pohojosen ihimiset

Missään en ole saanut yhtä helposti toosaa kuin Lapin pääkaupungissa, edes tällaiselle idän ihmeelle. Oli erhe muuttaa Hesaan, kun kuvittelin, että toosaa saisin vieläkin enemmän. Toisin kävi. Minkäs sitä kuitenkaan työmarkkinoiden tarjonnalle ja kysynnälle voi.
Mukavia ihmisiä oli pohjoisessa, mutta oli mulkkujakin. Ehkä vähän enemmän niitä mukavia kuin muualla. Ja ainakin enemmän kuin Hesassa.

Hesassa on täysiä sekopäitä joka puolella. Olin Hesassa kiertomatkalla ja huh huh mitä porukkaa. Kauppareissulla kauppaa oltiin pöllimässä. Oli kuulemma ihan tavallinen tapaus. Joka puolella sai pitää silmät auki, ettei joku suunnilleen hyökänny päälle. Kyllä hesaa olen tuntenut ja ei kyllä se meininki tollaista ollut 90-luvulla.

Toista se on täällä pikkukaupungissa eli "maalla". Täällä tuloerot ovat pienet. Ihmiset ovat ihan tavallisia. Jokainen tuntee jokaisen. Ihmiset ovat ystävällisiä.

Maalla ei ole mitään sellaista meininkiä, että ollaan 30v ja päivääkään mitään töitä ei olla elämässä tehty. Täällä noustaan kello 5 ja mennään töihin. Täällä myös tuetaan heikommin pärjääviä ja välitetään ihmisistä.