Suhde jatkunut n. 10 vuotta. Yksi lapsi, mies ollut uskoton. Jatkuvaa tappelemista illasta toiseen. Kiinnijäämisen jälkeen mies haluaa panostaa täysillä perheeseen. Huomasi, että rakastaakin vaimoa, eikä halua menettää perhettään. Vaimo ei usko, että mies pettänyt. Kaikki hyvin ja perhe-elämä on ihanaa.
Pitäisikö erota?
Hämmentynyt
20496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Siis häh?!
Onko nyt siis kaikki hyvin vai ei? Vieläkö tapellaan, vai onko nyt ihanaa?
Ihan kun tuon perusteella täällä kukaan voi sanoa pitäisikö erota. Asianosaiset varmaan päättävät itse elämästään ja noin isosta ratkaisusta parhaaksi katsomallaan tavalla.
Haluankin eri näkökulmia asiaan. Oma ei välttämättä ole oikea. Voiko kaikki yhtäkkiä olla hyvin? Jos niin päätetään?
Mitä se sinulle kuuluu jos olet kakkonen, mitä siellä perheen kodin seinien sisäpuolella tapahtuu. Tiedä vaikka naivat siellä. Rakastelevat. Kuin viimeistä päivää.
Siis eikö enää ole jokapäiväisiä riitoja? Jos mies sanoo pettäneensä, niin silloin hän on pettänyt, miksi sitä ei muka uskoisi?
Itse opin 20 vuotisessa suhteessa, että tulee kausia, jolloin mies on kultainen ja ihana, kun eron uhka on päällä, mutta ajan kanssa homma luistaa taas samaan kylmään kohteluun, kun yhteiselämä jatkuu.
Erottuani mies sanoi ensimmäistä kertaa rakastavansa minua, kahteen kymmeneen vuoteen en kuullut niitä sanoja kertaakaan. Mies yritti harkinta-ajan aikana tehdä vaikka mitä ihanuuksia ja temppuja, että suhde olisi jatkunut tai siis alkanut uudestaan. Miehellä oli koko ajan toinen nainen kumminkin, oli ollut jo kaksi vuotta aviomme aikana. Onneksi tuo nainen oli, että en enää mennyt retkuun, kyllähän sitä kumminkin yhteiselämää on takana niin paljon ja tunteita toista kohtaan, että ehkä olisin muuten voinutkin antaa vielä mahdollisuuden.
Nyt kun katson useita vuosia eromme jälkeen exääni, niin en ottaisi häntä enää kumppanikseni, vaikka rakastankin häntä. Harkinta-ajan päätyttyä hän muuttui taas ilkeäksi minua kohtaan.. Ei ihminen muutu perusluonteeltaan, vähän aikaa voi olla ihana, että saa tarvitsemansa, eli suhteen jatkumaan.
Meillä suhde oli sitä, että minä hoidin kaikki asiat kotona, hoidin lapsien ja miehen tarpeet, kaupan päälle sain vain jatkuvaa huutoa, ilkeilyä, haukkumista, latistamista, alistamista, kiristämistä ja uhkailua. Mies halusi kodinpyörittäjän ja seksiä aina, kun hänelle sopi, itse ei juurikaan pystynyt panostamaan perheeseensä ja vaimoonsa, vaan eleli ihan kuin sinkkumies.
Jos nyt hyväksyt, että mies on pettänyt, niin pystytkö antamaan anteeksi ja jatkamaan suhdetta? Minä en pystyisi jatkamaan, vaikka anteeksi annan ja olen antanut aina. Pettämisen jälkeen suhde on ikuisesti erilainen ja välissä on tämä tapahtuma, joka on rikkonut syvän yhteyden toiseen. Jotkut siltikin puolison pettämisen jälkeen jatkavat suhdetta, joten se on henkilökohtainen ja yksilöllinen asia.
narsisti se on ollut. parempi sellaset lahjoittaa seuraavalle kärsijälle.
Itse asiassa valinta oli loistava, enkä vaihtaisi sekuntiakaan! Olen pelkästään kiitollinen lapsistani ja mahtavista elämän opeista, mitä sain hänen kanssaan.
Mielelläni luovitin hänet oppimaan elämästä seuraavalle, joka olikin yllättäen ollut jo pari vuotta aviommekin aikana exäni opeissa ;D
Mies on ystävällinen ja haluaa auttaa, mutta hänessä on myös toinen puoli. Totuutta on välillä vaikea erottaa. Sanoo panostavansa perheeseensä, samaan hengenvetoon toteaa muuta. Ei kaiketi tiedä mitä haluaa. Perhekeskeinen, lapsi kaikki kaikessa. Reilu puoli vuotta sitten oli aivan sama mitä kotona oli.
Tuosta on nyt vähän vaikea ottaa selvää että mikä on totuus, mutta jos tuo kohta "Jatkuvaa tappelemista illasta toiseen" on totta, niin se ei tee lapselle hyvää. Olisitte parempia vanhempia erikseen kuin yhdessä. Jatkuva tappeleminen luo lapselle turvattomuutta ja syö teitä kaikkia.
Mies sanoo, että lapsella pitää olla naimisissa olevat vanhemmat.
Mitä olet itse tuota mieltä?
Lapsieni elämä helpottui ja lapseni ovat onnellisempia eromme jälkeen. Monen muunkin lapset voivat paremmin eron jälkeen. Onhan tietenkin kaikilla kurja elää perheessä, jossa on vihamielinen ilmapiiri.
Luota vaistoihisi!
Juu onhan se vihamielinen ilmapiiri jos petetään. Eihän se lasten tai petetyn vika ole. Vika on aina pettäjässä ja huorakakkosessa, jotka rikkovat perheen. Varmaan pakkorako erota jos toinen ei myönnä mutta tuntee luissaan. No ei ne pettäjä narsistit usein niin kovin kummoisia kumppaneita ole muutenkaan.
En pysty luottamaan omiin vaistoihini, tilanne on liian outo.
Sitten anna ajan tehdä tehtävänsä.. Ennen pitkää totuus AINA paljastuu.
Jos yhteiselämänne on rauhallista, sinulla on hyvä olla ja lapsikin voi hyvin perheessänne, eihän sinulla sitten ole syytä tehdä mitään isoja ratkaisuja. Teennäiset kulissit ja kuplat kaatuvat ja puhkeavat ajan kanssa, joten seuraa tilannetta päivä kerrallaan.
Olen itsekin ajatellut samalla tavalla, eihän teatteria voi esittää loputtomiin, mutta mitä jos henkilöt ovat niin syvällä omassa roolissaan: häpeän tai muun syyn takia, etteivät pääse irti? Pitää vaan esittää, että kaikki on hyvin. Vaikka totuus (pettämisestä ym) heitetään syliin, mitta sitä ei kyetä vastaan ottamaan.
Aloittaja on selkeästi kakkonen joka ei halua irrottaa ukkomiehestä ja pohtii omassa pienessä päässään asioita,
Annan hämmentyneelle neuvon siirtyä hiljaa taka-alalle ja mennä omassa elämässään eteenpäin.
Koskaan ei pitäisi ryhtyä kakkoseksi eroa harkitsevalle tai juuri eronneelle! Eikä varsinkaan pienen lasten isän kanssa....
Hämmentynyt taitaa olla juuri niitä kakkosia joka on pettäjän käräyttänyt vaimolleen ja nyt ihmettelee, kun ei häntä uskota!
Voi miten säälittävää...
onhans e koko perhen tragedia ja se hävettää ja nöyryyttää., mitä jos vedät sen pillusi kanssa ittes kiikkuun niin pääsevät edes sinusta? okei? ;)
Onko äänessä nyt vaimo, kakkonen, kolmonen vai mies? Siis kutsutsä ittees mieheks että kysyt täältä neuvoa pitäiskö sun panostaa perheeseesi vaikka petät vaimosi ja perheesi. No meille se on samantekevää, mä sanoisin että menkää terapiaan ja aika näyttää antaako vaimo anteeksi vai isommalla kauhallisella takaisin, ja silti jättää sinut, niinkuin ansaitsisit. Mutta lapset tulee kärsimään, kun huoraa menit polkemaan, anna mä arvaan, vaimon vika kaikki, voi vittu mikset steriloinut itseäs, missä on sun arvot, munassas...?
Paras idea ikinä, hirtetään munista kaikki petturimiwhet ja p***a petturi ämmät. Ei taida jäädä kovin montaa miestä tai naista hirttämättä tähän maahan....
Rakkaus ymmärtää jokaisen osapuolen ihmisarvon, läheisriippuva ei osaa nähdä muuta kuin omat kärsimyksensä ja oman elämänsä ympyrät.