Luulin kaiken olevan hyvin

Ei ole koskaan hyvä ratkaisu pakottaa toista olemaan kanssaan lapsella. Monet naiset tulevat tahallaan raskaaksi, että saavat miehen menemään kanssaan naimisiin. Sitten kun liitto on onneton sitä yritetään tilkitä ja paikata ja pitää kasassa tekemällä lisää lapsia. Nämäkin yleensä "vahinko" raskauksia, eli nainen tulee tahallaan raskaaksi miehen selän takana. Kyllähän nämä katkerat perhehelvetit usein jatkuu hamaan loppuun asti, mutta kenenkään ei ole niissä hyvä olla, varsinkaan niiden lasten. Usein liitoissa on pettämistä, joskus äiti ja lapset tulevat jätetyksi kuten sinulle kävi mutta harvemmin. Monesti isä päätyy lopulta itsemurhaan. Lapset oirehtivat kuitenkin joka tapauksessa ja heidän on paha olla. On väärin laittaa oma onni ja avioliitto pienen vauvan harteille.

Kautta aikain äidit on kasvattaneet lapsensa yksin. Vaikka naimisissakin olisivat olleet. Jäin vain miettimään, miestäsikö varten sinä niitä lapsia olet tehnyt/synnyttänyt? Sanoit kuitenkin, että yhdessä halusitte lisää lapsia. Mies sanoo usein haluavansa lapsia, mutta "unohtaa" lisätä, ettei halua lapsista mitään vaivaa itselleen.

"Minulla on täsyi syy olla katkera lapsen puolesta"

Ei ole! Pikemminkin sinun pitää rakastaa lasta isänkin edestä. Niin kuin myös muita lapsiasi. On myös lasten kannalta parempi ratkaisu, vaikka olla tapaamatta ollenkaan isäänsä, jos tämä kerran ei lapsista välitä. Itse erosin (oma-aloitteisesti), lapset jäivät minulle eivätkä he juuri edes isäänsä näe. Saati, että olisivat joskus viettäneet joka toisen viikonlopun isänsä luona. Eivät he halunneet (ja nuorinkin oli erotessamme yli 12v). Enkä yhtään ihmettele miksi eivät halunneet.

Sitten mietin mitä tarkoitit noilla normaaleilla isä-lapsi -jutuilla? Niitähän on yhtä paljon kuin on isiä ja lapsia. Minä kävin isän kanssa pienenä tyttönä torilla. Joskus kävimme moikkaamassa isän kavereita heidän kotonaan. Myöhemmin urheilumatseissa. Siinä oli minun normaalit isä-lapsi -jutut.

Lapsen puolesta voit olla katrera vain itsellesi kun ITSE päätit synnyttää vaikka mies oli jo lähdössä. On se toki kivempaa löytää joku toinen syntipukki.

Kyllä lapsi on rakas, eikä sitä kannata koskaan katua. Ikävää että mies meni toisen matkaan ja tuolla tavoin vielä. :( Ei reilua.

Äiti, isot halit sulle. Et tehnyt mitään väärää, kerrot, että mies itse halusi lisää lapsia vaikka samaan aikaan petti. Voit olla ylpeä itsestäsi, että et tehnyt aborttia, sillä raskaus ja lapsihalu ei kuulu asioihin joilla miehellä olisi oikeus soutaa ja huopaa ja muutella mieltään miten haluaa ja pakotella naisia abortteihin miten haluaa. Oli hienoa, että olit itse vahva ja veit yhteisen lapsitoiveen syntymään, vaikka jouduitkin yksin vanhemmuuden vastuunkantajaksi.

Aika usein on tullut palstalla näitä alivastuullisia isiä vastaan, heiltä puuttuu ymmärrys ja vastuunottokyky omasta perheestään, hyvin monet pienten lasten perheet ja vielä raskaana olevat vaimot eroavat samasta syystä kuin sinä.

Osallistu eroseminaariin, opit toipumaan nopeasti ja saat lisää henkistä voimaa itsellesi jotta jaksat yksinhuoltajana. Et voi pakottaa alivastuullista ja halutonta miestä isäksi, se ei haittaa. Yksi hyvä ja rakastava vanhempi on riittävä turva lapselle kasvuun ja kehitykseen oikealla tavalla. Paljon tsemppiä jatkoon ja iloa pieneen perheeseesi, aurrinko paistaa vielä!