...kiinnostuvanne naispuolisesta kaveristanne vai ovatko ystävät miehille jotenkin sukupuolettomia? Periaatteessa hyvä suhde alkaa usein ystävyydestä, mutta entä jos ollaan liikuttu samassa kaveriporukassa jo jonkun aikaa?
Osaatteko kuvitella...
kiinnostunut
81367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
niin, että mies voi pitää naispuolista ystävää vain silloin, kun hän on varattu ja hyvin toimivassa suhteessa, tai hän ei ole naisesta todellakaan kiinnostunut muuna, kuin ystävänä, tällöin hän tuskin muuttaa suhtautumistaan myöhemminkään.
Varattuna ollessaan hänellä ei ole tarpeita tutustua naisystäväänsä lähemmin, joten hän ei katso naista "sillä silmällä", joten hän ei ehkä huomaa naisystävässä olevan mahdollisuuksia enempääkin. Eli jos parisuhde alkaa tökkimään tai kariutuu kokonaan, hän saattaa hyvinkin huomata aiemmassa naisystävässä sellaisia piirteitä joita ei aiemmin ole laittanut merkille.
Kolmantena tapauksena pitäisin sitä, milloin nainen haluaa pitää miestä vain ystävänään, kun ei usko heille kehittyvän mitään vakavampaa ja mies tyytyy olemaan vain ystävä, vaikka toivoisi paljon enemmän. Eli toivoo naisen vielä kiinnostuvan enempääkin, kuin ystävyyteen.
Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi?
...varmaan se jotenkin vastasi... mutta ei kyllä auttanut mun tapauksessa hirveesti, kun koko juttu on suht. monimutkanen. Olen kai tyypillinen turhien toiveiden elättelijä, vaikka pahinta, mitä voin kuvitella, on toiseen takertuminen (tässä tapauksessa lähinnä ajtukseen toisesta takertuminen). Toisaalta mulle kyllä riittää aika pitkälle pelkkä toisen läheisyys ja lämpö :)
vähän tilanteesta tarkemmin, niin voisin yrittää selittää tilannetta miehen näkökulmasta katsoen myös paremmin.
...tarina alkoi noin kaksi kuukautta sitten, kun alettiin opiskella samassa paikassa. Parin viikon "tutustumisjakson" (lue: juhlimisputken) aikana tavattiin monta kertaa ja tunnistin tyypissä heti enemmän kuin ystävän. Juttua meillä riitti varsinkin aluksi vaikka kuinka paljon ja yksi baari-ilta juteltiin kokonaan kahdestaan. Se päättyi ihan viattomaan hyvänyönsuukkoon miehen ehdotuksesta.
Tyypillisenä naisena minua kiinnosti tietää, missä mennään ja pyysin miestä kahville. Sovittiin, että mennään, mutta kerran lykättyään kahvittelua mies tekstasi, että mitäs jos annetaan jutun olla, kun hänellä on "vähän sellainen tilanne"... Mutta ko. henkilö ei siis seurustele (tai sitten tekee sen tod. salassa!) eli kyseessä oli paniikkireaktio/torjuminen. Itse en ollut ajatellut koko kahviasiaa niin vakavasti, ihan vain oltaisiin sovittu, että miten asiat on. Mies kuitenkin jatkoi viestiään sanomalla, että haluaisi olla hyvä ystävä jne.
Tämän jälkeen kaikki olikin vähän aikaa hyvin, mutta nyt tiedän olevani pahan kerran ihastunut häneen. Tapaamme lähes päivittäin ja juttelemme luontevasti ym., mutta silti aistin, ettei mies ole täysin rento kanssani, jotenkin etäinen ja ehkä vähän välttelee seuraani, vaikka en todellakaan ole yrittänyt mitään muuta kuin olla "hyvä ystävä". En osaa tulkita miestä lainkaan enkä oikein enää jaksaisi yrittääkään...
Tunnen häneen todella voimakasta vetoa, mikä tekee elämästäni vähän hankalaa. Et ehkä osaa auttaa paljon tämän tarinan perusteella, mutta olisi ihana kuulla, että jotain toivoa voi olla. Kiitos vain, jos jaksoit lukea näin pitkälle asti...
Mulla on vaan vähän ystäviä, ja ne taitaa vaan vähetä koko ajan.
Mun kaverit ei kattele mua sillä silmällä, enkä minä yritä päästä mun ystävien pöksyihin.
Toki flirttailua tapahtuu, mut se kuitataan huumorilla, ja daa-a me ollaan aina tehty näin.
voi yhtäkkiä, vuosien jälkeen, syntyä seksuaalista jännitettä. Itse olen entisen ystäväni ja nykyisen puolisoni kanssa kokenut yhtäaikaisen molemminpuolisen asian havaitsemisen. Tajusimmme rakastavamme toisiamme.
Rakkautta ensisilmäyksestä on vain elokuvissa. Todellisuudessa ihmiseen pitää tutustua, ennen kuin voi rakastua.
se vaan on niin että miehistä vain homot ja varatut (=ei mitään kiinnostusta) voi olla pelkkiä ystäviä.