Mulla on nyt monta monta kuukautta, melkein puoli vuotta siitä ku meni poikki exän kanssa. Oon yrittänyt mennä eteenpäin, tapaillut muutamaa uutta naista ja yrittänyt kaikin puolin pitää ajatuksia irti exästä.
Yhen naisen kohalla en jaksanut edes innostua, kun hain kait hänestä liikaa niitä asioita joita jäin kaipaamaan todella paljon exässäni. Erään toisen naisen kanssa synkkasi hieman paremmin. Pyysi hänen luokseen yöksi. En kuitenkaan pystynyt ryhtymään seksiin hänen kanssaan. En kehdannut kertoa hänelle siinä syytä, mutta ei ehkä olisi ollut oikein harrastaa hänen kanssaan seksiä ja miettiä toista. Exä tuli mieleen kummittelemaan todella vahvasti sillä hetkellä. Olen nyt sitten päättänyt etten tapaile toisia naisia, kun exä tulee tahtomattani mieleen vähän väliä yhä edelleen ja tuntuu ettei se olis oikein niitä muita naisia kohtaan. Miten tosta exästä vois päästä yli sillain ettei se tulis mieleen enää kun muita naisia tapailen? Onko siihen muuta keinoa ku klassinen aika? Ei jaksais enää tätä. En normaalisti muuten enää juurikaan häntä ajattele, mutta aina nuista muista naisista onnistun poimimaan joitain piirteitä joista ajattelen, että ei exä tollain tehnyt/käyttäytynyt jne. En pysty ajattelemaan heitä uusina ihmisinä, joilla on omat luonteenpiirteet ja tavat. Vertaan heitä jatkuvasti exääni, vaikken haluaisi. Sieltä alitajunnan syvyyksistä nuo ajatukset nousee aina niinä hetkinä, kun sitä jotain uutta pitäisi tavata.
Yhen naisen kohalla en jaksanut edes innostua, kun hain kait hänestä liikaa niitä asioita joita jäin kaipaamaan todella paljon exässäni. Erään toisen naisen kanssa synkkasi hieman paremmin. Pyysi hänen luokseen yöksi. En kuitenkaan pystynyt ryhtymään seksiin hänen kanssaan. En kehdannut kertoa hänelle siinä syytä, mutta ei ehkä olisi ollut oikein harrastaa hänen kanssaan seksiä ja miettiä toista. Exä tuli mieleen kummittelemaan todella vahvasti sillä hetkellä. Olen nyt sitten päättänyt etten tapaile toisia naisia, kun exä tulee tahtomattani mieleen vähän väliä yhä edelleen ja tuntuu ettei se olis oikein niitä muita naisia kohtaan. Miten tosta exästä vois päästä yli sillain ettei se tulis mieleen enää kun muita naisia tapailen? Onko siihen muuta keinoa ku klassinen aika? Ei jaksais enää tätä. En normaalisti muuten enää juurikaan häntä ajattele, mutta aina nuista muista naisista onnistun poimimaan joitain piirteitä joista ajattelen, että ei exä tollain tehnyt/käyttäytynyt jne. En pysty ajattelemaan heitä uusina ihmisinä, joilla on omat luonteenpiirteet ja tavat. Vertaan heitä jatkuvasti exääni, vaikken haluaisi. Sieltä alitajunnan syvyyksistä nuo ajatukset nousee aina niinä hetkinä, kun sitä jotain uutta pitäisi tavata.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pieraise exälle nokkaan ja haistata, kun teki sulle sellaisen tempun? Nosta jalkaasi kattoa kohden ja pieraise oikein kimakasti. Ja sano sille ,että tätä minä sinusta ajattelen nykyään?
Itse erosin raskaasta suhteesta kuukausi sitten (olen nainen). Mies on koko kuukauden viestitellyt ja soitellut, kun niin kipeästi mua kaipaa. No eipä kaivannut kun profiili oli heti lähdettyäni suomi24:lla.
olen surrut eroa kuukauden, todella lujaa. Nyt päätin etten enää sure, vaan rupean elämään. Miksi surisin kun toinenkin vain valehtelee että kaipaa.
tein myös itse profiilin ja käyn treffeillä. Jos mukava mies tulee kohdalle, otan hänet ilolla vastaan.
joskus aika on Se mikä auttaa, mulla auttaa Se, että rupean elämään ja unohdan sen paskiaisen.
omasta suhteen päättymisestä on vähän reilu vuosi aikaa, ensinmäinen puoli vuotta oli suorastaan helvetellistä - asiaa ei auttanut että miehellä oli uusi nainen. tietysti mielikuviin tuli ajatus että he viettävät ihanaa yhteistä elämää kun minä yritän selvitä surussa ja ikävässä, tukahduttaa sen ihastuksen häneen joka jäi jälkeen kun hän lähti.
nyt ajatellen käännekohta selviämisessä oli se tuskainen tunnustus itselle että aika mennyt ei palaa. hänen kanssaan uudelleen yrittäminen ei olisi ollut enään sitä samaa, liian paljon tapahtunut. päättymisen jälkeen hänen luonteestaan ilmeni asioita joita en arvosta ihmisissä... vieläkin tunnen surua että suhde päättyi mutta tunnen puistatusta hänen "soudan ja huopaan" pelistään jota harrasti kun oli minut jättänyt ja uusi oli jo kuvioissa.
pari treffi tapaamista muiden miesten kanssa oli mutta totesin sen turhaksi. tuli mieleen juuri tuo, mitä jos hän istuisi tuossa vastapäätä jne eli juuri tuo vertaaminen joka on todella väärin toista kohtaan.
sinulle ap, jokainen tavallaan mutta luulen että ainoa oikea vaihtoehto on juuri tuo aika - vaikka millään ei jaksaisi. reilua ainakin sitä uutta mahdollista kumppania kohtaan - ei vertailua jne eli vanha sohva ensin ulos kun uusi sisään (hauska vertauskuva jonka kuulin ystävältä kun asiaa pyörittelin).
nyt vasta pari päivää sitten otin töissä kahvin, menin terassille, katselin ukkosmyrskyä ja kuuntelin sateen rummutusta kattoon, tunsin itseni rennoksi ja hymyilin ilman mitään syytä - ensinmäistä kertaa vuoteen. ihana tunne, tiedän että vielä välillä ikävä iskee mutta tiedän myös että elämä ilman häntä alkaa näyttämään merkkejä..
tsemppiä sinulle, pitkä ja kivinen tie edessä - suossa rämpimistä, mutta joku päivä...
Kun kaipaatte niin paljon niin pakko kysyä, että kuinka kauan kerkesitte olla yhdessä? Oon kiinnostunut yhdestä miehestä. Hän erosi 4 vuoden yhdessä olon jälkeen naisestaan. En halua tulla verratuksi eksään koko ajan. Kuitenkin niin ilmeisesti tulee käymään?