Pyöräily Helsingissä

Kyllä on Suomen pääkaupungissa huono tilanne pyöräteiden osalta. Kantakaupungin alueella joudut poikkeuksetta ajamaan muun liikenteen seassa autoille tarkoitetuilla ajoväylillä. Siihen vielä raitiovaunuliikenne lisäksi hankaloittamaan polkupyörällä liikkumista- ratakiskoineen.

Täytyy muistaa että pyöräilijöitä on olemassa, jokaisessa kategoriassa ( lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset )

Päijät- Hämeen maakuntaan kuuluvassa Lahdessa ( hyvänä esimerkkinä ) on minun mielestäni onnistuttu erinomaisesti polkupyöräilijöille suunnitelluissa ajoväylissä.
29436
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Kyllä ja jos pyörätie löytyy, siinä on todennäköisesti autoja pysäköitynä tai aluetta käytetään työmaan varastointialueena. Ja taas olet ajoradalla.

Äänestä
  • "... joudut poikkeuksetta ajamaan muun liikenteen seassa autoille tarkoitetuilla ajoväylillä...."

    Ei näin. Sitä ajoväylää sanotaan kaduksi. Se _ei_ ole mitenkään erikseen suunniteltu autoille. Itse asiassa siinä on kulkenut autoja vasta vähän yli sata vuotta, sitä ennen se oli kävelijöiden ja hevospelien väylä.

    Jos kadun rinnalla ei ole pyörätietä, pyöräilijän kuuluu ajaa ajoradalla kuten muidenkin ajoneuvojen kuljettajien. Nopeusrajoituksen ollessa 30 tai 40km/h on ihan järjetöntä ja varsin tarpeetonta muutenkaan erotella eri ajoneuvoja eri väylille.

    Äänestä

  • Plaa plaa plaa...

    Äänestä

Tilannehan on hyvä, kun kantakaupungissa ei ole tarpeettomia ja kalliita pyöräteitä. Kun rajoitus on 30 tai 40 km/h, kuuluu polkupyörä pääosin muun liikenteen sekaan. Pyöräboxeja on tullut kiitettävästi ja ne lisäävät turvallisuuta. Lapsethan saavat ajaa jalkakäytävällä, joten tuokin argumentti oli virheellinen.

Vilkkaimmille kaduille on tullut hyvin pyöräkaistoja, mikä on paljon parempi ratkaisu kuin erillinen pyörätie. Se on pyörätietä nopeampi ja turvallisempi, koska pyöräilijä on autoilijan näkökentässä.

Kevyenliikenteenväylät kuuluvat ulosmenoväylien varteen. Niissä on paljonkin kehittämistä. Nykyisin ne poukkoilevat satunnaisesti väylä puolelta toiselle. Eikä niissä yleensä ole minkäänlaista järjellistä viitoitusta. Olisi kiva nähdä se toope, joka niitä suunnittelee!

Äänestä
  • Suurimmat ongelmat Helsingin pyöräliikenneverkossa ovat kantakaupungissa, pyöräteitä on harvassa ja reitit ovat katkonaisia. Nykyisillä järjestelyillä polkupyöräilijä on usein hätää kärsimässä.

    Myös monista Euroopan maista tutut pyöräilykaistat loistavat Helsingissä hyvin pitkälti poissaolollaan. Läheltä piti tilanteita tulee usein, jos ei ihan viikottain niin useita kertoja kesässä. Pyöräilyn ongelmat korostuvat Helsingissä.

    Muun liikenteen seassa pyöräileminen on vaarallista jokaisen kohdalla. Erityisen vaarallista se on vanhuksien osalta. Kannattaa muistaa että polkupyöräilijä on aina altavastaajana liikkenne onnettomuuksissa.

    Suomalaiset kaupungit voisivat pyöräily määrissä ottaa alkuun mallia Oulusta. Oulussa yli 20 prosenttia matkoista pyöräillään, kun Helsingissä luku on noin 7 prosenttia.

    Kaupunkipyöräilyn suosioon vaikuttaa pyöräteiden laatu ei määrä. Esimerkiksi 50 000 asukkaan Houtenin kaupungissa Alankomaissa on pyöräteitä vain 21 kilometriä, Tampereella taas lähes 800. Kuitenkin Houtenissa tehdään pyörällä puolet matkoista ja Tampereella vain 8 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen pyöräilyn tavoitteet ovat hyvin vaatimattomia.

    Äänestä

  • 9+16 kirjoitti:

    Suurimmat ongelmat Helsingin pyöräliikenneverkossa ovat kantakaupungissa, pyöräteitä on harvassa ja reitit ovat katkonaisia. Nykyisillä järjestelyillä polkupyöräilijä on usein hätää kärsimässä.

    Myös monista Euroopan maista tutut pyöräilykaistat loistavat Helsingissä hyvin pitkälti poissaolollaan. Läheltä piti tilanteita tulee usein, jos ei ihan viikottain niin useita kertoja kesässä. Pyöräilyn ongelmat korostuvat Helsingissä.

    Muun liikenteen seassa pyöräileminen on vaarallista jokaisen kohdalla. Erityisen vaarallista se on vanhuksien osalta. Kannattaa muistaa että polkupyöräilijä on aina altavastaajana liikkenne onnettomuuksissa.

    Suomalaiset kaupungit voisivat pyöräily määrissä ottaa alkuun mallia Oulusta. Oulussa yli 20 prosenttia matkoista pyöräillään, kun Helsingissä luku on noin 7 prosenttia.

    Kaupunkipyöräilyn suosioon vaikuttaa pyöräteiden laatu ei määrä. Esimerkiksi 50 000 asukkaan Houtenin kaupungissa Alankomaissa on pyöräteitä vain 21 kilometriä, Tampereella taas lähes 800. Kuitenkin Houtenissa tehdään pyörällä puolet matkoista ja Tampereella vain 8 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen pyöräilyn tavoitteet ovat hyvin vaatimattomia.

    Ja tiedetään... se on yhdyssana ;)

    Äänestä

  • 9+16 kirjoitti:

    Suurimmat ongelmat Helsingin pyöräliikenneverkossa ovat kantakaupungissa, pyöräteitä on harvassa ja reitit ovat katkonaisia. Nykyisillä järjestelyillä polkupyöräilijä on usein hätää kärsimässä.

    Myös monista Euroopan maista tutut pyöräilykaistat loistavat Helsingissä hyvin pitkälti poissaolollaan. Läheltä piti tilanteita tulee usein, jos ei ihan viikottain niin useita kertoja kesässä. Pyöräilyn ongelmat korostuvat Helsingissä.

    Muun liikenteen seassa pyöräileminen on vaarallista jokaisen kohdalla. Erityisen vaarallista se on vanhuksien osalta. Kannattaa muistaa että polkupyöräilijä on aina altavastaajana liikkenne onnettomuuksissa.

    Suomalaiset kaupungit voisivat pyöräily määrissä ottaa alkuun mallia Oulusta. Oulussa yli 20 prosenttia matkoista pyöräillään, kun Helsingissä luku on noin 7 prosenttia.

    Kaupunkipyöräilyn suosioon vaikuttaa pyöräteiden laatu ei määrä. Esimerkiksi 50 000 asukkaan Houtenin kaupungissa Alankomaissa on pyöräteitä vain 21 kilometriä, Tampereella taas lähes 800. Kuitenkin Houtenissa tehdään pyörällä puolet matkoista ja Tampereella vain 8 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen pyöräilyn tavoitteet ovat hyvin vaatimattomia.

    ”Suurimmat ongelmat Helsingin pyöräliikenneverkossa ovat kantakaupungissa, pyöräteitä on harvassa ja reitit ovat katkonaisia. Nykyisillä järjestelyillä polkupyöräilijä on usein hätää kärsimässä.
    Muun liikenteen seassa pyöräileminen on vaarallista jokaisen kohdalla. Erityisen vaarallista se on vanhuksien osalta. Kannattaa muistaa että polkupyöräilijä on aina altavastaajana liikkenne onnettomuuksissa.”

    Höpönhöpön.
    Annat surkean ja vaarallisen kuvan pyöräilystä Helsingissä ja erityisesti ajoradalla.
    Tutkimuskin kertoo toista. Helsinki saattaa olla jopa kaikkein turvallisin kaikista Euroopan suurkaupungeista.
    http://yle.fi/uutiset/helsinki_on_yllattaen_harvinaisen_turvallinen_pyorailykaupunki/7426399

    Olen samaa mieltä #Alkup. Maantiepyöräi# kanssa, että
    ”Tilannehan on hyvä, kun kantakaupungissa ei ole tarpeettomia ja kalliita pyöräteitä. Kun rajoitus on 30 tai 40 km/h, kuuluu polkupyörä pääosin muun liikenteen sekaan.”
    Mielestäni kaikki kantakaupungin pyörätiet voisi poistaa ja yhdistetyt palauttaa alkuperäiseen vain jalankulkijoiden käyttöön. Pyörätiet ovat vaarallisia jalankulkijoille, autoilijoille ja pyöräilijöille itselleen. Lisäksi pyöräteihin ja yhdistettyihin kuvitellaan perusteettomia etuoikeuksia.

    Äänestä

  • Perusmaukka kirjoitti:

    ”Suurimmat ongelmat Helsingin pyöräliikenneverkossa ovat kantakaupungissa, pyöräteitä on harvassa ja reitit ovat katkonaisia. Nykyisillä järjestelyillä polkupyöräilijä on usein hätää kärsimässä.
    Muun liikenteen seassa pyöräileminen on vaarallista jokaisen kohdalla. Erityisen vaarallista se on vanhuksien osalta. Kannattaa muistaa että polkupyöräilijä on aina altavastaajana liikkenne onnettomuuksissa.”

    Höpönhöpön.
    Annat surkean ja vaarallisen kuvan pyöräilystä Helsingissä ja erityisesti ajoradalla.
    Tutkimuskin kertoo toista. Helsinki saattaa olla jopa kaikkein turvallisin kaikista Euroopan suurkaupungeista.
    http://yle.fi/uutiset/helsinki_on_yllattaen_harvinaisen_turvallinen_pyorailykaupunki/7426399

    Olen samaa mieltä #Alkup. Maantiepyöräi# kanssa, että
    ”Tilannehan on hyvä, kun kantakaupungissa ei ole tarpeettomia ja kalliita pyöräteitä. Kun rajoitus on 30 tai 40 km/h, kuuluu polkupyörä pääosin muun liikenteen sekaan.”
    Mielestäni kaikki kantakaupungin pyörätiet voisi poistaa ja yhdistetyt palauttaa alkuperäiseen vain jalankulkijoiden käyttöön. Pyörätiet ovat vaarallisia jalankulkijoille, autoilijoille ja pyöräilijöille itselleen. Lisäksi pyöräteihin ja yhdistettyihin kuvitellaan perusteettomia etuoikeuksia.

    Tästä asiasta voitaisiin pitää kansanäänestys. Onko Helsingin kantakaupungin polkupyöräverkosto surkea, vaarallinen ja toimimaton ? Sen jälkeen ei jää enään spekuloinnille tilaa. Yhtenä merkittävänä ongelmapaikkana Hämeentie.

    http://hameentie.fi/viisi-perustelua/

    Äänestä

  • 16+2 kirjoitti:

    Tästä asiasta voitaisiin pitää kansanäänestys. Onko Helsingin kantakaupungin polkupyöräverkosto surkea, vaarallinen ja toimimaton ? Sen jälkeen ei jää enään spekuloinnille tilaa. Yhtenä merkittävänä ongelmapaikkana Hämeentie.

    http://hameentie.fi/viisi-perustelua/

    Hämeentien ongelma on tarpeeton bussiliikenne. Kun se saadaan pois Hämeentietlä, sinne mahtuvat niin pyöräkaistat, lisää paikoitusta kuin henkilö- ja jakeluautot sekä spåratkin.

    Nyt jotkut bussikuskit öykkäröivät ja sen takia osa pyöräilijöistä ei uskalla ajaa Hämeentietä. Alueen liikeiden kannalta kaikki neljä keskeistä liikennemuotoa ovat tärkeitä: henkilöauto, spåra, polkupyörä ja jalan.

    Äänestä

  • 16+2 kirjoitti:

    Tästä asiasta voitaisiin pitää kansanäänestys. Onko Helsingin kantakaupungin polkupyöräverkosto surkea, vaarallinen ja toimimaton ? Sen jälkeen ei jää enään spekuloinnille tilaa. Yhtenä merkittävänä ongelmapaikkana Hämeentie.

    http://hameentie.fi/viisi-perustelua/

    ”Onko Helsingin kantakaupungin polkupyöräverkosto surkea, vaarallinen ja toimimaton ?”
    Ei ole mitään noista. Pyöräteitä ja yhdistettyjä väyliä on aivan liikaa, jonka takia ( tarpeettomia ) vaaratilanteita väistämättä syntyy.

    Hämeentie.
    Jos lähtöpaikka on kartan mukaisesti tuo Mäkelänkadun risteys Hämeentiellä, niin olen käyttänyt reittiä alas oikealle Aleksis Kivenkatu → vasemmalle Kinaporinkatu ( entinen Pengerkatu, jossa oli aikaisemmin suora yhteys yli Helsinginkadun ja, jonka korvaa nyt onkohan Vaasanaukion nimellä olevan läpi kulkeva Terassipolku Hesarille ) → Hesarin yli Pengerkadulle → Pengerkadun alakautta sen päähän Viidennelle linjalle → oikealle 5. linjalle → vasemmalle Porthaninkatua alas metroasemalle.
    Usein on ettei samaan aikaan ole yhtään autoa samalla pätkällä ennenkuin 5. linjalla jokunen ( 50 m ) ja Porthaninkadulla sporan lisäksi jonkin verran ( 200 m ).
    No problemos.
    En ole mitannut, mutta metreissä taitaa olla saman kuin Hämeentietä tai oliskohan jopa lyhyempi.
    Mitatkoon ketä kiinnostaa.

    Jos olen menossa Hakaniemen torille tai hallille, niin Hämeentieltä alas Sörnäisten rantatietä tai tuosta edellisestä Pengerkadun päästä vasemmalle 5. linjalle yli Hämeentien → ennen Sörnäisten rantatietä oikealle Helmiäispolku → Näkinpolku → vasemmalle Näkinkuja → oikealle Sörnäisten rantatie torille ( 2. linjan kautta on ikävän ruuhkainen ja ahdas katu bussien lisäksi ).

    En siis tarvitse Hämeentietä lainkaan.

    Tästäkin olen samaa mieltä *Alkup. Maantiepyöräi* kanssa
    "Hämeentien ongelma on tarpeeton bussiliikenne. Kun se saadaan pois Hämeentietlä, sinne mahtuvat niin pyöräkaistat, lisää paikoitusta kuin henkilö- ja jakeluautot sekä spåratkin.
    Alueen liikeiden kannalta kaikki neljä keskeistä liikennemuotoa ovat tärkeitä: henkilöauto, spåra, polkupyörä ja jalan."

    Äänestä

Pyöräily pitäisi kieltää kehä3:sen sisältä aikuisilta......on vaaralista jalankulkijoille (esim.työkaveri pari kuukautta sairaalassa ja saikkarit päälle ja sukulaismies sama juttu)....autoja tarvitaan kun pyöröllä ei voi hoitaa ostoksia ja viedä lapsia hoitoon....ja ihmiset ikääntyy niinkuin minäkin eikä kaikkea voi hoitaa julkisilla...verorahat menee älyttömiin siltoihin joita tuskin kukaan käyttää ja ruuhka metrohan täyttyy ns. urheilullista työntekijöistä jota ajaa 100m kotoa asemalle ja saman työpaikalle.......Hesa ei valitettavasti ole Köpis eikä Damis....... Yrittäkää pyöräilijät ymmärtää meitä muitakin niin eiköhän tästä lopulta saada kaikille hyvä kaupunki 😉

Äänestä
  • Pyörällä voi hoitaa niin kauppa-asiat kuin lastenkin viennin, kunhan ostaa siihen sopivan pyörän, mutta olet oikeassa tuon vaarallisuuden suhteen.

    https://www.tavarapyora-asiantuntija.fi/tavarapyora-asiantuntija-koti.php

    Vaarallisia pyöräilijöistä tekee laiton ajelu jalkakäytävillä. Vain idiootti aikuinen ajaa jalkakäytävällä. Polkupyörä kuuluu muun kumipyöräliikenteen sekaan ajoradalle.

    Jostain syystä poliisilla ei tänä keväänä ollut ollenkaan sakotuskampanjaa jalkakäytävällä ajelun kitkemiseksi. Se on aikaisempina vuosina tehonnut kohtuullisesti, koska HS on kirjoittanut asiasta. Meno joillakin kadunpätkillä on kohtuullisen vaarallista.

    Äänestä

  • Yksityisautoilu pitäisi kieltää KehäIII:n sisäpuolella. Autoilla ajetaan muiden kulkijoiden päälle. Autot saastuttavat ilmaa seisoessaan itse aiheutetuissa ruuhkissa. Yksityisautot haittaavat joukkoliikenteen sujuvaa kulkua. Yksityisautoa ei vain tarvitse oikeassa kaupungissa, missä kaikki tarvittava on lähellä ja julkinen liikenne toimii.

    Äänestä

  • Alkup_maantiepyöräi kirjoitti:

    Pyörällä voi hoitaa niin kauppa-asiat kuin lastenkin viennin, kunhan ostaa siihen sopivan pyörän, mutta olet oikeassa tuon vaarallisuuden suhteen.

    https://www.tavarapyora-asiantuntija.fi/tavarapyora-asiantuntija-koti.php

    Vaarallisia pyöräilijöistä tekee laiton ajelu jalkakäytävillä. Vain idiootti aikuinen ajaa jalkakäytävällä. Polkupyörä kuuluu muun kumipyöräliikenteen sekaan ajoradalle.

    Jostain syystä poliisilla ei tänä keväänä ollut ollenkaan sakotuskampanjaa jalkakäytävällä ajelun kitkemiseksi. Se on aikaisempina vuosina tehonnut kohtuullisesti, koska HS on kirjoittanut asiasta. Meno joillakin kadunpätkillä on kohtuullisen vaarallista.

    > Vain idiootti aikuinen ajaa jalkakäytävällä. Polkupyörä kuuluu muun kumipyöräliikenteen sekaan ajoradalle.

    Itse ajan aina jalkakäytävällä kun vain mahdollista. Se on turvallisempaa kaikille ja joustavampaa autoilijoille. Usein tilanne on myös niin, että pyörätie ja jalkakäytävä on yhdistetty, eikä aina erota sitä, milloin tuo yhdistelmä muuttuukin pelkäksi jalkakäytäväksi.

    (Ja hei, ei tarvitse vittuilla sen enempää - idiootiksi haukkuminen oli ihan jees.)

    Äänestä

  • Olen-idiootti kirjoitti:

    > Vain idiootti aikuinen ajaa jalkakäytävällä. Polkupyörä kuuluu muun kumipyöräliikenteen sekaan ajoradalle.

    Itse ajan aina jalkakäytävällä kun vain mahdollista. Se on turvallisempaa kaikille ja joustavampaa autoilijoille. Usein tilanne on myös niin, että pyörätie ja jalkakäytävä on yhdistetty, eikä aina erota sitä, milloin tuo yhdistelmä muuttuukin pelkäksi jalkakäytäväksi.

    (Ja hei, ei tarvitse vittuilla sen enempää - idiootiksi haukkuminen oli ihan jees.)

    Just just.

    Autoilijoille ei tarvitse järjestää joustavaa liikennettä, ei ainakaan pyöräilemällä jalkakäytävällä. Jos et erota, milloin yhdistetty pyörätie-jalkakäytävä muuttuu jalkakäytäväksi, sinun EI kuulu pyöräillä ollenkaan.

    Tuollaiset idiootit pitäisi aina potkia nurin pyörineen kun tulevat jalkakäytävällä vastaan.

    Äänestä

Mahotonta menoa! Eihn hyvä Isä

kukaan tiäl stadis jato eteensä, pyöräily on evilknievelii puolet koko täst touhust.

On tää kummoo ja outoo tää hesan pyöräily ja änkeily , väistäs nys vähäs mut eiii...kävelkes eesss???

Äänestä

Ei ne ajoradat ole pelkkiä autoja varten, vaan ihan kaikkia ajoneuvoja varten. Polkupyörä on ajoneuvo. Jos ei ole erillistä pyörätietä, niin oikea paikka on ajoradalla.

Äänestä
  • Ei vaan ajorata on vasta sijalla 3. Ensisijainen paikka on pyörätie, toissijainen ajoradan piennar.

    Tieliikennelain mukaan pientareella tarkoitetaan ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa ja ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta.

    Tieliikennelain tarkoittamaa pyörätietä ei ole olemassa, jos pyöräilyn salliva liikennemerkki puuttuu. Eri asia ovat tieliikennelain vaikutuspiirin ulkopuolella olevat alueet.

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Ei vaan ajorata on vasta sijalla 3. Ensisijainen paikka on pyörätie, toissijainen ajoradan piennar.

    Tieliikennelain mukaan pientareella tarkoitetaan ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa ja ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta.

    Tieliikennelain tarkoittamaa pyörätietä ei ole olemassa, jos pyöräilyn salliva liikennemerkki puuttuu. Eri asia ovat tieliikennelain vaikutuspiirin ulkopuolella olevat alueet.

    Älä selitä turhaa mantraasi.

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Ei vaan ajorata on vasta sijalla 3. Ensisijainen paikka on pyörätie, toissijainen ajoradan piennar.

    Tieliikennelain mukaan pientareella tarkoitetaan ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa ja ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta.

    Tieliikennelain tarkoittamaa pyörätietä ei ole olemassa, jos pyöräilyn salliva liikennemerkki puuttuu. Eri asia ovat tieliikennelain vaikutuspiirin ulkopuolella olevat alueet.

    Toisaalta, kun ketjussa oli puhe nimenomaan Helsingin kantakaupungin alueesta, niin kyseisellä alueella on vähän taikka ei ollenkaan alueita joissa ajoradasta olisi erotettu piennaralue jolla olisi pyöräily sallittu. (Google maps:n kerttanäkymästä en pikaisella haulla löytänyt yhtään).
    En sano etteikö näitä väyliä voisi olla olemassa, mutta 10min karttahaulla en yhtään tälläistä kohtaa Helsingin kantakaupungin alueelta onnistunut löytämään.

    Äänestä

  • santtu_1975X kirjoitti:

    Toisaalta, kun ketjussa oli puhe nimenomaan Helsingin kantakaupungin alueesta, niin kyseisellä alueella on vähän taikka ei ollenkaan alueita joissa ajoradasta olisi erotettu piennaralue jolla olisi pyöräily sallittu. (Google maps:n kerttanäkymästä en pikaisella haulla löytänyt yhtään).
    En sano etteikö näitä väyliä voisi olla olemassa, mutta 10min karttahaulla en yhtään tälläistä kohtaa Helsingin kantakaupungin alueelta onnistunut löytämään.

    “ kyseisellä alueella on vähän taikka ei ollenkaan alueita joissa ajoradasta olisi erotettu piennaralue jolla olisi pyöräily sallittu.“

    Itse asiassa piennarta on jopa pakko käyttää, jos se on olemassa ja sitä voi haitatta käyttää eikä pyörätietä ole. Jos kuitenkin 𝑘𝑎𝑘𝑠𝑖suuntainen pyörätie on vain ajoradan oikealla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta 𝑡𝑎𝑖 ajoradan oikeaa reunaa (saa itse valita kumpaa).

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    “ kyseisellä alueella on vähän taikka ei ollenkaan alueita joissa ajoradasta olisi erotettu piennaralue jolla olisi pyöräily sallittu.“

    Itse asiassa piennarta on jopa pakko käyttää, jos se on olemassa ja sitä voi haitatta käyttää eikä pyörätietä ole. Jos kuitenkin 𝑘𝑎𝑘𝑠𝑖suuntainen pyörätie on vain ajoradan oikealla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta 𝑡𝑎𝑖 ajoradan oikeaa reunaa (saa itse valita kumpaa).

    Korjataan vielä kirjoitusvirhe: ”Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien 𝑣𝑎𝑠𝑒𝑚𝑚𝑎𝑙𝑙𝑎 puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. ”

    Äänestä

  • Anonyymi00022 kirjoitti:

    Korjataan vielä kirjoitusvirhe: ”Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien 𝑣𝑎𝑠𝑒𝑚𝑚𝑎𝑙𝑙𝑎 puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. ”

    Niin, ja sitä ajokelpoista piennarta olekaan. Ajoradan oikea reuna sen sijaan löytyy kyllä.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    “ kyseisellä alueella on vähän taikka ei ollenkaan alueita joissa ajoradasta olisi erotettu piennaralue jolla olisi pyöräily sallittu.“

    Itse asiassa piennarta on jopa pakko käyttää, jos se on olemassa ja sitä voi haitatta käyttää eikä pyörätietä ole. Jos kuitenkin 𝑘𝑎𝑘𝑠𝑖suuntainen pyörätie on vain ajoradan oikealla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta 𝑡𝑎𝑖 ajoradan oikeaa reunaa (saa itse valita kumpaa).

    Mutta Helsingin kantakaupungissa ei kyseisiä osuuksia juuri taida olla. Siis missä olisi eroitettu piennar alue.

    Äänestä

  • santtu_1975X kirjoitti:

    Mutta Helsingin kantakaupungissa ei kyseisiä osuuksia juuri taida olla. Siis missä olisi eroitettu piennar alue.

    Joo ei ole pientareita kantakaupungissa eikä juuri pyöräteitäkään. Olen keskustellut muutama vuosi sitten puhelimessa Helsingin kaupungin liikenneinsinöörin kanssa, joka sanoi että Helsingissä on tarkoitus ottaa kaikki sivukatujen pyörätiet pois, mutta se tulee kestämään vielä kauan. Nytkin sellaiset ovat harvinaisia.

    Äänestä

  • santtu_1975X kirjoitti:

    Mutta Helsingin kantakaupungissa ei kyseisiä osuuksia juuri taida olla. Siis missä olisi eroitettu piennar alue.

    Harmittaako kun menit hankkimaan rannehärpäkkeen etkä oikeaa ajotietokonetta?

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Harmittaako kun menit hankkimaan rannehärpäkkeen etkä oikeaa ajotietokonetta?

    Minkäslaista ajotietokonetta tarkoitat, eli mitäpä siinä pitäisi olla, niin keskustellaan sitten puuttuuko minulta mitä…

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Ei vaan ajorata on vasta sijalla 3. Ensisijainen paikka on pyörätie, toissijainen ajoradan piennar.

    Tieliikennelain mukaan pientareella tarkoitetaan ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa ja ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta.

    Tieliikennelain tarkoittamaa pyörätietä ei ole olemassa, jos pyöräilyn salliva liikennemerkki puuttuu. Eri asia ovat tieliikennelain vaikutuspiirin ulkopuolella olevat alueet.

    Luetun ymmärtäminen on oleellinen seikka.

    Äänestä

  • santtu_1975X kirjoitti:

    Toisaalta, kun ketjussa oli puhe nimenomaan Helsingin kantakaupungin alueesta, niin kyseisellä alueella on vähän taikka ei ollenkaan alueita joissa ajoradasta olisi erotettu piennaralue jolla olisi pyöräily sallittu. (Google maps:n kerttanäkymästä en pikaisella haulla löytänyt yhtään).
    En sano etteikö näitä väyliä voisi olla olemassa, mutta 10min karttahaulla en yhtään tälläistä kohtaa Helsingin kantakaupungin alueelta onnistunut löytämään.

    Se on juurikin noin, se on Pågen.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Pyöräil ( l ) en kirjoitti:

Kyllä on Suomen pääkaupungissa huono tilanne pyöräteiden osalta. Kantakaupungin alueella joudut poikkeuksetta ajamaan muun liikenteen seassa autoille tarkoitetuilla ajoväylillä. Siihen vielä raitiovaunuliikenne lisäksi hankaloittamaan polkupyörällä liikkumista- ratakiskoineen.

Täytyy muistaa että pyöräilijöitä on olemassa, jokaisessa kategoriassa ( lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset )

Päijät- Hämeen maakuntaan kuuluvassa Lahdessa ( hyvänä esimerkkinä ) on minun mielestäni onnistuttu erinomaisesti polkupyöräilijöille suunnitelluissa ajoväylissä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu