45 vuotta töissä.
Laitosmies
veronmaksa2
10293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuohon määrään pitää vielä vajaat kahdeksan vuotta pakertaa.
Minulla on työuraa tähän mennessä 33 vuotta jos lasketaan opiskelun jälkeiset työsuhteet. Jäljellä siis 12 vuotta mikäli pyrkii tuohon kunnioitettavaan 45 vuoteen. Opiskelu haukkasi muutaman vuoden joten taidan tyytyä vain 65 ikään tultaessa saavutettavaan työuraan joka minun tapauksessani tulee olemaan "vain" 43 vuotta,. Tietenkin vain mikäli siis pystyn työskentelemään 65 vuotiaaksi saakka.
Hyvältähän tuo neuvottelutilanne vaikuttaa. Tänään päästäneet lukemaan uuden eläkelain ehdot. Vuonna 2029 eläkeikä 69 vuotta ja tasainen karttuma koko työuran ajan 1,2 %.
Hyvin neuvoteltu SAK!
Seittämän kymppiä äkkiä rikki.
rollaattorilla töihin, kivaa. Eipä tarvi miettiä mitä tekis vanhuuden päivillä.
Riippuu tietysti töiden laadusta, kaikkea kun rollaattori-ukot ei kykene enää tekemään. Jos on jotain kevyttä hommaa, niin olisi se mukavampi olla töissä kun eläkkeellä. Kovin on monenlaista tekemistä eläkkeelläkin, mutta töihin kaipuusta ei tahdo yli päästä. Minä tykkäsin aina olla ja tehdä töitä, joten ei tämä eläkkeellä olo kunnon työoloja voita. Vaan minkäs teet, kun töihin ei enää huolita. En minä niinkään palkan takia, mutta muuten vaan töihin kaipaan. Ei se tunnu kalastelu ja metsästys niin mukavalta, kun mitä se oli työaikana, kun viikonloppuna vapaalle pääsi harrastamaan. Nyt ei ole lomiakaan, mitä aina innokkaasti odotti ja suunnitteli tekemiset lomille. Kyllä ei ihmisen pitäisi joutua eläkkeelle ensikään.
Semmosia töitä ei ole olemassakaan,mikä vapaa ajan voittaisi..Se on eriasia jos pieneneläkkeen takia joutuu pakosta töitä tekeen.
Nykyään työelämä on niin kiireinen, että ei kyllä jää kaipuuta takaisin töihin jos joskus tästä hullunmyllyssä eläkkeelle pääsen.
Työkaverit, tietty on se voimavara jonka avulla jaksan tulla joka aamu tähän härdelliin ja heitä jään kyllä kaipaamaan.
Paljon pitää työelämän muuttua jos meinataan että töitä tehdään jatkossa yli 65 vuotiaaksi.
Kiireistähän se on,kun samat hommat tehdään nykyisin pienemmällä porukalla,lähtijöiden tilalle ei tahdota ottaa ketään,työt tehdään monesti tarjousten perusteella,ja ne on aikataulutettu,silloin ei jää aikaa lusmuiluun.
Pieni kiire työpäivänä ei haittaa,se on hyväksi,ja päivät ,ja viikot kuluu tosi nopeasti,ja joskus tuntuu,että päivää ois vara hieman jatkaa,kun näkyvää ei tullut tarpeeksi.
Minulle kylläkin raha,ja tekeminen on se tärkein voimavara,joka pistää joka aamu töihin lähtemään,ja toki työkaveritkin on leppoisia,ja mukavia,joiden kanssa on ilo työskennellä.
Eihän se kaksista olisikaan,jos työyhteisö olisi sellainen,kun silloin joskus...........................mutta onneksi ihmiset pääsevät/joutuvat eläkkeelle.
Lusmuiluun ei toki tarvitsekaan jäädä aikaa. Ja niinkuin kerroit, pieni kiire(stressi) lyhytaikaisesti toimii niin kuin kerroit. Työ tulee nopeammin tehdyksi ja työpäivä kuluu kuin huomaamatta.
Nykyisin kuitenkin tuo pieni kiire tahtoo jäädä päälle. Sitten alkaa pikkuhiljaa jäämään töissä enemmän jälkeen. Siitä alkaakin sitten se kierre josta on hankala päästä irti. Nykyään kun monien ainakin toimihenkilöiden työ tehdään tietokoneella, on läppäri helppo ottaa kotiin ja paikata kotona niitä tekemättä jääneitä töitä.
Tilanne paranee hetkeksi kunnes työnantaja huomaa että tuolle kaverille voi taas nakittaa hieman lisää duunia, ja kuinkas muuten, ilman korvausta.
Tästä tilanteesta alkaa helposti se kuuluisa burnout. Ihminen ei ole kone, lepoa tarvitaan välillä ja joskus pitäisi osata sanoa ei kun lisätöitä jaellaan vaikka siitä saakin huonon työntekijän maineen.