Nyt on aika taas muuttaa suuntaa, kommunismi takaisin!
Onhan tämä nähty mihin hullu riistokapitalismi johtaa!
Vanhukset tapetaan hoidon puutteeseen työttömiä potkitaan päähän.
Kokoomus on kaiken pahan alku ja juuri.
AIna kun ne pääsee hallitukseen, olipa se sitten maan tai kunnan hallitus niin jo alkaa kyykyttäminen.
Keskusta ja sosiaalidemokraatit ovat olleet apureina.
EI MUUTA KUN KOMMUNISMI TAKAISIN VAIN JA ÄKKIÄ!
Kommunismi takasi!
6
451
Vastaukset
- P. Veli
Kyllä, kommarit tervetuloa. On tämä markkinatalous synnyttänyt runsaasti kansanvihollisia, jotka pitäisi telottaa.
- hylkiö
Nuo kapitalismin riivaamat joukot tappavat ja myyvät köyhiä avuttomia ihmisiä ja häikäilemättömästi pyrkivät jättämään osattomat ilman turvaa ja kotia ja hyvää hoitoa.
Henkisesti lyövät köyhiä lyttyyn jos eivät saa nälällä menehtyyn!
Kyykyttävät nämä lahtareitten jälkeläiset. - redone
hylkiö kirjoitti:
Nuo kapitalismin riivaamat joukot tappavat ja myyvät köyhiä avuttomia ihmisiä ja häikäilemättömästi pyrkivät jättämään osattomat ilman turvaa ja kotia ja hyvää hoitoa.
Henkisesti lyövät köyhiä lyttyyn jos eivät saa nälällä menehtyyn!
Kyykyttävät nämä lahtareitten jälkeläiset.Kunkatsoo tuota Katajistoakin, niin siinä on oikein tyypillinen maitopartaporvari-juppi.
Näsäviisaita poishemmoteltuja pentuja kaikki jotka ovat jääneet kehityksessä jonnkekin teekkarivitsien tasolle.Huhuh. - tiedottaja
Niin että kommunistinen aate ei ole samaa kuin tappaminen.
Muuten taitaa USA tappaa tällä hetkellä eniten.
- Taikapeili
1.Kuntien talouden turvaaminen
2.Kunnat työllistäjänä ja työnantajana
3.Kunnat, toimeentuloturva ja sosiaalityö
4.Kunnat, lasten päivähoito ja muut lapsiperheiden palvelut
5.Kunnat, koulutus ja kulttuuri
6.Kunnat ja terveys
7.Kunnat ja vanhusten palvelut
8.Kunnat ja vammaispalvelut
9.Kunnat ja asuminen
10.Kunnat ja ympäristö
11.Kunnat ja alueellinen kehitys
12.Kunnat ja kansainvälinen solidaarisuus
13.Demokraattisen itsehallinnon kehittäminen kunnissa
SKP kuntalaisten kanssa hyvinvointikunnan puolesta:
1. Kuntien talouden turvaaminen:
SKP ehdottaa ensinnäkin kunnallisveron muuttamista valtion tuloveron tapaan progressiiviseksi eli tulojen mukaan asteittain kohoavaksi. Nykyinen hyvin vähäinen progressio perustuu ansiotulovähennykseen ja koskee vain ansiotuloja. Progressio voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että alle 10 000 euron vuositulot vapautetaan kokonaan kunnallisverosta ja sen yli menevistä tuloista peritään asteittain kohoava kunnallisvero. Tämä keventäisi kaikkien pienituloisten, myös työttömien ja eläkeläisten verotusta. Kunkin kunnan on voitava itse päättää progressiivisesta kunnallisveroasteikosta, mutta verotettavan tulon alin raja on säädettävä samaksi koko maassa.
Toiseksi ehdotamme, että pääomatuloja ryhdytään verottamaan samalla tavalla kuin muitakin tuloja. Tällöin niistä maksetaan myös kunnallisveroa. Nykyisin pääomatulot on kokonaan vapautettu kunnallisverotuksesta.
Kolmanneksi ehdotamme kuntien yhteisöverotulojen lisäämistä. Se voidaan tehdä joko lisäämällä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta tai säätämällä kunnille oikeus verottaa yhtiöiden voittoja. Jälkimmäisessä tapauksessa useassa kunnassa toimivan yhtiön voitto ja kunnallisvero jaettaisiin kuntien kesken samassa suhteessa kuin yhtiön työpaikat jakautuvat kuntien kesken. Vastustamme yhteisöveron alentamista.
Neljänneksi esitämme kuntien valtionosuuksien lisäämistä niin, että ne palautetaan pikaisesti 1990-luvun alun tasolle. Näin turvataan mahdollisuus järjestää yhtäläiset peruspalvelut niissäkin kunnissa, joiden veropohja on kapea.
Viidenneksi esitämme tavanomaisen asumisen vapauttamista kiinteistöverosta. Muiden kuin asuinrakennusten kiinteistöveroa on puolestaan nostettava. Tämän yleisen kiinteistöveron pääasiallisia maksajia ovat yritykset. Kiinteistöveroa on voitava porrastaa niin, että pienyritykset maksavat sitä vähemmät kuin isommat firmat.
Kuudenneksi, Suomeen tulee luoda ympäristörahasto, johon kerätään ympäristölakien mukaan lupavelvollisilta yrityksiltä niiden nettovarallisuuden perusteella ympäristömaksu. Näin kertyneitä varoja tulee ohjata nyt usein kuntien maksettavaksi tulevien ympäristöongelmien korjaamiseen.
Näiden kuntien taloutta ja itsehallintoa vahvistavien uudistusten ohella on tärkeä, että kunnissa laitetaan menot tärkeysjärjestykseen kuntalaisten enemmistön tarpeiden mukaan. Se merkitsee peruspalvelujen asettamista etusijalle. Esitämme, että kunnissa päätetään talousarvion yhteydessä vuosittain peruspalveluohjelma, jonka tavoitteena on turvata jokaiselle kuuluvien lakisääteisten peruspalvelujen toteutuminen.
Kunnissa ei pidä hyväksyä ratkaisuja, joilla yksityiset yhtiöt rahastavat kuntia kalliilla ostopalveluilla ja hankinnoilla, jopa kartellisopimuksin. Kuntien tulee ensisijassa tuottaa palvelut itse ja vain erityisistä syistä hankkia ne muualta. Lakisääteiset peruspalvelut on aina hoidettava kunnan tai kuntien yhteisin toimin. Silloin kun palveluja jostain erityisesti syystä hankitaan muualta, ne pitää kilpailuttaa.
Kunnat voivat vahvistaa talouttaan kehittämällä liiketoimintaa. Tällöin tulee ensisijassa tuottaa palveluja, joita kunnat itse tarvitsevat. Näitä palveluja voidaan tarjota myös muiden ostettavaksi. Kuntien liikelaitosten tuloja on käytettävä kuntalaisten hyväksi. Niillä voidaan tukea myös peruspalvelujen rahoitusta. SKP vastustaa kuntien toimintojen yhtiöittämistä ja yksityistämistä.
Edellä esitetyt kuntien rahoitusta vahvistavat keinot lisäävät samalla mahdollisuuksia laajentaa kunnallisten peruspalvelujen maksuttomuutta. Jotta palveluja voidaan kehittää kuntalaisten tarpeiden mukaisesti ja demokraattisesti tehdyillä päätöksillä, on tulot ja menot arvioitava kunnan talousarviossa realistisesti. SKP ei hyväksy alibudjetointia, jolla siirretään päätösvaltaa pois valtuustolta, painostetaan työntekijöitä ja syrjäytetään kuntalaisten tarpeet.
2. Kunnat työllistäjänä ja työnantajana:
SKP vastustaa kuntien toimintojen yksityistämistä. Haluamme lopettaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen ja myymisen yksityisille. Meidän mielestämme kunnalliset palvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti kuntien omana toimintana. Näin voidaan turvata kaikille kuuluvat tasavertaiset, laadukkaat palvelut ja kehittää niitä kokonaisuutena. Valtiovallan on turvattava kunnille riittävä rahoitus erityisesti lakisääteisten peruspalvelujen järjestämiseen kunnan omana toimintana.
Valtiovallan ohella kunnilla on tärkeä vastuu työllisyydestä. Työpaikkojen lisääminen kunnallisissa palveluissa on välttämätöntä, koska palvelujen tarve kasvaa muun muassa väestön ikääntymisen myötä. Henkilöstön lisääminen kunnallisissa palveluissa on tärkeää myös työssä jaksamisen, sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten työllisyyden kannalta.
Työn tuottavuuden kasvun ja uuden teknologian tuomia hyötyjä on ohjattava julkisten palvelujen ja ihmisten elämän laadun parantamiseen. Kuntien tulee toimia tien avaajana työajan lyhentämisessä ansiotasoa alentamatta ja uusien työpaikkojen luomisessa. Esimerkiksi 6 6 -tunnin työaikamallilla voidaan parantaa palvelujen saatavuutta ja vähentää työttömyyttä. Kunnissa tulee laatia vuosittain tarkistettava työllistämisohjelma, jolla järjestetään työtä ennen muuta nuorille ja pitkäaikaistyöttömille.
Kuntien tulee toimia esimerkillisinä työnantajina. Se edellyttää kunnan työntekijöiden palkkojen parantamista ja palkankorotusten suuntaamista painotetusti matalapalkkaisimmille. Pätkätöiden sijasta on lisättävä pysyviä työpaikkoja. Yhteistyössä ay-liikkeen kanssa on parannettava työntekijöiden työoloja ja vaikutusmahdollisuuksia. Kunnallinen työmarkkinalaitos on demokratisoitava ja irrotettava kapitalististen työnantajapiirien ja hallituksen ajamasta matalatasoisesta tupo-linjasta.
3. Kunnat, toimeentuloturva ja sosiaalityö:
SKP:n mielestä jokaiselle on taattava ihmisarvoisen elämän edellyttämä perusturva. Universalistisen eli kaikille kuuluvan perusturvan parantaminen on mielestämme hyvinvointiyhteiskunnan peruslähtökohtia.
Esitämme, että jokaiselle täysi-ikäiselle, joka ei voi muuten saada toimeentuloaan, taataan vähintään 750 euron veroton perusturva kuukaudessa. Tämä merkitsee työttömien peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintorahan, toimeentulotuen perusosan, alimpien kansaneläkkeiden ja sairauspäivärahojen korottamista ja niiden jakamista "yhdeltä luukulta". Perusturvaa on tarkistettava vuosittain elinkustannusten nousua vastaavasti. Toimeentulotuen perusosaa vähentävä asumisen omavastuu tulee poistaa.
Sosiaalitoimen asiakastyön voimavarat on mitoitettava niin, että palvelutarpeen selvittämiseen ja toimeentulotuen myöntämiseen sitä tarvitseville on päästävä viimeistään viikon kuluessa. Ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan sosiaalityöhön tulee olla riittävästi koulutettua työvoimaa, aikaa ja resursseja. On tiukennettava lainsäädäntöä ja määrättävä sanktiot, joilla estetään kuntien omavaltaiset pyrkimykset rajoittaa lakisääteisiä sosiaalietuuksia.
Alkoholi-, huume- ja muiden päihdeongelmien hoitamiseen tarvittavia määrärahoja, hoitopaikkoja ja tukipalveluja on lisättävä. Etenkin nuorten ja pienten lasten vanhempien huume- ja alkoholiongelmien auttamisessa tarvitaan ammattitaitoisia työntekijöitä, eri alojen palvelujen yhteistyötä ja riittävästi resursseja toiminnan kehittämiseen. Päihdeongelmaisten tarvitsemia asumis- ja tukipalveluja ei saa jättää kolmannen sektorin järjestöjen ja niiden usein uskonnollisen toiminnan varaan.
4. Kunnat, lasten päivähoito ja muut lapsiperheiden palvelut:
Lasten päivähoidon henkilöstöä ja muita resursseja tulee lisätä. Vaikka lasten määrä on monissa kunnissa alentuneen syntyvyyden ja muuttoliikkeen takia vähenemässä, ei näissäkään kunnissa pidä leikata samaa tahtia määrärahoja. Lasten kasvun ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että leikkiin ja huolenpitoon on riittävän monta aikuista silmäparia, kättä ja syliä. Päivähoito tulee jatkossakin olla jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus vanhempien elämäntilanteesta riippumatta.
SKP vastustaa kunnallisen päivähoidon yksityistämistä. Kunnan varoin ei pidä tukea esimerkiksi palveluseteleillä yksityiseen bisnekseen perustuvaa päivähoitoa. Valtiovallan tulee huolehtia siitä, että kunnilla on riittävät taloudelliset resurssit kehittää lasten ja perheiden etujen mukaista laadukasta päivähoitoa. Pienten koululaisten oikeutta aamu- ja iltapäivähoitoon ei saa rajoittaa korkeilla maksuilla.
Päivähoitoa on kehitettävä niin, että se kykenee paremmin vastaamaan nykyisen työelämän nostamiin tarpeisiin. Pätkätöissä olevat vanhemmat tarvitsevat lapsilleen joustavia päivähoitopalveluja. Ilta- ja yötyössä käyvien yksinhuoltajien ja opiskelijoiden lapsille on järjestettävä hoito. Samalla on muutettava työelämää inhimillisemmäksi lyhentämällä yleistä työaikaa ja lisäämällä pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia järjestää joustavasti työaikoja.
Lapsiperheille tulee olla riittävästi ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten perheneuvolatoimintaa, kouluterveydenhuoltoa, opintoneuvontaa, nuorisotyötä, kotipalveluja ja ennalta ehkäisevää toimeentulotukea. Lastensuojelun resursseja on lisättävä.
5. Kunnat, koulutus ja kulttuuri:
Kaikille maksuton ja korkeatasoinen perusopetus on sivistyksellisen tasa-arvon perusedellytyksiä. Peruskoulua on kehitettävä yhteisenä ja yhtenäisenä perusopetuksen järjestelmänä. Peruskoulun opetusta tulee kehittää tieteelliseen tietoon, pätevien opettajien ammattitaitoon, korkeatasoiseen oppimateriaaliin ja kouludemokratiaan perustuvana yhdessä oppimisena. Sen tulee luoda kaikille edellytykset jatko-opintoihin ja sitä varten on osoitettava riittävästi tukea niille, jotka ovat muuten vaarassa syrjäytyä.
Valtion ja kuntien on lisättävä määrärahoja niin, että oppilaitoksiin voidaan palkata lisää päteviä opettajia ja muuta henkilökuntaa ja hankkia riittävästi uutta opetusmateriaalia ja välineistöä. Koulujen peruskorjaamiseen ja muun muassa homeongelmien poistamiseen on osoitettava lisää varoja. Etenkin maaseudulla tarvitaan tukea lähikoulujen säilyttämiseksi.
Opetuksen tulee edistää yleisinhimillisiä arvoja, kuten rauhaa, kansainvälistä solidaarisuutta, tasa-arvoa, ympäristönsuojelua ja ihmisoikeuksien kunnioitusta. Opetuksen tulee olla kaikin puolin demokraattista ja edistää monipuolisesti sivistyneen ihmisen kasvua. Tunnustuksellinen uskonnonopetus ei ole koulun tehtävä.
Kaikille nuorille on turvattava taloudelliset edellytykset jatkaa peruskoulun jälkeen opintoja lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa vanhempien varallisuudesta riippumatta. Tämä edellyttää opintorahan lisäämistä ja valtion tukea kunnille niin, että opiskelumahdollisuuksia ei rajoiteta koulujen oppilailta perimillä maksuilla. Oppisopimuskoulutus ei saa olla keino järjestää yrityksillä halpaa työvoimaa. Ammatillista koulutusta on suunnattava nuorten lisäksi niille jo työelämään siirtyneille ja työttömille, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen välisiä eroja on kavennettava niin, että peruskoulun jälkeen tehtävät valinnat eivät määrää jatkomahdollisuuksia.
Kunnallisia kirjastoja on kehitettävä maksuttomina ja alueellisesti kattavina lähikirjastoverkostoina. Kirjastojen hankintamäärärahoja ja muita toimintaedellytyksiä on lisättävä.
Kuntien tulee tukea omien kulttuurilaitostensa lisäksi kuntalaisten omaehtoista kulttuuri- ja harrastustoimintaa. Ammattiurheilun ja urheilubisneksen tukemisen sijaan on lisättävä ja monipuolistettava kuntalaisille tarkoitettuja kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä nuorisotiloja. Koulu-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen yhteistyötä muun muassa tilojen käytössä on parannettava. Vapaan sivistystyön, kuten kansalais- ja työväenopistojen toimintaedellytykset on turvattava.
6. Kunnat ja terveys:
SKP:n mielestä kunnilla tulee olla jatkossakin keskeinen vastuu terveydenhuollon ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Lähtökohtana on oltava se, että kunnat tuottavat itse lakisääteiset terveyspalvelut ja että perusterveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia. Terveys 2015 -kansanterveysohjelman ja Kansallisen terveysprojektin toteuttamiseen on osoitettava valtion budjetin kautta selvästi suunniteltua enemmän varoja. On palattava kansanterveyslain periaatteisiin terveyspalvelujen järjestämisessä.
Valtion tulee vastata kokonaan terveydenhuollon lakisääteisten peruspalvelujen ja vaativan erityistason erikoissairaanhoidon rahoituksesta. Tämän vastuun tulee koskea myös lakisääteistä hammashoitoa. Valtion lisärahoitus hoitotakuun toteuttamiseen on nostettava kaksinkertaiseksi siitä, mitä tähän mennessä on luvattu vuosille 2004-2007. Valtion ja kuntien yhteisin toimin on ohjattava lisää rahoitusta erityisesti psykiatrisen avohoidon, alkoholi- ja huumeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen, syöpäsairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, sydän ja silmäsairauksien hoidon järjestämiseen. Leikkaus-ja muiden hoitojonojen purkaminen vähentää samalla varsinaisen hoidon ulkopuolisia kustannuksia.
Kunnan velvollisuus on huolehtia kokonaisvaltaisesti väestön terveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Tämä edellyttää yhteistyötä terveydenhuollon ja muiden alojen kesken. Kuntien tulee kehittää ja toteuttaa terveys- ja hyvinvointipoliittisia ohjelmia, kuten ympäristöterveysohjelmia. Tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaamiseksi on huolehdittava riittävästä valtion rahoituksesta ja kehitettävä seudullista yhteistyötä.
Kunnallisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tulee toteuttaa Terveys 2015 -ohjelman ja Kansallisen terveysprojektin tavoitteet. Terveyspalvelut tulee järjestää ensisijassa kunnan omana toimintana siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, tuotetaan lähellä kuntalaisia ja perusterveydenhuollon toimipaikat on hajautettu kattavaksi lähipalveluverkostoksi.
Perusterveydenhuollossa on lisättävä henkilöstöä niin, että lääkärikohtaisen vastuuväestön määrä ei ole liian suuri ja että vastaanotolle ja hoitoon pääsy turvataan edellä mainituissa ohjelmissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi on huolehdittava ennaltaehkäisevän työn riittävistä resursseista, jotta sairaanhoidon ja ennaltaehkäisyn suhde on nykyistä tasapainoisempi.
Väestön mahdollisimman hyvän terveyden ohella tavoitteena tulee olla eri väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Tämä koskee niin eri sukupuolten, sosiaalisten ryhmien kuin eri alueilla asuvien välisiä terveyseroja. Kunnissa on laadittava terveydellisen tasa-arvon tavoitteet, joiden toteutumista seurataan kansallisesti vertailukelpoisin mittarein.
Kunnallisen perusterveydenhuollon palvelujen, erityisesti lääkäripalvelujen saatavuutta on parannettava. Pitkät matkat ja palvelumaksut eivät saa olla esteenä vastaanotolle ja hoitoon hakeutumiseen. Potilaskohtaisista palvelumaksuista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla on luovuttava. Lääkekorvausten ja palvelumaksujen kohtuuttomuus on estettävä yhtenäisellä maksukatolla.
On tuettava henkilöstön osaamista, motivaatiota ja työssä jaksamista. Tässä on keskeinen merkitys kunnollisella ja oikeudenmukaisella palkkauksella ja henkilöstön määrän lisäämisellä tarvetta vastaavaksi. Kuntien on kehitettävä työoloja niin, että julkisen sektorin kilpailukyky ja mielekkyys työpaikkana paranee. Perusterveydenhuollossa tulee lisätä mahdollisuuksia tehdä potilastyön ohessa tutkimus- ja kehittämistyötä, joka palvelee kunnan terveydenhuollon tavoitteiden toteuttamista.
Jokaisella kuntalaisella on oikeus terveelliseen elinympäristöön ja riittävään terveydenhoitoon. Tämän oikeuden toteutuminen edellyttää kansalaisten omaa aktiivisuutta ja vastuuntuntoa, mutta myös heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämistä. Ainakin suuremmissa kunnissa on tarpeen kehittää lähidemokratiaa kuulemalla ja tiedottamalla säännöllisesti alueen asukkaille. On kehitettävä "ylhäältä alas" -ohjauksen tilalle "alhaalta ylös" -ohjausta ja kansalaisten suurempaa osallistumista päätöksentekoon.
7. Kunnat ja vanhusten palvelut:
SKP esittää kunnan tuottamien vanhusten palvelujen saatavuuden ja laadun parantamista. Tämä edellyttää vanhustenhuollon määrärahojen ja henkilöstön lisäämistä. Näin voidaan estää vanhusten heitteillejättö ja turvata myös palvelujen tarvitsijoiden tasavertainen asema koko maassa.
On säädettävä laki vanhusten palveluista ja osoitettava lisää määrärahoja sosiaalialan kehittämisprojektin toteuttamiseksi. Sen avulla on taattava monipuoliset vanhusten kotipalvelut kaikille niitä tarvitseville. Väestön ikääntyminen edellyttää myös kuntien omien vanhusten palvelukotien ja muiden asumispalvelujen lisäämistä. Ikääntymisen myötä kasvavat tarpeet on otettava huomioon myös muiden sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen kehittämisessä.
Omaishoitajat tekevät raskasta kokoaikaista työtä. Heille on turvattava riittävä taloudellinen tuki sekä säännölliset vapaapäivät ja lomat.
Sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattojärjestelmät on yhdistettävä yhdeksi katoksi, jolle määritellään sama taso kuin muissa pohjoismaissa eli noin 350 euroa vuodessa.
8. Kunnat ja vammaispalvelut:
Vammaisten oikeutta kuljetuspalveluihin, palveluasumiseen, asunnonmuutostöihin, henkilökohtaisten avustajien käyttöön ja muihin lakisääteisiin palveluihin ei saa kaventaa.
Vammaisten oikeudet on otettava huomioon myös yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa.
Vammaispalveluja tulee kehittää niin, että omatoimisen suoriutumisen mahdollisuudet paranevat ja tasavertaiset oikeudet turvataan kaikille vammautumisen syystä riippumatta. Myös kehitysvammaisille ja mielenterveysvammaisille tulee taata samat oikeudet kuin muilla vammaisilla. Kuntien toiminnoissa ja palveluissa ei saa syrjiä vammaisia myöskään iän tai muulla perusteella.
9. Kunnat ja asuminen:
Asumiskustannusten alentaminen kohtuulliselle tasolle edellyttää valtion edullisen rahoituksen ja kuntien oman asuntotuotannon määrätietoista lisäämistä. Lisäksi valtiovallan tulee säätää kaikkia asuntoja koskeva hinta- ja vuokrasääntely. Valtion ja kuntien yhteisiä toimin on poistettava asunnottomuus ja taattava jokaiselle oikeus kohtuuhintaiseen asuntoon. Vanhaa asuntokantaa on kunnostettava. Historiallisesti arvokkaita rakennuksia ja kulttuurimaisemia on suojeltava.
Kuntien tulee käyttää päätösvaltaa alueensa kaavoittamisessa kuntalaisten tahtoa kuullen ja heidän enemmistönsä etujen mukaisesti. Kunnan tulee asettaa rakennusmaata kaavoittaessaan rakennuttajille ehtoja asuntojen laadusta ja kohtuullisista hinnoista sekä liiketilojen ja työpaikkojen rakentamisen normeista. Kuntien ei pidä myydä maitaan vaan käyttää maata luovutettaessa pääsääntöisesti vuokrausmenettelyä.
Kaavoituksella on vaikutettava niin, että asuminen, työpaikat, palvelut ja vapaa-ajan vietto muodostavat kaikille asukkaille helposti tavoitettavan kokonaisuuden. Kaavoituksella ei pidä edistää palvelujen keskittymistä suuriin kauppakeskuksiin, joihin on vaikea päästä ilman omaa autoa. Kaavoitusta ei saa kahlehtia rakennusfirmojen ja suuryhtiöiden vaatimilla sopimuksilla. Kuntien yhteistyötä kehittäen on huolehdittava myös kuntien reuna-alueiden kehittämisestä.
SKP vastustaa kuntien omistamien vuokra-asuntojen myymistä. Kuntien ei pidä myöskään fuusioida vuokratalojen hallintoa suuriksi yhtiöiksi vaan päinvastoin muodostaa niistä pienempiä kokonaisuuksia, joissa asukkaiden oikeus osallistua ja vaikuttaa taloyhtiön hallintoon toteutuu paremmin.
10. Kunnat ja ympäristö:
Kunnan velvoite edistää ekologisesti kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua on otettava keskeiseksi lähtökohdaksi kaikissa kuntien toiminnoissa.
Meidän mielestämme energia-, vesi- ja jätehuolto sekä kaupunkien joukkoliikenne tulee järjestää kunnan omana toimintana. Niihin liittyviä ihmisten perusoikeuksia ei saa alistaa kaupalliselle voitontavoittelulle.
Elinympäristön terveellisyys ja viihtyisyys tulee olla kunnan maankäytössä johtava periaate.
Joukkoliikenteen heikentämisestä ja hintojen nostamisesta on siirryttävä päinvastaisen kehityksen tielle. Suurten kaupunkien kunnallisen joukkoliikenteen kehittämisen ohella tarvitaan valtiovallan toimia rautatieliikenteen ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen parantamiseksi. Liikenteen haittojen vähentämiseksi tulee suosia muun muassa kaavoituksessa sellaista yhdyskuntarakennetta, jossa työpaikat, asuinalueet ja palvelut eivät eriydy kauas toisistaan.
Energia-, vesi- ja jätehuoltopalvelujen hinnoittelussa on siirryttävä oikeudenmukaisempaan maksupolitiikkaan. Ehdotamme kotitalouksien maksujen porrastamista näissä palveluissa niin, että käyttömaksuja peritään porrastetusti vasta välttämättömäksi minimikulutukseksi laskettavan tason ylittävältä osalta.
Kuntien tulee edistää talouden ekologista rakennemuutosta suosimalla omassa toiminnassaan uusiutuvia ja paikallisia energialähteitä. On kehitettävä yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa ja panostettava nykyistä enemmän myös paikallisen biopolttoaineen käyttöön.
Jätehuollossa tulee tehdä jätteiden synnyn ehkäiseminen ja kierrätys kuntalaisille mahdollisimman helpoksi. Kuntien omissa hankinnoissa tulee soveltaa eettisiä ja ekologisia kriteerejä. Kunnissa on suojeltava luonnon monimuotoisuutta.
Valtio ei saa siirtää omia, usein EU:n päätöksistä seuraavia ympäristövelvoitteita kunnille turvaamatta kunnille myös resursseja hoitaa näitä tehtäviä. Muun muassa kunnalliseen elintarvikevalvontaan on pikaisesti osoitettava lisää määrärahoja. Kuntien omaa harkintaa ympäristölupien myöntämisessä tulee lisätä. Yritysten vastuuta kuntien ympäristöhallinnon kustannuksista tulee lisätä "saastuttaja maksaa" -periaatteen mukaisesti.
11. Kunnat ja alueellinen kehitys:
On irtaannuttava EU:n aluepolitiikasta ja ryhdyttävä uudelleen kehittämään kansallista alue- ja maaseutupolitiikkaa, jonka tavoitteena on paikalliset tarpeet huomioon ottava koko maan tasapainoinen kehittäminen ja alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen.
Valtiovallan tulee kantaa vastuuta uusien työpaikkojen luomisesta erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen sekä taantuville teollisuuspaikkakunnille. Näille alueille on sijoitettava valtionyhtiöiden tuotannollista toimintaa ja muita valtion työpaikkoja. Uuden tietotekniikan laajakaistayhteyksien rakentamista ei saa jättää yksityisten markkinoiden varaan vaan valtiovallan on huolehdittava siitä, että ne rakennetaan kattavasti koko maahan.
Valtion tuella on annettava muuttotappioalueiden kunnille lisää mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen ja monipuolisten palvelujen turvaamiseen. Kunnissa on suunnattava omia hankintoja paikallista taloutta ja maatalouden työllisyyttä edistävällä tavalla esimerkiksi suuntaamalla ruokahuollon hankintoja paikallisille perheviljelmille.
12. Kunnat ja kansainvälinen solidaarisuus:
Kuntien tulee kantaa vastuunsa maailmanlaajuisen solidaarisuuden, erilaisten kulttuurien ymmärtämisen, rauhan ja kansainvälisen yhteistyön edistämisessä.
Kouluissa, päiväkodeissa ja muissa kunnallisissa toiminnoissa tulee järjestää ja edistää rauhankasvatusta, kansainvälistä solidaarisuustoimintaa ja perehtymistä muihin kulttuureihin. Kuntien toiminnassa ei saa olla mitään sijaa rasismille.
Kuntien tulee puolustaa palvelujaan ja itsehallintoaan EU:n ja WTO:n yksityistämispolitiikalta. Kunnat voivat julistautua GATS-vapaiksi alueiksi, kuten monissa muissa maissa on jo tehty. Kunnat voivat puolustaa alueellaan olevia työpaikkoja asettamalla yhtiöille esimerkiksi kaavoituksessa ja kunnallistekniikan rakentamisessa ehtoja, joiden nojalla ne voivat periä yhtiön saamat hyödyt takaisin mikäli firmat siirtävät toimintansa ulkomaille.
Ystävyyskunnista, joita suomalaisilla kunnilla on jo noin 1 300, tulee muodostaa toimiva monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön verkosto. Sitä on laajennettava entistä useampiin kehitysmaihin. Tämä verkosto ei saa jäädä vain kunnallishallinnon ylätasolle vaan ystävyyskuntasuhteita pitää kehittää ennen muuta kansalaisyhteiskunnan tasolla. Kunnan tulee tukea ja edistää ay-liikkeen, oppilaskuntien ja kansalaisjärjestöjen kansainvälistä yhteistyötä.
Valtion ja kuntien tulee yhdessä osoittaa lisää resursseja pakolaisten vastaanottamiseen ja maahanmuuttajia koskevien velvoitteiden hoitamiseen. Maahanmuuttajien koulutuksessa pitää turvata heidän oikeutensa oman äidinkielen ja kulttuurin opiskeluun.
13. Demokraattisen itsehallinnon kehittäminen kunnissa:
Perustava kysymys uudenlaisen hyvinvointikunnan luomisessa on kansalaisyhteiskunnan tarpeiden ja arvojen tuominen päätöksentekoon, politiikan politisoiminen. Meidän tavoitteenamme on, että nyt vallankäytön ytimien ulkopuolelle syrjäytetyt kansalaiset nousevat politiikan näyttämölle ja saavat itselleen tosiasiallista valtaa.
Tällainen uusi politiikka ja valta tarvitsee myös uusia rakenteita. Kannatamme sitovien kansanäänestysten järjestämistä kunnissa periaatteellisesti tärkeistä ratkaisuista. Tuemme kunnallisen aloiteoikeuden kehittämistä toimivaksi alhaalta ylöspäin kasvavan demokratian välineeksi. Ehdotamme kuntalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian kehittämistä muun muassa osallistuvalla budjetoinnilla, jossa tietty osa kunkin alueen määrärahoista päätetään paikallisten asukaskokousten perusteella.
Kannatamme myös sitä, että isoissa kunnissa valitaan vaaleilla kunnanosavaltuustot, joille annetaan riittävät voimavarat ja todellista päätösvaltaa alueen asioissa. Kuntayhtymien ja maakuntien hallinnon tulee perustua vaaleilla valittuihin edustajiin.
Kuntalaisten oikeutta ja mahdollisuuksia kontrolloida poliitikkoja ja virkamiehiä tulee lisätä. Tässä pelkkä edustuksellinen demokratia ei riitä, niin tärkeä kuin vaalit ja niissä valittavan kunnanvaltuuston kokoonpano onkin.
Luomalla uudenlainen poliitikkojen ja johtavien virkamiesten tilivelvollisuus kansalaisille tuodaan ihmisten arjen tarpeet vahvemmin politiikkaan. Näin syntyy keskustelua ja tavoitteenasettelua, joka ei ole vain hallinnon puhetta vaan aitoa kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutusta ja vastuuta, josta myös kaikkein huono-osaisimmat hyötyvät. Samalla luodaan perusta, jolla kunnanvaltuustot joutuvat ja haluavat tehdä päätöksiä kuntalaisia kuunnellen ja kunnioittaen. Kunnanvaltuuston ohella myös kunnanhallituksen ja lautakuntien kokousten tulee olla julkisia, jotta kansalaiset voivat seurata niiden toimintaa ja vaikuttaa siihen. Lautakuntien määrää tulee lisätä.
Hyvinvointikunta on entistä tärkeämpi osa uudistuvaa hyvinvointimallia. Kansalaisten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että he ovat mukana jo suunnittelemassa niitä hyvinvointipalveluja, joita heille tarjotaan ja että he voivat vaikuttaa suoraan niiden kehittämiseen. Kun suunnittelu ja päätöksenteko tapahtuu entistä enemmän siellä, missä niiden seurauksetkin tuntuvat, kasvaa vastuullisuus ja hyvän elämän mahdollisuus.
Kunnallinen politiikka tulee saada osaksi ihmisten arkea. Kansalaisten taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteuttaminen ja sen valvonta tulee näin aivan keskeiseksi osaksi kunnallispolitiikkaa. Käytännössä tämä merkitsee kansalaisten ja heidän toimintansa, ammatillisten ja kansalaisjärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan aktiivisuuden merkityksen kasvua. Hyvinvointikuntaa ei voi kehittää ilman laajaa kansalaisvaikuttamista, aloitteita ja vaatimuksia alhaalta ylös.
Laaja työttömyys, kasvaneet tuloerot, lisääntynyt köyhyys, julkisten palvelujen heikentyminen, ympäristöongelmat ja demokratian puute, taloudellisen ja poliittisen eliitin etääntyminen ihmisten arjesta ja tarpeista ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä haasteita. Niihin ei vastata keskittämällä kunnissa päätösvaltaa entisestään esimerkiksi ns. pormestarimallilla, tai ajamalla kuntia liittymään yhä suuremmiksi yksiköiksi. Me haluamme kehittää kuntia demokraattisina, kansalaisten itsehallinnollisina yhteisöinä. Haluamme luoda välittämisen yhteiskunnan, jossa kannamme yhdessä vastuuta muista ihmisistä ja jokaiselle kuuluvista yhtäläisistä oikeuksista.
Me SKP:ssä haluamme nostaa ihmisten arjen huolet ja tavoitteet politiikan keskiöön. Politiikassa tarvitaan keskustelua arvoista, kuntien ja Suomen perustavoitteista - meidän tavoitteistamme. Meille politiikka on vaihtoehtojen hakemista ja ongelmien ratkomista yhdessä kuntien asukkaiden, työntekijöiden ja kansalaisliikkeiden kanssa. Haluamme palauttaa yhteiskuntaa uudistavan ja heikommassa asemassa olevien oikeuksia puolustavan vasemmistopolitiikan taas kunniaan. Siihen kuuluu keskustelu ja pohdinta, mutta myös teot — eivät pelkät puheet.
Tavoitteenamme on siirtyminen pienten piirien ja rahan vallasta perusteiltaan toisenlaiseen, demokraattiseen, oikeudenmukaiseen, tasa-arvoiseen ja ekologisesti kestävään yhteiskuntaan, joka kantaa myös vastuunsa rauhasta ja maailmanlaajuisesta kehityksestä. Kommunisteina meidän ihanteemme ja päämäärämme on sosialismi ja uudenlainen sivilisaatio, jossa itse kunkin vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen edellytys.
Uusi hyvinvointikunta, toisenlainen yhteiskunta ja maailma eivät synny ilman kansalaisten ja heidän järjestöjensä aktiivisuutta, toimintaa ja taistelua. Tässä kamppailussa Suomen kommunistinen puolue on mukana.- äänestäjä
Ääneni menee teille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6417847Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4362127Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2222020- 1431611
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511219Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251174Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule951039Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65823Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill6701Sofia matkii Martinaa
Sofia etsii omaa lippisjonnea mäkkäreistä ja itiksestä. Tuskin löytää yhtä komeaa.133672