Ja isänsä ei tahdo uskoa asiaa todeksi. Tää on jotenki outo tilanne. Yhdessä ollaan kasvatettu poikaa pärjääväksi ja asioistaan huolehtivaksi ja nyt kun poika olisi itse valmis (21v) muuttamaan omilleen (on hommannut astioita ja liinavaatteita yms.) isänsä keksii kaikkea mahdollista ja mahdotonta syytä miksi pojan pitäisi vielä jäädä kotiin. Tätä on jopa surkuhupaisaa seurata.. Jos olis muuttamassa edes toiseen kaupunkiin vois ymmärtää.
Ei vaan usko että lapsesta kasvoi aikuinen!
Ei vaan usko että lapsesta kasvoi aikuinen!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä se vaan yllättävän kova kriisi voi olla.
Meillä ekan kanssa (poika) se meni aika sujuvasti kun tyttö vielä jäi. Sitten lähti tyttökin ja mulle iski vuoden verran kestänyt masennus.
Siitä huolimatta että nähdään ja tavataan molempia, tyhjää se vaan oli.
Nyt on jo helpompaa ja alkaa tajuta että tätä vapaa-aikaa voi nyt käyttää vanhemmat ihan itselleen! Ja lastenlapsia jo odotellaan milloin alkais kuulua :-)
Oisko sitten hädissään kun perhe "hajoaa"? Onhan ajatus minustakin haikea mutta poikahan menee elämässään vain eteenpäin. Ja ehkä joskus tosiaan niitä lapsenlapsiakin pääsisi hoivailemaan. Kävi kyllä mielessä ettei miehellä ole mitään ikäkriisiä kun poikansa on nuori ja voimissaan, elämä edessä. Ehkä se tästä selkiää..
Lasten itsenäistymisestä masentuminen ei ole normaalia, silloin on elämässä muitakin ongelmia, jos normaalit elämään kuuluvat asiat masentavat. Lapsiin takertuva vanhempi on taakka lapselle! Elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin lapset!
Olkaa vaan mielissänne että poika on itsenäistymässä.(kun nykyään nuoret asuu 30v kotona) Ja eihän hän ole muuttamassa maiilman toiselle puolen..:D Isälle pitää keksiä jotain muuta kuten uusi harrastus . Isä rakastaa lastaan ja monille on kriisinpoikanen kun lapsi ei ole enää pieni ja muuttaa omilleen. Näin se elämä vaan on aina mennnyt -lapset llentää pesästä.
En sitä ääneen sano mutta osotän päivää million lapsemme muttaa kotoa pois ja sitten saa tass olla naiseni kanssa kahdestaan ja tehdä kaikkea kiva eikä tarvitse ottaa muita huomioon mutta aikansa kutakin.