Mies alkaa aina huutamaan ja käy käsiksi, lyö, läpsii, puristaa ranteista ja puristaa kovaa päästä ja repii korvista. Aina näin jos olen jostakin eri mieltä esim. Näin selkeesti että katsoi jonkun facebookki kuvia mutta hän väitti ettei katsonut kun oli iltalehdessä. Kuitenkin iltalehdessä ei kyseisiä kuvia ole. Jos olen kysynyt joskus onko hällä muita alkaa kova huuto ja syytös kuinka epäilen häntä. Lapsetkin yöllä herää ja alkaa itkemään. Kauanko salaan muilta että hän huutaa ja lyö? Se ei näytä loppuvan. Mielestäni asioista pitää voida puhua, oli sitten kyseessä mikä vaan. Mitään ei saa kysyä heti olen epäilijä. Tietokoneen lähelle ei ole menemistä kun hän on siellä, heti mukamas kyttään ja epäilen. Kaupassa ei katso minua eikä puhu, koska mitä nyt voisi puhua? Isänsä on haukkunut minua koko ikänsä ties mistä. Olen hänen armoilla koska ei ole työtä. Hyvä ammatti kyllä. Mitä teen? Rakastan miestäni mutta samalla tuntuu että hän valehtelee ja salailee. Sisälläni nousee raivo kun ajattelen miten hän kohtelee. Olen sanonut etten hyväksy että hän lyö ja huutaa mutta se ei lopu. Hän ei osaa keskustella. Muuten on meillä asiat hienosti mutta tähän kaipaan muutosta. ONKO ERO AINOA VAIHTOEHTO?
EN HALUA ETTÄ LAPSET JÄISI HÄNELLE. MILLÄ ELÄN SITTEN, MISSÄ ASUN. AINA HÄN PYYTÄÄ ANTEEKSI MUTTA KUN SEURAAVA KONFLIKTI TULEE TAAS HUUTAA JA LYÖ. OLLUT AVIOSSA JO KAUAN.
EN HALUA ETTÄ LAPSET JÄISI HÄNELLE. MILLÄ ELÄN SITTEN, MISSÄ ASUN. AINA HÄN PYYTÄÄ ANTEEKSI MUTTA KUN SEURAAVA KONFLIKTI TULEE TAAS HUUTAA JA LYÖ. OLLUT AVIOSSA JO KAUAN.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pariterapiaan keskustelemaan ja ratkomaan ongelmia. Jos se ei auta, hae käräjäoikeudesta yhteistalouden purkamista miehen väkivaltaisuuden perusteella. Mies joutuu osallistumaan lasten elatukseen eron jälkeen, ja myös sinun elatukseen jos sinun katsotaan olevan elatuksen tarpeessa, ja sinun elatuksen tarpeen tulee johtua avioliitosta (kuitenkin max. 2 vuotta?).
Jaksamista ja voimia. Kannattaa mennä keskustelemaan perhe-/ parisuhde terapeutin/työntekijän kanssa, tai jos näet, että ero on ainoa ratkaisu, niin asianajajan kanssa. Puolison väkivaltaista käytöstä ei tarvitse kenenkään sietää.
Jatkuu... Olen kuulemma myös paska. Yöllä hän jutteli jonkun kanssa en tiedä kenen nukuin eri huoneessa. Hänelle tuli myös tekstiviesti. Välillä tulee mieleen onko hänellä kaikki ruuvit tallella. Aamulla ei puhuttu mitään. En tahdo enää rakastaa häntä tämän jälkeen. Vieläkin päätä särkee. Voi kun olisi rahaa palkkaisin etsivän. Jos löytäisin uuden ihanan miehen lähtisin heti. En ansaitse väkivaltaa.
MARKUS ON NIMENSÄ.
Olen kodin vanki. En saa mennä minnekään koska kaikki maksaa. Paasausta tulee kaikesta. Voisiko joku tehdä palveluksen joka tuntee hänet ja viedä hänet, jotta pääsen hänestä eroon.
En jaksa tällaista. En ole ennen tänne kirjoittanut, mutta nyt oli pakko purkaa jonnekin. Mieheni on tosikko ja kuiva istuu koko ajan tietokoneella. Ei halua tehdä mitään yhdessä. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. En ole onnellinen, Lapset on ainut joka pitää yhdessä.
Miksi te naiset suostutte moiseen kohteluun.Ihan oikeasti miettikää oletteko ansainneet moista kohtelua.Ei kenenkään tarvitse alistua moiseen. Lähtekää pois se olisi lapsen kehityksellekkin parasta.Lähtekää vaikka yksin hakemaan apua. Perheväkivalta on kamalinta mitä ihminen joutuu kokemaan. Kyllä sitä taloudellisesti pärjää pienemmälläkin ja saa ainakin olla rauhassa.TEKOSYY SANOA ETTÄ LASTEN TAKIA OLLAAN YHDESSÄ,JUURI LASTEN TAKIA TARVII EROTA.
Tuo on niin totta!Lapset kärsivät eniten,vanhemmat käyttävät sitä vain tekosyynä ettei tarvi erota,vaikkei ole enää mitään syytä jatkaa!Lapset kyllä sopeutuu,ja vielä kun puolisot kunnioittavat toistensa yksityisyyttä eron jälkeen,eivätkä utele lapsilta toisten asiota,eivätkä hauku tai arvostele lapsille toisia.niin hyvin lapset selviytyvät erosta!Se on inhottavaa,jos kotona aina riidellään vain...Koti pitäisi olla paikka jossa on kaikkien hyvä olla!
Moi ja myötätuntoa sinulle.
Avioliitossa eikä missään ihmissuhteessa tarvitse sietää väkivaltaa eikä alistamista. Haluat muutosta elämääsi ja se on ihan kohtuullinen toive.
Mielestäni olet tuossa yllä saanut hyvän vihjeen. Minäkin toivon, että etsit jostain ammattiauttajan (esim. kunnan/kaupungin perheneuvonta, pariterapeutti tai seurakunnan perheneuvonta) ja kerrot tilanteesi avoimesti. Jos miehesi ei tahdo osallistua mihinkään yhteiseen keskusteluun, voit mennä yksin. Sinä tarvitset nyt selkeitä ajatuksia ja hyvän suunnitelman, miten etenet. Siksi toivon, että etsit ihmisen, joka sinua ymmärtää ja kuuntelee. Ammattiapu voisi antaa sinulle juuri sitä virtaa ja energiaa, mitä tässä tilanteessa tarvitset.
Ehkä tarvitset myös uusia näkökulmia tulevaisuutesi hahmottamiseen. Kerrot, että sinulla on hyvä ammatti. Voisitko löytää jostain töitä? Et varmasti halua olla tällaisen ihmisen armoilla? Oletko salannut lyömisen ja huutamisen myös ystäviltäsi? On raskas taakka esittää jotain sellaista mitä ei ole. Onko sinulla sellaisia ystäviä, jotka voisivat nyt tukea sinua?
Kuvaamasi olotila ei kuulosta kovin hyvältä lastenkaan kannalta. Mikä sinun mielestäsi olisi lasten etu tällaisessa tilanteessa?
Toivon sulle siunausta ja voimia tehdä ne muutokset mitkä tiedät tarpeellisiksi.
Päivi-pappi Hämeestä