Elän avoliitossa.Rakastan miestäni,mutta minua vaivaa eräs asia, joka siis ei liity mieheeni, vaan uskontoon, enkä tiedä pitäisikö minun laittaa tämä tänne vai uskontopalstalle.
Miksi uskovaisten mielestä kaikki naiset eivät ole sillä tavalla hyväksyttyjä, vaan toiset ovat porttoja ja toiset Jumalan morsiamia.Ja kumpiakin kohdellaan siis aivan eritavalla.Mikä valta on edes piispalla jaotella ketään näin? Vaikka eläisi onnellisessa parisuhteessa talossa miehen ja koiran kanssa ja tarkoituksena olisi mennä naimisiin.Kuitenkin tämä jaottelu on totta.Ikäväkseni minun on todettava, ettei uskoni ole enää niin syvää, sillä olen huomannut tämän portto/Jumalan morsian vastakkainasettelun.Kuinka eriarvoistavaa.
tuleekohan sitä kirkkoakaan varattua aikanaan, vai menenkö maistraattiin, ettei kukaan hauku minua portoksi vielä avioliiton kynnykselläkin.
Miksi uskovaisten mielestä kaikki naiset eivät ole sillä tavalla hyväksyttyjä, vaan toiset ovat porttoja ja toiset Jumalan morsiamia.Ja kumpiakin kohdellaan siis aivan eritavalla.Mikä valta on edes piispalla jaotella ketään näin? Vaikka eläisi onnellisessa parisuhteessa talossa miehen ja koiran kanssa ja tarkoituksena olisi mennä naimisiin.Kuitenkin tämä jaottelu on totta.Ikäväkseni minun on todettava, ettei uskoni ole enää niin syvää, sillä olen huomannut tämän portto/Jumalan morsian vastakkainasettelun.Kuinka eriarvoistavaa.
tuleekohan sitä kirkkoakaan varattua aikanaan, vai menenkö maistraattiin, ettei kukaan hauku minua portoksi vielä avioliiton kynnykselläkin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mihin lahkoon sä kuulut?
Ja korostan vielä, että en kuulu edes mihinkään lahkoon, vaan koen ihan tämän luterilaisen kirkon näin ahdistavaksi.Joka paikassa tulee uskonto esille.Koulussa, työpaikalla, kuntosalilla. Kun olet nainen, pitää sinun käyttäytyä tietyllä tavalla. kaikki pohjautuu täällä meillä Suomessa luterilaisuuteen.Koen nämä arvot erittäin ahdistaviksi.sitten vielä on erilaisia ammatteja, missä tämä asia korostuu paljonkin.Johtajan silmissä naisparat jaotellaan porttoihin ja Jumalan morsiamiin.Ikäväkseni miesparkanikin on nielaissut kotikasvatuksen, mikä täällä useimmiten perustuu luterilaisuuteen. Olemme kaikki Jumalan lapsia, ei ketään voi jaotella.
suo anteeksi tämä ilmaisu, mutta ole rakastettu ja nauti naiseudestasi. Sinä et ole portto ellet miestäsi pidä pilkkanasi. Olet Jumalan kuva ja arvokas ihminen. Kuka sinua syyttää?
Ei mieheni minua syytä, mutta olen todennut, että uskovaisten keskuudessa tämä syyttely on yleistä. naiset ylentävät itsensä näiksi Jumalan morsiammiksi ja miehet pitävät vaimojaan sellaisina. Muut ovat porttoja,vaikka itse elettäisiin, kuin elo pellossa.lähdetään porukalla risteilemään ja pidetään järkyttävät peijaiset. haukutaan kaikki muut naiset kengänkärkiä myöden ja itse ollaan ylennytty.se on raivostuttavaa. Uskovaiset ovat muka parempia ihmisiä.Ja pahimpia he ovat pääsiäisen aikoihin.Kerran kuulin, että eräs uskovainen mies ajaa hurjaa vauhtia tiellä ja kertoo pitävänsä tallan pohjassa, koska Jumala suojelee häntä.uskoni alkaa horjua.
älähän nyt. Eihän sun usko ihmisistä ole kiinni, vaan Jeesuksesta. Mitäs sitten, vaikka kaikki uskovaiset olis k***päitä? Eihän se sulle kuulu. Sulle kuuluu vaan sun ja Jumalan välit.
En nyt viitsi alkaa puolustella uskovaisia, mutta tuskin he (kaikki ainakaan) noin ajattelee, vaan eiköhän sun omat ajatuksesi itseäsi eniten kiusaa. Kyllähän jokaisen armahdetun pitäis tajuta, ettei tässä omilla ansioilla tosiaankaan Taivaaseen olla menossa. Silti hyvähän se on, jos uskovat miehet pitävät vaimojaan arvossa, ei kai sekään hyvä ois, jos he pitäis omia vaimojaan porttoina? Mutta jos sun kohdalles on tullut paljon "ylhäältäpäin" katsojia, niin koita olla välittämästä niistä. Paljon Isän rakkautta elämääsi!
lähes samanlaista käytöstä. Tosin me emme (vielä) asu saman katon alla, mutta parisuhteessa kuitenkin.
Itse en kuulu enää edes kirkkoon, olen aikaisemmin ollut kuitenkin erittäin vahvasti seurakunnan toiminnassa mukana. Mieheni on minua 10 vuotta vanhempi (enkä itsekään ole ns teini enää, reilusti päällä 20) ja vahvasti uskossa.
Olemme aina olleet erittäin rehellisiä näiden asioiden tiimoilta, ja tiedän ettei häntä häiritse minun kirkkoon kuulumattomuuteni. Hän tietää ettei painostuksella voita mitään, eikä uskoani muuta se kuulunko kirkkoon vai en.
Ongelmaa ei muuten olisikaan.. Paitsi, että erittäin monet hänen ystävistään haluavat suurin piirten polttaa minut roviolla jos olen mieheeni yhteydessä. En kuulemma pakanaisuuteni takia ole mieheni arvoinen, ja minulla ei ole toivoakaan pelastuksesta.
Tiedän että mieheni ei asiasta näin ajattele, mutta pahaltahan se silti tuntuu. Omat ystäväni hyväksyvät mieheni omana itsenään, mutta hänen ystävänsä eivät samaan kykene.