahdollisten tapahtumien joukko, mutta keskustelumme kannalta se on merkityksetöntä tai oikeastaan ketkuilua."

Ketkuilua on ainoastaan se, että yrität näillä sigma-algebraan liityvillä hörhöilyilläsi välttää tunnustamasta sitä matemaattista faktaa, että oot väärässä.

""Symmetristen satunnaiskokeiden kohdalla perusjoukon Ω potenssijoukko pot(Ω) määrittelee kaikki mahdolliset satunnaiskokeen tapahtumat."

E:n esimerkkiä ylöskirjattuine tuloksineen ei tuohon teoretisointiin tarvita. Eikä mahdollisten tapahtumien, jotka olisivat voineet kuulua sen sigma-algebraan, toteutumisilla ole siinä yhtään mitään merkitystä."

Todellisuudessahan sigma-algebraa ei tarvita lainkaan E:n kokeen väitteen tarkasteluun. Se koe on yksinkertainen satunnaiskoe, jonka symmetrisen alkeistapahtumien todennäkösyyden hän aivan oikein ilmoittaa. Vedit sigma-algebraan liittyvät hörhöilysi mukaan keskusteluun, koska ketkuna kuvittelit, että voisit jotenkin niiden avulla sumuttaa jonkun uskomaan matematiikan vastasia väitteitäs.

"Eli höperehdit taas puolimutka tapasi mukaan asiattomuuksia."

Voi voi multinikki. Mitä sinä luulet näillä valheillasi saavuttavasi? Kaikkihan voivat itse todeta miten ketkuilet ja vääristelet.

Lue lisää

"Näyttäisitkö kokeen kuvauksesta (http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html), missä väittämäsi triviaali sigma-algebra laaditaan?"

Siinä, kun yhtäkään tapahtumaa ei nimetä ennen kolikonheittoa, joka sitten suoritetaan.

"Let X be any set.

The collection {∅, A, Ac, X}is a simple σ-algebra generated by the subset A."

Ja kun tuo ainoa tapahtuma A jätetään nimeämättä, syntyy enää vain triviaali σ-algebra, eli jäljelle jäävät vain {∅, X}.

Siksi E:n esimerkin sigma-algebra oli {∅, Ω}. Mitään muita tapahtumia siinä ei ollut.

"Todellisuudessahan sigma-algebraa ei tarvita lainkaan E:n kokeen väitteen tarkasteluun."

Järjetön väite. Satunnaiskoe ilman tapahtumia?

"Se koe on yksinkertainen satunnaiskoe, jonka symmetrisen alkeistapahtumien todennäkösyyden hän aivan oikein ilmoittaa."

Siis tunnustat kolikonheiton ja tuloksen ylöskirjauksen olleen pelkkää teatteria?

"Siksihän niitä todennäkösyysavaruuksia, sigma-algebroineen ja todennäkösyysmittoineen laaditaan, kun halutaan selvittää tapahtumien todennäkösyyksiä."

Höpönhöpö puolimutka. Tapahtumien todennäköisyydet lasketaan niiden suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten määräsuhteena. Se on todennäköisyysmitta, eikä sigma-algebralla ole siinä yhtään mitään tekemistä.

"Alkeistapahtuma on yksi todennäköisyyden peruskäsitteistä kuten matematiikka määrittelee."

Höpötät taas. Alkeistapahtuma on vain erityistapaus tapahtumasta. Se on tapahtuma, jolla on vain yksi suotuisa tapaus. Useissa satunnaiskokeissa se on oleellinen tapahtuma, mutta silti se on vain tapahtuma yhtä kaikki.

E:n esimerkin sigma-algebrassa ei ollut alkeistapahtumaa lainkaan. Siksi ylöskirjattu jono ei ollut sellaisen suotuisa tapaus, eikä se sellaista toteuttanut väitelyllä täysin valheellisella todennäköisyydellä.

Otosavaruuden alkiota matemaatikko kutsuu sanoilla tulosvaihtoehto, alkeistapaus tai otos. Otosavaruuden alkio ei ole tapahtuma lainkaan, siksi "alkeistapahtuma" on sille kovin huono nimitys. Toki se on hyvin ketkuiluun sopiva, kuten aikoinaan bwm ja nyt puolimutka ovat todistaneet.

*JC kirjoitti:

Sinua viisaammat kirjoittajat, mm. tieteenharrastaja ja bwm aikoinaan kirjoittivat varsin kriittiseen sävyyn E:n esimerkistä. Olisin tuolloin voinut tyytyä keskustelun lopputulokseen - asiahan oli selvä - mutta totuutta ja henkilöäni vastaan käydyt hyökkäykset saivat minut jatkamaan.

Em. kaksi ovat luopuneet keskustelusta, samoin moloch on luopunut. Palstan aikoinaan terävimmät evot, illuminatus ja Heh ! ovat luopuneet ja jättäneet käytännössä koko palstan. antimytomaani on luopunut. marsunkiillottaja, naapurin kissa, RepeR, exhellari ym. ovat tunnustaneet totuuden: he eivät usko, että äärimmäisen harvinainen tapahtuma toteutuu satunnaiskokeessa aina.

Toki voin lopettaa tämän keskustelun halutessani. Olenhan kertonut toistuvasti tyytyväni keskustelumme lopputulemaan. Mutta sitten ajattelin että nujertamalla sinut puolimutka täydellisesti, tekisin hyvän teon, koska silloin löisin ateistin ja evolutionistin. Luther oli tunnetusti kova vastustajilleen, miksi en itse olisi?

"Minä, Enqvist ja matematiikka oomme väistämättä sitä mieltä, että esimerkissä (http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm) kuvatussa satunnaiskokeessa: Nopanheiton tuloksena on välttämättä jokin sarja."

Olet edistynyt puolimutka. Parasta on, että tunnustat vielä E:n esimerkki olevan tuota satunnaiskoetta täysin vastaava ja että myös sen tulos oli "välttämättä jokin".

Pystytkö vielä tähän?

Lue lisää

"Sinua viisaammat kirjoittajat, mm. tieteenharrastaja ja bwm aikoinaan kirjoittivat varsin kriittiseen sävyyn E:n esimerkistä."

Ovat kyseiset herra minua fiksumpia eittämättä. Mutta pointtihan on siinä, että he ovat sitä mieltä että professori Enqvist on oikeassa ja ketku kreationisi ja multinikki JC väärässä.

"Olisin tuolloin voinut tyytyä keskustelun lopputulokseen - asiahan oli selvä - mutta totuutta ja henkilöäni vastaan käydyt hyökkäykset saivat minut jatkamaan."

Ja lässyn lässyn. Totuutta pidät pilkkanasi ainoastaan sinä ketku. Todellisuudessa sinä jatkat ainoastaan narsistisen egosi vuoksi, kun et kertakaikkiaan kykene tunnustamaan väärässä oloas.

"Em. kaksi ovat luopuneet keskustelusta, samoin moloch on luopunut. Palstan aikoinaan terävimmät evot, illuminatus ja Heh ! ovat luopuneet ja jättäneet käytännössä koko palstan. antimytomaani on luopunut. marsunkiillottaja, naapurin kissa, RepeR, exhellari ym. ovat tunnustaneet totuuden: he eivät usko, että äärimmäisen harvinainen tapahtuma toteutuu satunnaiskokeessa aina."

Ja sinä se vaan jatkat ketku vääristelyä. Mainitsemasi henkilöt eivät ole "tunnustaneet" yhtään mitään. He kyllä uskovat, että äärimmäisen epätodennäköinenkin tapahtuma toteutuu aina sellaisessa satunnaiskokeessa jossa kunkin tulosvaihtoehdon todennäköisyys on äärimmäisen pieni.

"Toki voin lopettaa tämän keskustelun halutessani. Olenhan kertonut toistuvasti tyytyväni keskustelumme lopputulemaan."

Siis siihen lopputulemaan, että oot väärässä olevaksi ketkuksi todistettu. Tosin myös lähtökohta oli täsmälleen sama.

"Mutta sitten ajattelin että nujertamalla sinut puolimutka täydellisesti,"

Hih hih. Ai kuvitteletko sinä tollo lyöväsi minut lapsellisilla kieroiluillasi.

"tekisin hyvän teon, koska silloin löisin ateistin ja evolutionistin."

Todella kristillistä ja Raamatun sanoman mukaista ajattelua. Hih hih.

"Luther oli tunnetusti kova vastustajilleen, miksi en itse olisi?"

Ai sinäkö olisit kova? Oot vain oppimaton tollo. Hih hih.

"Minä, Enqvist ja matematiikka oomme väistämättä sitä mieltä, että esimerkissä (http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm) kuvatussa satunnaiskokeessa: Nopanheiton tuloksena on välttämättä jokin sarja."

... ja jokainen niistä on täsmälleen yhtä epätodennäköinen eli jokaisen sarjan todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta.

"Parasta on, että tunnustat vielä E:n esimerkki olevan tuota satunnaiskoetta täysin vastaava ja että myös sen tulos oli "välttämättä jokin"."

Molemmathan ovat symmetrisiä satunnaiskokeita ja kummassakin toteutuu aina ne suoritettaessa yksi äärimmäisen epätodennäköisistä alkeistapahtumista aivan kuten Enqvist oikein toteaa.

"Pystytkö vielä tähän?"

Enhän minä tietänkään kykyne matematiikan vastaisia väitteitäs hyväksymään. Idioottihan sinä oot, jos sellaista kuvittelet.

Siinäpä multinikki-JC taas lässytti ja kieroili. Muutapa tuo säälittävä kretutrolli ei osaa.

Kiitoksia taas tästäkin kreationistin epärehellisyyden esittelystäs. Keksihän lisää naurettavia pöljäilyjä.

*JC kirjoitti:

"Näyttäisitkö kokeen kuvauksesta (http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html), missä väittämäsi triviaali sigma-algebra laaditaan?"

Siinä, kun yhtäkään tapahtumaa ei nimetä ennen kolikonheittoa, joka sitten suoritetaan.

"Let X be any set.

The collection {∅, A, Ac, X}is a simple σ-algebra generated by the subset A."

Ja kun tuo ainoa tapahtuma A jätetään nimeämättä, syntyy enää vain triviaali σ-algebra, eli jäljelle jäävät vain {∅, X}.

Siksi E:n esimerkin sigma-algebra oli {∅, Ω}. Mitään muita tapahtumia siinä ei ollut.

"Todellisuudessahan sigma-algebraa ei tarvita lainkaan E:n kokeen väitteen tarkasteluun."

Järjetön väite. Satunnaiskoe ilman tapahtumia?

"Se koe on yksinkertainen satunnaiskoe, jonka symmetrisen alkeistapahtumien todennäkösyyden hän aivan oikein ilmoittaa."

Siis tunnustat kolikonheiton ja tuloksen ylöskirjauksen olleen pelkkää teatteria?

"Siksihän niitä todennäkösyysavaruuksia, sigma-algebroineen ja todennäkösyysmittoineen laaditaan, kun halutaan selvittää tapahtumien todennäkösyyksiä."

Höpönhöpö puolimutka. Tapahtumien todennäköisyydet lasketaan niiden suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten määräsuhteena. Se on todennäköisyysmitta, eikä sigma-algebralla ole siinä yhtään mitään tekemistä.

"Alkeistapahtuma on yksi todennäköisyyden peruskäsitteistä kuten matematiikka määrittelee."

Höpötät taas. Alkeistapahtuma on vain erityistapaus tapahtumasta. Se on tapahtuma, jolla on vain yksi suotuisa tapaus. Useissa satunnaiskokeissa se on oleellinen tapahtuma, mutta silti se on vain tapahtuma yhtä kaikki.

E:n esimerkin sigma-algebrassa ei ollut alkeistapahtumaa lainkaan. Siksi ylöskirjattu jono ei ollut sellaisen suotuisa tapaus, eikä se sellaista toteuttanut väitelyllä täysin valheellisella todennäköisyydellä.

Otosavaruuden alkiota matemaatikko kutsuu sanoilla tulosvaihtoehto, alkeistapaus tai otos. Otosavaruuden alkio ei ole tapahtuma lainkaan, siksi "alkeistapahtuma" on sille kovin huono nimitys. Toki se on hyvin ketkuiluun sopiva, kuten aikoinaan bwm ja nyt puolimutka ovat todistaneet.

Lue lisää

""Näyttäisitkö kokeen kuvauksesta... triviaali sigma-algebra laaditaan?"

Siinä, kun yhtäkään tapahtumaa ei nimetä ennen kolikonheittoa, joka sitten suoritetaan."

Hih hih. Etkös tollo ymmärrä mitä tarkoittaa käsite 'laatia'?

Ihan samalla tollo loogikallasi "laaditaan" kaikki muutkin sigma-algebrat, kuten alkeistapahtumiin perustuva, koska yhtäkään tapahtumaan ei nimetä ennen kolikonheittoa:

http://www.hss.caltech.edu/~mshum/stats/lect1.pdf

For a given sample space Ω, there are many different σ-algebras:

• For 2-coin toss example, the smallest σ-algebra containing (HH),(HT),(T H),(T T)
is... We call this the σ-algebra “generated” by the fundamental events (HH),(HT),(T H),(T T).


""Let X be any set ... eli jäljelle jäävät vain {∅, X}."

Ja sitten se matemaattinen todistus väitteellesi. Muutoin tuo aivopierusi on vain aivopieru mitä se onkin.

"Siksi E:n esimerkin sigma-algebra oli {∅, Ω}. Mitään muita tapahtumia siinä ei ollut."

Ja sitten se matemaattinen todistus väitteellesi. Muutoin tuo aivopierusi on vain aivopieru.

""Todellisuudessahan sigma-algebraa ei tarvita lainkaan E:n kokeen väitteen tarkasteluun."

Järjetön väite. Satunnaiskoe ilman tapahtumia?"

Ei se, että ei tarvita sigma-algebraa satunnaiskokeen tapahtumien tarkasteluun tarkoita sitä että ko. satunnaiskokeella ei oo silloin tapahtumia.

""Se koe on yksinkertainen satunnaiskoe, jonka symmetrisen alkeistapahtumien todennäkösyyden hän aivan oikein ilmoittaa."

Siis tunnustat kolikonheiton ja tuloksen ylöskirjauksen olleen pelkkää teatteria?"

Säälittävä yritys olkiukkosta multinikki.

""Siksihän niitä todennäkösyysavaruuksia, sigma-algebroineen ja todennäkösyysmittoineen laaditaan, kun halutaan selvittää tapahtumien todennäkösyyksiä."

Höpönhöpö puolimutka. Tapahtumien todennäköisyydet lasketaan niiden suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten määräsuhteena. Se on todennäköisyysmitta, eikä sigma-algebralla ole siinä yhtään mitään tekemistä."

Hih hih. Taas paljastit tollon tietämättömyytesi. Todennäköisyysavaruutta kun sovelletaan muihinkin kuin klassisen todennäkösyysmalliin. Kerrotko meille miten geometrisessä todennäkösyyysmallissa, jossa geometrinen todennäkösyys on jatkuvan todennäkösyyden erikoistapaus lasketaan sigma-algebran tapahtumien todennäkösyydet suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten määräsuhteena?

""Alkeistapahtuma on yksi todennäköisyyden peruskäsitteistä kuten matematiikka määrittelee."

Höpötät taas. Alkeistapahtuma on vain erityistapaus tapahtumasta."

Vieläkö väität tollo matetiikan vastaisesti, että jokin satunnaiskokeen alkeistapahtumista ei toteudu aina ko. satunnaiskoe suoritettaessa?

Muistatkos näitä huvittavia pöljäilyjäsi multinikki-JC:

- "Hahhahhah! Vai alkeistapahtuma sattuisi kaikissa satunnaiskokeissa!"
- "Älä höpötä. Todennäköisyysteoria ei edes tunne käsitettä alkeistapahtuma."
- "Jos ns. alkeistapahtuma käsitetään alkeistapauksena, se ei ole tapahtuma."

"Se on tapahtuma, jolla on vain yksi suotuisa tapaus."

Huvittava tuo sun päähänpinttymäs lässyttää suotuisasta tapauksesta. Se on varmaan seurausta siitä, että klassinen todennäkösyysmalli on ainoo malli, jonka sinä melkein ymmärrät. Sulla on vieläkin multinikki esittämästä meille matemaattisesta kirjallisuudesta määritelmä, jonka mukaan alkeistapahtumille pitää nimetä suotuisat tapahtumat.

"Useissa satunnaiskokeissa se on oleellinen tapahtuma,"

Ja kaikissa satunnaiskokeisssa alkeistapahtuma on satunnaiskokeen tulos.

".. mutta silti se on vain tapahtuma yhtä kaikki."

Jaahas nyt sitten tollo viimein myönnät että alkeistapahtuma on tapahtuma. Tämäkin triviaali asia on pitänyt sulle opettaa.

"E:n esimerkin sigma-algebrassa ei ollut alkeistapahtumaa lainkaan."

Hih hih. Säälittävää ketkuilua. Ensinnäkin kun siinä E:n esimerkissä ei ollut sigma-algebraa lainkaan. Ja toisekseen jos E:n koetta haluu tarkastella jolloin sigma-albegralla, niin se ei millään tavalla estä E:n satunnaiskokeen alkeistapahtumia olemasta ja toteutumasta.

"Siksi ylöskirjattu jono ei ollut sellaisen suotuisa tapaus, eikä se sellaista toteuttanut väitelyllä täysin valheellisella todennäköisyydellä."

Ylöskirjattu jono onkin vain sattunut tulos. Yksi 2^100 mahdollisesta ja sen ylöskirjatun jonon sattumisen todennäkösyys on 1/2^100,.

""Otosavaruuden alkiota matemaatikko kutsuu sanoilla tulosvaihtoehto, alkeistapaus tai otos. Otosavaruuden alkio ei ole tapahtuma lainkaan, siksi "alkeistapahtuma" on sille kovin huono nimitys."

Matemaatikot kylläkin käyttävät otosavaruuden alkioista nimitystä alkeistapahtuma ja he tietävät kyllä käsitteiden formaalin eron. Lässytyksesi on aivan turhaa, etkä sillä mitään todista väitteittesi osalta.

"Toki se on hyvin ketkuiluun sopiva, kuten aikoinaan bwm ja nyt puolimutka ovat todistaneet."

Ei ole mitään ketkuilua käyttää niitä määritelmiä, jotka matematiikassa määritellään käytettäväksi. Ketkuilua on ehdottomasti sen sijaan se miten sinä vääristelet matematiikan määritelmiä ja keksit omaa matematiikkaas.

*JC kirjoitti:

"Voin viitata mihin tahansa satunnaiskokeen tapahtumaan täysin riippumatta valitusta sigma-algebrasta."

Et voi. Kun teet niin, nimeät aina tapahtuman sigma-algebraan tai luot uuden sigma-algebran. Eli tapahtumasi tulee merkitykselliseksi ja lakkaa olemasta "mikä tahansa". Halusit puolimutka sitä tai et.

"Ei oo kysymys siitä, että voin 'yrittää' tehdä niin vaan yksinkertaisesti voin tehdä niin."

Juurihan yritit, ja puhuit itsesi pussiin.

"Enhän minä nimennyt mitään tapahtumia satunnaiskokeen sigma-algebraan."

Nimesit. Tapahtuma luo välttämättä sigma-algebransa tai tulee osaksi jo olemassaolevaa sigma-algebraa.

"Eihän {5} eikä {2, 4, 6} oo silmälukuja."

Sulkeiden sisällä näkyvät numerot ovat nopan silmälukuja, nimeämiesi tapahtumien suotuisia tapahtumia. Saivartelusi on merkityksetöntä.

"Ja kukas sen sigma-algebran siellä laativat? Veikkauksen matemaatikotko. Laaditaanko se sigma-algebra siellä Veikkauksessa aina kun kaikki lottoarvontaan osallistuvat kupongit on vastaanotettu?"

Siellä? Matemaatikotko? Mitä ihmettä sinä puolimutka kirjoittelet?

Loton sigma-algebran laativat lottoajat siihen esittämillään tapahtumilla, lottoriveillä. Veikkauksella ei ole sigma-algebran sisältöön mitään osaa.

Veikkaus on arvonnan järjestäjä, joka kirjaa esitetyt tapahtumat ylös ja selvittää lottokoneella arpomalla, mikä lottoajien esittämistä riveistä on voittorivi - vai onko mikään.

"....että mitä ihmettä kuvittelet Veikkauksen matemaatikkojen tekevän sigma-algebralla, joka "syntyy" jätetyistä lottoriveistä?"

Oletko puolimutka nauttinut päihteitä?

Eihän nyt Loton viikoittaiseen suoritukseen mitään matemaatikkoja tarvita, pari virallista valvojaa ja lottotyttö riittää hyvin.

Veikkaus maksaa voitot viikoittaisen sigma-algebran toteutuneille tapahtumille. Sitä se "tekee" jätetyillä lottoriveillä, niistä perityn maksun lisäksi.

"Se millaista sigma-algebraa Loton suhteen käytettäisiin, jos haluttaisiin, riippuisi täysin siitä mitä Loton voittomahdollisuuksia ja niihin liittyviä tapahtumia haluttaisiin tarkastella."

Vai "jos haluttaisiin"! Usko pois, puolimutka, joka viikko Lottoon syntyy tietty sigma-algebransa, eli merkityksellisten ja olennaisten tapahtumien joukko.

Yksinkertaisuuden vuoksi on tässä yhteydessä turha mennä alempiin voittoluokkiin. Yhdellä rivillä lottoaja tietysti esittää lukuisia tapahtumia arvonnan sigma-algebraan.

"Todellisuudessa Veikkauksen matemaatikot eivät edes laadi sigma-algebraa, vaan Loton pelisysteemiin liittyvien voittovaihtoehtojen todennäkösyydet on laskettu esim. kombinatoriikan avulla."

Voi sinua puolimutka mitä kirjoittelet. Aivan höpönhöpöä. Ryhdistäydypä nyt, vai joko tunnustat totuuden?

"Ja mites se koettelu tapahtuu? Satunnaiskokeita suorittamallako?"

Kuinkas muutenkaan.

Eiköhän sinun puolimutka ole nyt parasta lopettaa, ainakin tällä erää. Olet aivan kuutamolla.

Lue lisää

""Voin viitata mihin tahansa satunnaiskokeen tapahtumaan täysin riippumatta valitusta sigma-algebrasta."

Et voi. Kun teet niin, ..."

Ehkä kreationistisessa todennäkösyystulkinnassa asiat ovat noin. Todellisessa matematiikassa tapahtumat ovat matemaattisesti olemassa ja viitattavissa sigma-algebroista riippumatta.

"Juurihan yritit, ja puhuit itsesi pussiin."

Lapsellista lässytystä.

""Enhän minä nimennyt mitään tapahtumia satunnaiskokeen sigma-algebraan."

Nimesit. Tapahtuma luo välttämättä sigma-algebransa tai tulee osaksi jo olemassaolevaa sigma-algebraa. "

Matemaattisena abstraktioina kaikki mahdolliset sigma-algebrat ja tapahtumat ovat olemassa aivan kuin esimerkiksi kaikki mahdollisest reaaliluvut. Ja minähän en eksplisiittisesti nimennyt ja todennut tapahtumia kuuluvaksi mihinkään sigma-algegbraan. Turhaa lässytystä ja vääritestelyä.


""Eihän {5} eikä {2, 4, 6} oo silmälukuja."

Sulkeiden sisällä näkyvät numerot ovat nopan silmälukuja, nimeämiesi tapahtumien suotuisia tapahtumia"

Menihän se viimein melkein oikein. Kirjallinen ilmaisuisukykysi on tunnetusti epämääräistä mutuilua.

"Saivartelusi on merkityksetöntä."

Pakkohan jokun on sun toistuva epämääräisyyksiä ja sekoiluja oikoa.

""Ja kukas sen sigma-algebran siellä laativat? Veikkauksen matemaatikotko..."

Siellä? Matemaatikotko? Mitä ihmettä sinä puolimutka kirjoittelet?"

Kommentoin vaan sun huvittavia aivopieruja sigma-algebrasta.

"Loton sigma-algebran laativat lottoajat siihen esittämillään tapahtumilla, lottoriveillä. Veikkauksella ei ole sigma-algebran sisältöön mitään osaa."

Matematiikassa kylläkin sigma-algebrat laaditaan eksplisiittisesti jos niitä aiotaan hyödyntää.

"Veikkaus on arvonnan järjestäjä, joka kirjaa esitetyt tapahtumat ylös ja selvittää lottokoneella arpomalla, mikä lottoajien esittämistä riveistä on voittorivi - vai onko mikään."

Veikkaus kylläkin käyttää tietojärjestelmiä sen selvittämiseen mitä voittoja mahdollisesti on kullekin jätetylle lottokupongille sattunut. Huvittavia ite aateltuja lässytyksiä sulla multinikki.

""....että mitä ihmettä kuvittelet Veikkauksen matemaatikkojen tekevän sigma-algebralla, joka "syntyy" jätetyistä lottoriveistä?"

Oletko puolimutka nauttinut päihteitä?"

Katsos kun sigma-algebroja laativat ja niitä soveltavat ja käyttävät matemaatikot. Eivät niitä loton veikkaajaat laadi.

"Eihän nyt Loton viikoittaiseen suoritukseen mitään matemaatikkoja tarvita, pari virallista valvojaa ja lottotyttö riittää hyvin."

Jaa minä kun luulin, että tarvitaan myös esim. lottokone.

"Veikkaus maksaa voitot viikoittaisen sigma-algebran toteutuneille tapahtumille. Sitä se "tekee" jätetyillä lottoriveillä, niistä perityn maksun lisäksi."

Hih hih. Sigma-algebraako vasten mahdollisten voittojen olemassa olo tarkistetaan ja maksetaan? Kyllä ne lottoajien jättämät lottorivit menevät yksinkertasesti Veikkauksen tietojärjestelmän tietokantaan, josta ne ohjelmallisesti tarkastetaan.

"Se millaista sigma-algebraa Loton suhteen ..""

Vai "jos haluttaisiin"! Usko pois, puolimutka, joka viikko Lottoon syntyy tietty sigma-algebransa, eli merkityksellisten ja olennaisten tapahtumien joukko."

Usko vapaasti itse vaan näihin ite aateltuihin hörhöilyihisi. Aivopieruillasi ei oo mitään merkitystä. Et todista niillä millään tavoin E:n esimerkin väitettävä vääräksi. Toki noilla aivopieruillasi on viihteellinen arvo. Hih hih.

"Yksinkertaisuuden vuoksi on tässä yhteydessä turha mennä alempiin voittoluokkiin. Yhdellä rivillä lottoaja tietysti esittää lukuisia tapahtumia arvonnan sigma-algebraan."

Hih hih. Sinä voisit meille "todennäköisyysteoriaa täydellisesti ymmärtävänä" millainen sigma-algebra laaditaan vaikka 7-oikein ja 4-oikein tapahtumille?

""Todellisuudessa Veikkauksen matemaatikot eivät edes laadi sigma-algebraa, vaan Loton pelisysteemiin liittyvien voittovaihtoehtojen todennäkösyydet on laskettu esim. kombinatoriikan avulla."

Voi sinua puolimutka mitä kirjoittelet. Aivan höpönhöpöä. Ryhdistäydypä nyt, vai joko tunnustat totuuden?"

Ryhdistäydyppä itse multinikki. Tämä älyvapaa aivopiereskelys sigma-algebroihin liittyen alkaa saada mytomaanisia piirteitä. Sulla ote lipsuu nyt multinikki ja roolisi takaa alkaa paljastumaan palstalaisille tuttuja piirteitä ...

""Ja mites se koettelu tapahtuu? Satunnaiskokeita suorittamallako?"

Kuinkas muutenkaan."

No niinpä tietenkin. Unohdin että oot modernin mytomaanisen kreationistisen todennäkösyyden edustaja. Kerroit että Lotto on "käytännön satunnaiskoe". Lottoa suorittamallako matemaatikot tutkivat mitkä tapahtumat Loton pelisysteemissä ovat mahdollisia? Jeesus että oot urpo.

"Eiköhän sinun puolimutka ole nyt parasta lopettaa, ainakin tällä erää. Olet aivan kuutamolla."

Enhän minä malta nyt lopettaa. Aivopierusi ovat hauskaa viihdettä ja ajaudut mytomaaninen multinikki tajuattamattasi näiden kommenttiesi kanssa juuri siihen mihin on tarkoituskin.

*PM kirjoitti:

""Näyttäisitkö kokeen kuvauksesta... triviaali sigma-algebra laaditaan?"

Siinä, kun yhtäkään tapahtumaa ei nimetä ennen kolikonheittoa, joka sitten suoritetaan."

Hih hih. Etkös tollo ymmärrä mitä tarkoittaa käsite 'laatia'?

Ihan samalla tollo loogikallasi "laaditaan" kaikki muutkin sigma-algebrat, kuten alkeistapahtumiin perustuva, koska yhtäkään tapahtumaan ei nimetä ennen kolikonheittoa:

http://www.hss.caltech.edu/~mshum/stats/lect1.pdf

For a given sample space Ω, there are many different σ-algebras:

• For 2-coin toss example, the smallest σ-algebra containing (HH),(HT),(T H),(T T)
is... We call this the σ-algebra “generated” by the fundamental events (HH),(HT),(T H),(T T).


""Let X be any set ... eli jäljelle jäävät vain {∅, X}."

Ja sitten se matemaattinen todistus väitteellesi. Muutoin tuo aivopierusi on vain aivopieru mitä se onkin.

"Siksi E:n esimerkin sigma-algebra oli {∅, Ω}. Mitään muita tapahtumia siinä ei ollut."

Ja sitten se matemaattinen todistus väitteellesi. Muutoin tuo aivopierusi on vain aivopieru.

""Todellisuudessahan sigma-algebraa ei tarvita lainkaan E:n kokeen väitteen tarkasteluun."

Järjetön väite. Satunnaiskoe ilman tapahtumia?"

Ei se, että ei tarvita sigma-algebraa satunnaiskokeen tapahtumien tarkasteluun tarkoita sitä että ko. satunnaiskokeella ei oo silloin tapahtumia.

""Se koe on yksinkertainen satunnaiskoe, jonka symmetrisen alkeistapahtumien todennäkösyyden hän aivan oikein ilmoittaa."

Siis tunnustat kolikonheiton ja tuloksen ylöskirjauksen olleen pelkkää teatteria?"

Säälittävä yritys olkiukkosta multinikki.

""Siksihän niitä todennäkösyysavaruuksia, sigma-algebroineen ja todennäkösyysmittoineen laaditaan, kun halutaan selvittää tapahtumien todennäkösyyksiä."

Höpönhöpö puolimutka. Tapahtumien todennäköisyydet lasketaan niiden suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten määräsuhteena. Se on todennäköisyysmitta, eikä sigma-algebralla ole siinä yhtään mitään tekemistä."

Hih hih. Taas paljastit tollon tietämättömyytesi. Todennäköisyysavaruutta kun sovelletaan muihinkin kuin klassisen todennäkösyysmalliin. Kerrotko meille miten geometrisessä todennäkösyyysmallissa, jossa geometrinen todennäkösyys on jatkuvan todennäkösyyden erikoistapaus lasketaan sigma-algebran tapahtumien todennäkösyydet suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten määräsuhteena?

""Alkeistapahtuma on yksi todennäköisyyden peruskäsitteistä kuten matematiikka määrittelee."

Höpötät taas. Alkeistapahtuma on vain erityistapaus tapahtumasta."

Vieläkö väität tollo matetiikan vastaisesti, että jokin satunnaiskokeen alkeistapahtumista ei toteudu aina ko. satunnaiskoe suoritettaessa?

Muistatkos näitä huvittavia pöljäilyjäsi multinikki-JC:

- "Hahhahhah! Vai alkeistapahtuma sattuisi kaikissa satunnaiskokeissa!"
- "Älä höpötä. Todennäköisyysteoria ei edes tunne käsitettä alkeistapahtuma."
- "Jos ns. alkeistapahtuma käsitetään alkeistapauksena, se ei ole tapahtuma."

"Se on tapahtuma, jolla on vain yksi suotuisa tapaus."

Huvittava tuo sun päähänpinttymäs lässyttää suotuisasta tapauksesta. Se on varmaan seurausta siitä, että klassinen todennäkösyysmalli on ainoo malli, jonka sinä melkein ymmärrät. Sulla on vieläkin multinikki esittämästä meille matemaattisesta kirjallisuudesta määritelmä, jonka mukaan alkeistapahtumille pitää nimetä suotuisat tapahtumat.

"Useissa satunnaiskokeissa se on oleellinen tapahtuma,"

Ja kaikissa satunnaiskokeisssa alkeistapahtuma on satunnaiskokeen tulos.

".. mutta silti se on vain tapahtuma yhtä kaikki."

Jaahas nyt sitten tollo viimein myönnät että alkeistapahtuma on tapahtuma. Tämäkin triviaali asia on pitänyt sulle opettaa.

"E:n esimerkin sigma-algebrassa ei ollut alkeistapahtumaa lainkaan."

Hih hih. Säälittävää ketkuilua. Ensinnäkin kun siinä E:n esimerkissä ei ollut sigma-algebraa lainkaan. Ja toisekseen jos E:n koetta haluu tarkastella jolloin sigma-albegralla, niin se ei millään tavalla estä E:n satunnaiskokeen alkeistapahtumia olemasta ja toteutumasta.

"Siksi ylöskirjattu jono ei ollut sellaisen suotuisa tapaus, eikä se sellaista toteuttanut väitelyllä täysin valheellisella todennäköisyydellä."

Ylöskirjattu jono onkin vain sattunut tulos. Yksi 2^100 mahdollisesta ja sen ylöskirjatun jonon sattumisen todennäkösyys on 1/2^100,.

""Otosavaruuden alkiota matemaatikko kutsuu sanoilla tulosvaihtoehto, alkeistapaus tai otos. Otosavaruuden alkio ei ole tapahtuma lainkaan, siksi "alkeistapahtuma" on sille kovin huono nimitys."

Matemaatikot kylläkin käyttävät otosavaruuden alkioista nimitystä alkeistapahtuma ja he tietävät kyllä käsitteiden formaalin eron. Lässytyksesi on aivan turhaa, etkä sillä mitään todista väitteittesi osalta.

"Toki se on hyvin ketkuiluun sopiva, kuten aikoinaan bwm ja nyt puolimutka ovat todistaneet."

Ei ole mitään ketkuilua käyttää niitä määritelmiä, jotka matematiikassa määritellään käytettäväksi. Ketkuilua on ehdottomasti sen sijaan se miten sinä vääristelet matematiikan määritelmiä ja keksit omaa matematiikkaas.

Lue lisää

"For 2-coin toss example, the smallest σ-algebra containing (HH),(HT),(T H),(T T)
is... We call this the σ-algebra “generated” by the fundamental events (HH),(HT),(T H),(T T)."

Eli rehdisti nimetyt tapahtumat muodostavat sigma-algebransa, kuten olen kertonut. E ei esimerkissään nimennyt yhtäkään tapahtumaa, joten esimerkkisi on jälleen asiaton. Olet puolimutka oikea epäolennaisuuksien höpöttäjä.

"Let X be any set ... eli jäljelle jäävät vain {∅, X}."
"Ja sitten se matemaattinen todistus väitteellesi."

{∅, A, Ac, X} - {A, Ac} = {∅, X} Etkö puolimutka ymmärrä edes yksinkertaista vähennyslaskua?

"Siksi E:n esimerkin sigma-algebra oli {∅, Ω}. Mitään muita tapahtumia siinä ei ollut."
"Ja sitten se matemaattinen todistus väitteellesi."

Matemaattinen todistus sille, että E ei nimennyt yhtäkään tapahtumaa satunnaiskokeensa sigma-algebraan?

n (E:n nimeämät tapahtumat sigma-algebrassa) = 0? Luuletko puolimutka, että kaikki asiat pitää todistaa matemaattisesti? Huvittavaa tolloilua.

"Todennäköisyysavaruutta kun sovelletaan muihinkin kuin klassisen todennäkösyysmalliin....jatkuvan todennäkösyyden erikoistapaus lasketaan sigma-algebran tapahtumien todennäkösyydet suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten määräsuhteena?"

Epäoleellista ja asiatonta jaarittelua puolimutkan tapaan.

"Ja kaikissa satunnaiskokeisssa alkeistapahtuma on satunnaiskokeen tulos."

Höpönhöpö. Kun jokin tulosvaihtoehto sattuu, toteutuu vain se alkeistapahtuma, jonka suotuisa tapaus ko. tulosvaihtoehto on. Jos ko. tulosvaihtoehto ei ole yhdenkään alkeistapahtuman suotuisa tapaus, alkeistapahtuma ei voi toteutua. E:n esimerkissä kävi niin, eli toteutui vain jokin jono.

"Matemaatikot kylläkin käyttävät otosavaruuden alkioista nimitystä alkeistapahtuma ja he tietävät kyllä käsitteiden formaalin eron."

Mutta matemaatikko ei voi ollakaan kieroileva ketku, joka sotkee "käsitteiden formaalin eron" aina kieroilutarpeensa mukaan. Silti matemaatikonkin olisi parasta käyttää nimityksiä, jotka poissulkevat kierojen ketkujen (puolimutka, bwm) ketkuilumahdollisuuksia.

"...ja sen ylöskirjatun jonon sattumisen todennäkösyys on 1/2^100,."

Tuollaista tapahtumaa ei E:n esimerkissä ollut, joten lankesit taas asiattomaan ketkuiluun. Et voi itsellesi mitään, olet valheen orja.

"Ensinnäkin kun siinä E:n esimerkissä ei ollut sigma-algebraa lainkaan."

Eli olet nyt sitä mieltä, että E:n esimerkissä todennäköisyysavaruus ei ollut olemassa. Siten väität, että todennäköisyysmitan P kuvaus sigma-algebralta välille (0..1) ei voinut toteutua.

E kuitenkin väitti, että esimerkin tulos oli "juuri tuo jono", todennäköisyydellä 1/2^100.

Sotkeudut puolimutka yhä pahemmin valheidesi verkkoon.

"Ylöskirjattu jono onkin vain sattunut tulos."

Ja P(sattunut tulos) = 1.

Koska et voi tätä kiistää, tunnustit taas E:n tulokselleen antaman todennäköisyyden täysin vääräksi ja valheelliseksi. Minulla ei ole mitään syytä vaatia sinulta puolimutka enempää. Miksi emme lopettaisi tähän?

*PM kirjoitti:

""Voin viitata mihin tahansa satunnaiskokeen tapahtumaan täysin riippumatta valitusta sigma-algebrasta."

Et voi. Kun teet niin, ..."

Ehkä kreationistisessa todennäkösyystulkinnassa asiat ovat noin. Todellisessa matematiikassa tapahtumat ovat matemaattisesti olemassa ja viitattavissa sigma-algebroista riippumatta.

"Juurihan yritit, ja puhuit itsesi pussiin."

Lapsellista lässytystä.

""Enhän minä nimennyt mitään tapahtumia satunnaiskokeen sigma-algebraan."

Nimesit. Tapahtuma luo välttämättä sigma-algebransa tai tulee osaksi jo olemassaolevaa sigma-algebraa. "

Matemaattisena abstraktioina kaikki mahdolliset sigma-algebrat ja tapahtumat ovat olemassa aivan kuin esimerkiksi kaikki mahdollisest reaaliluvut. Ja minähän en eksplisiittisesti nimennyt ja todennut tapahtumia kuuluvaksi mihinkään sigma-algegbraan. Turhaa lässytystä ja vääritestelyä.


""Eihän {5} eikä {2, 4, 6} oo silmälukuja."

Sulkeiden sisällä näkyvät numerot ovat nopan silmälukuja, nimeämiesi tapahtumien suotuisia tapahtumia"

Menihän se viimein melkein oikein. Kirjallinen ilmaisuisukykysi on tunnetusti epämääräistä mutuilua.

"Saivartelusi on merkityksetöntä."

Pakkohan jokun on sun toistuva epämääräisyyksiä ja sekoiluja oikoa.

""Ja kukas sen sigma-algebran siellä laativat? Veikkauksen matemaatikotko..."

Siellä? Matemaatikotko? Mitä ihmettä sinä puolimutka kirjoittelet?"

Kommentoin vaan sun huvittavia aivopieruja sigma-algebrasta.

"Loton sigma-algebran laativat lottoajat siihen esittämillään tapahtumilla, lottoriveillä. Veikkauksella ei ole sigma-algebran sisältöön mitään osaa."

Matematiikassa kylläkin sigma-algebrat laaditaan eksplisiittisesti jos niitä aiotaan hyödyntää.

"Veikkaus on arvonnan järjestäjä, joka kirjaa esitetyt tapahtumat ylös ja selvittää lottokoneella arpomalla, mikä lottoajien esittämistä riveistä on voittorivi - vai onko mikään."

Veikkaus kylläkin käyttää tietojärjestelmiä sen selvittämiseen mitä voittoja mahdollisesti on kullekin jätetylle lottokupongille sattunut. Huvittavia ite aateltuja lässytyksiä sulla multinikki.

""....että mitä ihmettä kuvittelet Veikkauksen matemaatikkojen tekevän sigma-algebralla, joka "syntyy" jätetyistä lottoriveistä?"

Oletko puolimutka nauttinut päihteitä?"

Katsos kun sigma-algebroja laativat ja niitä soveltavat ja käyttävät matemaatikot. Eivät niitä loton veikkaajaat laadi.

"Eihän nyt Loton viikoittaiseen suoritukseen mitään matemaatikkoja tarvita, pari virallista valvojaa ja lottotyttö riittää hyvin."

Jaa minä kun luulin, että tarvitaan myös esim. lottokone.

"Veikkaus maksaa voitot viikoittaisen sigma-algebran toteutuneille tapahtumille. Sitä se "tekee" jätetyillä lottoriveillä, niistä perityn maksun lisäksi."

Hih hih. Sigma-algebraako vasten mahdollisten voittojen olemassa olo tarkistetaan ja maksetaan? Kyllä ne lottoajien jättämät lottorivit menevät yksinkertasesti Veikkauksen tietojärjestelmän tietokantaan, josta ne ohjelmallisesti tarkastetaan.

"Se millaista sigma-algebraa Loton suhteen ..""

Vai "jos haluttaisiin"! Usko pois, puolimutka, joka viikko Lottoon syntyy tietty sigma-algebransa, eli merkityksellisten ja olennaisten tapahtumien joukko."

Usko vapaasti itse vaan näihin ite aateltuihin hörhöilyihisi. Aivopieruillasi ei oo mitään merkitystä. Et todista niillä millään tavoin E:n esimerkin väitettävä vääräksi. Toki noilla aivopieruillasi on viihteellinen arvo. Hih hih.

"Yksinkertaisuuden vuoksi on tässä yhteydessä turha mennä alempiin voittoluokkiin. Yhdellä rivillä lottoaja tietysti esittää lukuisia tapahtumia arvonnan sigma-algebraan."

Hih hih. Sinä voisit meille "todennäköisyysteoriaa täydellisesti ymmärtävänä" millainen sigma-algebra laaditaan vaikka 7-oikein ja 4-oikein tapahtumille?

""Todellisuudessa Veikkauksen matemaatikot eivät edes laadi sigma-algebraa, vaan Loton pelisysteemiin liittyvien voittovaihtoehtojen todennäkösyydet on laskettu esim. kombinatoriikan avulla."

Voi sinua puolimutka mitä kirjoittelet. Aivan höpönhöpöä. Ryhdistäydypä nyt, vai joko tunnustat totuuden?"

Ryhdistäydyppä itse multinikki. Tämä älyvapaa aivopiereskelys sigma-algebroihin liittyen alkaa saada mytomaanisia piirteitä. Sulla ote lipsuu nyt multinikki ja roolisi takaa alkaa paljastumaan palstalaisille tuttuja piirteitä ...

""Ja mites se koettelu tapahtuu? Satunnaiskokeita suorittamallako?"

Kuinkas muutenkaan."

No niinpä tietenkin. Unohdin että oot modernin mytomaanisen kreationistisen todennäkösyyden edustaja. Kerroit että Lotto on "käytännön satunnaiskoe". Lottoa suorittamallako matemaatikot tutkivat mitkä tapahtumat Loton pelisysteemissä ovat mahdollisia? Jeesus että oot urpo.

"Eiköhän sinun puolimutka ole nyt parasta lopettaa, ainakin tällä erää. Olet aivan kuutamolla."

Enhän minä malta nyt lopettaa. Aivopierusi ovat hauskaa viihdettä ja ajaudut mytomaaninen multinikki tajuattamattasi näiden kommenttiesi kanssa juuri siihen mihin on tarkoituskin.

Lue lisää

"Sigma-algebraako vasten mahdollisten voittojen olemassa olo tarkistetaan ja maksetaan?"

Vasten? Samoin ketkuilusi sanaa "laatia" ympärillä kertovat, että et hallitse suomen kieltä. Arvioisin kielelliset kykysi enintään tyydyttäviksi.

Loton sigma-algebran toteutuneille tapahtumille maksetaan lottovoitot. Aivan triviaali asia, mutta silti et sitä ymmärtänyt. Mutta ethän olekaan ymmärtänyt sigma-algebrojen merkitystä ja sisältöjä käytännön satunnaiskokeissa.

Vähän koomisella tavalla kuvittelet formaalien triviaalien "todistelujesi" ja muotoseikkojen olevan tärkeämpää kuin käsitteiden merkityksen ja tarkoituksen ymmärrys. Olet puolimutka ulkokultainen "matemaatikko", joka luulee muodon käyvän sisällön edellä.

"Lottoa suorittamallako matemaatikot tutkivat mitkä tapahtumat Loton pelisysteemissä ovat mahdollisia?"

Tutkiko E esimerkillään, mitkä tapahtumat ovat siinä mahdollisia? Höpötät taas asiattomuuksia.

"Sinä voisit meille "todennäköisyysteoriaa täydellisesti ymmärtävänä" millainen sigma-algebra laaditaan vaikka 7-oikein ja 4-oikein tapahtumille?"

Lottoaja osallistuu rivillään, eli nimetyillä tapahtumillaan sigma-algebrassa, kaikkiin Loton voittoluokkiin. Enkä ala viemään keskustelua sivuraiteille, vaikka sitä ahdingossasi kuinka toivoisit.

"Matematiikassa kylläkin sigma-algebrat laaditaan eksplisiittisesti jos niitä aiotaan hyödyntää."

Lottoajien riveistä syntyvä sigma-algebra on ehdottoman täsmällinen ja selkeä, matematiikan mukainen ja viikoittain hyödynnetty.

"Kyllä ne lottoajien jättämät lottorivit menevät yksinkertasesti Veikkauksen tietojärjestelmän tietokantaan"

"Tietokanta" on juuri Loton sigma-algebra. Eksyit nyt puolimutka hupaisasti todennäköisyysteoriasta tietotekniikkaan. Kovalevylle kenties?

En enää jaksa vastata muihin höperöinteihisi Lottoon ja sen sigma-algebroihin liiittyen. Ymmärryksesi vähäisyys niistä oli minulle kieltämättä yllätys. Denialismin osuus tapauksessasi on siis vähäisempi kuin luulin.

*PM kirjoitti:

"Sinua viisaammat kirjoittajat, mm. tieteenharrastaja ja bwm aikoinaan kirjoittivat varsin kriittiseen sävyyn E:n esimerkistä."

Ovat kyseiset herra minua fiksumpia eittämättä. Mutta pointtihan on siinä, että he ovat sitä mieltä että professori Enqvist on oikeassa ja ketku kreationisi ja multinikki JC väärässä.

"Olisin tuolloin voinut tyytyä keskustelun lopputulokseen - asiahan oli selvä - mutta totuutta ja henkilöäni vastaan käydyt hyökkäykset saivat minut jatkamaan."

Ja lässyn lässyn. Totuutta pidät pilkkanasi ainoastaan sinä ketku. Todellisuudessa sinä jatkat ainoastaan narsistisen egosi vuoksi, kun et kertakaikkiaan kykene tunnustamaan väärässä oloas.

"Em. kaksi ovat luopuneet keskustelusta, samoin moloch on luopunut. Palstan aikoinaan terävimmät evot, illuminatus ja Heh ! ovat luopuneet ja jättäneet käytännössä koko palstan. antimytomaani on luopunut. marsunkiillottaja, naapurin kissa, RepeR, exhellari ym. ovat tunnustaneet totuuden: he eivät usko, että äärimmäisen harvinainen tapahtuma toteutuu satunnaiskokeessa aina."

Ja sinä se vaan jatkat ketku vääristelyä. Mainitsemasi henkilöt eivät ole "tunnustaneet" yhtään mitään. He kyllä uskovat, että äärimmäisen epätodennäköinenkin tapahtuma toteutuu aina sellaisessa satunnaiskokeessa jossa kunkin tulosvaihtoehdon todennäköisyys on äärimmäisen pieni.

"Toki voin lopettaa tämän keskustelun halutessani. Olenhan kertonut toistuvasti tyytyväni keskustelumme lopputulemaan."

Siis siihen lopputulemaan, että oot väärässä olevaksi ketkuksi todistettu. Tosin myös lähtökohta oli täsmälleen sama.

"Mutta sitten ajattelin että nujertamalla sinut puolimutka täydellisesti,"

Hih hih. Ai kuvitteletko sinä tollo lyöväsi minut lapsellisilla kieroiluillasi.

"tekisin hyvän teon, koska silloin löisin ateistin ja evolutionistin."

Todella kristillistä ja Raamatun sanoman mukaista ajattelua. Hih hih.

"Luther oli tunnetusti kova vastustajilleen, miksi en itse olisi?"

Ai sinäkö olisit kova? Oot vain oppimaton tollo. Hih hih.

"Minä, Enqvist ja matematiikka oomme väistämättä sitä mieltä, että esimerkissä (http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm) kuvatussa satunnaiskokeessa: Nopanheiton tuloksena on välttämättä jokin sarja."

... ja jokainen niistä on täsmälleen yhtä epätodennäköinen eli jokaisen sarjan todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta.

"Parasta on, että tunnustat vielä E:n esimerkki olevan tuota satunnaiskoetta täysin vastaava ja että myös sen tulos oli "välttämättä jokin"."

Molemmathan ovat symmetrisiä satunnaiskokeita ja kummassakin toteutuu aina ne suoritettaessa yksi äärimmäisen epätodennäköisistä alkeistapahtumista aivan kuten Enqvist oikein toteaa.

"Pystytkö vielä tähän?"

Enhän minä tietänkään kykyne matematiikan vastaisia väitteitäs hyväksymään. Idioottihan sinä oot, jos sellaista kuvittelet.

Siinäpä multinikki-JC taas lässytti ja kieroili. Muutapa tuo säälittävä kretutrolli ei osaa.

Kiitoksia taas tästäkin kreationistin epärehellisyyden esittelystäs. Keksihän lisää naurettavia pöljäilyjä.

Lue lisää

"...kummassakin toteutuu aina ne suoritettaessa yksi äärimmäisen epätodennäköisistä alkeistapahtumista aivan kuten Enqvist oikein toteaa."

Täysin asiaankuulumatonta ja merkityksetöntä, kun tulos oli "välttämättä jokin".

"He kyllä uskovat, että äärimmäisen epätodennäköinenkin tapahtuma toteutuu aina sellaisessa satunnaiskokeessa jossa kunkin tulosvaihtoehdon todennäköisyys on äärimmäisen pieni."

Heh ! ei koskaan voisi tuollaista älyttömyyttä uskoa. Eikä illuminatuskaan. Joudun nyt puolustamaan heitä esittämääsi loukkausta vastaan.

Muistaakseni jouduin kysymään Heh !:ltä 5 kertaa vastausta ylöskirjatun jonon todennäköisyydelle. Valitettavasti hän ei kyennyt suoraselkäiseen vastaukseen. Hän kuitenkin kirjoitti mm. seuraavasti:

E:n esimerkin laadusta:

"Laatu on varmasti melkoisen väljä..."

E:n esimerkin tuloksen todennäköisyydestä:

"...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ? Eikö tuo vaadi jo ilkeämielistä väärinymmärtämisen tahtoa - siis paatunutta umpikieroa kusipäisyyttä ?"

Vaikka Heh ! on kielenkäytöltään karkea, matemaattista totuutta hän ei kiellä millään verukkeella. Siksi olen häntä arvostanut - vaikka luomisopillisista kysymyksistä olemmekin aivan erimielisiä.

*JC kirjoitti:

"...kummassakin toteutuu aina ne suoritettaessa yksi äärimmäisen epätodennäköisistä alkeistapahtumista aivan kuten Enqvist oikein toteaa."

Täysin asiaankuulumatonta ja merkityksetöntä, kun tulos oli "välttämättä jokin".

"He kyllä uskovat, että äärimmäisen epätodennäköinenkin tapahtuma toteutuu aina sellaisessa satunnaiskokeessa jossa kunkin tulosvaihtoehdon todennäköisyys on äärimmäisen pieni."

Heh ! ei koskaan voisi tuollaista älyttömyyttä uskoa. Eikä illuminatuskaan. Joudun nyt puolustamaan heitä esittämääsi loukkausta vastaan.

Muistaakseni jouduin kysymään Heh !:ltä 5 kertaa vastausta ylöskirjatun jonon todennäköisyydelle. Valitettavasti hän ei kyennyt suoraselkäiseen vastaukseen. Hän kuitenkin kirjoitti mm. seuraavasti:

E:n esimerkin laadusta:

"Laatu on varmasti melkoisen väljä..."

E:n esimerkin tuloksen todennäköisyydestä:

"...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ? Eikö tuo vaadi jo ilkeämielistä väärinymmärtämisen tahtoa - siis paatunutta umpikieroa kusipäisyyttä ?"

Vaikka Heh ! on kielenkäytöltään karkea, matemaattista totuutta hän ei kiellä millään verukkeella. Siksi olen häntä arvostanut - vaikka luomisopillisista kysymyksistä olemmekin aivan erimielisiä.

Lue lisää

""...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ? Eikö tuo vaadi jo ilkeämielistä väärinymmärtämisen tahtoa - siis paatunutta umpikieroa kusipäisyyttä ?"

Puutunpa tähän sen verran, että Heh ! syytti tuossa juuri sinua Enqvistin esimerkin tarkoituksen vääristelystä.

moloch_horridus kirjoitti:

""...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ? Eikö tuo vaadi jo ilkeämielistä väärinymmärtämisen tahtoa - siis paatunutta umpikieroa kusipäisyyttä ?"

Puutunpa tähän sen verran, että Heh ! syytti tuossa juuri sinua Enqvistin esimerkin tarkoituksen vääristelystä.

Lue lisää

"Puutunpa tähän sen verran, että Heh ! syytti tuossa juuri sinua Enqvistin esimerkin tarkoituksen vääristelystä."

Tuo on sinun tulkintasi, moloch. Mielestäni E:n esimerkki on huijaus, kuten olen toistuvasti kertonut.

Koko tämän pitkän keskustelun aikana olen pitänyt selvänä sitä, että ennen kuin E:n esimerkin tarkoituksesta ryhdytään keskustelemaan, kaikkien on ymmärrettävä mitä siinä tapahtui ja millä todennäköisyydellä.

Eli luen Heh !:n kirjoittamaa matemaattisena väitteenä - ja hyväksyn sen koska se on matemaattinen totuus.

*JC kirjoitti:

"Puutunpa tähän sen verran, että Heh ! syytti tuossa juuri sinua Enqvistin esimerkin tarkoituksen vääristelystä."

Tuo on sinun tulkintasi, moloch. Mielestäni E:n esimerkki on huijaus, kuten olen toistuvasti kertonut.

Koko tämän pitkän keskustelun aikana olen pitänyt selvänä sitä, että ennen kuin E:n esimerkin tarkoituksesta ryhdytään keskustelemaan, kaikkien on ymmärrettävä mitä siinä tapahtui ja millä todennäköisyydellä.

Eli luen Heh !:n kirjoittamaa matemaattisena väitteenä - ja hyväksyn sen koska se on matemaattinen totuus.

Lue lisää

"Tuo on sinun tulkintasi, moloch. Mielestäni E:n esimerkki on huijaus, kuten olen toistuvasti kertonut."

Heh. Olet niin kreationismin sokaisema, ettet enää kykene selkeään ajatteluun. Et siis edes tajunnut, että Heh ! syytti nimenomaisesti sinua tuolla sanomisellaan vääristelystä E:n esimerkin suhteen.

"Koko tämän pitkän keskustelun aikana olen pitänyt selvänä sitä, että ennen kuin E:n esimerkin tarkoituksesta ryhdytään keskustelemaan, kaikkien on ymmärrettävä mitä siinä tapahtui ja millä todennäköisyydellä."

Nyt ei ole siitä kyse, vaan siitä, että laitat Heh !:n sinua moittivan lausúman muka tukemaan sinun kantaasi.

"Eli luen Heh !:n kirjoittamaa matemaattisena väitteenä - ja hyväksyn sen koska se on matemaattinen totuus."

Eli tunnustat, että matemaattinen totuus on, että sinulla on ilkeämielistä väärinymmärtämisen tahtoa - siis paatunutta umpikieroa kusipäisyyttä. No hyvä. olemme olleet pitkään samalla kannalla.

*JC kirjoitti:

"For 2-coin toss example, the smallest σ-algebra containing (HH),(HT),(T H),(T T)
is... We call this the σ-algebra “generated” by the fundamental events (HH),(HT),(T H),(T T)."

Eli rehdisti nimetyt tapahtumat muodostavat sigma-algebransa, kuten olen kertonut. E ei esimerkissään nimennyt yhtäkään tapahtumaa, joten esimerkkisi on jälleen asiaton. Olet puolimutka oikea epäolennaisuuksien höpöttäjä.

"Let X be any set ... eli jäljelle jäävät vain {∅, X}."
"Ja sitten se matemaattinen todistus väitteellesi."

{∅, A, Ac, X} - {A, Ac} = {∅, X} Etkö puolimutka ymmärrä edes yksinkertaista vähennyslaskua?

"Siksi E:n esimerkin sigma-algebra oli {∅, Ω}. Mitään muita tapahtumia siinä ei ollut."
"Ja sitten se matemaattinen todistus väitteellesi."

Matemaattinen todistus sille, että E ei nimennyt yhtäkään tapahtumaa satunnaiskokeensa sigma-algebraan?

n (E:n nimeämät tapahtumat sigma-algebrassa) = 0? Luuletko puolimutka, että kaikki asiat pitää todistaa matemaattisesti? Huvittavaa tolloilua.

"Todennäköisyysavaruutta kun sovelletaan muihinkin kuin klassisen todennäkösyysmalliin....jatkuvan todennäkösyyden erikoistapaus lasketaan sigma-algebran tapahtumien todennäkösyydet suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten määräsuhteena?"

Epäoleellista ja asiatonta jaarittelua puolimutkan tapaan.

"Ja kaikissa satunnaiskokeisssa alkeistapahtuma on satunnaiskokeen tulos."

Höpönhöpö. Kun jokin tulosvaihtoehto sattuu, toteutuu vain se alkeistapahtuma, jonka suotuisa tapaus ko. tulosvaihtoehto on. Jos ko. tulosvaihtoehto ei ole yhdenkään alkeistapahtuman suotuisa tapaus, alkeistapahtuma ei voi toteutua. E:n esimerkissä kävi niin, eli toteutui vain jokin jono.

"Matemaatikot kylläkin käyttävät otosavaruuden alkioista nimitystä alkeistapahtuma ja he tietävät kyllä käsitteiden formaalin eron."

Mutta matemaatikko ei voi ollakaan kieroileva ketku, joka sotkee "käsitteiden formaalin eron" aina kieroilutarpeensa mukaan. Silti matemaatikonkin olisi parasta käyttää nimityksiä, jotka poissulkevat kierojen ketkujen (puolimutka, bwm) ketkuilumahdollisuuksia.

"...ja sen ylöskirjatun jonon sattumisen todennäkösyys on 1/2^100,."

Tuollaista tapahtumaa ei E:n esimerkissä ollut, joten lankesit taas asiattomaan ketkuiluun. Et voi itsellesi mitään, olet valheen orja.

"Ensinnäkin kun siinä E:n esimerkissä ei ollut sigma-algebraa lainkaan."

Eli olet nyt sitä mieltä, että E:n esimerkissä todennäköisyysavaruus ei ollut olemassa. Siten väität, että todennäköisyysmitan P kuvaus sigma-algebralta välille (0..1) ei voinut toteutua.

E kuitenkin väitti, että esimerkin tulos oli "juuri tuo jono", todennäköisyydellä 1/2^100.

Sotkeudut puolimutka yhä pahemmin valheidesi verkkoon.

"Ylöskirjattu jono onkin vain sattunut tulos."

Ja P(sattunut tulos) = 1.

Koska et voi tätä kiistää, tunnustit taas E:n tulokselleen antaman todennäköisyyden täysin vääräksi ja valheelliseksi. Minulla ei ole mitään syytä vaatia sinulta puolimutka enempää. Miksi emme lopettaisi tähän?

Lue lisää

"Eli rehdisti nimetyt tapahtumat muodostavat sigma-algebransa, kuten olen kertonut."

Sigma-algebraa määriteltäessä voidaan sisältyvät tapahtumat määritellä myös formaalisti esim. näin:

" ... or when we consider a finite number of coin tosses, say n, in which case Ωn = {(ω1, . . . , ωn) : ωi ∈ {H, T}, i = 1, . . . , n} is the set of all possible n-tuples of coin tosses, while Fn = 2^Ωn is the collection of all possible sets of n-tuples of coin tosses."

http://statweb.stanford.edu/~adembo/nyu-2911/lnotes.pdf

Siinä on sigma-algebra määritelty formaalisti ilman jokaisen tapahtuman eksplisiittistä esittämistä joukkona. E:n kokeessa, jossa on 100 kolikon heittoa, otosavaruus on Ω = {(ω1, . . . , ω100) : ωi ∈ {H, T}, i = 1, . . . , 100} ja sigma-algebra on F = 2^Ω

"E ei esimerkissään nimennyt yhtäkään tapahtumaa, joten esimerkkisi on jälleen asiaton."

Ei tietenkään ole. Sun on vain denialistitollona yritettävä epätoivoisesti kieltää kaikki esittämäni matemaattiset faktat.

"{∅, A, Ac, X} - {A, Ac} = {∅, X} Etkö puolimutka ymmärrä edes yksinkertaista vähennyslaskua?"

Hih hih. Tollo pyysin todistamaan väitteesi "Mitään muita tapahtumia siinä ei ollut" ja sinä yrität esität triviaalin joukkoerotuksen, joka ei millään tavoin todista ko. väitettäs.

"Siksi E:n esimerkin sigma-algebra oli {∅, Ω}. Mitään muita tapahtumia siinä ei ollut."

Matemaattinen fakta on kylläkin se, että Enqvistin satunnaiskokeessa ovat matemaattisesti olemassa kaikki tapahtumat, jotka kuuluvat otosavaruuden potenssijoukkoon pot(Ω).

"Matemaattinen todistus sille, että E ei nimennyt yhtäkään tapahtumaa satunnaiskokeensa sigma-algebraan?"

Turhaan ketkuilet. Esitä matemaattinen todistus sille, että E:n kokeessa ei ole kaikkia niitä tapahtumia kuuluvat otosavaruuden potenssijoukkoon pot(Ω).

"n (E:n nimeämät tapahtumat sigma-algebrassa) = 0? Luuletko puolimutka, että kaikki asiat pitää todistaa matemaattisesti? Huvittavaa tolloilua."

Jos tehdään matematiikkaa koskevia väitteitä ne täytyy silloin todistaa matemaattisesti.

""Todennäköisyysavaruutta kun sovelletaan muihinkin kuin klassisen todennäkösyysmalliin....."

Epäoleellista ja asiatonta jaarittelua puolimutkan tapaan."

Hih hih. Onnistuin siis jälleen kerran osoittamaan, että et todellakaan ymmärrä sigma-algebraa.

""Ja kaikissa satunnaiskokeisssa alkeistapahtuma on satunnaiskokeen tulos."

Höpönhöpö. .. Jos ko. tulosvaihtoehto ei ole yhdenkään alkeistapahtuman suotuisa tapaus, alkeistapahtuma ei voi toteutua."

Jälleen kerran esitit tuon täysin väärän todennäkösyysmatematiikan vastaisen puhtaan valheen. Tottakai jokaista tulosvaihtoehtoa ωi ∈ Ω vastaa yksikäsitteisesti alkeistapahtuma {ωi} ⊂ Ω kaikilla i = 1, 2, ..., N missä N on symmetristen tulosvaihtoehtojen määrä.

"Mutta matemaatikko ei voi ollakaan kieroileva ketku ..."

Matemaatikot eivät olekaan kieroilevia ketkuja, mutta sinä kylläkin oot.

"... joka sotkee "käsitteiden formaalin eron" aina kieroilutarpeensa mukaan. Silti matemaatikonkin olisi parasta käyttää nimityksiä, jotka poissulkevat kierojen ketkujen (puolimutka, bwm) ketkuilumahdollisuuksia."

Matematiikan käsitteitä sovelletaan ja käytetään siten kun ne matematiikassa määritellään käytettäviksi. Ei tarvitsisi edes muistuttaa että ainoa kieroileva ketku oot sinä multinikki.

""...ja sen ylöskirjatun jonon sattumisen todennäkösyys on 1/2^100,."

Tuollaista tapahtumaa ei E:n esimerkissä ollut, joten lankesit taas asiattomaan ketkuiluun. Et voi itsellesi mitään, olet valheen orja."

Tokihan siinä on: Yksi 2^100 tulosvaihtoehdosta sattuu tulokseksi, ja kunkin tulosvaihtoehdon sattumisen todennäkösyys on 1/2^100.

""Ensinnäkin kun siinä E:n esimerkissä ei ollut sigma-algebraa lainkaan."

Eli olet nyt sitä mieltä, että E:n esimerkissä todennäköisyysavaruus ei ollut olemassa. Siten väität, että todennäköisyysmitan P kuvaus sigma-algebralta välille (0..1) ei voinut toteutua."

Turhaan vääristelet. E:n esimerkin kuvauksessa ei määritelty eikä valittu mitään sigma-algebraa.

"E kuitenkin väitti, että esimerkin tulos oli "juuri tuo jono", todennäköisyydellä 1/2^100."

Hän vain ilmoitti satunnaiskokeensa symmetristen alkeistapahtumien todennäkösyyden.

"Sotkeudut puolimutka yhä pahemmin valheidesi verkkoon."

Mitenkäs minä voisin olemattomiin valheisiin sotkeutua? Osoita ja todista minulta yksikin valhe. Me molemmat tiedämme ettet kykene.

""Ylöskirjattu jono onkin vain sattunut tulos."

Ja P(sattunut tulos) = 1. "

Ja mikähän tämä ketkuiluun käyttämäsi tapahtuma "sattunut tulos" formaalisti esitettynä on?

Rehellisesti suomenkieltä ymmärtävät ilmaisun "sattunut tulos" tarkottavan yksittäisen tulosvaihtoehdon sattumisen todennäkösyyttä, joka E:n kokeessa on siis 1/2^100.

"tunnustit taas E:n tulokselleen antaman todennäköisyyden täysin vääräksi ja valheelliseksi."

No en tietenkään. Taas ketku valehtelit tietoisesti jumalasi nimeen.

"... Miksi emme lopettaisi tähän?"

Mukaavahan näitä sinun kieroilujasi on osoittaa, joita sinä noin innokas oot esittelemään.

*JC kirjoitti:

"...kummassakin toteutuu aina ne suoritettaessa yksi äärimmäisen epätodennäköisistä alkeistapahtumista aivan kuten Enqvist oikein toteaa."

Täysin asiaankuulumatonta ja merkityksetöntä, kun tulos oli "välttämättä jokin".

"He kyllä uskovat, että äärimmäisen epätodennäköinenkin tapahtuma toteutuu aina sellaisessa satunnaiskokeessa jossa kunkin tulosvaihtoehdon todennäköisyys on äärimmäisen pieni."

Heh ! ei koskaan voisi tuollaista älyttömyyttä uskoa. Eikä illuminatuskaan. Joudun nyt puolustamaan heitä esittämääsi loukkausta vastaan.

Muistaakseni jouduin kysymään Heh !:ltä 5 kertaa vastausta ylöskirjatun jonon todennäköisyydelle. Valitettavasti hän ei kyennyt suoraselkäiseen vastaukseen. Hän kuitenkin kirjoitti mm. seuraavasti:

E:n esimerkin laadusta:

"Laatu on varmasti melkoisen väljä..."

E:n esimerkin tuloksen todennäköisyydestä:

"...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ? Eikö tuo vaadi jo ilkeämielistä väärinymmärtämisen tahtoa - siis paatunutta umpikieroa kusipäisyyttä ?"

Vaikka Heh ! on kielenkäytöltään karkea, matemaattista totuutta hän ei kiellä millään verukkeella. Siksi olen häntä arvostanut - vaikka luomisopillisista kysymyksistä olemmekin aivan erimielisiä.

Lue lisää

"Heh ! ei koskaan voisi tuollaista älyttömyyttä uskoa. Eikä illuminatuskaan. Joudun nyt puolustamaan heitä esittämääsi loukkausta vastaan."

Voimmehan kysyä heiltä itseltään ovatko he todella sitä mieltä että Enqvist on väärässä ja sinä oikeassa.

Turvaudut jälleen säälittävään perikreationistiseen taktiikkasi, jossa vääristelet muiden kirjoittajien esittämiä mielipiteitä. Kun et kykyne todistamaan väitteitäs oikeiksi yrität vedota muiden vääristeltyihin mielipiteisiin.

Jälleen merkki siitä, että sinä multinikki oot epätoivoisessa ahdingossa, jossa joudut jatkuvasti valehtelemaan, vääristelemään ja kieroilemaan.

*JC kirjoitti:

"Sigma-algebraako vasten mahdollisten voittojen olemassa olo tarkistetaan ja maksetaan?"

Vasten? Samoin ketkuilusi sanaa "laatia" ympärillä kertovat, että et hallitse suomen kieltä. Arvioisin kielelliset kykysi enintään tyydyttäviksi.

Loton sigma-algebran toteutuneille tapahtumille maksetaan lottovoitot. Aivan triviaali asia, mutta silti et sitä ymmärtänyt. Mutta ethän olekaan ymmärtänyt sigma-algebrojen merkitystä ja sisältöjä käytännön satunnaiskokeissa.

Vähän koomisella tavalla kuvittelet formaalien triviaalien "todistelujesi" ja muotoseikkojen olevan tärkeämpää kuin käsitteiden merkityksen ja tarkoituksen ymmärrys. Olet puolimutka ulkokultainen "matemaatikko", joka luulee muodon käyvän sisällön edellä.

"Lottoa suorittamallako matemaatikot tutkivat mitkä tapahtumat Loton pelisysteemissä ovat mahdollisia?"

Tutkiko E esimerkillään, mitkä tapahtumat ovat siinä mahdollisia? Höpötät taas asiattomuuksia.

"Sinä voisit meille "todennäköisyysteoriaa täydellisesti ymmärtävänä" millainen sigma-algebra laaditaan vaikka 7-oikein ja 4-oikein tapahtumille?"

Lottoaja osallistuu rivillään, eli nimetyillä tapahtumillaan sigma-algebrassa, kaikkiin Loton voittoluokkiin. Enkä ala viemään keskustelua sivuraiteille, vaikka sitä ahdingossasi kuinka toivoisit.

"Matematiikassa kylläkin sigma-algebrat laaditaan eksplisiittisesti jos niitä aiotaan hyödyntää."

Lottoajien riveistä syntyvä sigma-algebra on ehdottoman täsmällinen ja selkeä, matematiikan mukainen ja viikoittain hyödynnetty.

"Kyllä ne lottoajien jättämät lottorivit menevät yksinkertasesti Veikkauksen tietojärjestelmän tietokantaan"

"Tietokanta" on juuri Loton sigma-algebra. Eksyit nyt puolimutka hupaisasti todennäköisyysteoriasta tietotekniikkaan. Kovalevylle kenties?

En enää jaksa vastata muihin höperöinteihisi Lottoon ja sen sigma-algebroihin liiittyen. Ymmärryksesi vähäisyys niistä oli minulle kieltämättä yllätys. Denialismin osuus tapauksessasi on siis vähäisempi kuin luulin.

Lue lisää

""Sigma-algebraako vasten mahdollisten voittojen olemassa olo tarkistetaan ja maksetaan?"

Vasten? Samoin ketkuilusi sanaa "laatia" ympärillä kertovat, että et hallitse suomen kieltä."

Säälittävää kiemurtelua ketku. Vastaa kysymykseeni äläkä kiemuretele. Tarkistaako Veikkaus todellakin lottoajien laatiman sigma-algebran avulla sen mitkä lottokupongit ovat voittaneet?

"Arvioisin kielelliset kykysi enintään tyydyttäviksi."

Sinun arviointikykysi surkeus tunnetaan. Uskothan sinä kreationismin valheisiinkin. Sun suurin ongelma on kuitenkin tuo pohjaton epärehellisyytesi ja paatunut kieroilusi.

"Loton sigma-algebran toteutuneille tapahtumille maksetaan lottovoitot. Aivan triviaali asia, mutta silti et sitä ymmärtänyt."

Niin kerrohan nyt meille mihin sitä Loton sigma-algebraa, jonka väität lottoajien laativan käytetään, kuka käyttää ja miten?

"Mutta ethän olekaan ymmärtänyt sigma-algebrojen merkitystä ja sisältöjä käytännön satunnaiskokeissa."

Minä pitäydynkin todellisen matemaatikan mukaisessa tulkinnassa ymmärtämisessä, en haluakaan ymmärtää hörhon kreationistisen todennäkösyystulkinnan mukasesti, johon kuuluu "käytönnön satunnaiskokeet", joita "koetellaan" niitä suorittamalla. Hih hih.

"Vähän koomisella tavalla kuvittelet formaalien triviaalien "todistelujesi" ja muotoseikkojen olevan tärkeämpää kuin käsitteiden merkityksen ja tarkoituksen ymmärrys."

Matematiikka on formaaliin ja loogiseen kieleen perustuva. Se on tietenkin harmittavaa kannaltasi ainakin kahdesta syystä: 1) et hallitse formaalia matematiikkaa ja 2) se estää ketkuilusi.

Ja ethän sinä tollo edes ymmärrä todennäkösyysmatematiikan keskeisimpiä käsitteitä, kuten alkeistapahtuma.

""Lottoa suorittamallako matemaatikot tutkivat mitkä tapahtumat Loton pelisysteemissä ovat mahdollisia?"

Tutkiko E esimerkillään, mitkä tapahtumat ovat siinä mahdollisia? Höpötät taas asiattomuuksia."

Kiemurtelit taas vastaamatta, koska kysymykseni osoittaa miten typeriä aivopieruja toistuvasti esität. Hih hh.

""Sinä voisit meille "todennäköisyysteoriaa täydellisesti ymmärtävänä" millainen sigma-algebra laaditaan vaikka 7-oikein ja 4-oikein tapahtumille?"

"... Enkä ala viemään keskustelua sivuraiteille, vaikka sitä ahdingossasi kuinka toivoisit."

Et tietenkään ala esittämään pyytämääni sigma-algebraa kun et osaa. Ja sivuraiteillehan sinä koko ajan viet keskustelua epärelevanteilla ja kieroilevilla jaarituksillas.

""Matematiikassa kylläkin sigma-algebrat laaditaan eksplisiittisesti jos niitä aiotaan hyödyntää."

Lottoajien riveistä syntyvä sigma-algebra on ehdottoman täsmällinen ja selkeä, matematiikan mukainen ja viikoittain hyödynnetty."

Hih hih. Joten kerroppa kuka ja miten tuota kyseistä sigma-algebraa hyödyntää?


""Tietokanta" on juuri Loton sigma-algebra."

Hih hih. Olipas taas muhkea aivopieru oppimattomalta tollolta. Kerrotko meille miten tietokanta toteuttaa sigma-algebralle asetetut vaatimukset?

"En enää jaksa vastata muihin höperöinteihisi Lottoon ja sen sigma-algebroihin liiittyen."

Kas kun en oo esittänyt yhtään höperöintiä Loton, sigma-algebran suhteen tehnyt. Kiemurtelet vain ketku vastaamasta kiusallisiin kysymyksiini.

Löytyykö sinulta mytomaaninen multinikki lisää pöljäilyjä?

*JC kirjoitti:

"...kummassakin toteutuu aina ne suoritettaessa yksi äärimmäisen epätodennäköisistä alkeistapahtumista aivan kuten Enqvist oikein toteaa."

Täysin asiaankuulumatonta ja merkityksetöntä, kun tulos oli "välttämättä jokin".

"He kyllä uskovat, että äärimmäisen epätodennäköinenkin tapahtuma toteutuu aina sellaisessa satunnaiskokeessa jossa kunkin tulosvaihtoehdon todennäköisyys on äärimmäisen pieni."

Heh ! ei koskaan voisi tuollaista älyttömyyttä uskoa. Eikä illuminatuskaan. Joudun nyt puolustamaan heitä esittämääsi loukkausta vastaan.

Muistaakseni jouduin kysymään Heh !:ltä 5 kertaa vastausta ylöskirjatun jonon todennäköisyydelle. Valitettavasti hän ei kyennyt suoraselkäiseen vastaukseen. Hän kuitenkin kirjoitti mm. seuraavasti:

E:n esimerkin laadusta:

"Laatu on varmasti melkoisen väljä..."

E:n esimerkin tuloksen todennäköisyydestä:

"...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ? Eikö tuo vaadi jo ilkeämielistä väärinymmärtämisen tahtoa - siis paatunutta umpikieroa kusipäisyyttä ?"

Vaikka Heh ! on kielenkäytöltään karkea, matemaattista totuutta hän ei kiellä millään verukkeella. Siksi olen häntä arvostanut - vaikka luomisopillisista kysymyksistä olemmekin aivan erimielisiä.

Lue lisää

"Vaikka Heh ! on kielenkäytöltään karkea, matemaattista totuutta hän ei kiellä millään verukkeella. Siksi olen häntä arvostanut - vaikka luomisopillisista kysymyksistä olemmekin aivan erimielisiä."

Ei tietenkään Heh ! kiellä matemaattista totuutta. Tässä keskusteluketju, josta teit lainauslouhintasi:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11556571#comment-62347996-view

Katsotaanpa mitä Heh ! kirjotti sen jälkeen kun oli lukenut itse Enqvistin esimerkin:

Heh: "Luin tuon esimerkin nyt, niin ehkä siitä pystyy väärinymmärtämään, jos oikein ilkeämielinen luihu haluaa olla, että se muka tarkoittaisi, että sata kolikonheittoa olisi hyvin epätodennäköinen suorittaa, mutta minulle ei ole lainkaan epäselvää, etteikö tuossa nimenomaan tarkoitettaisi nimetyn jonon saamisen todennäköisyyttä. "

Eli Heh ! kertoo yksikäsitteisesti, että hänen mielestään Enqvist ilmoittaa todennäköisyyden oikein.

Ja sitten Heh ! ilmaisee objektiivisen mielipiteensä sinusta multinikki:

"Pitääkö ihmisen olla noin äärettömän niljakas, että voi olla kreationisti vai onko tämä nyt vaan sitä, että hävisit väittelyn ja nyt yrität jotain näennäistä syytä peitotaksesi tuon häviösi ?"

*JC kirjoitti:

"Sinähän esität trolliroolissasi kreatioinistista denialistia."

Luuletko tieteenharrastaja, että olen ateisti? Luuletko, että uskon ihmisen ja eläinlajien olevan evoluution kehittämiä? Luuletko, että uskon Enqvistiä, kun hän väittää esimerkkinsä täysin satunnaisen tuloksen olevan "juuri tuo"? Luuletko, että uskon äärimmäisen epätodennäköisen tapahtuman tapahtuvan satunnaiskokeessa aina?

"Merkitystä on sillä, että nuo lajit kelpaavat mainiosti biologeille ja muille asiansa osaaville tieteilijöille."

Varmasti kelpaavat, kun Jumala on ne luonut.

Lue lisää

"Luuletko, että uskon ... Luuletko, että uskon ... Luuletko, että uskon ... ?"

Niin, sinähän et koskaan usko mitään. Sinähän vain tiedät.

*PM kirjoitti:

"Vaikka Heh ! on kielenkäytöltään karkea, matemaattista totuutta hän ei kiellä millään verukkeella. Siksi olen häntä arvostanut - vaikka luomisopillisista kysymyksistä olemmekin aivan erimielisiä."

Ei tietenkään Heh ! kiellä matemaattista totuutta. Tässä keskusteluketju, josta teit lainauslouhintasi:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11556571#comment-62347996-view

Katsotaanpa mitä Heh ! kirjotti sen jälkeen kun oli lukenut itse Enqvistin esimerkin:

Heh: "Luin tuon esimerkin nyt, niin ehkä siitä pystyy väärinymmärtämään, jos oikein ilkeämielinen luihu haluaa olla, että se muka tarkoittaisi, että sata kolikonheittoa olisi hyvin epätodennäköinen suorittaa, mutta minulle ei ole lainkaan epäselvää, etteikö tuossa nimenomaan tarkoitettaisi nimetyn jonon saamisen todennäköisyyttä. "

Eli Heh ! kertoo yksikäsitteisesti, että hänen mielestään Enqvist ilmoittaa todennäköisyyden oikein.

Ja sitten Heh ! ilmaisee objektiivisen mielipiteensä sinusta multinikki:

"Pitääkö ihmisen olla noin äärettömän niljakas, että voi olla kreationisti vai onko tämä nyt vaan sitä, että hävisit väittelyn ja nyt yrität jotain näennäistä syytä peitotaksesi tuon häviösi ?"

Lue lisää

"...etteikö tuossa nimenomaan tarkoitettaisi nimetyn jonon saamisen todennäköisyyttä. "

Myös jollain tapaa arvostamani kirjoittaja Heh ! kiemurteli varsin paljon kun hänen kanssaan E:n esimerkistä keskustelin.

Hänen ylläoleva väite on asiaton, koska E:n esimerkin jono ei ollut "nimetty jono" vaan "välttämättä jokin" jono.

Jälkikäteinen "nimeäminen" on tietenkin merkityksetöntä, koska silloin ko. satunnaiskoe on jo suoritettu ja sattuma valintansa sigma-algebrasta tehnyt.. Se on pelkkää ketkuilua.

"...jos oikein ilkeämielinen luihu haluaa olla, että se muka tarkoittaisi, että sata kolikonheittoa olisi hyvin epätodennäköinen suorittaa,"

Kukaan ei näin väitä, eli Heh ! olkiukkoili kömpelösti. Päinvastoin olen toistamistani toistanut, että saatu tulos sattui todennäköisyydellä 1.

Mitään muuta tapahtumaa E:n esimerkissä ei toteutunut, koska sen sigma-algebra oli pienin mahdollinen.

"Eli Heh ! kertoo yksikäsitteisesti, että hänen mielestään Enqvist ilmoittaa todennäköisyyden oikein."

E:n ilmoittama todennäköisyys ei ole E:n esimerkissä toteutuneen tapahtuman todennäköisyys. Se on siksi asiaton todennäköisyys ja täysin valheellinen todennäköisyys esimerkin ainoalle toteutuneelle tapahtumalle. On aivan merkityksetöntä, mitä mieltä Heh ! siitä on.

Haluan muistaa Heh !:n hänen oikeamielisistä kirjoituksistaan:

"...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ? Eikö tuo vaadi jo ilkeämielistä väärinymmärtämisen tahtoa - siis paatunutta umpikieroa kusipäisyyttä ?"

Siis Heh ! kiistää, että "kruuna-klaava-jonon" - eli satunnaisen ylöskirjatun jonon - todennäköisyys sattua olisi minimaalinen. Heh ! tietenkin ymmärtää, että jokin jono sattuu tulokseksi todennäköisyydellä 1.

moloch_horridus kirjoitti:

"Tuo on sinun tulkintasi, moloch. Mielestäni E:n esimerkki on huijaus, kuten olen toistuvasti kertonut."

Heh. Olet niin kreationismin sokaisema, ettet enää kykene selkeään ajatteluun. Et siis edes tajunnut, että Heh ! syytti nimenomaisesti sinua tuolla sanomisellaan vääristelystä E:n esimerkin suhteen.

"Koko tämän pitkän keskustelun aikana olen pitänyt selvänä sitä, että ennen kuin E:n esimerkin tarkoituksesta ryhdytään keskustelemaan, kaikkien on ymmärrettävä mitä siinä tapahtui ja millä todennäköisyydellä."

Nyt ei ole siitä kyse, vaan siitä, että laitat Heh !:n sinua moittivan lausúman muka tukemaan sinun kantaasi.

"Eli luen Heh !:n kirjoittamaa matemaattisena väitteenä - ja hyväksyn sen koska se on matemaattinen totuus."

Eli tunnustat, että matemaattinen totuus on, että sinulla on ilkeämielistä väärinymmärtämisen tahtoa - siis paatunutta umpikieroa kusipäisyyttä. No hyvä. olemme olleet pitkään samalla kannalla.

Lue lisää

"...että laitat Heh !:n sinua moittivan lausúman muka tukemaan sinun kantaasi."

Moitehan ei kohdistu minuun, vaan heihin, jotka väittävät E:n esimerkin tuloksen todennäköisyyden olevan minimaalinen.

"...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ?"

Ymmärräthän nyt, moloch. MInäkin moitin kaikkia noin luulevia, en tosin karkein sanoin kuten Heh ! tekee.

*JC kirjoitti:

"...etteikö tuossa nimenomaan tarkoitettaisi nimetyn jonon saamisen todennäköisyyttä. "

Myös jollain tapaa arvostamani kirjoittaja Heh ! kiemurteli varsin paljon kun hänen kanssaan E:n esimerkistä keskustelin.

Hänen ylläoleva väite on asiaton, koska E:n esimerkin jono ei ollut "nimetty jono" vaan "välttämättä jokin" jono.

Jälkikäteinen "nimeäminen" on tietenkin merkityksetöntä, koska silloin ko. satunnaiskoe on jo suoritettu ja sattuma valintansa sigma-algebrasta tehnyt.. Se on pelkkää ketkuilua.

"...jos oikein ilkeämielinen luihu haluaa olla, että se muka tarkoittaisi, että sata kolikonheittoa olisi hyvin epätodennäköinen suorittaa,"

Kukaan ei näin väitä, eli Heh ! olkiukkoili kömpelösti. Päinvastoin olen toistamistani toistanut, että saatu tulos sattui todennäköisyydellä 1.

Mitään muuta tapahtumaa E:n esimerkissä ei toteutunut, koska sen sigma-algebra oli pienin mahdollinen.

"Eli Heh ! kertoo yksikäsitteisesti, että hänen mielestään Enqvist ilmoittaa todennäköisyyden oikein."

E:n ilmoittama todennäköisyys ei ole E:n esimerkissä toteutuneen tapahtuman todennäköisyys. Se on siksi asiaton todennäköisyys ja täysin valheellinen todennäköisyys esimerkin ainoalle toteutuneelle tapahtumalle. On aivan merkityksetöntä, mitä mieltä Heh ! siitä on.

Haluan muistaa Heh !:n hänen oikeamielisistä kirjoituksistaan:

"...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ? Eikö tuo vaadi jo ilkeämielistä väärinymmärtämisen tahtoa - siis paatunutta umpikieroa kusipäisyyttä ?"

Siis Heh ! kiistää, että "kruuna-klaava-jonon" - eli satunnaisen ylöskirjatun jonon - todennäköisyys sattua olisi minimaalinen. Heh ! tietenkin ymmärtää, että jokin jono sattuu tulokseksi todennäköisyydellä 1.

Lue lisää

"Hänen ylläoleva väite on asiaton, koska E:n esimerkin jono ei ollut "nimetty jono" vaan "välttämättä jokin" jono."

Väistämättä yksi 2^100 mahdollisesta jonosta. Väitätkö, että Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa tulokseksi sattuu jono, jonka sattumisen todennäkösyys on 1?

"Jälkikäteinen "nimeäminen" on tietenkin merkityksetöntä, koska silloin ko. satunnaiskoe on jo suoritettu ja sattuma valintansa sigma-algebrasta tehnyt.. Se on pelkkää ketkuilua."

Tuo on pelkkää ketkuilua kuten itsekin tiedät. Eihän Enqvist satunnaiskoetta suorittanut vaan kertoi että se suoritettaessa tulokseksi sattuu jono, jonka sattumisen todennäkösyys on triljoonasosan triljoonasosa. Minkään yksittäisen jonon sattumisen todennäkösyys ei voi olla 1, koska silloin ko. jonon sattuminen olisi aina varma tapahtuma satunnaiskokeessa. Vai väitätkö tollo, että Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa tulokseksi sattuu jono, jonka sattumisen todennäkösyys on 1?

"Kukaan ei näin väitä, eli Heh ! olkiukkoili kömpelösti. Päinvastoin olen toistamistani toistanut, että saatu tulos sattui todennäköisyydellä 1."

Kerrotko mikä yksittäinen jono Enqvistin satunnaiskokeessa on sellainen, että sen todennäköisyys sattua on 1?

"Mitään muuta tapahtumaa E:n esimerkissä ei toteutunut, koska sen sigma-algebra oli pienin mahdollinen."

Sulla on edelleen matemaattisesti todistamatta, että 1) E:n kokeella voi olla ainoastaan triviaali sigma-algebra ja 2) valittu sigma-algebra voi estää, muita kuin ko. sigma-algebraan valittuja tapahtumia tapahtumatta.

Sitten voit myös multinikki yrittää todistaa, että E:n kokeella ei voi olla esimerkiksi sigma-algebraa : F = 2^Ω100, missä Ω100 = {(ω1, . . . , ω100) : ωi ∈ {H, T}, i = 1, . . . , 100} tai sigma-algebraa F=pot(Ω)

"E:n ilmoittama todennäköisyys ei ole E:n esimerkissä toteutuneen tapahtuman todennäköisyys."

Tottakai se on. Matemaattinen todistus (yksi lukuisista) löytyy täältä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12432677

Siitä vain multinikki osoittamaan matemaattinen todistukseni vääräksi.


"Heh ! tietenkin ymmärtää, että jokin jono sattuu tulokseksi todennäköisyydellä 1."

Kaikkihan sen tietävät, että P(Ω) = 1 ja ainoastaan sinä härskisi valehtelet, että se on ainoa tapahtuma mikä E:n satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu.

Sinä se multinikki jankutat noita samoja ketkuilujas. joihin et usko itsekkään. Olet sinä todella säälittävä kretutrolli.

*PM kirjoitti:

""Sigma-algebraako vasten mahdollisten voittojen olemassa olo tarkistetaan ja maksetaan?"

Vasten? Samoin ketkuilusi sanaa "laatia" ympärillä kertovat, että et hallitse suomen kieltä."

Säälittävää kiemurtelua ketku. Vastaa kysymykseeni äläkä kiemuretele. Tarkistaako Veikkaus todellakin lottoajien laatiman sigma-algebran avulla sen mitkä lottokupongit ovat voittaneet?

"Arvioisin kielelliset kykysi enintään tyydyttäviksi."

Sinun arviointikykysi surkeus tunnetaan. Uskothan sinä kreationismin valheisiinkin. Sun suurin ongelma on kuitenkin tuo pohjaton epärehellisyytesi ja paatunut kieroilusi.

"Loton sigma-algebran toteutuneille tapahtumille maksetaan lottovoitot. Aivan triviaali asia, mutta silti et sitä ymmärtänyt."

Niin kerrohan nyt meille mihin sitä Loton sigma-algebraa, jonka väität lottoajien laativan käytetään, kuka käyttää ja miten?

"Mutta ethän olekaan ymmärtänyt sigma-algebrojen merkitystä ja sisältöjä käytännön satunnaiskokeissa."

Minä pitäydynkin todellisen matemaatikan mukaisessa tulkinnassa ymmärtämisessä, en haluakaan ymmärtää hörhon kreationistisen todennäkösyystulkinnan mukasesti, johon kuuluu "käytönnön satunnaiskokeet", joita "koetellaan" niitä suorittamalla. Hih hih.

"Vähän koomisella tavalla kuvittelet formaalien triviaalien "todistelujesi" ja muotoseikkojen olevan tärkeämpää kuin käsitteiden merkityksen ja tarkoituksen ymmärrys."

Matematiikka on formaaliin ja loogiseen kieleen perustuva. Se on tietenkin harmittavaa kannaltasi ainakin kahdesta syystä: 1) et hallitse formaalia matematiikkaa ja 2) se estää ketkuilusi.

Ja ethän sinä tollo edes ymmärrä todennäkösyysmatematiikan keskeisimpiä käsitteitä, kuten alkeistapahtuma.

""Lottoa suorittamallako matemaatikot tutkivat mitkä tapahtumat Loton pelisysteemissä ovat mahdollisia?"

Tutkiko E esimerkillään, mitkä tapahtumat ovat siinä mahdollisia? Höpötät taas asiattomuuksia."

Kiemurtelit taas vastaamatta, koska kysymykseni osoittaa miten typeriä aivopieruja toistuvasti esität. Hih hh.

""Sinä voisit meille "todennäköisyysteoriaa täydellisesti ymmärtävänä" millainen sigma-algebra laaditaan vaikka 7-oikein ja 4-oikein tapahtumille?"

"... Enkä ala viemään keskustelua sivuraiteille, vaikka sitä ahdingossasi kuinka toivoisit."

Et tietenkään ala esittämään pyytämääni sigma-algebraa kun et osaa. Ja sivuraiteillehan sinä koko ajan viet keskustelua epärelevanteilla ja kieroilevilla jaarituksillas.

""Matematiikassa kylläkin sigma-algebrat laaditaan eksplisiittisesti jos niitä aiotaan hyödyntää."

Lottoajien riveistä syntyvä sigma-algebra on ehdottoman täsmällinen ja selkeä, matematiikan mukainen ja viikoittain hyödynnetty."

Hih hih. Joten kerroppa kuka ja miten tuota kyseistä sigma-algebraa hyödyntää?


""Tietokanta" on juuri Loton sigma-algebra."

Hih hih. Olipas taas muhkea aivopieru oppimattomalta tollolta. Kerrotko meille miten tietokanta toteuttaa sigma-algebralle asetetut vaatimukset?

"En enää jaksa vastata muihin höperöinteihisi Lottoon ja sen sigma-algebroihin liiittyen."

Kas kun en oo esittänyt yhtään höperöintiä Loton, sigma-algebran suhteen tehnyt. Kiemurtelet vain ketku vastaamasta kiusallisiin kysymyksiini.

Löytyykö sinulta mytomaaninen multinikki lisää pöljäilyjä?

Lue lisää

"Niin kerrohan nyt meille mihin sitä Loton sigma-algebraa, jonka väität lottoajien laativan käytetään, kuka käyttää ja miten?"
"Joten kerroppa kuka ja miten tuota kyseistä sigma-algebraa hyödyntää?"

No Veikkaus tietenkin. Lottoajien riveistään maksamille euroille on annettava vastine, voittomahdollisuus. Jos sigma-algebraa ei olisi, se tarkoittaisi että yhtäkään riviä ei olisi osallistunut eikä yhtäkään lottovoittoa voitaisi maksaa.

Sigma-algebra syntyy, "laaditaan" joka ainoa viikko, kun Lotto järjestetään ja lottoajat lottoavat.

"Kerrotko meille miten tietokanta toteuttaa sigma-algebralle asetetut vaatimukset?"

Se sisältää kaikki Lottoon osallistuvat rivit eli tapahtumat.

Käytännön satunnaiskokeen, kuten Loton, sigma-algebra on "olennaisten ja merkityksellisten" tapahtumien joukko. Sellaisia ovat lottoajien esittämät ja maksamat rivit.

"Tarkistaako Veikkaus todellakin lottoajien laatiman sigma-algebran avulla sen mitkä lottokupongit ovat voittaneet?"

Tietenkin tarkistaa. Voitot maksetaan sigma-algebran toteutuneille tapahtumille, osapuilleen, (toki (lähes) aina alle), kertoimella, joka on niiden todennäköisyysmittaan kääntäen verrannollinen.

Sinulla puolimutka on ollut jokin sokea piste satunnaiskokeiden sigma-algebrojen suhteen. Se selittää paljon kirjoittamaasi: et ole tiennyt mitä kulloinkin sigma-algebra sisältää ja mikä on sen merkitys satunnaiskokeille, erityisesti käytännön satunnaiskokeille, kuten E.n esimerkki.

Monet käsityksesi ovat olleet aivan vääriäkin.

Miksi emme nyt lopettaisi? Uskon asioiden selvinneen kaikille, myös sinulle puolimutka. Olen varsin tyytyväinen keskustelumme lopputulemaan.

Saat toki lausua viimeisen sanan, sen voin mielihyvin sinulle puolimutka suoda.

*JC kirjoitti:

"...että laitat Heh !:n sinua moittivan lausúman muka tukemaan sinun kantaasi."

Moitehan ei kohdistu minuun, vaan heihin, jotka väittävät E:n esimerkin tuloksen todennäköisyyden olevan minimaalinen.

"...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ?"

Ymmärräthän nyt, moloch. MInäkin moitin kaikkia noin luulevia, en tosin karkein sanoin kuten Heh ! tekee.

Lue lisää

"Moitehan ei kohdistu minuun, vaan heihin, jotka väittävät E:n esimerkin tuloksen todennäköisyyden olevan minimaalinen."

Haha. Ei taida Wittgenstein olla kovinkaan ylpeä oppilaastaan, kun et ymmärtänyt selvää suomea, mitä Heh ! kirjoitti sinua moittiessaan. Hän viittasi tuossa kohtaa siihen, että miten sinä vääristelet tuloksen saamisen todennäköisyyden ja yksittäisen tuloksen todennäköisyyden olevan muka sama asia.

"...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ?"

"Ymmärräthän nyt, moloch. MInäkin moitin kaikkia noin luulevia, en tosin karkein sanoin kuten Heh ! tekee."

Olet yksiselitteisesti väärässä. Hän moitti sinua siitä, että sinä vääristelit Enqvistin esimerkkiä niin, että Enqvist ei muka olisi viitannut yksittäisen tuloksen todennäköisyyteen vaan ylipäätään minkä tahansa tuloksen saamisen todennäköisyyteen heitettäessä sata kertaa lanttia. Olet sinä onneton.

*JC kirjoitti:

"Niin kerrohan nyt meille mihin sitä Loton sigma-algebraa, jonka väität lottoajien laativan käytetään, kuka käyttää ja miten?"
"Joten kerroppa kuka ja miten tuota kyseistä sigma-algebraa hyödyntää?"

No Veikkaus tietenkin. Lottoajien riveistään maksamille euroille on annettava vastine, voittomahdollisuus. Jos sigma-algebraa ei olisi, se tarkoittaisi että yhtäkään riviä ei olisi osallistunut eikä yhtäkään lottovoittoa voitaisi maksaa.

Sigma-algebra syntyy, "laaditaan" joka ainoa viikko, kun Lotto järjestetään ja lottoajat lottoavat.

"Kerrotko meille miten tietokanta toteuttaa sigma-algebralle asetetut vaatimukset?"

Se sisältää kaikki Lottoon osallistuvat rivit eli tapahtumat.

Käytännön satunnaiskokeen, kuten Loton, sigma-algebra on "olennaisten ja merkityksellisten" tapahtumien joukko. Sellaisia ovat lottoajien esittämät ja maksamat rivit.

"Tarkistaako Veikkaus todellakin lottoajien laatiman sigma-algebran avulla sen mitkä lottokupongit ovat voittaneet?"

Tietenkin tarkistaa. Voitot maksetaan sigma-algebran toteutuneille tapahtumille, osapuilleen, (toki (lähes) aina alle), kertoimella, joka on niiden todennäköisyysmittaan kääntäen verrannollinen.

Sinulla puolimutka on ollut jokin sokea piste satunnaiskokeiden sigma-algebrojen suhteen. Se selittää paljon kirjoittamaasi: et ole tiennyt mitä kulloinkin sigma-algebra sisältää ja mikä on sen merkitys satunnaiskokeille, erityisesti käytännön satunnaiskokeille, kuten E.n esimerkki.

Monet käsityksesi ovat olleet aivan vääriäkin.

Miksi emme nyt lopettaisi? Uskon asioiden selvinneen kaikille, myös sinulle puolimutka. Olen varsin tyytyväinen keskustelumme lopputulemaan.

Saat toki lausua viimeisen sanan, sen voin mielihyvin sinulle puolimutka suoda.

Lue lisää

"Käytännön satunnaiskokeen, kuten Loton, sigma-algebra on "olennaisten ja merkityksellisten" tapahtumien joukko. Sellaisia ovat lottoajien esittämät ja maksamat rivit. "

Hoh. Veikkaukselle on hyvinkin merkityksellistä se, että osuuko lottoarvonta johonkin riviin, jota ei ole veikattu. Näin tuon kierroksen potista osa siirtyy seuraavalle kierrokselle, jolloin potti kasvaa ja lisää lottoajia osallistuu seyraavalla kierroksella peliin.

moloch_horridus kirjoitti:

"Käytännön satunnaiskokeen, kuten Loton, sigma-algebra on "olennaisten ja merkityksellisten" tapahtumien joukko. Sellaisia ovat lottoajien esittämät ja maksamat rivit. "

Hoh. Veikkaukselle on hyvinkin merkityksellistä se, että osuuko lottoarvonta johonkin riviin, jota ei ole veikattu. Näin tuon kierroksen potista osa siirtyy seuraavalle kierrokselle, jolloin potti kasvaa ja lisää lottoajia osallistuu seyraavalla kierroksella peliin.

Lue lisää

Kun sigma-algebraan nimetään tapahtuma, syntyy aina myös ko. tapahtuman komplementti. Eli kun tapahtuma A on nimetty, syntyy seuraavat kaksi tapahtumaa: A toteutuu tai A ei toteudu. Näistä jälkimmäinen on yleensä epäoleellinen. Sillä, mikä alkeistapaus sen toteuttaa, ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta.

Veikkaus ei suinkaan toivo, että kukaan ei voittaisi Lotossa koskaan. Esittämässäsi vähän oudossa tulkinnassa "Veikkauksen sigma-algebra" olisi niiden rivien joukko, joita ei ole lotottu - siis lottoajien rivien seurauksena syntyvä tapahtumien joukko kuitenkin.

"Veikkaukselle on hyvinkin merkityksellistä se, että osuuko lottoarvonta johonkin riviin, jota ei ole veikattu."

Ja E:n esimerkissä ei ollut mitään merkitystä sillä, minkä jonon kolikonheitto tuotti.

Vaikka kommenttisi moloch ei ole oleellinen, on silti hyvä, että korostat merkityksellisyyden merkitystä käytännön satunnaiskokeen tapahtumien joukolle. Et varmasti tee nyt poikkeusta E:n esimerkin kohdalla, vaan jo tunnustat sen tuloksen olleen täysin merkityksetön, eli vain ja ainoastaan jokin jono?

moloch_horridus kirjoitti:

"Moitehan ei kohdistu minuun, vaan heihin, jotka väittävät E:n esimerkin tuloksen todennäköisyyden olevan minimaalinen."

Haha. Ei taida Wittgenstein olla kovinkaan ylpeä oppilaastaan, kun et ymmärtänyt selvää suomea, mitä Heh ! kirjoitti sinua moittiessaan. Hän viittasi tuossa kohtaa siihen, että miten sinä vääristelet tuloksen saamisen todennäköisyyden ja yksittäisen tuloksen todennäköisyyden olevan muka sama asia.

"...100 peräkkäistä kolikonheittoa tuottaa kruuna-klaava-jonon, niin tämän todennäköisyys olisi jotain miljardisosan osia ?"

"Ymmärräthän nyt, moloch. MInäkin moitin kaikkia noin luulevia, en tosin karkein sanoin kuten Heh ! tekee."

Olet yksiselitteisesti väärässä. Hän moitti sinua siitä, että sinä vääristelit Enqvistin esimerkkiä niin, että Enqvist ei muka olisi viitannut yksittäisen tuloksen todennäköisyyteen vaan ylipäätään minkä tahansa tuloksen saamisen todennäköisyyteen heitettäessä sata kertaa lanttia. Olet sinä onneton.

Lue lisää

"Enqvist ei muka olisi viitannut yksittäisen tuloksen todennäköisyyteen..."

Valitettavasti E viittasi "yksittäisen tuloksen" todennäköisyyteen, kun juuri suoritetun kolikonheiton vieläpä ylöskirjattu tulos ei sellainen ollut. Tuloshan oli vain ja ainoastaan mikä tahansa jono, "välttämättä jokin tulos", kuten E vastaavan satunnaiskokeen yhteydessä lopulta myönsi.

E:n tulokselle antama nimitys "juuri tuo jono" vielä vahvistaa, että kyseessä oli huijaus. Se oli onneton jälkikäteinen yritys esittää täysin satunnainen tulos "yksittäisenä" ja tiettynä.

*JC kirjoitti:

Kun sigma-algebraan nimetään tapahtuma, syntyy aina myös ko. tapahtuman komplementti. Eli kun tapahtuma A on nimetty, syntyy seuraavat kaksi tapahtumaa: A toteutuu tai A ei toteudu. Näistä jälkimmäinen on yleensä epäoleellinen. Sillä, mikä alkeistapaus sen toteuttaa, ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta.

Veikkaus ei suinkaan toivo, että kukaan ei voittaisi Lotossa koskaan. Esittämässäsi vähän oudossa tulkinnassa "Veikkauksen sigma-algebra" olisi niiden rivien joukko, joita ei ole lotottu - siis lottoajien rivien seurauksena syntyvä tapahtumien joukko kuitenkin.

"Veikkaukselle on hyvinkin merkityksellistä se, että osuuko lottoarvonta johonkin riviin, jota ei ole veikattu."

Ja E:n esimerkissä ei ollut mitään merkitystä sillä, minkä jonon kolikonheitto tuotti.

Vaikka kommenttisi moloch ei ole oleellinen, on silti hyvä, että korostat merkityksellisyyden merkitystä käytännön satunnaiskokeen tapahtumien joukolle. Et varmasti tee nyt poikkeusta E:n esimerkin kohdalla, vaan jo tunnustat sen tuloksen olleen täysin merkityksetön, eli vain ja ainoastaan jokin jono?

Lue lisää

"Et varmasti tee nyt poikkeusta E:n esimerkin kohdalla, vaan jo tunnustat sen tuloksen olleen täysin merkityksetön, eli vain ja ainoastaan jokin jono? "

Toki se oli joku mahdollista jonoista, joiden jokaisen todennäköisyys sattua oli sama, 1/2^100.

*JC kirjoitti:

"Enqvist ei muka olisi viitannut yksittäisen tuloksen todennäköisyyteen..."

Valitettavasti E viittasi "yksittäisen tuloksen" todennäköisyyteen, kun juuri suoritetun kolikonheiton vieläpä ylöskirjattu tulos ei sellainen ollut. Tuloshan oli vain ja ainoastaan mikä tahansa jono, "välttämättä jokin tulos", kuten E vastaavan satunnaiskokeen yhteydessä lopulta myönsi.

E:n tulokselle antama nimitys "juuri tuo jono" vielä vahvistaa, että kyseessä oli huijaus. Se oli onneton jälkikäteinen yritys esittää täysin satunnainen tulos "yksittäisenä" ja tiettynä.

Lue lisää

"Valitettavasti E viittasi "yksittäisen tuloksen" todennäköisyyteen, kun juuri suoritetun kolikonheiton vieläpä ylöskirjattu tulos ei sellainen ollut."

Tietenkin oli.

"Tuloshan oli vain ja ainoastaan mikä tahansa jono, "välttämättä jokin tulos", kuten E vastaavan satunnaiskokeen yhteydessä lopulta myönsi."

Juuri näin, välttämättä toteutui yksi mahdollista jonoista, joiden jokaisen todennäköisyys toteutua on sama 1/2^100.

moloch_horridus kirjoitti:

"Valitettavasti E viittasi "yksittäisen tuloksen" todennäköisyyteen, kun juuri suoritetun kolikonheiton vieläpä ylöskirjattu tulos ei sellainen ollut."

Tietenkin oli.

"Tuloshan oli vain ja ainoastaan mikä tahansa jono, "välttämättä jokin tulos", kuten E vastaavan satunnaiskokeen yhteydessä lopulta myönsi."

Juuri näin, välttämättä toteutui yksi mahdollista jonoista, joiden jokaisen todennäköisyys toteutua on sama 1/2^100.

Lue lisää

"Tietenkin oli."

Inttämisesi on aivan turhaa, moloch. Enqvist itse myönsi, että jono oli "välttämättä jokin jono". Muuta mahdollisuutta ei siis ollut.

"...joiden jokaisen todennäköisyys toteutua on sama 1/2^100."

Mitään tapahtumaa tuolla todennäköisyydellä E:n esimerkin sigma-algebrassa {∅, Ω} ei ollut.

Siksi tuossa satunnaiskokeessa sellainen tapahtuma ei voinut toteutua. Siksi jono oli "välttämättä jokin", kuten Enqvistkin lopulta tunnusti.

*JC kirjoitti:

"Niin kerrohan nyt meille mihin sitä Loton sigma-algebraa, jonka väität lottoajien laativan käytetään, kuka käyttää ja miten?"
"Joten kerroppa kuka ja miten tuota kyseistä sigma-algebraa hyödyntää?"

No Veikkaus tietenkin. Lottoajien riveistään maksamille euroille on annettava vastine, voittomahdollisuus. Jos sigma-algebraa ei olisi, se tarkoittaisi että yhtäkään riviä ei olisi osallistunut eikä yhtäkään lottovoittoa voitaisi maksaa.

Sigma-algebra syntyy, "laaditaan" joka ainoa viikko, kun Lotto järjestetään ja lottoajat lottoavat.

"Kerrotko meille miten tietokanta toteuttaa sigma-algebralle asetetut vaatimukset?"

Se sisältää kaikki Lottoon osallistuvat rivit eli tapahtumat.

Käytännön satunnaiskokeen, kuten Loton, sigma-algebra on "olennaisten ja merkityksellisten" tapahtumien joukko. Sellaisia ovat lottoajien esittämät ja maksamat rivit.

"Tarkistaako Veikkaus todellakin lottoajien laatiman sigma-algebran avulla sen mitkä lottokupongit ovat voittaneet?"

Tietenkin tarkistaa. Voitot maksetaan sigma-algebran toteutuneille tapahtumille, osapuilleen, (toki (lähes) aina alle), kertoimella, joka on niiden todennäköisyysmittaan kääntäen verrannollinen.

Sinulla puolimutka on ollut jokin sokea piste satunnaiskokeiden sigma-algebrojen suhteen. Se selittää paljon kirjoittamaasi: et ole tiennyt mitä kulloinkin sigma-algebra sisältää ja mikä on sen merkitys satunnaiskokeille, erityisesti käytännön satunnaiskokeille, kuten E.n esimerkki.

Monet käsityksesi ovat olleet aivan vääriäkin.

Miksi emme nyt lopettaisi? Uskon asioiden selvinneen kaikille, myös sinulle puolimutka. Olen varsin tyytyväinen keskustelumme lopputulemaan.

Saat toki lausua viimeisen sanan, sen voin mielihyvin sinulle puolimutka suoda.

Lue lisää

""Niin kerrohan nyt meille mihin sitä Loton sigma-algebraa, jonka väität lottoajien laativan käytetään, kuka käyttää ja miten?"

No Veikkaus tietenkin. Lottoajien riveistään maksamille euroille on annettava vastine, voittomahdollisuus. Jos sigma-algebraa ei olisi, se tarkoittaisi että yhtäkään riviä ei olisi osallistunut eikä yhtäkään lottovoittoa voitaisi maksaa."

Hih hih. No mites se Veikkaus konkreettisesti käyttää sitä lottajien laatimaa sigma-algrebraa? Toimiiko homma niin, että ensin katsotaan mitä rivejä Veikkauksen tietokantaan on tallennettu maksettujen kuponkien mukaan. Sitten katsotaan kunkin rivin kohdalta löytyykä se sigma-algebrasta, jonka lottoajat ovat laatineet jonnekin (minne?). Mitäs sitten tapahtuu jos veikatun rivin todetaan olevan sigma-algebrassa?

Olet sinä multinikki melkoinen mytomaaninen satusetä. Hih hih.

"Sigma-algebra syntyy, "laaditaan" joka ainoa viikko, kun Lotto järjestetään ja lottoajat lottoavat."

Mitä "laatia" tarkoittaa? Tallentuuko "laadittu" se sigma-algebra, jonnekin? Esim. tietokantaan? Vai onko se vaan sellainen kuvitteellinen juttu? HIh hih.

""Kerrotko meille miten tietokanta toteuttaa sigma-algebralle asetetut vaatimukset?"

Se sisältää kaikki Lottoon osallistuvat rivit eli tapahtumat. "

Tuo on ilmeisesti sun naaivi käsitys sigma-algebrasta. No eipä yllätä ketkutrolli kun et mitään sigma-algebrasta ymmärrä. Voit lukea kertauksena aiemmin tässä keskustelussa kirjottamastani kommentista mitä ominaisuuksia sigma-algebran täytyy toteuttaaa.

"Käytännön satunnaiskokeen, kuten Loton, sigma-algebra on "olennaisten ja merkityksellisten" tapahtumien joukko. Sellaisia ovat lottoajien esittämät ja maksamat rivit."

Hih hih. Käytännön satunnaiskokeita on olemassa ainoastaan modernissa mytomaanisessa kreationistisessa todennäkösyystulkinnassa. Hih hih.

""Tarkistaako Veikkaus todellakin lottoajien laatiman sigma-algebran avulla sen mitkä lottokupongit ovat voittaneet?"

Tietenkin tarkistaa. Voitot maksetaan sigma-algebran toteutuneille tapahtumille, osapuilleen, (toki (lähes) aina alle), kertoimella, joka on niiden todennäköisyysmittaan kääntäen verrannollinen."

Hih hih. Veikkauksella on siis kaksi järjestelmää tarkistusta varten:

1) Lottoajien "laatimaan" sigma-algebraan perustuva ja

2) todellinen, yksinkertaisiin tietokantakyselyihin perustuva järjestelmä.


"Sinulla puolimutka on ollut jokin sokea piste satunnaiskokeiden sigma-algebrojen suhteen. Se selittää paljon kirjoittamaasi: et ole tiennyt mitä kulloinkin sigma-algebra sisältää ja mikä on sen merkitys satunnaiskokeille, erityisesti käytännön satunnaiskokeille, kuten E.n esimerkki."

Hih hih. Täytyy myöntää, että en oikein hahmota modernin mytomaanisen kreationistisen todennäkösyystulkinnan kreationistista logiikkaa. Hih hih. Sen sijaan matemaattikan sigma-algebran minä ymmärrän riittävän hyvin näihin palstan keskusteluihin.


"Monet käsityksesi ovat olleet aivan vääriäkin."

No esittelitkö multinikki yhden malliksi niin katsotaan matematiikkaan onko käsitykseni ollut väärä vaiko ei.

"Miksi emme nyt lopettaisi?"

No miksi ihmeessä?. Näitä sun toinen toistaan pöljempiä hörhöilyjä todennäköisyydesta on hauska lukea ja osottaa ne pelkiksi hörhöilyiksi. Sen sijaan kieroilusi ovat toki vastenmielisiä, mutta onneksi ne ovat sen verran lapsellisia vähäisen älykkyytesi vuoksi, että ne ovat ilmiselviä kaikille.

"Uskon asioiden selvinneen kaikille, myös sinulle puolimutka."

Kyllä vain. Mulle on kieroilujesi myötä todellakin valjennut kuinka umpikiero keskustelija ja paatunut valehtelija kreationisti voikaan olla.

"Olen varsin tyytyväinen keskustelumme lopputulemaan."

Olet siis tyytyväinen siihen, että sut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla tavoilla, surkea ymmärryksen tasosi matematiikasta on osotettu ja erityisesti oot jäänyt kiinni lukemattomista kieroiluista.

"Saat toki lausua viimeisen sanan, sen voin mielihyvin sinulle puolimutka suoda."

Hih hih. Iski déjà vu. Onhan näitä multinikki-JCn viimesiä sanoja ja loppukommentteja nähty ennenkin. Ethän sinä multinikki malta olla trollaamatta. Sinähän saa jotain perverssejä kiksejä mytomaanisesta ja paatuneesta valehtelusta sekä pahansuovista kieroiluistas.

Vieläkö multinikki haluat jatkaa teeskentelyäs siitä, että oot vakavissas oleva ja Jumalaa kunnioittava kristitty ja kreationisti?

*JC kirjoitti:

"Tietenkin oli."

Inttämisesi on aivan turhaa, moloch. Enqvist itse myönsi, että jono oli "välttämättä jokin jono". Muuta mahdollisuutta ei siis ollut.

"...joiden jokaisen todennäköisyys toteutua on sama 1/2^100."

Mitään tapahtumaa tuolla todennäköisyydellä E:n esimerkin sigma-algebrassa {∅, Ω} ei ollut.

Siksi tuossa satunnaiskokeessa sellainen tapahtuma ei voinut toteutua. Siksi jono oli "välttämättä jokin", kuten Enqvistkin lopulta tunnusti.

Lue lisää

"Inttämisesi on aivan turhaa, moloch. Enqvist itse myönsi, että jono oli "välttämättä jokin jono". Muuta mahdollisuutta ei siis ollut."

En intä, tietenkin arvonnassa synty yksi jono kuten Enqvistikin kertoi ja sinulle on täällä kerrottu lukuisia kertoja. Yksi jono jonka syntymisen todennäköisyys on 1/2^100.

"Mitään tapahtumaa tuolla todennäköisyydellä E:n esimerkin sigma-algebrassa {∅, Ω} ei ollut."

Oli siinä. yksi alkeistapahtuma toteutui. Yksi alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys tapahtua on 1/2^100.

"Siksi tuossa satunnaiskokeessa sellainen tapahtuma ei voinut toteutua. Siksi jono oli "välttämättä jokin", kuten Enqvistkin lopulta tunnusti."

Toki Enqvist kertoi, että tuollaisessa arvonnassa syntyy välttämättä jokin jono kaikista 2^100 mahdollisista jonoista.

moloch_horridus kirjoitti:

"Inttämisesi on aivan turhaa, moloch. Enqvist itse myönsi, että jono oli "välttämättä jokin jono". Muuta mahdollisuutta ei siis ollut."

En intä, tietenkin arvonnassa synty yksi jono kuten Enqvistikin kertoi ja sinulle on täällä kerrottu lukuisia kertoja. Yksi jono jonka syntymisen todennäköisyys on 1/2^100.

"Mitään tapahtumaa tuolla todennäköisyydellä E:n esimerkin sigma-algebrassa {∅, Ω} ei ollut."

Oli siinä. yksi alkeistapahtuma toteutui. Yksi alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys tapahtua on 1/2^100.

"Siksi tuossa satunnaiskokeessa sellainen tapahtuma ei voinut toteutua. Siksi jono oli "välttämättä jokin", kuten Enqvistkin lopulta tunnusti."

Toki Enqvist kertoi, että tuollaisessa arvonnassa syntyy välttämättä jokin jono kaikista 2^100 mahdollisista jonoista.

Lue lisää

"Toki Enqvist kertoi, että tuollaisessa arvonnassa syntyy välttämättä jokin jono kaikista 2^100 mahdollisista jonoista."

Siis tätä Enqvist tarkoitti, vaikka ei noilla sanoilla sanonutkaan.

"Jumalan suunnittelema" peruna ei käy ravinnoksi, koska se sisältää liikaa myrkkyä nimeltä solaniini.

Vasta ihmisen jalostustyö vähensi solaniinin haitattomalle tasolle ja teki perunasta sen mitä se nyt on.

Eli se syömäsi pottu todellakin on älykkäästi suunniteltu.

Repe-neiti sekoili taas.
Kuten aina.

xxxxx Eenokin kirja paljastaa, että ..... xxxx

Lue vain Raamattua, äläkä mitään Eenokin kirjaa, niin pysyt oikealla tiellä.

Jaakob kirjoitti:

xxxxx Eenokin kirja paljastaa, että ..... xxxx

Lue vain Raamattua, äläkä mitään Eenokin kirjaa, niin pysyt oikealla tiellä.

Eenokin kirja kylläkin on mukana eräissä raamatunversioissa.

http://koti.mbnet.fi/kaukop/1enok3.htm

Se, että tiede selittää luonnosta edes jotakin, on huomattavan paljon sen rinnalla, etteivät uskonnot selitä luonnosta yhtään mitään.

"Se, että useat bakteerisuvut kykenevät käyttämään ligniiniä ravinnokseen, kuuluu nimenomaan ekosysteemin kokonaissuunnitteluun, joten Leisola on täysin oikeassa."

Niin, siihen ollaan jo totuttu, että kreationismissa mikä tahansa lopputulos on Jumalan tahdon mukainen ja todistaa näin ollen luomisesta. Leisola katsos väitti, että koska mikään organismi ei hyödynnä ligniiniä luonnossa, vaikuttaa kokonaisuus suunnitellulta. Näin ei siis nykytiedon valossa ole.