Kuten varmaan monella muullakin sinkkumiehellä, minulla on tapana jälkikäteen seurailla naisia, joihin kerran olen yhtynyt. Tutkailinkin tässä Facebookia ja tein seuraavat laskelmat.
Löysin 16 naista, joiden sisälle olen työntynyt. (Noin puolet kaikista naisista, joiden sisällä olen käynyt, mutta aika monella ei ole FB-tiliä tai sitten ovat muuttaneet sukunimeään naimisiin mentyään, muutaman nimen olen unohtanutkin).
Yhtymistäni naisista kuusi on kaverilistallani, siis 6/16.
7/16 on sellaisia, joita olen pannut paljaalla. Näistä neljä FB-kavereita, siis 4/7.
4/16 on sellaisia, joiden sisään olen lauennut. Näistä spermaamistani naisista kolme on kavereita, siis 3/4.
Mitkä ovat muilla sinkuilla vastaavia numeroita?
Löysin 16 naista, joiden sisälle olen työntynyt. (Noin puolet kaikista naisista, joiden sisällä olen käynyt, mutta aika monella ei ole FB-tiliä tai sitten ovat muuttaneet sukunimeään naimisiin mentyään, muutaman nimen olen unohtanutkin).
Yhtymistäni naisista kuusi on kaverilistallani, siis 6/16.
7/16 on sellaisia, joita olen pannut paljaalla. Näistä neljä FB-kavereita, siis 4/7.
4/16 on sellaisia, joiden sisään olen lauennut. Näistä spermaamistani naisista kolme on kavereita, siis 3/4.
Mitkä ovat muilla sinkuilla vastaavia numeroita?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä mieltä olet niistä miehistä, jotka menevät naimisiin niiden naisten kanssa, joilta sinä olet saanut seksiä ilman sitoutumista? Minua ainakin vähän huvittaa ja säälittää. Jos naimisiin menee, niin kyllä sen pitää olla pelkästään parisuhteessa seksiä harrastavan naisen kanssa. Vaikka itse kyllä harrastan paljonkin irtosuhteita, mutta ei se ole sama miehillä.
Olkaatte siis kiitollisia että mua ei edes koko naimisiinmeno voisi vähempää kiinnostaa, vielä vähemmän lastenteko. Eikä se ole edes ristiriidassa sen suhteen, että olen omalta osaltani saanut irtojutuista tarpeekseni, sillä se mihin tähtään on mahdollisimman pitkään kestävä avosuhde.
Huomasin tuossa yksi päivä, että Ranskassa tälläiset PAC-liitot (vastaavat hieman rekisteröityä parisuhdetta sillä erotuksella että ovat heteroiden suosimia) ovat nykyisin yhtä yleisiä kuin avioliitot. Siis toki suurempi osa ranskalaisista yhä on aviossa kuin PAC-liitossa koska tämä on alkanut yleistyä hurjaa vauhtia vasta viimevuosina, mutta parina viime vuonna PAC-liittoja on solmittu yhtä paljon kuin avioliittoja (ellei nyt jo enemmänkin kuin avioliittoja). Tuollainen olisi se oma unelma. Salaa toivonkin siis että vielä jonain päivänä Suomessakin pysyvät avoliitot ohittaisivat kirkkoliitot Ranskan näyttämään malliin.
En minä ajattele niistä miehistä mitään erityistä.
Näin naisena oon aina pitäny huolen ettei kavereina ole yhden yhtä miestä jonka kanssa oon sekstaillu. Siitä voi aiheutua mustasukkaisuusdraamaa ja voivathan he ottaa toisiinsakin yhteyttä.
Eli kavereitani ovat vain homot, naiset, ei naidut miehet ja sukulaiset. :-D
En ole pannut ketään enkä ole Facebookissa ja sitä myöten minulla on kunnia, terveys ja yksityisyys tallella!
Naisena vastaan että kahdesta eksästäni toinen on yhä fb-listallani, itse pysyn ihan mielelläni väleissä entisten kanssa jos ero on tapahtunut yhteisymmärryksessä ilman suurta draamaa ja ilman että kummallekaan on jäänyt paha mieli. Tässä tapauksessa siis eksä oli ottanut asian puheeksi kun oli huomannut etten vaikuttanut enää kauhean kiinnostuneelta ja myönsin sitten että oli alkanut tuntua väärältä ja mietityttää toimiko suhde (mm. seksi ei omasta puolestani toiminut ollenkaan). FB-kaveruus senkin jälkeen toimii siis hyvin, mikäli myös mies on sellainen että pystyy olemaan eron jälkeen pelkkä tuttava eksälleen, ja tuo mies oli muutenkin sellainen ja oli pysynyt joidenkin aiempien eksiensäkin kanssa hyvissä väleissä.
Ekalla eksälläni sitä vastoin ei ole koko facebookia, mutta jos olisi epäilisin vahvasti että olisi siellä kaverilistallani pysynyt, sillä hän otti eron enemmän loukkauksena ja huusi eron hetkelläkin vaan törkeästi että "no sulla tulee sitten olemaan vaikee ja yksinäinen elämä, koska mä olisin ollut se ainoa ihminen joka haluaa viedä sut alttarille", vaikka annoin kyllä mahdollisuuden jutella asioista...
Niistä parista yhden illan jutusta en taas ole ollut kuin yhden fb-listalla, vaikka olenkin tavannut kaikki muut yhtä lukuunottamatta juuri netissä (ja se livenä tavattu poikkeus onkin sitten juuri tuo, jonka fb:henkin päädyin). Tämäkin vain siksi, että alunperin ei ollut tarkoitus pelkästään panna, vaan tapailtiin aluksi mutta tämä tapaus otti aika pahasti ja näyttävästikin nokkiinsa siitä etten ollutkaan neitsyt kuten se oli olettanut (valehdellut en kuitenkaan asiasta joten ei ole mielestäni kuitenkaan nokkiinsa ottamisen tai pettymisen paikka), se kun itse ennen tapaamistamme oli. Tapauksen jälkeen pysyttiin kuitenkin syystä tai toisesta toistemme fb-listoilla vuoden ajan (kunnes itse lopulta poisti mut), vaikka tyyppi oli jo osoittanut mielipiteensä liiaksikin kertomalla asian koko (pienelle maaseudun...) kylälle ja levittelemällä numeroanikin. Ehkä kaipuu ja ne omat liiankin vahvat tunteet selittivät sen etten kyennyt siitä huolimatta sitä sieltä poistamaan, vaikka kusipäisesti tekikin.
Mielestäni pelkät yhden illan jutut eivät fb:n kaverilistalle oikeastaan edes kuuluisi, jos ei tyyppiä sitten satu muutenkin tuntemaan live-elämässä jotain kautta tai jos se ei jossain tapauksessa satu olemaan jopa oikea kaverikin. Jos joku niistä yhden illan kokeiluista yhtäkkiä mut kaverilistalleen jälkeenpäin lisäisi, tulisi ekana mieleen että haluaa käyttää listaani stalkkerointiin, kenties jopa kaveriporukalla profiiliani tutkien samalla kun keskustelisivat aiemmista panoistaan. Joten kyllä sellainen yhtäkkinen kaveripyyntö torjutuksi tulisi ihan samalla periaatteella kun en hyväksy sellaisiakaan pyyntöjä, jotka tulevat ihmisiltä joita en live-elämästä ollenkaan edes tunne.
Entisiä parin viikon deittejä (sellaisia joiden kanssa ei ehditty vielä harrastaa seksiä, vaikka noista muutama kiinnostikin mua todella paljon ja kiinnostaisi edelleenkin) sen sijaan löytyy yhä vuosien jälkeenkin kaverilistalta aika montakin.