Mies jäi kiinni uskottomuudesta pari kuukautta sitten, hänellä oli suhde yhteen ja paljon muitakin naisia siihen päälle. Pettämistä oli jo kestänyt kauan ennen kuin kaikki alkoi selviämään pikku hiljaa. Paljon salaamista, valehtelua ja tekonsa puolustelua. Ilman omia "salapoliisin" taitoja en juurikaan tietäisi mitään. Mies on sanonut ettei kadu tai häpeä tekoansa. Aina vaan inttää että haluaa olla yhdessä vaikka onkin lähinnä kylmä ja halveksuva käytökseltään. Oma vointini on ollut todella huono, unihäiriöineen, laihtunut useamman kilon ja mieltä ahdistaa hulluuden partaalle asti. Aina vain roikun miehessä kykynemättä tekemään juuri mitään, kun ajatukset on ihan lukossa. Apua oon hakenu mutta siellä vain hyssytellään ja käsketään ottaa rauhallisesti, ilmeisesti kun miellä on yhteisiä lapsia. Tuntuu vaan etten kestä enää päivääkään! Neuvot ovat kullan arvoisia!
Mietn tästä selviää?!!
Kunnolla petetty!
7230
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sinulle tulee mitta täyteen kohta, sitten nousee viha ja vahva halua päästä miehestä eroon. Näin kävi minulle ja nyt olen onnellinen ilman kylmää pettäjää.
Realiteetit
saattoi silti tykätä (painoarvo sanalla VAIN tykätä)
ei pysty sitoutumaan
patologinen valehtelija
moraali alhainen
"tapapettäjä"
ei tule muuttumaan
pinnallinen
hakee eri sexkokemuksia eli vertailee naisia
mahdollisesti huomionhakua (narsu?)
Luepa ketjuja joissa sanotaan noista Don Juan tyyppisistä miehistä. Ei tollainen vain muutu vaikka lupais. Elättekö kulissia? Eihän ole muutenkin narsu? Seksiriippuvuus, käykö myös huorissa. Paras kosto olisi varmaan olla välittämättä mitään ja ottaa siisti ero, ei selvittää miehen kanssa enää mitään. Riippuu mitä sinä haluat. Luulenpa ettei tule muuttumaan. Lue niitä muita ketjuja samantapaisista.
Otapa nyt itseäsi niskasta kiinni ja rupea ensin hakemaan omaa asuntoa. Ei yhteiset lapset ole se syy jäädä suhteeseen, jossa toinen ei näköjään ymmärrä tehneensä väärin toista kohtaan ja tulee varmasti jatkamaan touhujaan edelleen. Toinen vaihtoehto on hyväksyä tilanne ja hankkia vastapainoksi itselleen rakastaja ja elelette sitten lasten vuoksi yhdessä, mutta en tiedä voivatko lapset sellaisessa suhteessa sitten hyvin tai sinä itse? Onhan se vaikeaa erota, kun on tottunut ja luottanut ihmiseen sekä rakastanut häntä, mutta ehkä tämä shokeeraava totuus saa sinut ymmärtämään ettei hän ole rakkautesi arvoinen.
Kiitos vastauksista! Kyllä ero on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto. Oon ollut vain niin voimaton ja shokissa, etten oo millään kyennyt tekemään ratkaisua. Kosto tai rakastaja, ei missään nimessä tulisi kysymykseen, koska se olisi vain syy olla entistä kamalampi mulle, hän on suunnilleen kostanut kaiken kokemansa "vääryyden". Mies on mustasukkainen kaikesta teoistaan huolimatta vieläkin ja omistushaluinen. Suhde on ollut yhtä vuoristorataa ja ymmärrän nyt että en olisi näin loppu jos en olisi kokenut henkistä väkivaltaa. Narsismia oon itsekin epäillyt ja miehen käytös onkin hetkittäin hyvin kylmää, arvostelevaa, ylimielistä ja alentavaa. Ja on usein myöntänyt että loukkaa tahallaan tai tekee jotain kun tietää kuinka se sattuu.
Oon saanut hyviä neuvoja täällä sivustolla. Helpottavaa kun kukaan ei täällä hyssyttele, neuvo odottamaan ja kestämään.
Miten aiot lähteä etenemään eron tekemisessä? Voimia!
Otan henkistä välimatkaa mieheen, tukeudun läheisiin ja hain omaa asuntoa. Nyt on jo parempi olla, kun pystyy ajatella asioita järjellä. Lapset vaatii paljon voimia, mutta tämä ratkaisu on loppujen lopuksi niille parasta mitä voin antaa. Raskasta tulee ja vaikeaa tietää mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan. Vielä se näyttää mustalta niin loppu oon henkisesti. Pääasia että jaksaisin paremmin lasten kans. Vauva askelin eteenpäin, mutta hyvin päättäväisesti!